Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys"

Ari Saarnio
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 2014 Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys Petri Parkko Luontoselvitys Kotkansiipi

1. Taustoja Tämä Natura-arviointia varten tehty sudenkorentoselvitys koskee Kinnulan Pitkäjärven pohjoisosan tiettyä ranta-aluetta (kartta 1), johon ollaan kaavoittamassa viittä mökkitonttia.

2 1. Taustoja Tämä Natura-arviointia varten tehty sudenkorentoselvitys koskee Kinnulan Pitkäjärven pohjoisosan tiettyä ranta-aluetta (kartta 1), johon ollaan kaavoittamassa viittä mökkitonttia. Ranta rajautuu Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI , joten arviointia varten tarvittiin tietoja erityisesti direktiivilajien esiintymistä. Alueella havainnoitiin sudenkorentojen lisäksi Natura-luontotyyppejä ja pesimälinnustoa. Kartta 1. Sudenkorentoselvityksessä tutkittiin kokonaan kartan M- ja RA-alueiden rantaviiva 2. Menetelmät ja aineisto Sudenkorentokartoitus tehtiin klo aikuishavainnointina, jossa aikuisia sudenkorentoja havainnoitiin kiikaroimalla niitä rannoilta. Koko kaavamuutosalue lähiympäristöineen kuljettiin jalkaisin rantoja pitkin läpi. Sää oli sudenkorentojen lentoaktiivisuuden kannalta hyvä: lämpötila alussa + 26 C ja lopussa + 28 C, aurinkoista ja heikkoa tuulta. Kartoituksen pääpaino oli EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (a) lajeissa, mutta tutkimusalueelta tehtiin lajiluettelo ja runsausarviot kaikista havaituista lajeista. 2

Sudenkorentoselvityksen maastotyöt ja raportin teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Sudenkorentojen nimistö ja yleisyys raportissa ovat Karjalaisen (2010) mukaan.

Alueen yleiskuvaus Tutkimusalueen rannat ovat hyvin matalia ja vesi on melko ruskeaa ja humuspitoista.

3 Sudenkorentoselvityksen maastotyöt ja raportin teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Sudenkorentojen nimistö ja yleisyys raportissa ovat Karjalaisen (2010) mukaan. Kartan 2 pohjakartta on saatu Maanmittauslaitoksen avoimesta Maastotietokannasta: 3. Alueen yleiskuvaus Tutkimusalueen rannat ovat hyvin matalia ja vesi on melko ruskeaa ja humuspitoista. Rannassa on enimmäkseen kapea nevareunus, jonka kenttäkerroksessa kasvaa pullo- ja jouhisaraa sekä vähän muta- ja jokapaikansaraa. Saroja, kuten myös harvakseltaan kasvavaa järviruokoa, kasvaa myös vedessä ilmaversoiskasvustona (kuva 1). Aivan alueen pohjoisosassa nevareunus on leveimmillään, sarakasvustot ovat laajempia ja järveen työntyy kapea saroja kasvava suokieleke. Kuva 1 (vas). Kaavamuutosalueen ranta- ja vesikasvillisuutta. Kuva 2 (oik). Parittelevat taigatytönkorennot. Kinnula, Pitkäjärvi Petri Parkko Sarojen lisäksi kenttäkerroksessa kasvaa paljon raatetta (Menyanthes trifoliata) ja vehkaa sekä paikoin luhtavuohennokkaa (Scutellaria galericulata) ja terttualpia (Lysimachia thyrsiflora). Ulpukkaa kasvaa melko vähän aivan rannan tuntumassa, mutta pohjoisosassa kasvustot ovat 3

4 runsaampia ja yhtenäisempiä. Nevareunuksen katketessa suovarpujen, etenkin vaiveron (Chamaedaphne calyculata) ja suopursun, kasvustot työntyvät lähes veteen asti. 4. Havaitut sudenkorentolajit Keihästytönkorento Coenagrion hastulatum Keihästytönkorento oli alueen toiseksi runsain sudenkorentolaji, jota havaittiin yhteensä 20 koirasta ja 10 naarasta. Koiraita (kuva 4) havaittiin tyypillisesti enemmän, sillä naaraat piiloutuvat rantakasvillisuuteen. Laji on maassamme hyvin yleinen ja esiintyy kaikenlaisissa vesistöissä. Taigatytönkorento Coenagrion johanssoni Alueella havaittiin yhteensä viisi taigatytönkorennon koirasta ja neljä naarasta. Lähes kaikki havainnot koskivat parittelevia pareja (kuva 2). Taigatytönkorento on hyvin pienikokoinen laji, joka elää erilaisissa suoelinympäristöissä. Laji on maassamme jokseenkin yleinen, mutta jossain määrin paikoittainen ja harvalukuinen. Sirotytönkorento Coenagrion pulchellum Alueella havaittiin sirotytönkorennon koirasyksilö. Kyseessä on yksi maamme pohjoisimmista havainnoista, sillä lajin esiintyminen painottuu selvästi Etelä-Suomeen. Laji on Jyväskylän korkeudelle asti yleinen. Isotytönkorento Erythromma najas Isotytönkorennon koiraat puolustavat reviireitään kelluslehtisillä (raportin kansikuva), jolloin ne ovat hyvin havaittavissa. Alueella havaittiin viisi koirasta. Laji on yleinen etenkin Etelä- ja Keski- Suomen järvialueilla. Ruskoukonkorento Aeshna grandis Alueella nähtiin vain kaksi yksilöä, mutta ukonkorentojen syksyyn painottuva lentoaika oli kartoituspäivänä vasta alussa. Ruskoukonkorento on yleisimpiä sudenkorentolajejamme ja esiintyy lähes koko maassa. Vaskikorento Cordulia aenea Alueella havaittiin yhteensä 16 vaskikorentoa. Laji on maassamme yleinen ja usein melko runsaslukuinen esiintymisalueen ulottuessa lähes koko maahan. 4

