Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2013
|
|
- Ilona Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala Kaavoituspalvelut Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2013 Petri Parkko
2 Sisällys 1. Selvityksen taustoja Tutkimusmenetelmät ja aineisto Enanniemi Pertinpelto Pietari Kylliäisentien länsipää Pihlajaniemen kohde Pihlajaniemi, Apajatie-Paulottajantie Punkaharjuntien kohde Savonniemi Kääpäsaari Lähteet... 24
3 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsi asemakaavoitusta varten tietoja kahdeksan erillisen alueen, Punkaharjun Enanniemen, Kerimäen Pertinpellon, Pietari Kylliäisentien länsipään, Pihlajaniemen kahden kohteen, Kyrönniemen Punkaharjuntien, Savonniemen (uimahallin tontti) ja Savonrannan Kääpäsaaren merkittävistä luontoarvoista. Savonlinnan Kaupunkisuunnittelun päällikkö Risto Aalto tilasi kohteilta luontoselvityksen Kääpäsaaren luontoselvitys tilattiin erillisenä tilauksena Tutkimusmenetelmät ja aineisto Luontoselvityksen maastotöihin käytettiin yhteensä 50 tuntia välisenä aikana. Maastossa havainnoitiin arvokkaita elinympäristöjä (luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain sekä muut arvokkaat elinympäristöt), uhanalaisia luontotyyppejä, pesimälinnustoa ja EU:n luontodirektiivissä mainittujen ja uhanalaisien eliölajien esiintymiä, sekä niiden esiintymisen todennäköisyyttä. Kevätkäynneillä kartoitettiin EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajin liitooravan Pteromys volans esiintymistä kaikilla kohteilla. Liito-oravalle sopivissa metsissä tutkittiin haapojen ja suurempien kuusien tyvet ulostepapanoiden löytämiseksi. Savonniemen tutkimusalueella kartoitettiin erittäin uhanalaiseksi (EN) arvioidun keltakynsimön kasvupaikkoja. Tutkimuksen ajoituksessa käytettiin apuna Savonlinnan tiedossa olevien keltakynsimöesiintymien kukintatilannetta. Kerimäen Pertinpellon kohteella kartoitettiin klo EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajia viitasammakkoa Rana arvalis. Koiraat soidinääntelevät usein myös päivällä, mutta ovat selvästi hämäräaktiivisia. Sää oli lajin soidinaktiivisuuden kannalta hyvä: lämpötila +10 C, puolipilvistä ja heikkoa tuulta. Jäät lahdenpohjukasta olivat aivan äskettäin lähteneet, joten ajankohta saattoi olla kartoitukselle liian varhainen. Viitasammakkoselvitystä täydennettiin uudella iltakuuntelulla klo 16 lähtien, jolloin sää oli sammakkojen ääntelyaktiivisuuden kannalta hyvä. Viitasammakkokäyntien yhteydessä etsittiin Kokkomäeltä uhanalaisen (VU) kangasvuokon Pulsatilla vernalis kasvupaikkoja, jotka ovat parhaiten löydettävissä kukintaaikaan tai heti kukinnan jälkeen, jolloin siemenhaituvat erottuvat hyvin maastosta. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) sudenkorentolajien, täplälampikorennon Leucorrhinia pectoralis, lummelampikorennon L. caudalis ja sirolampikorennon L. albifrons elinympäristöiksi 3
4 sopivilla ranta-alueilla tehtiin sudenkorentoselvitykset aikuishavainnointina: sudenkorentojen elinympäristöiksi sopivat reheväkasvuiset vesistöjen osat kierrettiin kanootilla rantoja pitkin havainnoiden aikuisia sudenkorentoja kiikareilla. Myös ilmaversoiskasvillisuuden sisään jäävillä avovesilampareilla käytiin kanootilla. Keväällä 2013 sudenkorennot kuoriutuivat varhain, mistä syystä selvitys ajoitettiin selvästi kesäkuun puolelle. Sää oli sudenkorentojen lentoaktiivisuuden kannalta hyvä: lämpötila C, puolipilvistä, enimmäkseen aurinkoista ja heikkoa tuulta. Maastotöistä ja raportoinnista vastasi luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Kevään maastotöissä avusti metsätalousinsinööri Niina Rinne. Savonlinnan kaupungin kaavoituspäällikkö Risto Aalto toimitti tutkimusalueiden kartat. Biologi Marika Koskinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta toimitti kaava-alueita koskevat uhanalaistiedot. Eliölajien uhanalaisuus raportissa perustuu uusimpaan uhanalaismietintöön (Rassi ym. 2010). Sudenkorentojen nimistö on Karjalaisen (2010) mukaan ja luteiden nimistö ja yleisyys Suomen luteet- kirjan (Rintala & Rinne 2010) mukaan. Raportissa annetut koordinaatit ovat järjestelmää ETRS-TM35FIN. Pertinpellon ja Kääpäsaaren karttapohjat ovat Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta 05/2013: Tekstissä käytettyjä lyhenteitä: uhanalaisuudeltaan äärimmäisen uhanalainen = CR, erittäin uhanalainen = EN, vaarantunut = VU, silmälläpidettävä = NT, Dir IV = EU:n luontodirektiivin IVliitteen laji ja L-dir = EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. 