ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset.

Transkriptio

1 TEKNIIKKAKESKUS ( ) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc POHJA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus/jv/hj TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS POHJA (6) korttelit 73, 74, KAPERNAUMI (5) kortteleita 19 tonttia 6. 20, 23 ja 71 Päivölänkatu, Kuortaneentie, Valtatie 18 ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset. SUUNNITTELUALUE Asemakaava-alue sijaitsee pääosin Päivölänkadun ja valtatien 18 Vaasa Jyväskylä välisellä alueella. Alueeseen kuuluvat myös Kuortaneentien eteläpuoliset Teollisuustien varrella olevat korttelialueet Kapernaumin kaupunginosassa. Pääosa alueesta on yritysten ja yksityisten hallussa. Kaupunki omistaa alueen kadut ja jonkin verran tonttimaata. Valtatien liikennealue on valtion omistuksessa. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Asemakaavanmuutoksella on tarkoitus antaa paremmat edellytykset alueella jo toimiville ja alueelle hakeutuville uusille kaupan alan toimijoille ja yrityksille. Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu SEINÄJOKI LIITE 1

2 TEKNIIKKAKESKUS ( ) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc Pääosin K-merkinnällä kaupalle varattujen alueiden sekä vähäisessä määrin T- merkinnällä teollisuuspainotteisiksi osoitettujen alueiden pääkäyttötarkoitukset tarkistetaan siten, että alueelle on mahdollista sijoittaa myös vähittäiskaupan suuryksiköitä. Liikenteellistä saavutettavuutta ja toimivuutta parannetaan erityisesti VT 18 ja Kuortaneentien risteyksen tuntumassa kiertoliittymällä. Kiertoliittymällä on tarkoitus liittää myös Tehtaantie luontevammin Kuortaneentiehen ja samalla parantaa liikenneyhteyksiä Kapernaumin teollisuusalueen yrityksiin. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Koska alueet ovat liikenteellisesti houkuttelevassa, mutta haastavassa paikassa, läheisen valtatien pohjoisen ohikulkutien rakentaminen on käynnissä ja sen edellyttämät kaavalliset ratkaisut heijastuvat myös kaupungin katuverkolle, päätettiin selvittää mahdollisuudet liikenneverkon muutoksiin kaupallisten yksiköitten liikenteen toimivuuden turvaamiseksi. Liikenneverkollisen tarkastelun laati kaupungin toimeksiannosta Sito Oy. Selvitykseen liittyvässä luonnoksessa esitetään uuden kiertoliittymän sijoittamista Kuortaneentien rampin tuntumaan siten, että siitä muodostettaisiin uusi liittymä vielä rakentamattomalle Pohjan korttelialueelle 73 sekä uusi liittymä Tehtaantielle Suomen Rehun korttelin 19 kulmauksesta. Liikenteelliset selvitykset ja suunnitelmat täsmennetään kaavan suunnittelun edetessä. Maakuntakaavassa koko kaavanmuutosalue on keskustatoimintojen aluetta, jolla vähittäiskaupan suuryksiköitten sijoitus tutkitaan kuntakohtaisin kaavoin. Yleiskaavassa alue on osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi Pohjan kaupunginosan puolella. Kapernaumin puoleinen alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi. Vaikka anotussa asemakaavan muutoksessa täsmennetään pääsääntöisesti liikekortteliksi varattua aluetta myös vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoituksen mahdollistavaksi olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä, muutos katsottiin niin merkittäväksi, että sen perustelemiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi teetettiin kaupallinen selvitys. Entrecon Oy:n laatiman selvityksen tulokset puoltavat asemakaavan muutosta. Alueen rakentamattomilla osilla ei ole merkittäviä luontoarvoja. Kaavamuutoksella ei aiheudu suuria vaikutuksia ympäristöön verrattuna nykyisen asemakaavan mahdollistamaan rakentamiseen. Vähittäiskaupan suuryksiköitten ympäristön toimivuuden ja viihtyisyyden laatutavoitteet ovat kuitenkin haasteellisemmat kuin nykyisen kaavan ja käytön tavoitteet. Kaavan muutoksen mahdollistama täydennysrakentaminen tiivistää ja viimeistelee kaupunkirakennetta ja parantaa kaupunkiympäristön laatua. OSALLISET Osallisia ovat suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat, Seinäjoen kaupunki, alueen kiinteistöjen omistajat, kiinteistöjen päävuokralaiset, lähialueen asukkaat. Keskustan toimijat / Sydämellinen Seinäjoki ry, Vaasan läänin puhelin, Seinäjoen historiallinen yhdistys Kaupungin viranomaiset: Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu SEINÄJOKI LIITE 1

3 TEKNIIKKAKESKUS ( ) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc Rakennusvalvonta, Kunnallistekniikka, Seinäjoen Energia, Seinäjoen Vesi; Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitos, Sivistyskeskus, Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosasto Valtion ja muut viranomaiset: Tiehallinto, Vaasan tiepiiri, Länsi- Suomen Ympäristökeskus, Länsi- Suomen lääninhallitus, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Museovirasto OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireilletulo: Kaavan muutos on tullut vireille yrittäjien ja kaupungin elinkeinotoimen aloitteesta. Kuortaneentien ja Vaasa Jyväskylä valtatien risteyksen tuntumassa sekä Pohjan, että Kapernaumin kaupunginosissa on laajoja vajaasti rakentuneita liike- ja teollisuuskorttelialueita. Vuoden 2007 alkupuolella osti PeabSeicon HVA-kiinteistöiltä laajan rakentamattoman osan entisestä Hankkijan alueesta. Maanomistajat esittivät yhdessä kaupungille asemakaavan muuttamista siten, että alueelle mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikön muodostaminen. Kaupunginhallitus käsitteli anomusta ja selvitykset kaavan muutosperusteista käynnistettiin. Samaan aikaan vastaavaa kaavan muutosta on esitetty Kapernaumin kortteliin 23 Tehtaantien varteen. Tehtaantien varressa on myös kaupungin omistuksessa olevia korttelialueita, joiden kaavan täsmentäminen on aiheellista. Tavoitteiden asettaminen: Hakijoiden ensisijaisena tavoitteena on ollut mahdollistaa alueelle 1 2 vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen sekä muiden rakentamattomien liikekorttelinosien suunnittelu hankkeita varten. Tavoitteena on suunnitella liikennejärjestelyiltään toimiva ja turvallinen kaupallinen alue. Tämä edellyttää paitsi katuverkon, myös suurien liikekortteleiden sisäisen liikenteen ja esimerkiksi rakentamattoman Kimmonkadun sijainnin ja suunnan suunnittelua ja kaavallista tutkimista. Merkittävä yleistavoite on kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen: Kaavan muutos suunnitellaan siten, että sen mahdollistama täydennysrakentaminen tiivistää ja viimeistelee kaupunkirakennetta ja parantaa kaupunkiympäristön laatua myös kaupunkikuvallisesti. Asemakaavan laadinta: Lehti-ilmoitus kaavaluonnoksen suunnittelumateriaalin nähtäville asettamisesta ja vireilletulosta. Asemakaavaluonnoksen suunnittelumateriaali asetetaan nähtäville kesällä Osallisuus- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavan tavoitteista tiedotetaan osallisille nähtävillä olon yhteydessä. Osallisten antama palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä tavoitteista kirjataan. Kaavahankkeen MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu pidetään loppukesällä. Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu SEINÄJOKI LIITE 1