Kuva 3 (vas). Ruskohukankorento oli kaavamuutosalueen runsain sudenkorentolaji. Kuva 4 (oik). Keihästytönkorennon koirasyksilö. Kinnula, Pitkäjärvi 9.7.

Kaikenlaisissa vesistöissä viihtyvä laji on Suomen yleisimpiä sudenkorentoja. Pikkulampikorento Leucorrhinia dubia Alueella havaittiin yhteensä 12 koirasta ja vain yksi naaras.

5 Kuva 3 (vas). Ruskohukankorento oli kaavamuutosalueen runsain sudenkorentolaji. Kuva 4 (oik). Keihästytönkorennon koirasyksilö. Kinnula, Pitkäjärvi Petri Parkko Ruskohukankorento Libellula quadrimaculata (kuva 3) Ruskohukankorento oli 39 havaitulla yksilöllä alueen runsain sudenkorentolaji. Kaikenlaisissa vesistöissä viihtyvä laji on Suomen yleisimpiä sudenkorentoja. Pikkulampikorento Leucorrhinia dubia Alueella havaittiin yhteensä 12 koirasta ja vain yksi naaras. Pikkulampikorento on erilaisten suoreunaisten vesistöjen tyyppilaji, joka esiintyy yleisenä lähes koko maassa. Isolampikorento Leucorrhinia rubicunda Alueella havaittiin kaksi isolampikorennon koirasta. Isolampikorento on alkukesän laji, jonka lentoaika oli kartoituspäivänä jo lopuillaan. Laji on yleinen lähes koko maassa. 5. Havaintoja EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeista Laulujoutsen Cygnus cygnus Alueella tai sen tuntumassa ei havaittu maastopäivänä joutsenia, mutta rannoilta löytyi ulosteita ja vanhojen lintujen sulkia. Joutsenet olivat siis ajoittain oleskelleet myös kaavamuutosalueen rannassa. Pyy Tetrastes bonasia Rantametsässä, Natura-alueen ulkopuolella, havaittiin kaksi pyytä. 5

6. Muita havaittuja luontoarvoja Runsaslahopuustoinen metsä (kartta 2) Natura-alueen ulkopuolella olevassa varttuneessa kuusivaltaisessa metsässä on huomattavan paljon kuusilahopuuta (kuva 5) ja myös

6 6. Muita havaittuja luontoarvoja Runsaslahopuustoinen metsä (kartta 2) Natura-alueen ulkopuolella olevassa varttuneessa kuusivaltaisessa metsässä on huomattavan paljon kuusilahopuuta (kuva 5) ja myös lahopuujatkumo: eri-ikäistä lahopuuta ja myös pitkälle maatuneita, sammaloituneita runkoja. Kuviolla on myös koivupökkelöitä. Kuva 5. Kaavamuutosalueella on pienialaisesti runsaslahopuustoista metsää. Kinnula, Pitkäjärvi Petri Parkko 6

7 Kartta 2. Runsaslahopuustoisen metsän rajaus. 7. Päätelmät ja suositukset Sää tutkimuspäivänä oli erittäin hyvä ja ajankohta lajiston selvittämiseen oikea, joten kartoituksen tulosta voidaan pitää oikeansuuntaisena. Kesäkuun sateisina ja viileinä pitkään jatkuneet säät olivat voineet vaikuttaa sudenkorentojen yksilömääriin heikentävästi. Tutkitulla alueella ei havaittu EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV sudenkorentolajeja, eikä se ole niille ainakaan merkittävä lisääntymispaikka. 7

8 Rantarakentamisen yhteydessä mahdollisesti tehtävät kaivu- ja ruoppaustyöt edellyttävät Natura-tarveharkintaa, jossa arvioidaan Natura-arvioinnin tarve. Runsaslahopuustoinen metsä pyritään jättämään rakentamisen ja hakkuiden ulkopuolelle. 8. Lähteet Karjalainen, S. 2010: Suomen sudenkorennot (uudistettu laitos). Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. 239 s. 8

Samankaltaiset tiedostot

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 Terhi Sulonen 13.8.2012 TIIVISTELMÄ Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen