Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Transkriptio

1 Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä

2 Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla korostamatta liikaa ei vain opintojen alkuvaiheessa vaan koko opintojen ajan - Moniammatillisen ohjauksen olennaisuus - Ohjauksen rooli myös työssäoppimisen yhteydessä - Oikea-aikaisuus ja riittävän opiskeluajan mahdollistaminen - Opintojen sisällöllinen mielekkyys - Opintojen joustavoittaminen & henkilökohtaistaminen aikuiskoulutuksen puolella paremmat edellytykset, aikuisopiskelijuus motivoi myös 20-vuotiaita nuoria enemmän - Kohderyhmäanalyysi työttömiä nuoria on paljon ja keskenään erilaisia: - tärkeä miettiä sitä, mitkä tavoittamiskanavat (markkinointi), verkostot, toimenpiteet ovat toimivia minkin alaryhmän kohdalla Anne-Mari Souto

3 Tutkimuksen aineistosta Kommenttini pohjaa pohjoiskarjalaisten nuorten aikuisten (alle 25v.) haastatteluihin, jotka ovat vailla toisen asteen tutkintoa Takana 1-3 keskeytystä toisen asteen opinnoissa (monilla eri koulutusaloilla) Takana myös paljon koulukiusaamista, sosiaalisten tilanteiden pelkoja, luottamuksen puutetta instituutioihin, jaksamisongelmia, oppimisvaikeuksia, vanhempien tuen puutetta, köyhyyttä, omaa/ vanhempien päihteiden käyttöä, velkaisuutta, asunnottomuutta Koulutuksellisia väliinputoajia? Anne-Mari Souto

4 Koulutuksen keskeyttämisen tarkastelulle on tyypillistä, että sitä tarkastellaan yksilön näkökulmasta ( ongelma asetetaan opiskelijaan) Keskeytystä voi tarkastella myös koulujärjestelmän ongelmana: Mitkä tekijät koulutuksessa kiinnittävät nuoria opiskeluun, entä mitkä taas työntävät pois nuoria sen parista? Koulutuspolitiikan Koulutuksen järjestämisen (formaalin koulun) Koulun arkisten suhteiden (informaalin koulun) tasolla Vertaissuhteiden merkityksellisyys nuoruudessa Anne-Mari Souto

5 Lyhyesti kiinnittymisen jännitteisyydestä ammatillisissa opinnoissa Ammatilliset oppilaitokset sosiaalisesti vaativia ympäristöjä Nuorisokulttuurinen kovuus haastavaa kiusatuille nuorille Myös opetuksessa ja opiskelijahuollon palveluissa korostuu omaaloitteisuuden, sosiaalisuuden ja reippauden vaatimukset Oppilaitosten panostukset turvallisen ilmapiirin, ryhmänohjauksen ja opiskelijahuollon helposti lähestyttävyyden kehittämiseen vaihtelevat suuresti Käsitykset oikeanlaisesta ammattilaisesta kullakin alalla ovat hyvin sitkeitä Poikkeavia rangaistaan: syrjintää tapahtuu niin muiden opiskelijoiden kuin opettajien taholta Sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, etnisyys, sosiaalinen ja taloudellinen asema vaikuttavat nuoren asemaan koulutuksessa Sosiaalisen eriarvoisuuden kysymykset olisi hyvä huomioida koulupudokaskeskustelussa Anne-Mari Souto

6 Aikuiskoulutuksen näkökulmasta yksi keskeinen kipupiste näyttää olevan.. Opintojen työvaltaisuus ja koulutuksen työelämälähtöisyys Ammatillisen koulutuksen keskeinen lähtökohta ja tehtävä Taustalla myös ammatillisen koulutuksen suosion nousussa nuorten keskuudessa Käytetty väline nuorisotyöttömyyden hoidossa Keino motivoida etenkin niitä nuoria, joille tekemällä oppiminen on mielekkäintä Anne-Mari Souto

7 Aikuiskoulutuksen näkökulmasta yksi keskeinen kipupiste näyttää olevan.. Riski työelämälähtöisyydessä ja työelämäntarpeisiin vastaavassa koulutuksessa on se, että se sivuttaa kysymykset kasvatuksesta ja nuoruuden tukemisesta - Iän/ elämänvaiheen merkitys ohitetaan (vertaisryhmät, opiskelijahuolto) - Työelämäkykyisyydestä (hyvinvoinnista, täsmällisyydestä, tunnollisuudesta, oma-aloitteisuudesta, sosiaalisesta reippaudesta, jopa yrittäjämäisyydestä) tulee koulutukseen mukaan pääsemisen ehto - Äärimmillään nuorten ohjaaminen ja tukeminen näyttäytyy hyysäämisenä - ei siellä työelämässäkään soitella perään - täällä pitää käyttäytyä kuin aikuiset - Nuorten puhuttelu lapsina - Riski luottamuksen ja vastavuoroisen kunnioittamisen rakentumiselle = ohjaussuhteen onnistumiselle Anne-Mari Souto

8 Millaiset ovat nuorten resurssit vastata työelämäkykyisyyden vaatimukseen? Koulutukselliset ideaalit voivat olla nuorille myös vieraita? Eikö tekemällä oppiminen enää riitä? Pitääkö aina olla myös sosiaalinen, rohkea ja aloitteellinen? Miks ihmeessä siellä maanmittausalalla pitää olla supliikkityyppi? Nuorten kohdalla merkitseväksi muodostuu myös perhesuhteet: Millaiset resurssit perhetausta voi antaa nuorelle? Työelämänmuutos ja perheiden kyvykkyys/ kyvyttömyys tukea nuoria nykyisessä työmarkkinatilanteessa Perheet usein tukevat ja kannustavat nuoria tutkinnon hankkimiseen, mutta muuta apua ja tukea he eivät välttämättä pysty tarjoamaan Anne-Mari Souto

9 Usein puhutaan nuorten oikeasta asennoitumisesta, yhtä relevanttia on tarkastella kouluttajien, ohjaajien ja työnantajien oikeaa asennoitumista suhteessa nuoriin ja nuoruuden ymmärtämiseen elämänvaiheena. Anne-Mari Souto