4 TEKNIIKKAKESKUS ( ) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc Suunnittelumateriaali pidetään nähtävillä Seinäjoen kaupungintalon virallisella ilmoitustauluilla sekä kaupungin kotisivuilla. Lausunnot pyydetään kohdassa Osalliset lihavoidulla tekstillä merkityiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä. Saadut huomautukset ja lausunnot käsitellään ja niiden huomioimisesta tiedotetaan ehdotuksen esittelyn yhteydessä. Asemakaavaehdotus: Kaupunginhallitus päättää huomautusten ja lausuntojen johdosta mahdollisen tarkistetun asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Nähtävilläpidosta tiedotetaan kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdessä. Kaavanmuutosehdotus pidetään 30 pv Seinäjoen kaupungintalon virallisella ilmoitustaululla. Asemakaavan hyväksyminen: Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, ehdotus pidetään uudelleen nähtävänä. Menettely on sama kuin edellä kuvattu kaavanmuutoksen nähtävillepano. Asemakaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdessä. Kaavanmuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallituksen päätöksestä on mahdollista valittaa Vaasan hallintooikeuteen. KÄSITTELY- AIKATAULU Tavoiteohjelma: Luonnos nähtävänä kesällä 2008, ehdotus nähtävänä keväällä 2009, kaupunginhallituksen käsittely keväällä 2009 ja kaupunginvaltuuston käsittely keväällä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN KÄSITTELY Osalliset voivat esittää suunnitelmaa kohtaan huomautuksia kaavoituksen valmistelusta vastaaville henkilöille. Osoite: Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskus, Kaavoitus, Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI Osallisella on myös oikeus ennen asemakaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen osoite: Länsi-Suomen ympäristökeskus PL VAASA Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu SEINÄJOKI LIITE 1

5 TEKNIIKKAKESKUS ( ) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc VALMISTELUSTA VASTAA Kaavoituspäällikkö Hilkka Jaakola p , fax , Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI Kaavoitusarkkitehti Jari Vähätiitto p , fax , Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu SEINÄJOKI LIITE 1

6 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 743 Seinäjoki Täyttämispvm Kaavan nimi Pohjan kaupallinen vyöhyke Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 46,5572 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 46,5572 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 46, , ,38 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 26, , ,55 0, T yhteensä 4, , ,65 0,0356 V yhteensä 0,3913 0,8 0,3913 R yhteensä L yhteensä 14, ,4-0,3234 E yhteensä 0,0555 0,1 25 0,05-0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

7 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 46, , ,38 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 26, , ,55 0, K 12, , ,53-9, KM 14, , ,57 9, T yhteensä 4, , ,65 0,0356 T 4, , ,65 0,0356 V yhteensä 0,3913 0,8 0,3913 VP 0, ,0 0,3913 R yhteensä L yhteensä 14, ,4-0,3234 Kadut 7, ,0 0,6310 LT 7, ,0-0,1654 LR -0,7890 E yhteensä 0,0555 0,1 25 0,05-0, EV 0, ,0 25 0,05-0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä

8 Kapernaumin-Pohjan kaupan hankkeet Kaupalliset vaikutukset

9 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto Johdanto Lähtökohdat Hankkeen konsepti Kaavatilanne Vaikutusalueen väestö ja ostovoima Seinäjoen markkina-alueen väestö Ostovoima Kaupan nykytila ja hankkeet Vähittäiskaupan myynti Ostovoimavirtaukset ja kaupan laskennallinen pinta-alan tarve Kaupan verkosto Kaupan hankkeet Kaupalliset vaikutukset Vaikutukset Seinäjoen keskustaan Vaikutukset lähipalveluihin Vaikutukset muihin seudun kaupan keskuksiin Vaikutukset Seinäjoen seudun kaupalliseen asemaan Vaikutukset kaupan alueelliseen tasapainoon ja ostovoimavirtauksiin Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja sosiaaliset vaikutukset Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta...24 Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

10 3 Yhteenveto Seinäjoen Kapernaumin-Pohjan alueelle suunnitellaan Peab Seiconin ja Minimanin toimesta merkittävää kaupallista keskittymää. Kaksi eri hanketta pitävät sisällään yhteensä noin neliötä kaupan pinta-alaa. Minimanin hanke on pääosin siirtyvää pinta-alaa, joten hankkeiden nettolisäys kaupan pinta-alaan olisi yhteensä noin neliötä. Päivittäistavarakaupan nettolisäys hankkeiden myötä olisi maksimissaan neliötä sisältäen Minimanin lisäksi myös toisen vähittäiskaupan suuryksikön. Suurin osa pinta-alan lisäyksestä olisi kuitenkin suurta pinta-alaa vaativaa erikoistavarakauppaa. Kaperneumissa on jo nykyisin jonkin verran kaupan tarjontaa, mutta hankkeiden myötä rooli muuttuu selvästi nykyisestä seudulliseksi kaupan keskukseksi. Hankkeen sijaintipaikassa yhdistyy sijainti asutuksen ympäröimänä sekä liikenteellinen sijainti valtatien varressa, joka mahdollistaa ohikulkijoiden vaivattoman asioinnin. Seinäjoen markkina-alueella on asukkaita yli ja ostovoiman kasvu on merkittävää lähivuosien aikana. Kaupan pinta-alan laskennallinen lisätarve Seinäjoen seudulle on selvästi yli neliötä, josta valtaosa on erikoistavarakauppaa. Seinäjoen seudulla on myös paljon kaupan hankkeita vireillä. Etenkin Joupin alueella on mahdollisuudet toteuttaa mittava määrä uutta kaupan pinta-alaa. Lisäksi keskustassa ja muissa markkina-alueen kunnissa on joukko kaupan hankkeita rakenteilla ja suunnitteilla. Nykyisin suurin erikoiskaupan keskittymä seudulle on Seinäjoen keskusta, jonka asema keskustahakuisen erikoiskaupan keskuksena ei vaarannu Kapernaumin hankkeiden myötä. Keskustan roolina ja vahvuutena on edelleenkin Kapernaumin alueesta poiketen erikoiskauppojen, keskustatavaratalojen ja kaupallisten palveluiden kuten ravintoloiden monipuolinen tarjontakokonaisuus. Keskustan ulkopuolinen kauppa on keskittynyt pääosin Joupin ja Hyllykallion väliselle vyöhykkeelle. Tämän kaupan vyöhykkeen molemmissa päissä on hypermarketit, joilla on merkittävä rooli sekä päivittäistavarakaupan että erikoistavarakaupan myynnissä. Tilaa vievää kauppaa on sijoittunut Hyllykallion ja Joupin lisäksi myös etenkin Rengastien alueelle, joka on seudun ylivoimainen huonekalukaupan Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

11 4 keskittymä. Kapernaumin hankkeen kaupan yksiköt siirtävät jonkin verran asiakasvirtoja Hyllykalliosta ja Rengastieltä Kapernaumiin. Rengastien ja Hyllykallion sijainnit ja liikennemäärät mahdollistavat kuitenkin nykyisen-tyyppisen erikoiskaupan säilymisen ja kehittymisen alueilla. Hypermarket- ja tilaa vievän kaupan verkosto hajautuu eri puolille kaupunkia Kapernaumin hankkeiden myötä. Näin syntyy yhden megakeskittymän sijasta useita keskustan ulkopuolisia kaupan keskuksia. Keskustan ulkopuoliset kaupan alueet kilpailevat keskenään uusista kaupan toimijoista ja etenkin Joupin ja Kapernaumin alueet ovat monen myymälän kannalta toisilleen vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Kapernaumin hankkeiden toteutuminen kokonaisuudessaan pienentäisi todennäköisesti Joupin alueen kaupan rakentamista. Sekä Joupin että Kapernaumin alueilla on kuitenkin molemmilla hyvät edellytykset kehittyä monipuolisiksi kaupan sijaintialueiksi. Kapernaumin hankkeiden myötä myös päivittäistavarakaupan yleinen kilpailu kiristyy. Uudet kaupan suuryksiköt tuovat alueen asukkaille lähemmäs suuren ruokakaupan ja siten palveluiden saavutettavuus lähialueella paranee. Kapernaumin suurmyymälöillä ja alueen lähikaupoilla on toisiaan täydentävä palvelurooli. Kapernaumin vähittäiskaupan suuryksiköt kilpailevat pääosin muiden suurten päivittäistavarakauppojen kanssa. Nykyisten hypermarkettien asema ei kuitenkaan olennaisesti heikkene. Kapernaumin kaupan hankkeet tarjoavat uusia sijaintipaikkoja Seinäjoella uusille kaupan toimijoille hyvien liikenneyhteyksien päässä. Lisäksi hankkeet lisäävät potentiaalisten asiakkaiden määrää myös Kapernaumin nykyisille myymälöille. Kapernaumin hankkeet lisäävät kaupan pinta-alaa Seinäjoella ja parantavat Seinäjoen kaupallista asemaa etenkin kilpailussa muita maakuntakeskuksia vastaan. Espoossa Kyösti Pätynen KTM, konsultti Saku Järvinen KTM, konsultti Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

12 5 1. Johdanto 1.1. Lähtökohdat Peab Seiconilla ja Minimanilla on molemmilla omat kaupan hankkeensa Seinäjoen Kapernaumin alueella. Kohteet sijoittuvat valtatie 18:n ja keskustaan johtavan Kuortaneentien risteyksen tuntumaan. Kaupunki on yhdessä em. toimijoiden kanssa kehittämässä alueen katuverkkoa. Siinä keskeistä on toteuttaa Kuortaneentielle kiertoliittymä, joka palvelisi tehokkaasti mm. molempia kiinteistöhankkeita. Hankkeen sijainti on osoitettu seuraavassa kartassa. Minimani Prisma 2 km Peab Seicon 1,5 km Uusi Minimani Kuva 1 Hankkeen sijainti Alue sijaitsee 1,5 kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta ja 2 kilometrin päästä Hyllykallion kaupan alueesta. Liikenteellisesti hankkeiden sijainti on hyvin saavutettavalla paikalla. Seuraavassa kuvassa on esitetty nykyiset liikennemäärät alueella. Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

13 6 Kuva 2 Liikennemäärät tieverkolla Nykyisin Vt18:lla on liikennettä ja Kuortaneentiellä ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurimmat liikennemäärät Seinäjoella ovat nykyisin Pohjantiellä (Vt19), jossa liikenne keskustan kohdalla on Tässä selvityksessä tutkitaan Kapernaumiin suunnitellun kaupallisen keskittymän kaupallisia ympäristövaikutuksia. Työn suorittamisen lähtökohtana ja ohjeena on ympäristöministeriön ohje Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Ohjetta sovelletaan mutta tarkkuustasoa kevennetään. Selvityksessä osoitetaan erikseen kummankin hankkeen ja niiden yhtäaikaisen toteutuksen vaikutus Seinäjoen kehittymiseen markkina-alueensa keskuksena palveluverkon kehityskuvaan kaupan painopisteen alueellisiin muutoksiin palvelujen saavutettavuuteen eri liikennemuodoilla lähipalvelujen kehittymiseen keskustan kaupalliseen kehityskuvaan Joupin ja muiden tilaa vievän kaupan alueeseen kehitykseen Hyllykallion kehittymiseen Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

14 Hankkeen konsepti Tässä selvityksessä tutkitaan kahden erillisen Kapernaumiin sijoittuvat hankkeen vaikutuksia. Minimanin hankkeen kokonaispinta-ala on neliötä, josta päivittäistavarakaupan pinta-ala olisi m2. Samalla Minimanin toiminta nykyisissä tiloissa (rakennus n m2) loppuisi. Hankkeen tuoma pinta-alan nettolisäys olisi siis suuruusluokaltaan noin neliötä. Peab Seicon Oy:n hanke olisi suuruusluokaltaan noin m2. Se pitäisi sisällään todennäköisesti vähittäiskaupan suuryksikön (ml. päivittäistavarakauppa) kokoluokaltaan m2, tilaa vievää kauppaa, muita suuria erikoiskaupan yksiköitä sekä jonkin verran pienempiä erikoiskauppoja ja ravintoloita. Yhteensä Kapernaumin hankkeet olisivat siis noin m2, ja kaupan pinta-alan nettolisäys noin m2. Päivittäistavarakauppaa olisi maksimissaan noin m2 ja sen nettolisäys olisi alle neliötä vanhan Minimanin lopettaessa Kaavatilanne Maakuntakaavassa Kapernaumin alue on merkitty pääosin keskusta-alueeksi (C). Seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueena merkittyä aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa. Kuva 3 Maakuntakaavakartta Seinäjoen kaupunkiseudulta Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

15 8 Seuraavassa kuvassa on esitetty Seinäjoen yleiskaavakartta. Peab Seiconin hankkeen alue on merkitty PK-alueeksi eli yksityisten palvelujen alueeksi ja Minimanin hankkeen alue T- merkinnällä teollisuus- ja varastoalueeksi. Kuva 4 Seinäjoen yleiskaava Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

16 9 2. Vaikutusalueen väestö ja ostovoima 2.1. Seinäjoen markkina-alueen väestö TNS Gallup Oy on määrittänyt Seinäjoen markkina-alueen. Päämarkkina-alue on laaja ja sillä on asukkaita noin Seinäjoen päämarkkina-alue sisältää myös Töysän ja Kauhajoen paikallismarkkina-alueet, jotka ovat alisteisia Seinäjoen päämarkkina-alueelle 1. Seinäjoen markkina-alue on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän jälkeen. Esimerkiksi Vaasan markkina-alueella on vain noin asukasta. Seuraavaan karttaa Seinäjoen päämarkkina-alue on rajattu mustalla viivalla kilometriä PIETARSAARI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI Töysä Kauhajoki JYVÄSKYLÄ Kankaanpää Jämsä Kuva 5 PORI TAMPERE Seinäjoen kaupallinen markkina-alue (lähde: TNS Gallup Oy) 1 Punaisella merkityllä Seinäjoen paikallismarkkina-alueella on asukkaita noin Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

17 10 Seinäjoen kanssa kilpailevia kaupallisia keskuksia ovat pohjoisessa Kokkolan ja Pietarsaaren muodostama tarjontakokonaisuus. Etelässä Seinäjoen markkina-aluetta rajaavat Tampereen ja Porin keskittymät. Lännessä kilpakumppanini on Vaasa, jonka markkina-alue puristuu melko kapeaksi Seinäjoen tarjonnan vaikutuksesta. Jyväskylä rajoittaa Seinäjoen markkinaalueen laajentumista itään päin. Vuoteen 2025 mennessä Seinäjoen markkina-alueen väkimäärän ennustetaan pysyvän lähes ennallaan. Markkina-alueen ytimen eli Seinäjoen (ml. Nurmo ja Ylistaro) väkimäärä kasvaa ennusteen mukaan selvästi, mutta etenkin markkina-alueen reunoilla väkimäärä vähenee selvästi. Seuraavassa taulukossa on osoitettu Seinäjoen markkina-alueen kuntien väestömäärät vuonna 2006 sekä Tilastokeskuksen ennusteet vuoteen 2030 asti. Seinäjoen markkina-alueen väestöennuste v Muu markkina-alue Muu seutu Seinäjoki v v v v v v.2030 Kuva 6 Seinäjoen markkina-alueen kuntien väestöennusteet Seuraavassa kuvassa on esitetty väestön sijoittuminen Seinäjoen kaupunkiseudulla ruuduittain vuonna Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

18 11 Kuva 7 Väestön sijoittuminen 250 m * 250 mm ruutuihin Seinäjoen kaupunkiseudulla (Tilastokeskus, väestötieto ) Kapernaumin kaupan hankkeet sijoittuvat keskeiselle paikalle taajamarakenteessa. Suuret väestökeskittymät sijaitsevat aivan vieressä, vaikka itse Kapernaumin alueella ei olekaan asutusta Ostovoima Ostovoimaa on arvioitu henkilökohtaisen kulutusluvun perusteella. Kulutusluku kertoo, kuinka paljon yksi henkilö keskimäärin kuluttaa vuodessa vähittäiskauppaan. Alueen ostovoima saadaan laskettua, kun kulutusluku kerrotaan väestön määrällä. Kulutusluvuissa lähteenä on käytetty päivittäistavarakaupan osalta Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelun Väli-Suomen lukuja vuodelta Erikoiskaupan osalta lähteenä on käytetty Vähittäiskauppa Suomessa selvityksen Etelä-Pohjanmaan lukuja. Erikoiskaupan kulutusluku ei sisällä apteekkikauppaa. Kulutusluvut on päivitetty vuoden 2005 tilanteeseen. Oheisessa taulukossa on esitetty kulutusluvut vuonna 2005, 2015 ja Kulutusluvun on ennustettu kasvavan yleisen ostovoiman kasvun myötä seuraavasti: Päivittäistavara: 1 % vuodessa (0,5 % vuoden 2015 jälkeen) Erikoistavara: 2,5 % vuodessa (1,7 % vuoden 2015 jälkeen) Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

19 12 Taulukko 1 Vähittäiskaupan kulutusluvut Seinäjoen seudulla vuosina 2005, 2015 ja 2025 Toimiala v v v Päivittäistavarat Muotikauppa Kodintekniikkakauppa Rautakauppa Sisustuskauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yht Yhteensä Ostovoiman kasvua laskettaessa on huomioitu väestömäärän muutokset (Tilastokeskuksen ennuste) ja kulutuksen kasvu (kulutusluvut). Erikoiskauppa kasvaa selvästi päivittäistavarakauppaa nopeammin. Vuonna 2005 päivittäistavaran ostovoima Seinäjoen seudulla on 204 miljoonaa euroa ja erikoistavaran 197 miljoonaa euroa 2. Koko Seinäjoen markkina-alueen vähittäiskaupan ostovoima on noin 850 miljoonaa euroa, josta hieman yli puolet on päivittäistavaraa. Taulukko 2 Vähittäiskaupan ostovoima Seinäjoen seudulla ja koko markkina-alueella v Ostovoima, milj. euroa Toimiala Seinäjoen seutu Muu markkinaalue Markkinaalue yht. Päivittäistavarat Muotikauppa Kodintekniikkakauppa Rautakauppa Sisustuskauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yht Yhteensä Alueen omien asukkaiden lisäksi ostovoimaa Seinäjoen markkina-alueen myymälöihin tuovat matkailijat, mökkiläiset ja muut ohikulkijat. Etenkin hyvien liikenneyhteyksien päässä olevat kaupan yksiköt hyötyvät ohikulkijoista. Tuurin kyläkaupan asiakkaat tulevat ostoksille keskimäärin jopa 200 kilometrin päästä. Seuraavassa taulukossa on esitetty ostovoiman kehitys Seinäjoen seudulla (ylempi taulukko) ja Seinäjoen markkina-alueella (alempi taulukko) vuoteen 2025 mennessä. Taulukko 3 Ostovoiman kehitys Seinäjoen seudulla ja markkina-alueella v Ostovoima, milj. euroa Toimiala v v v Päivittäistavarat Erikoistavarat Yhteensä Ostovoima, milj. euroa Toimiala v v v Päivittäistavarat Erikoistavarat Yhteensä Seinäjoen seutu kattaa tässä Seinäjoen seutukunnan (Seinäjoki, Ilmajoki, Lapua, Nurmo, Ylistaro) sekä Eteläiset seinänaapurit (Jalasjärvi, Kurikka) Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

20 13 Päivittäistavarakaupan kasvu on ennusteen mukaan Seinäjoen seudulla 57 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella 69 miljoonaa euroa. Erikoistavaroiden kasvu on puolestaan Seinäjoen seudulla yli 130 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella noin 210 miljoonaa euroa. Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

21 14 3. Kaupan nykytila ja hankkeet 3.1. Vähittäiskaupan myynti Oheisessa taulukossa on laskettu Seinäjoen seudun vähittäiskaupan myynti. Laskelma perustuu Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin vuodelta Toimipaikkarekisterissä ilmoitettu liikevaihto on muunnettu myynniksi lisäämällä liikevaihtoon arvonlisävero 8-22 % toimialasta riippuen. Taulukko 4 Vähittäiskaupan myynti Seinäjoen seudulla vuonna 2005 Toimiala Milj. Pt-kaupat + kioskit 142 Pt-kauppa tavarataloissa 91 Pt-erikoiskaupat + Alko 14 Päivittäistavarakauppa 247 Erikoiskauppa pt-kaupoissa 73 Tilaa vievä kauppa 86 Muu erikoistavarakauppa 106 Erikoiskauppa yhteensä 265 YHTEENSÄ 512 Seinäjoen seudun vähittäiskaupan myynti on keskittynyt pääosin Seinäjoen kaupunkiseudulle. Tavaratalojen myynti on yhteensä noin 164 miljoonaa euroa eli kolmannes koko seudun myynnistä. Yhteensä vähittäiskaupan myynti oli seudulla 512 miljoonaa euroa, josta suurin osa erikoiskauppaa Ostovoimavirtaukset ja kaupan laskennallinen pinta-alan tarve Ostovoiman virtaus lasketaan alueen ostovoiman ja alueella tapahtuvan myynnin erotuksena. Ostovoimaa virtaa ulos silloin, kun myynti on alueen ostovoimaa pienempää. Ostovoiman virtaus on tunnusluku, joka kuvaa vähittäiskaupan tarjontaa suhteessa alueen väestöön. Se ei kerro, mihin ulos virtaava ostovoima suuntautuu. Seuraavassa taulukossa on esitetty vähittäiskaupan myynti, ostovoima ja ostovoiman virtaus Seinäjoen seudulla vuonna Indeksi kuvaa virtauksen suhteellista osuutta. Indeksin ollessa 100 koko alueen ostovoima jäisi omalle alueelle. Seinäjoen seudulla ostovoima sisäänvirtaus on melko voimakasta etenkin keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa. Sen Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

22 15 sijaan tilaa vievässä kaupassa sisäänvirtaus oli heikompaa. Tilaa vievä kauppa pitää sisällään seuraavat toimialat: Huonekalujen, valaisimien ja muiden taloustavaroiden vähittäiskauppa Kodinkoneiden, viihde-elektroniikan ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa Rautakauppatavaroiden, maalien ja lasin vähittäiskauppa Taulukko 5 Ostovoiman virtaukset Seinäjoen seudulla v Seinäjoen seutu Myynti Ostovoima Virtaus Toimiala milj. milj. milj. indeksi Päivittäistavarat Tilaa vievä kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yht Yhteensä Vuonna 2005 päivittäistavaran ostovoiman sisäänvirtaus oli seudulla 43 miljoonaa euroa, mikä on 21 % yli alueen oman ostovoima. Erikoiskaupassa Seinäjoen seudullinen asema tulee vieläkin paremmin esiin: seudulla myytiin 69 miljoonaa euroa enemmän kuin seudun asukkaiden oma ostovoima oli. Seuraavassa on johdettu laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve Seinäjoen seudulle. Laskelma perustuu seuraaviin olettamuksiin: väestö kasvaa Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan kulutus kasvaa maltillisesti ed. lukujen mukaan Seinäjoen seudun kaupallinen asema säilyy suhteellisesti ennallaan eli ostovoimavirtausindeksi säilyy nykyisellään (nykyinen asema: pt-kauppa 121 ja etkauppa 135) Seinäjoen seudun kaupallinen asema paranee hieman suhteellisesti eli ostovoimavirtausindeksi kasvaa (vahvistuva asema: pt-kauppa 130 ja et-kauppa 160) Pt-tehokkuus euroa/my-m2 Et-tehokkuus euroa/my-m2 Myynti-m2 * 1,3 = kem2 Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

23 16 Taulukko 6 Laskennallinen kaupan lisäpinta-alan tarve Seinäjoen seudulle Myyntiala Kerros-ala Toimiala v v v v v v Nykyinen Päivittäistavarat asema Erikoistavarat Yhteensä Vahvistuva Päivittäistavarat asema Erikoistavarat Yhteensä Laskelman mukaan päivittäistavarakaupan lisäpinta-alan tarve vuoteen 2025 mennessä on kerrosneliötä. Erikoiskaupan uutta pinta-alaa puolestaan tarvittaisiin lähes neliötä. Ostovoiman kasvun edellyttämän pinta-alan lisäksi kaupan lisärakentamista edellyttävät: poistuva pinta-ala siirtyvä pinta-ala kauppakeskusten ravintola- ja palvelutarjonta autokaupat, joita ei ole tässä huomioitu Kulutuksen kasvun kehitys tulevaisuudessa on merkittävin tekijä, joka voi muuttaa kaupan lisärakentamisen tarvetta. Tästä syystä edellistä laskelmaa voidaan pitää vain suuntaaantavana. Joka tapauksessa ostovoiman kasvun edellyttämä pinta-alan lisätarve on Seinäjoen seudulla huomattavaa Kaupan verkosto Seuraavassa kartassa on esitetty keskustahakuisen erikoistavarakaupan sekä hypermarkettien ja tavaratalojen sijoittuminen Seinäjoella. Valtaosa keskustahakuisesta erikoiskaupasta sijoittuu Seinäjoen keskustaan, joka rajautuu Anttila-tavaratalon, Tavaratalo Lehtisen sekä Torikeskus-kauppakeskuksen väliselle alueelle. Keskustan ulkopuoliset tavaratalot ovat Joupin Citymarket-hypermarket ja Sopuraha-halpatavaratalo sekä Hyllykallion Prisma- ja Minimani-hypermarketit. Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

24 17 Kuva 8 Keskustahakuisen erikoiskaupan ja tavaratalojen sijoittuminen Seinäjoella Päivittäistavarakaupan rungon muodostavat hypermarketit, joita on Seinäjoen seudulla kaupunkiseudulla tällä hetkellä 3 (Citymarket, Prisma, Minimani). Lisäksi suurempia supermarketteja on keskustassa sekä eteläisissä kaupunginosissa. Lisäksi pienempiä päivittäistavarakauppoja on sijoittunut melko tasaisesti asuinalueilla. Seuraavassa kuvassa on esitetty hankkeen lähialueella sijaitsevat päivittäistavarakaupat. Kuva 9 Päivittäistavarakaupan hankkeen lähialueella Tanelinrannan kulmakauppa on noin 400 neliöinen lähikauppa ja Aulin kauppa puolestaan kioskityyppinen lähikauppa. Muut lähimmät päivittäistavarakaupat ovat Prisma ja nykyinen Minimani sekä keskustan päivittäistavarakaupat. Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

25 18 Keskustahakuinen erikoistavarakauppa on Seinäjoen seudulla keskittynyt valtaosin Seinäjoen keskustaan. Keskustan erikoiskaupan ankkureina toimivat tavaratalot (Anttila ja Lehtinen) sekä kauppakeskukset (Torikeskus, Epstori). Lisäksi keskustasta löytyy suuri joukko erikoiskauppoja eri toimialoilta. Myös hypermarketeissa on jonkin verran tarjolla keskustalle tyypillisiä toimialoja. Seinäjoen ulkopuolisissa kunnissa keskustahakuisen erikoiskaupan tarjonta on melko vaatimatonta. Yleensä tarjonta on sitä monipuolisempi mitä enemmän asukkaita kunnassa on ja mitä kauempana se on Seinäjoesta. Tuurin kyläkaupan tarjonnasta suuri osa on nimenomaan keskustahakuista erikoiskauppaa. Tilaa vievän kaupan tarjonta on myös keskittynyt pääosin Seinäjoelle. Seuraavassa kartassa on esitetty tilaa vievän kaupan sijaintialueet. Hyllykallio Jouppi Rengastie Kapernaumi Kuva 10 Tilaa vievän kaupan sijoittuminen Seinäjoella Suurin tilaa vievän kaupan keskittymä on Rengastiellä, johon on sijoittunut valtaosa seudun huonekalukaupasta. Alueella toimii myös mm. kodinkoneliike Gigantti. Joupin alueen tilaa vievän kaupan tarjonnasta vastaa K-rauta, Laattapiste sekä autokaupat. Hyllykalliosta puolestaan löytyvät mm. Masku-huonekalukauppa sekä keittiökalusteliikkeitä. Kapernaumissa tilaa vievän kaupan yksiköitä ovat mm. Markantalokodinkoneliike sekä Starkki. Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