3. Enanniemi (kartta 1) 3.1. Kohteen yleiskuvaus Punkaharjulla sijaitsevalla Enanniemen kohteella sijaitsee lakkautettu vanhainkoti rantasaunoineen. Pihapiirissä on nurmikkoa sekä paljon istutettuja koristepuita ja - pensaita. Kohteen koristepuita ovat siperianpihta, metsä- ja tataarivaahterat sekä kolme siperiansembraa. Tulotien varressa kasvaa lisäksi rivi puistolehmuksia ja pihan reunamilla muutama suurempi rauduskoivu. Koristepensaina kasvavat kuusamat ja jasmikkeet, isotuomipihlajat, aroniat, pihasyreenit ja hernepensaat. Pihasta löytyy myös neilikkaruusuja kahdesta paikasta. Päärakennuksen seinustoilla kiipeilevät 4
5 säleikkövilliviinit. Perennoja on pihaan istutettu melko vähän; pihapiiristä löytyy lähinnä herttavuorenkilpeä sekä nurmikon reunasta purppurakäenkaalta. Kuva 1 (vas). Enanniemen tutkimusalueesta suuri osa on hakkuuta. Kuva 2 (oik). Enanniemen rantaa jäidenlähdön aikaan. Enanniemi Petri Parkko Kohteen läntisin osa on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää, jonka itäpuolella alkaa harvennettu kuusivaltainen kasvatusmetsä. Suuri osa alueesta, rantaan johtavan tien länsipuoli, on tuoretta hakkuuta (kuva 1). Rannan tuntumassa kasvaa harvennettua varttunutta koivu- ja mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Rantavyöhykkeen puustona kasvaa tervaleppää kapeana vyöhykkeenä. Kuva 3. Kuikkaperhe Rekilahdessa kesällä Enanniemi Petri Parkko 5
6 Rannat ovat karuja ja kasvillisuudeltaan niukkoja: harvoja vesiruovikoita, rantaluikkaa sekä viiltosaraa pieninä kasvustoina; monin paikoin ilmaversoiskasvillisuus puuttuu kokonaan ja kasvillisuus on lähinnä hiekkapohjalla kasvavaa pohjaruusukekasvillisuutta. Rekilahdella havaittiin maastotöissä kuikan Gavia arctica (L-dir) poikue (kuva 3). Kartta 1. Enanniemen tutkimusalueen sijainti ja rajaus Päätelmiä ja suosituksia Kohde on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä sillä ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Etelä-Savon ELYkeskuksen tiedossa ei ole uhanalaislajiston esiintymiä kaava-alueelta. 6
7 4. Pertinpelto (kartta 2) 4.1. Kohteen yleiskuvaus Kohde sijaitsee Kerimäen kirkonkylän pohjoispuolella. Kohteen lounaisosa on aktiiviviljelyssä olevaa peltoa ja pelloille istutettua koivikkoa. Pellon pohjoispuolella on Kokkolammen eteläosan ojitettua rantametsää: nuorta koivua ja harmaaleppää sekä tiheää nuorta kuusivaltaista kasvatusmetsää. Kokkolammen ja Luhtaniitynlahden välissä virtaa leveä kaivettu uoma, jonka tuntumassa on vanha lumenkaatopaikka. Kokkolampi on ruovikkoreunainen lahdenpohjukka, jossa on mosaiikkimaista vesikasvillisuutta. Kartta 2. Pertinpellon tutkimusalueen sijainti ja rajaus. 7
8 Kokkolammen itäpuolella kohoaa Kokkomäen harjumuodostelman korkein osa, jossa kiemurtelee vanhoja juoksuhautoja. Kokkomäen keskiosassa on vedenottamo. Harjun puusto on varttunutta mäntyä ja kenttäkerroksessa kasvaa valtalajina puolukkaa ja alempana rinteillä mustikkaa. Vanamo kasvaa kaikkialla varsin runsaana, samoin variksenmarja. Harjualueille tyypillistä itiökasvia kangaskortetta Equisetum hyemale löytyy Kokkomäen eteläosasta. Korkeimmilla kohdilla kasvaa useita kasvustoja ahokissankäpälää Antennaria dioica (NT). Kartta 3. Pertinpellon merkittävimmät luontoarvot: 1-5 direktiivilajien lisääntymispaikkoja ja 6 arvokas elinympäristö EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölajien lisääntymispaikat Viitasammakon Rana arvalis lisääntymispaikat (kartta 3, kohteet 1 ja 2) Molemmilla paikoilla kuultiin useiden (alle 10 yksilöä) koiraiden soidinääntelyä. Kohde 1 on Kokkolammen pohjukassa oleva erillinen avovesilampare ja kohde 1 kaivettu väylä. Viitasammakkokoiraat ääntelivät kaivetun uoman rikkonaisessa länsireunassa. 8
9 Kuva 4 (vas). Kokkolammella on sudenkorentojen lisääntymiseen sopivia suojaisia poukamia. Kuva 5 (oik). Täplälampikorentokoiras Kokkolammen pohjukassa. Kerimäki, Kokkolampi Petri Parkko IV-liitteen Sudenkorentolajien lisääntymispaikat (kartta 3) Karttaan rajatulla alueella 3 havaittiin n. 50 lummelampikorentoa Leucorrhinia caudalis, myös useita parittelevia pareja ja muniva naaras (kuva 7), 62 täplälampikorentoa L. pectoralis sekä neljä sirolampikorennon L. albifrons koirasta. Lummelampikorentoja löytyi myös Harjunpäänlammen puolelta kelluslehtisiltä kasveilta (kohteet 4 ja 5), mutta täplälampikorennot olivat selvästi keskittyneet Kokkolammen vesikasvillisuudeltaan rikkonaiseen ja mosaiikkimaiseen pohjukkaan. Kuva 6 (vas). Lummelampikorentokoiras puolustaa ulpukanlehteä Kokkolammella. Kuva 7 (oik). Muniva lummelampikorentonaaras. Kerimäki, Kokkolampi Petri Parkko 9
10 Alueen suojaisissa ruovikon sisään jäävissä poukamissa (kuva 4) ja kapeissa uomissa kasvaa hyvin runsaasti ulpukkaa, vähän lumpeita sekä isovesihernettä uposkasvina. Direktiivilajien lisäksi Kokkolammella havaittiin satoja isotytönkorentoja, kymmeniä keihästytönkorentoja, äskettäin kuoriutunut siniukonkorento, yksi ruskoukonkorento, ruskohukankorentoja, isolampikorentoja, täpläkiiltokorento Somatochlora flavomaculata ja vaskikorento Arvokas elinympäristö Kokkolammen luhtainen saraneva (kartta 3, kohde 6) Ojittamattoman kuvion valtalajeina kasvavat pullo- ja jouhisara sekä tupasvilla. Paikoin kasvaa suovarpuja kuten vaiveroa Chamaedaphne calyculata. Isokarpalo on kuviolla hyvin runsas ja lisäksi löytyy mm. leväkköä ja raatetta. Kuvion reunoilla kasvaa suomyrttikasvustoja. Länsiosassa neva vaihettuu ruokoluhtaan. Kuva 8. Hautova laulujoutsen Kokkolammella Petri Parkko 4.4. Alueen linnustosta Kokkolampi on linnustoltaan koko Pertinpellon kohteen arvokkain osa. Rehevässä lahdenpohjukassa pesi 2013 laulujoutsen (L-dir) (kuva 8). Kevään maastokäynneillä sillä havaittiin tavi-, sinisorsa- ja telkkäpari sekä punasotkan Aythya ferina (VU) koirasyksilö 10
11 (kuva 9). Kahlaajista lammen tuntumassa pesi metsäviklo Tringa ochropus. Rannoilla pesivät pajusirkku Emberiza schoeniclus ja ruokokerttunen Acrocephalus schoeniclus. Rantametsässä näyttäytyi pyy Bonasa bonasia (L-dir) pari. Harjunpäänlammella havaittiin uivelon Mergus albellus (L-dir) koiras ja samana päivänä lammen vesilintuja saalisti muuttomatkallaan seisahtanut muuttohaukka Falco peregrinus (VU, L-dir). Pertinpellon kohteen metsissä pesii tavanomaista metsälinnustoa kuten laulu- ja mustarastaita ja punarintoja. Kuva 9. Uhanalaiseksi arvioitu punasotka on Etelä-Savossa harvinainen pesimälintu. Kokkolampi Petri Parkko 4.5. Päätelmiä ja suosituksia Kohteella on hyvin vähän liito-oravalle (Dir IV) sopivaa elinympäristöä, eikä kevään 2013 maastokäynnillä tehty havaintoja lajista. Liito-oravan esiintyminen kohteella lähivuosina on epätodennäköistä. Kohteen merkittävät luontoarvot keskittyvät Kokkolammen ja Kokkomäen alueelle. Kokkolammella elää neljä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajia, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Tästä syystä kaikkia suurempia ruoppauksia ja kaivuhankkeita tulisi välttää. Pienimuotoiset ruoppaukset ja niitot parantavat linnuston ja sudenkorentojen elinolosuhteita, mutta kaikista toimista tulee tehdä huolellinen suunnitelma, jossa arvioidaan hankkeen vaikutuksia alueella lisääntyville IV-liitteen lajeille. Kokkomäellä on monin paikoin hyviä kasvupaikkoja kangasvuokolle (VU), mutta lajia ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Harvinaistunutta ahokissankäpälää (NT) löytyi sen sijaan 11
12 useita kasvustoja. Kokkomäki on harjualueena ja suosittuna ulkoilualueena syytä jättää hakkuiden ja rakentamisen ulkopuolelle. Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedossa ei ole uhanalaislajiston esiintymiä kaava-alueelta. Lähimmät uhex-pisteet ovat Kerimäen Kirkkorannasta, jossa on tehty havaintoja liitteen IV (a) lajeista viitasammakosta sekä lumme- ja sirolampikorennosta. Vanhalla maankaato- ja lumenkaatopaikalla kasvaa erityisen haitallisia tulokaskasveja, joista jättipalsami Impatiens glandiflora on jo levinnyt rantapensaikkoon. Sen lisäksi alueella kasvaa japanintatarta, jättiputkea Heracleum sp., komealupiinia ja pihlajaangervoa Sorbaria sorbifolia. Kaikki nämä kasvit voivat muodostaa laajoja kasvustoja ja levitä ympäristöön. Ainakin jättipalsamin ja jättiputken kasvustot tulisi mahdollisimman pikaisesti hävittää. 5. Pietari Kylliäisentien länsipää (kartta 4) 5.1. Kohteen yleiskuvaus Kohde on varttunutta ja hoidettua mäntyä, koivua, vähän kuusta sekä alikasvoksena pihlajaa kasvavaa kasvatusmetsää, joka on pääosin ravinteisuudeltaan mustikkatyypin kangasta. Rannassa kasvaa vähän tervaleppää. Kohteen pensaskerroksen muodostavat kataja sekä pieni kasvusto punaherukkaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus on pääosin mustikkaa ja sananjalkaa, mutta myös metsäalvejuurta löytyy. Lähes yhtenäisen sammalkerroksen sammalet ovat metsäsammalia Päätelmiä ja suosituksia Kohteella ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedossa ei ole uhanalaislajiston esiintymiä kaava-alueelta. Lähistöllä kasvaa etelänhoikkaängelmää (VU), mutta Pietari Kylliäisentien kohteella ei ole hyviä avoimia kasvupaikkoja lajille. 12
13 Kartta 4. Pietari Kylliäisentien länsipään tutkimusalue on rajattu karttaan punaisella. 6. Pihlajaniemen kohde 1 (kartta 5) 6.1. Kohteen yleiskuvaus Pihlajaniemen kohde 1 sijaitsee rannan ja pikkuteiden välissä. Luoteisosan rantapuustona kasvaa tervaleppää, koivua ja harmaaleppää. Entisellä avoimella kentällä kasvaa nyt 13
14 puustona paikoin harmaaleppiä, raitoja ja koivuja, mutta enimmäkseen kasvillisuus on vadelmaa, maitohorsmaa, mesiangervoa ja vuohenputkea. Kohteella on pieni harmaaleppävaltainen lehtolaikku, jossa on vähän pieniläpimittaista lahopuuta. Muutamissa kuolleissa puissa näkyi tikkojen ruokailujälkiä. Kuvion kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti vuohenputkea. Kuvio on pienialainen eikä kasvillisuudeltaan erityisen edustava, joten sitä ei rajattu arvokkaaksi elinympäristöksi. Aivan eteläisimmässä osassa on pieni avoin kenttä, jonka reunassa kasvaa suuri kuusi ja vanhoja koivuja. Rannassa on veneensäilytyspaikkoja Päätelmiä ja suosituksia Kohteella ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedossa ei ole myöskään uhanalaislajiston esiintymiä kaava-alueelta. Kartta 5. Pihlajaniemen kohteen 1 sijainti. 14
15 7. Pihlajaniemi, Apajatie-Paulottajantie (kartta 6) 7.1. Kohteen yleiskuvaus Paulottajantien, Apajatien ja Matikkatien sisään jäävässä osassa kasvaa harvennettua haapaa (kuva 10) sekä koivua ja mäntyä, lisäksi kuviolta löytyy muutamia kuusen taimia. Alikasvoksena kasvaa vähän pihlajaa, harmaaleppää, raitaa, metsävaahteraa. Tuomea löytyy vähän pensaskerroksesta, mutta vadelma kasvaa paikoin runsaana kasvustona. Kuvion kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti kastikoita sekä metsäalvejuurta, mustikkaa ja puolukkaa. Kartta 6. Pihlajaniemen tutkimusalue Apajatie-Paulottajantie on rajattu karttaan punaisella katkoviivalla. 15
16 Paulottajantien länsipuolella kasvaa mäntyä ja koivua latvuskerroksessa sekä alikasvoksena pihlajaa, harmaaleppää sekä vähän metsävaahteraa. Pensaskerroksen muodostavat vadelmat ja terttuseljat. Koko tutkimusalue on liito-oravan elinaluetta EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölajin elinalue Liito-oravan Pteromys volans (VU) elinalue Kohteelta löytyi huomattavan paljon liito-oravan ulostepapanoita (kuva 11). Suojaavien kuusten puuttumisesta huolimatta alueen suurissa kolohaavoissa on selviä lisääntymispaikkoja. Lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittujen haapojen koordinaatit ovat: :597046, :597110, :597116, :597122, : ja : Kuva 10 (vas). Kohteen haavat ovat liito-oravan ruokailu- ja pesäpuita. Kuva 11 (oik). Kohteelta löytyi huomattavan paljon liito-oravan papanoita. Pihlajaniemi Petri Parkko 7.3. Päätelmiä ja suosituksia Kohde on kokonaan liito-oravan (Dir IV, VU) elinaluetta, joten kaikenlaisia hakkuita ja rakentamista alueella tulee välttää. Alueelle voidaan tehdä pienimuotoista rakentamista liito-orava huomioiden: lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittavat kolohaavat lähipuineen tulee ehdottomasti säästää. Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedossa oleva lähin liito-oravan elinalue on alle kilometrin päässä Kilovuorella. 16
17 8. Punkaharjuntien kohde 8.1. Kohteen yleiskuvaus Kyrönniemen pohjoisosassa sijaitseva kohde on metsäinen (kuva 13): rinteessä puustona kasvavat vanhat männyt ja vähän löytyy myös koivua. Metsän alikasvoksena kasvaa pihlajaa sekä vähän raitaa ja pensaskerroksessa katajaa. Mustikka on rinteen kenttäkerroksessa runsas ja sammalet ovat metsäsammalia. Rinteen yläosa on karumpaa ja ravinteisuudeltaan puolukkatyypin kangasta. Kohteen koilliskulmassa on autiotalo (kuva 12), jonka villiintyneessä pihapiirissä kasvaa metsävaahteraa, pihlajia sekä suurehko raita. Hylätyn tontin kulmassa kasvaa suuri kuusi, jonka alla oli hyvin paljon oravan ruokailujälkiä. Koristekasveista tontilla ovat säilyneet pihasyreenit, pimpinellaruusut ja herukat. Muuten kasvillisuus on pääasiassa maitohorsmaa ja vuohenputkea. Kuva 12 (vas). Punkaharjuntien kohteen reunassa on autiotalo. Kuva 13 (oik). Kohteen mäntyvaltaista rinteessä kasvavaa metsää. Kyrönniemi Petri Parkko Kapeana kaistaleena, aivan kohteen eteläreunassa, on tierasammalta kasvava kallio, jossa kasvaa myös vähän ketohopeahanhikkia, rohtotädykettä ja isomaksaruohoa. Kalliokasvillisuus on melko kulunutta, eikä sitä arvioitu arvokkaaksi elinympäristöksi. 17
18 8.2. Päätelmiä ja suosituksia Kohteella ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedossa ei ole uhanalaislajiston esiintymiä alueelta. Kartta 7. Savonniemen tutkimusalueen sijainti ja tutkimusalueen rajaus. 9. Savonniemi (kartta 7) 9.1. Kohteen yleiskuvaus Savonniemen kohde on kokonaan voimakkaasti ihmisen muokkaamaa. Alueella on uimahallirakennus, ravintola sekä tenniskenttä. Suuri osa kohteesta on hoidettua 18
19 nurmikkoa sekä teitä ja pysäköintialueita. Alueella kasvaa paljon koristepuita: lehtikuusia, poppeleita, metsävaahteroita ja jalavia. Rannassa ja ravintolan pihapiirissä kasvaa suuria tervaleppiä, joissa elää melko harvinainen ja paikoittainen leppälude Oxycarenus modestus (kuva 15). Tenniskentän läheisyyteen sekä rantaan ja kallioalueen reunoille on levinnyt haitallinen tulokaskasvi jättipalsami, jonka kasvustoja kitkettiin kesällä Eteläosan rantakalliot ovat virkistyskäytön vuoksi kasvillisuudeltaan hyvin kuluneita, mutta paikoin löytyy mm. isomaksaruohoa ja kalliokohokkia. Kaakkoon pistävän pienen kärjen nuorta puustoa on harvennettu. Kohteen rantamilla tehtiin pesimiseen viittaavia havaintoja haapanasta ja sinisorsasta. Puistoalueella pesivät ainakin kirjosieppo, varpunen ja pikkuvarpunen. Kuva 14 (vas). Savonniemen kohdetta kuvattuna pohjoisesta Kuva 15 (oik). Harvinainen leppälude Savonniemen tervalepällä Petri Parkko 9.2. Päätelmiä ja suosituksia Kohteella ei ole luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia osia, eikä alueelta löytynyt sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta alueen maankäyttöön. Keltakynsimöä Draba nemorosa (EN) löytyi kevään 2013 maastotöissä kohteen pohjoispuolelta rantakiveykseltä, mutta ei alueen sisältä. Kohteen rantaluiska on kasvillisuudeltaan rehevämpää kuin sen pohjoispuolella oleva luiska, eikä keltakynsimö 19
20 kestä suurempien lajien kilpailua. Se ei myöskään selviä nurmikkokasvina (Rintanen 2012). Etelä-Savon ELY-keskuksella on tiedossa lajin kasvupaikka länsipuolen rantakalliolla. Haitallinen tulokaskasvi jättipalsami tulisi hävittää alueelta, sillä se pyrkii levittäytymään rannoille. 10. Kääpäsaari (kartta 8) Kohteen yleiskuvaus Kääpäsaari sijaitsee Savonrannassa Saimaan Pyyveden rannassa, joka kuuluu saimaannorpan elinalueisiin. Kaava-alueeseen kuuluu vain Kääpäsaaren pohjoisosa, jossa on tällä hetkellä melko vähän loma-asutusta. Kartta 8. Kääpäsaaren tutkittu kaava-alue on rajattu punaisella. Kääpäsaaren pohjoisreunassa vesikasvillisuus on hyvin niukkaa, mutta kaava-alueen kaakkoisosaan työntyvän Kääpälahden rannoilla on vähän enemmän 20
21 ilmaversoiskasvustoa: etenkin aivan pohjukassa on suursarakasvustoja, järvikortetta sekä kohtalaisesti kelluslehtisiä kasveja. Kohteen luoteisosassa on rehevämpi pohjukka, josta löytyi lummelampikorentoja ja härkälintupoikue. Pohjukan edustalla on pieni saari, jonka puustona kasvavat männyt ja koivut sekä rannoilla tervalepät. Sen itäpuolella on luoto, jossa kasvaa puiden taimia sekä järviruokoa, ruokohelpiä ja suursaroja. Alueen puusto on eri-ikäistä kasvatusmetsää. Korkeammilla kohdilla valtapuuna on mänty ja muuten puusto on kuusi- ja koivuvaltaista. Alueen länsireunassa on kaksi pientä jäkäläkalliota (kuva 17), joiden puusto on kitukasvuista mäntyä ja jäkäliköt ehyitä, mutta hyvin pienialaisia. Rannat ovat karuja ja vesikasvillisuutta on, muutamia lahdenpohjukoita lukuun ottamatta, niukasti. Alueen länsiosassa on pieni Kääpälampi ympäröivine soineen. Kartta 9. Kääpäsaaren arvokkaita luontokohteita: 1. lummelampikorennon lisääntymispaikka, 2 ja 3 arvokkaita elinympäristöjä. 21
22 10.2. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) sudenkorentolajin lisääntymispaikka Lummelampikorennon Leucorrhinia caudalis lisääntymispaikka (kartta 9, kuvio 1) Pohjukassa kasvaa vesiruovikkoa ja melko niukasti kelluslehtisiä kasveja sekä vesisaraikkoa ja harvoja järvikortekasvustoja. Alueella havaittiin kolme lummelampikorennon koirasta, eikä kyseessä ole erityisen merkittävä lisääntymispaikka. Muita alueella havaittuja sudenkorentolajeja olivat keihästytönkorento, isotytönkorento, vaskikorento ja ruskohukankorento. Lisäksi rannassa havaittiin Suomessa paikoittaisena tavattava hietahyppylude Saldula arenicola (kuva 19), jonka määrityksen varmisti museomestari Veikko Rinne Turun yliopiston Eläinmuseolta Arvokkaat elinympäristöt Kääpälampi (kartta 9, kuvio 2) (kuva 16) Kääpälampi on hyvin matalavetinen ja laajalti umpeen soistunut lampi, joka on aikoinaan ojitettu. Ojat ovat kuitenkin umpeutumassa, joten kohteen luonnontila on parantumassa. Lammen kelluslehtisinä kasvaa lumpeita. Keskiosassa on laajempi harva järviruokokasvusto ja vähän järviruokoa kasvaa myös lammen länsireunassa. Kuva 16 (vas). Kääpälampea kesällä Kuva 17 (oik). Kääpäsaaren pieni mäntyä kasvava kallioalue. Savonranta, Kääpäsaari Nevareunukset ovat leveimmillään lammen pohjoisosassa ja niillä kasvaa erityisen runsaasti valkopiirtoheinää. Muita kenttäkerroksen lajeja reunuksilla ovat vaivero, mutasara, suokukka, raate, kihokki, pullosara, maariankämmekkä ja kurjenjalka. Lampea 22
23 ympäröivät isovarpurämeet, joiden puusto on mäntyvaltaista ja jonkin verran löytyy myös hieskoivua. Suopursu kasvaa valtavarpuna. Lammella havaittiin melko paljon sudenkorentoja: sirokeijukorentoja, sirotytönkorentoja, keihästytönkorentoja, ruskoukonkorentonaaras sekä tummasyyskorentoja. Havaitut lajit ovat tavallisia monenlaisten vesistöjen lajeja. Kääpälahden luhta (kartta 9, kuvio 3) Kuviolla esiintyy sara- ja ruoholuhtaa, korteluhtaa sekä kapeana kaistaleena kiiltopajuvaltaista pajuluhtaa. Luhtakuvio vaihettuu harvaan vesisruovikkoon ja kortteikkoon. Kurjenjalka kasvaa kuviolla runsaana. Luhdan edustalla kasvaa niukasti kelluslehtisiä, eikä alueella tehty havaintoja IV-liitteen sudenkorentolajeista. Kuva 18 (vas). Härkälintu kuuluu Kääpäsaaren rantojen pesimälajistoon. Kuva 19 (oik). Harvinainen hietahyppylude pienellä hiesurannalla. Savonranta, Kääpäsaari Petri Parkko Kohteen linnustosta Kääpäsaari ei ole linnustollisesti merkittävä alue; saaren pesimälinnusto on tavanomaista metsälinnustoa. Maastokäynneillä havaittiin nuolihaukka Falco subbuteo, joka pesi todennäköisesti jossakin Kääpäsaaren alueella. Kesäkuun maastokäynnillä rannassa havaittiin soidinääntelevä rantasipi Actitis hypoleucos (NT). Läntisimmässä lahdenpohjukassa pesi härkälintu Podiceps gristatus (kuva 18), jonka poikue nähtiin Lajista tehtiin heinäkuussa havainto myös Kääpälahdella. 23
24 Kääpälammella pesi 2013 tavi ja kevään maastokäynnillä sillä havaittiin soidintava valkoviklo. Heinäkuussa lammelta lähtivät lentoon kaksi sinisorsaa. Saaren länsiosan luodolla pesi onnistuneesti kalalokki Päätelmiä ja suosituksia Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedossa ei ole uhanalaislajiston esiintymiä kaava-alueelta. Kääpäsaaressa liito-oravan (Dir IV, VU) esiintymisen todennäköisyys on hyvin pieni: metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä, lajille sopivaa elinympäristöä on vähän ja puustoiset kulkuyhteydet liito-oravalle sopiviin metsiin ovat katkenneet. Kääpäsaaren läheisyydessä liikkuu paikallisten asukkaiden mukaan saimaannorppia Pusa hispida botnica (Dir IV, CR), mutta lähellä kaava-aluetta ei ole lajille sopivia laakeita lepokallioita. Norppiin liittyen on kuitenkin syytä olla yhteydessä Etelä-Savon ELYkeskukseen. Ainut Kääpäsaaresta löytynyt IV-liitteen laji oli lummelampikorento, jonka lisääntymispaikan kohdalla oleva rantavyöhyke on asemakaavaluonnoksessa ( ) merkitty VL-merkinnällä ja osa on AO-aluetta. Kaavamerkinnät eivät ole ristiriidassa lummelampikorennon suojelun kanssa, mutta vesikasvillisuuden poistaminen rantavyöhykkeestä kokonaan ei ole mahdollista. Pohjukkaan voidaan niittää kapeita veneväyliä tai poistaa vesikasvillisuutta pienialaisesti rannan läheisyydestä. Niittorajoitus on syytä merkitä kaavamääräyksiin. Arvokkaista elinympäristöistä Kääpälampi on merkitty asemakaavaluonnoksessa merkinnällä W/s eli alue, jolla ympäristö säilytetään. Pienen luhtakuvion kohdalla ranta on luonnoksessa merkitty VL/yk-merkinnällä, mikä turvaa kohteen säilymisen luonnontilaisena. 11. Lähteet Karjalainen, S. 2010: Suomen sudenkorennot (uudistettu laitos). Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. 239 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja s. 24
25 Rintala, T. & Rinne, V. 2010: Suomen luteet. Hyönteistarvike TIBIALE Oy. Helsinki Rintanen, T. 2012: Keltakynsimö Draba nemorosa. Teoksessa: Ryttäri, T., Kalliovirta, M. & Lampinen, R. (toim.): Suomen uhanalaiset kasvit. S Tammi, Helsinki. 25
Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala Kaavoituspalvelut. Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2013
Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala Kaavoituspalvelut Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2013 Petri Parkko 31.8.2013 Sisällys 1. Selvityksen taustoja... 3 2. Tutkimusmenetelmät
LisätiedotSavonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys
Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009
Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys
2014 Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys Petri Parkko Luontoselvitys Kotkansiipi 4.11.2014 1 1. Taustoja Tämä Natura-arviointia varten tehty sudenkorentoselvitys koskee Kinnulan Pitkäjärven pohjoisosan
LisätiedotHeikkimäen luontoselvitys 2010
Heikkimäen luontoselvitys 2010 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotOriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys
2015 Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys Petri Parkko 9.9.2015 1 1. Taustoja Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen (Parkko 2011) maastotyöt tehtiin vuosina 2009 ja 2010 ja
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotTANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
LisätiedotVT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus
2016 VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus Petri Parkko 4.4.2016 1 1. Taustoja Kouvolan Hevossuo-Nappa välille on suunniteltu VT6 tiesuunnitelmassa rinnakkaistiejärjestelyjä.
LisätiedotDestia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010
Destia Oy VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma Petri Parkko 9.6.2011 2 1. Yleistä Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotHämeenlinnan Salonsaaren ja Töllihaan luontoselvitys
2014 Hämeenlinnan Salonsaaren ja Töllihaan luontoselvitys Petri Parkko 20.5.2014 1 1. Taustoja Selvitysalueet sijaitsevat Hämeenlinnan Torvoilassa Rääkkiän rannoilla. Alueilta tarvittiin rantaasemakaavan
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
LisätiedotYmpäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010 Petri Parkko 28.10.2010 1 1. Taustoja Sysmän Rapalanniemessä laaditaan ranta-asemakaavaa,
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotKotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013
Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Petri Parkko 31.8.2013 1. Taustoja Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyysi päivittämään tietoja
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotSeppo Lamppu t:mi. Savonlinnan Oravin rantaasemakaavoitukseen. luontoselvitys 2012
Seppo Lamppu t:mi Savonlinnan Oravin rantaasemakaavoitukseen liittyvä luontoselvitys 2012 Petri Parkko 2.10.2012 1. Taustoja DI Seppo Lamppu tilasi luontoselvityksen Oravin ranta-asemakaavan laadintaa
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI
LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPorvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys
2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan
LisätiedotYmpäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010 Petri Parkko 15.2.2011 Sisällys 1. Luontoselvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät
LisätiedotVT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi
2014 VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi Petri Parkko 8.5.2014 1. Selvityksen taustoja Tämä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotSysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys
LIITE 1 2016 Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys Petri Parkko 1.6.2016 1 1. Taustoja Sysmän Vähä Karhusaaren pohjoisreunaan, tilalle 4:103 ollaan kaavoittamassa neljää mökkitonttia. Kaava-alueeseen
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Kaupunkisuunnittelu. Savonlinnan Nälkälinnanmäen Luontoselvitys 2010
Savonlinnan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Savonlinnan Nälkälinnanmäen Luontoselvitys 2010 Petri Parkko 24.9.2010 2 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan keskustan tuntumassa sijaitsevalla Nälkälinnanmäellä
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotNIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012
NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotNokian kaupunki. Sarkola-Vahalahti osayleiskaavan luontoselvitys 2012
Nokian kaupunki Sarkola-Vahalahti osayleiskaavan luontoselvitys 2012 Petri Parkko 30.9.2012 Sisällys 1. Taustoja... 3 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto... 4 3. Kaava-alueen yleiskuvaus... 5 4. Kaava-alueen
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
Lisätiedot1. Selvitys. 2. Kohteet
Kuhmalahden ROYK Luontoselvityksen täydennys 24.10.2017 1. Selvitys Luontoselvitystä täydennettiin maastokäynneillä 11.5. ja 17.5.2017. Maastokäynnit toteuttivat FM Tiina Virta ja MMM Heikki Holmén. Kohteille
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotYmpäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009
LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2017
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Primehotels Oy Savonlinnan Vääräsaaren täydentävä luontoselvitys 2012
Savonlinnan kaupunki Primehotels Oy Savonlinnan Vääräsaaren täydentävä luontoselvitys 2012 Raporttiluonnos 4.9.2012Petri Parkko 1. Taustoja Savonlinnan Vääräsaaressa, joka tunnetaan paremmin nimellä Kasinonsaari,
LisätiedotTuunan asemakaava LUONTOSELVITYS
LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
Lisätiedot