26 Kaupan hankkeet Seinäjoen seudulla on vireillä joukko kaupan hankkeita. Joupin alueella on hyvät mahdollisuudet - Kapernaumin lisäksi - kehittyä mittavaksi kaupan keskittymäksi. Alueelle olisi mahdollista toteuttaa jopa yli neliötä kaupan pinta-alaa. Tämä edellyttäisi kuitenkin uuden liittymän toteuttamista kantatie 67:ltä. Sammonkadulla Rengastien kaupan alueen tuntumassa on rakentumassa uusi kaupan keskus. Tähän neliön hankkeeseen on tulossa ainakin Hong Kong -tavaratalo sekä Veikon Kone -kodinkoneliike. Kohteeseen olisi mahdollista sijoittaa myös päivittäistavarakauppa. Hanke valmistuu keväällä Myös Seinäjoen keskustassa on vireillä useita liiketilaa lisääviä hankkeita. EPS-torin kortteliin on jo rakenteilla uutta liiketilaa erikoiskaupalle. Tämän lisäksi mm. vanhalle torille(ns. Maakunta-aukio) ja keskustorin alueelle (Vekseliaukio) on suunnitteilla uutta liiketilaa. Keskustakortteleissa on muitakin hankepotentiaaleja. Näin keskustan asema etenkin erikoiskaupan keskuksena on vahvistumassa. Suurin osa seudun kaupan hankkeista on toteutumassa nimenomaan Seinäjoelle, mutta myös muissa Seinäjoen markkina-alueen kunnissa on kaupan hankkeita vireillä. Näistä merkittävin on Lapuan Novapark, johon on ensivaiheessa tavoitteena ottaa käyttöön noin kolmasosa alueesta ja toteuttaa sille noin m2 kaupan pinta-alaa. Alueelle mahtuisi jopa m2. Myös Tuurin kyläkaupan alueella on uusia kaupan hankkeita vireillä ja alueelle on tavoitteena kyläkaupan laajennuksen lisäksi toteuttaa muita etenkin tilaa vievän kaupan hankkeita. Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

27 20 4. Kaupalliset vaikutukset 4.1. Vaikutukset Seinäjoen keskustaan Kapernaumin kaupan hankkeet sisältävät jonkin verran myös keskustatyyppistä erikoistavarakauppaa ja ravintoloiden tarjontaa. Minimanin ja Peab Seiconin hankkeeseen mahdollisesti sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksikön erikoiskaupan tarjonnasta löytyvät keskustalle tyypilliset tuoteryhmät: vaatteet ja kengät, kosmetiikka ja vapaa-ajan tavararyhmät. Siinä mielessä Kapernaumin hankkeet kilpailevat jossain määrin myös Seinäjoen keskustan kanssa ostosmatkojen suuntautumisesta. Seinäjoen keskusta on maakunnallisesti vahvin erikoiskaupan keskustahakuisten toimialojen tarjoaja. Päivittäistavarakaupassa keskusta palvelee lähinnä keskustan väestöä sekä osittain keskustassa työssäkäyvien asiointia. Kapernaumin hankkeiden tarjonta eroaa kuitenkin selvästi tyypillisestä keskustakaupasta. Seinäjoen keskustan vahvuutena ovat etenkin erikoiskaupan liikkeet (muotikauppa) sekä lisäksi erityisesti viihde, vapaa-aika, monipuoliset ravintolapalvelut ja kaupunkimiljöö. Lisäksi keskustan vahvuutena on hyvät kevyenliikenteen ja julkisenliikenteen yhteydet. Keskustan vahvuus on myös pienet butiikkityyppiset erikoismyymälät ja palvelevat keskustatavaratalot. Kapernaumin Peab Seiconin hankkeen erikoiskaupat ovat pääosin puolestaan tilaa vievän kaupan yksiköitä (huonekalu-, rauta- ja kodinkonekauppa) tai muita suurta pinta-alaa vaativia erikoisliikkeitä (esim. urheilukaupat), joille ei keskustasta löydy riittävän suuria tiloja. Keskustatyyppisten erikoisliikkeiden sijaintipaikkana Seinäjoen keskusta siis säilyttää nykyisen asemansa. Kapernaumin hankkeet eivät siis muodosta merkittävää uhkaa Seinäjoen keskustan kaupalliselle vetovoimalle. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu edellyttää runsaasti lisäneliöitä Seinäjoen seudulle ja keskustaan voidaan toteuttaa vain osa tästä pinta-alasta. Kapernaumin hankkeeseen sisältyvät vähittäiskaupan suuryksiköt ja muut erikoisliikkeet toteuttavat vain pienen osan keskustahakuisen erikoiskaupan lisäpinta-alan tarpeesta. Keskustakortteleiden kehittämishankkeiden myötä keskustan liiketilamäärän kasvattaminen on tärkeää keskustan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

28 Vaikutukset lähipalveluihin Kapernaumin hankkeet pitävät sisällään 1-2 vähittäiskaupan suuryksikköä, jossa on myös päivittäistavarakaupan myyntiä. Siten päivittäistavarakaupan yleinen kilpailu kiristyy. Kapernaumin lähialueella on kaksi pientä päivittäistavarakaupan lähimyymälää: Aulin kauppa ja Tanelinrannan kulmakauppa. Ne palvelevat lähiasukkaitaan lähinnä täydennysostopaikkana. Suuret viikonloppuostokset hoidetaan alueella nykyisinkin jo suuremmissa päivittäistavarakaupoissa kuten Hyllykallion Prismassa tai Minimanissa. Uusi Minimani tuo alueen asukkaille lähemmäs suuren ruokakaupan ja siten palveluiden saavutettavuus lähialueella paranee. Kapernaumin suurmyymälöillä ja alueen lähikaupoilla on toisiaan täydentävä palvelurooli. Kapernaumin vähittäiskaupan suuryksiköt kilpailevat pääosin muiden suurten päivittäistavarakauppojen kanssa. Näitä ovat etenkin Joupin Citymarket ja Hyllykallion Prisma. Seinäjokelaisille ja koko Seinäjoen markkina-alueen asukkaille Kapernaumin myymälät tarjoavat uuden vetovoimaisen vaihtoehdon myös päivittäistavarakaupan ostoskohteena. Pääosin kilpailu kiristyy kuitenkin nimenomaan suurmyymälöiden välillä. Seinäjoen asuinalueiden lähikauppojen toimintaedellytyksiin Kapernaumin hankkeella ei ole suoraa vaikutusta. Myöskään muiden Seinäjoen markkina-alueen päivittäistavarakaupan lähipalveluiden toimintaedellytyksiin hankkeella ei ole olennaisia vaikutuksia. Kuntakeskuksille ja asuinalueiden myymälöille jää edelleen rooli päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan lähipalvelujen ostopaikkoina. Ostovoiman kasvu Seinäjoen seudulla on myös päivittäistavarakaupassa suurta. Uutta päivittäistavarakaupan pinta-alaa tarvitaan seudulle arviolta myyntineliötä vuoteen 2025 mennessä. Kapernaumin hankkeet lisäävät päivittäistavarakaupan pinta-alaa alle myyntineliötä. Näin muille päivittäistavarakaupan hankkeillekin riittää tilaa Seinäjoen seudulla. Mahdollisia uusia kaupan suurmyymälähankkeita Kapernaumin hankkeet saattavat kuitenkin siirtää myöhäisempään ajankohtaan Vaikutukset muihin seudun kaupan keskuksiin Kapernaumin hankkeen myötä Hyllykallion Minimani siirtyy uuteen paikkaan. Vanhan Minimanin tilat täyttyvät todennäköisesti tilaa vievän kaupan toimijoilla tai teknisellä tukkukaupalla. Näin vanhan Minimanin kiinteistön vähittäiskaupan myynti laskee ja asiakasmäärät vähenevät jonkin verran Hyllykallion alueella. Kapernaumin hankkeen kaupan yksiköt siirtävät jonkin verran asiakasvirtoja Hyllykalliosta Kapernaumiin. Hyllykallion alueen ankkuri Prisma on kuitenkin edelleen koko Seinäjoen seudun suurin päivittäistavarakauppa. Hyllykallion sijainti ja liikennemäärät mahdollistavat nykyisentyyppisen erikoiskaupan säilymisen ja kehittymisen alueella. Hyllykallion kaupan alueen painopiste siirtyy kuitenkin valtatien eteläpuolelle ja alue tiivistyy. Alueen pohjoispuoli kehittynee heikomman vuokratason vähittäis- ja tukkukaupan alueena. Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

29 22 Kaparnaumiin sijoittuu myös 1-2 vähittäiskaupan suuryksikköä, jotka kilpailevat etenkin nykyisten vähittäiskaupan suuryksiköiden (Hyllykallion Prisma ja Joupin Citymarket) kanssa. Nykyisten hypermarkettien asema ei kuitenkaan ole uhattuna, vaikkakin kiristyvä kilpailu saattaa leikata hypermarkettien myynnin kasvun muutamaksi vuodeksi. Ostovoiman kasvu mahdollistaa uuden hypermarketin toteuttamisen Seinäjoelle. Rengastien kaupan alueelle on keskittynyt etenkin huonekalukaupan kauppaa. Lisäksi alueelle on rakenteilla lisää kaupan pinta-alaa. Kaperneumin hankkeet kilpailevat osittain myös Rengastien kaupan alueen kanssa, mutta todennäköisesti etenkin huonekalukaupan alueena Rengastien asema säilyy. Seinäjoki on Suomen kuudenneksi suurin markkina-alue ja se kiinnostaa kaupan yrityksiä ja ketjuja sijaintipaikkana. Kapernaumin lisäksi etenkin Joupin alueella on mahdollista kehittää kaupan alueena. Suunnitelmien mukaan Jouppi tultaisiin kehittämään mittavaksi, jopa yli neliön, kaupan alueeksi. Kapernaumin alue kilpailee Joupin kanssa monien ketjumyymälöiden sijaintipaikasta. Etenkin monet tilaa vievän kaupan ketjut tekevät valintansa pääosin Joupin ja Kapernaumin väliltä. Suurin osa tilaa vievän kaupan uusista, vielä Seinäjoen seudulla toimimattomista ketjuista hakee Seinäjoelta vain yhtä sijaintipaikkaa. Näin kaupan toimijoille on kaksi hyvää vaihtoehtoa sijoittua Seinäjoelle. Kapernaumin hankkeiden toteutuminen kokonaisuudessaan pienentäisi todennäköisesti Joupin alueen kaupan rakentamista. Sekä Joupin että Kapernaumin alueilla on kuitenkin molemmilla hyvät edellytykset kehittyä monipuolisiksi kaupan sijaintialueiksi. Kapernaumin hankkeiden lähialueet saattavat kehittyä entistä monipuolisemmaksi kaupan alueeksi. Nykyisin alueella on vain muutamia vähittäiskaupan myymälöitä, mutta hankkeiden myötä alue mielletään jatkossa entistä selvemmin kaupan sijaintipaikkana. Tämä muuttaa nykyisiä varasto- ja teknisen tukkukaupan rakennuksia todennäköisesti vähittäiskaupan suuntaan. Alueen yleisilme tulee aikaa myöten muuttumaan. Kapernaumin kaupan hankkeet vahvistavat osaltaan Seinäjoen kaupan asemaa ja tekevät siitä entistä monipuolisemman maakunnallisen kaupan keskuksen. Valtaosa ostovoiman ja väestönkasvusta tapahtuu nimenomaan Seinäjoen seudulla, joten suurin osa kaupan hankkeistakin on luonnollista sijoittaa seudun pääkeskukseen. Seinäjoen vahvistuminen saattaa hidastaa muiden Seinäjoen markkina-alueen kuntien kaupan hankkeita. Valtaosa seudullista vaikutusaluetta hakevista kaupan ketjuista etsii nimenomaan sijaintipaikkaa Seinäjoelta. Pienempien kuntien hankkeet tukeutuvat lähinnä paikalliseen ostovoimaan Vaikutukset Seinäjoen seudun kaupalliseen asemaan Kaupan kasvuvauhti on näkynyt koko Suomessa mittavana kaupan lisärakentamisena. Seinäjoen markkina-aluetta rajoittavat maakuntakeskukset ovat myös kasvattaneet kaupan pinta-alaansa ja mittavia hankkeita on suunnitteilla. Etenkin Tampereella, Vaasassa ja Jyväskylässä on kehitteillä useita suuria hypermarket-keskuksia ja kauppakeskuksia, jotka kiristävät kilpailua Seinäjoen markkina-alueen reunoilla. Myös Seinäjoen päämarkkina- Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

30 23 alueeseen kuuluvassa Tuurissa kaupan lisäinvestoinnit jatkuvat. Seinäjoen vahva asema myös kaupallisena maakuntakeskuksena on tärkeää koko markkina-alueen kannalta, sillä tämä vähentää ostosmatkojen tarvetta kauempana sijaitseviin kaupan keskuksiin. Ilman vastapainetta Seinäjoen kaupallinen asema onkin vaarassa heikentyä kilpailevien kaupunkikeskusten vahvistuessa. Kapernaumin kaupan hankkeet tarjoavat uusia sijaintipaikkoja Seinäjoella uusille kaupan toimijoille hyvien liikenneyhteyksien päässä. Lisäksi hankkeet lisäävät potentiaalisten asiakkaiden määrää myös Kapernaumin nykyisille myymälöille. Kapernaumin hankkeet lisäävät kaupan pinta-alaa Seinäjoella ja parantavat Seinäjoen kaupallista asemaa etenkin kilpailussa muita maakuntakeskuksia (Vaasa, Jyväskylä, Tampere, Kokkola, Ylivieska) vastaan. Seinäjoen kaupallisen aseman parantuminen näkyy jossain määrin muissa markkina-alueen kunnissa. Naapurikuntien (Nurmo, Ilmajoki) kaupan peruspalvelut säilyvät, mutta lisähankkeisiin ei ole suuria mahdollisuuksia. Kauempana olevien suurempien kuntien (Kauhajoki, Jalasjärvi, Lapua) vahva väestöpohja mahdollistaa uusia kaupan hankkeita Seinäjoen vahvistumisesta huolimatta. Sen sijaan pienemmät taajamat hiipuvat Seinäjoen hankkeista riippumatta Vaikutukset kaupan alueelliseen tasapainoon ja ostovoimavirtauksiin Seinäjoella kauppa on keskittynyt pääosin keskustan lisäksi Joupin ja Hyllykallion väliselle vyöhykkeelle. Kapernaumin nykyinen kaupan tarjonta on melko vaatimatonta ja muilla alueilla kauppa on lähinnä lähiasukkaita palvelevaa lähikauppaa. Kapernaumin hankkeiden myötä Seinäjoen hypermarket-verkosto hajautuu eri puolille kaupunkia ja siten päivittäistavarakaupan suuryksiköiden saavutettavuus paranee. Keskimääräinen etäisyys lähimpään hypermarkettiin siis lyhenee Seinäjoen sekä koko seudun asukkailla. Hypermarket-verkostoa täydentävät keskustan pt-kaupat ja lähimyymälät asuinalueilla. Hankkeen myötä koko päivittäistavarakaupan saavutettavuus paranee. Tilaa vievän kaupan verkosto hajautuu myös kaupungin eri puolille. Yhden megakeskittymän sijaan syntyy useampia pienempiä keskittymiä, jotka mahdollisesti erikoistuvat. Huonekalukaupan keskittymän rooli on jo nykyään Rengastien alueella. Joupin ja Kapernaumin alueet kilpailevat kaupan toimijoista, mutta tarjoavat sijaintimahdollisuuksia monille uusille kaupan ketjuille ja yrityksille Seinäjoelta. Näin koko Seinäjoen seudun kaupan suhteellinen asema nousee. Kaupan keskittymien sijainti helposti saavutettavilla paikoilla kuten Vt18 varrella mahdollistaa myös matkailijoiden ja muiden ohikulkijoiden helpon asioinnin keskuksessa. Tämä lisää osaltaan ostovoimavirtausta Seinäjoen seudulle ja vahvistaa Seinäjoen seudun kaupan asemaa maakuntakeskuksena. Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

31 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja sosiaaliset vaikutukset Kapernaumi sijaitsee keskeisellä paikalla Seinäjoen taajamarakenteen sisällä. Alueella on jo jonkin verran kaupan tarjontaa, mutta hankkeiden myötä rooli muuttuu selvästi nykyisestä seudulliseksi kaupan keskukseksi. Hankkeen sijaintipaikassa yhdistyy sijainti lähellä asutusta sekä liikenteellinen sijainti valtatien varressa, joka mahdollistaa ohikulkijoiden vaivattoman asioinnin keskuksessa. Liikenteellinen saavutettavuus paranee vielä vuonna 2009 Vaasan suunnasta pohjoisen ohikulkutien valmistuessa. Turvallisiin ja toimiviin kevyenliikenteen yhteyksiin tulisi myös kiinnittää huomiota keskuksen suunnittelun yhteydessä. Asiointi oman auton lisäksi kevyen ja julkisen liikenteen välinein on vaivatonta eri puolilta Seinäjokea. Aiemmin alueen autottomat ovat olleet pienen lähikaupan varassa ja suuremmat paremman valikoiman omaavat päivittäistavarakaupat ovat olleet kauempana. Myös alueen lapsiperheet hyötyvät kaupan tarjonnan kasvusta lähialueella. Kapernaumin suurmyymälät ovat juuri lapsiperheiden kannalta usein kätevin asiointipaikka, sillä tarjonnan monipuolisuus, kilpailun turvaamat edulliset hinnat ja myös erikoistavaraostosten hoitaminen samalla ostosmatkalla helpottavat asiointia. Kapernaumin kaupan hankkeet parantavat palvelujen saavutettavuutta. Hypermarkettarjonta ja tilaa vievän kaupan tarjonta lisääntyisi selvästi hankkeen myötä. Todennäköistä on, että pääosa Kapernaumin kaupan ja palveluiden toimijoista on sellaisia, joita Seinäjoella ei ennestään ole ollut. Osa toimijoista saattaa siirtyä Kapernaumiin nykyisistä kaupan keskittymistä, mutta tällä ei ole olennaista vaikutusta saavutettavuuteen. Kapernaumin uusi kaupan keskittymä toimii jossain määrin myös sosiaalisena kohtaamispaikkana Kapernaumin hankkeiden tarjontaan kuuluvat kahvilat ja yhteiset aulatilat pelipaikkoineen ovat usein ikäihmisten suosiossa. Kapernaumin kaupan keskittymä ja sen osana suurmyymälät on kuitenkin tarkoitettu pääsääntöisesti tehokkaasti kauppapaikaksi, eikä niinkään viihtyisäksi kauppakeskusmaiseksi vapaa-ajan keskukseksi. Tässä suhteessa Kapernaumin kaupan tarjonta tulisi todennäköisesti poikkeamaan oleellisesti esimerkiksi Seinäjoen keskustasta, jossa asiointi on usein vapaa-aikaan liittyvää ajanvietettä Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta Seuraavassa kuvataan kehityskuvaa tilanteessa, jossa Kapernaumin kaupan hankkeita ei toteutettaisi: Paine kaupan muiden hankkeiden toteuttamiseksi kasvaa Minimanin nykyiset tilat ovat käyneen ahtaiksi ja siten se joutuisi etsimään sijaintipaikkaa muualta kaupunkiseudulta Joupin alueesta kehittyisi todennäköisesti kaupunkiseudun suurin yhtenäinen keskustan ulkopuolinen kaupan alue. Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3

32 25 Paine Hyllykallion kaupan alueen laajentamiseen kasvaisi, tilanpuute kuitenkin estää mittavan kasvun Seinäjoen keskustan rooli pysyisi lähes samanlaisena, jotkut keskustan hankkeet saattaisivat toteutua nopeammin ilman Kapernaumin lisäämää kilpailua. Kapernaumin sijasta muiden hankkeiden koko kuitenkin kasvaisi ja siten keskustan kannalta Kapernaumin toteuttamiselle ei ole olennaista vaikutusta Suunnitteilla oleva itäinen ohikulkutie herättäisi entistä enemmän kiinnostusta kaupan paikkana Kapernaumin alue kehittyisi muuna kuin vähittäiskaupan yritysalueena. Seinäjoen kaupunki Kapernaumin-Pohjan hankkeiden kaupalliset vaikutukset 2007 LIITE 3