Tyypin 2 diabetes ja keho

Transkriptio

1 ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi

2 DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin 2 diabetes hallintaan askel kerrallaan Et ole ainoa, sillä miljoonat eri ikäiset ihmiset ympäri maailmaa elävät tyypin 2 diabeteksen kanssa. Diabetekseen sairastuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hyvät ajat ovat takana. Voit tehdä paljon sellaista tänään, mikä tekee huomisesta paremman. Tämä esite kertoo diabeteksesta ja sen hoidon perusteista. Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai diabeteshoitajan puoleen. Tämän oppaan ohjeet noudattavat diabeteksen hoidon yleisiä periaatteita. Mikäli oma lääkärisi tai hoitajasi on antanut näistä ohjeista poikkeavan yksilöllisen hoitoohjeen, noudata aina sitä. TYYPIN 2 DIABETES VAIKUTTAA KOKO KEHOOSI Avaintekijät 1. Verensokeri Sokeria saat syömästäsi ravinnosta, ja sitä muodostuu myös maksassa. Solut tarvitsevat sokeria energiaksi ja ne myös varastoivat sitä. Sokeri on elintärkeää energiaa, mutta tyypin 2 diabeteksessa sitä voi olla liikaa. Tyypin 2 diabeetikolle verensokerin hallinta voi olla haastavaa, mutta se on mahdollista. Hyperglykemiaksi kutsutaan tilaa, jossa veressä on liikaa sokeria; hypoglykemia on puolestaan tila, jossa veren sokeripitoisuus on liian matala. 2 3

3 ALEXANDRE DE GREGORIO Alexandrella on tyypin 2 diabetes BRASILIA 2. Insuliini Insuliinin tehtävänä on laskea verensokeri ruokailua edeltäneelle paastotasolle (kuva 1). VEREN- SOKERI Insuliini laskee verensokeria helpottamalla sen pääsyä verenkierrosta soluihin. Soluissa sokeri käytetään heti energianlähteeksi tai varastoidaan (kuva 2). Kuva 1 EI DIABETESTA Kuva 2 SOLU SOKERI Tyypin 2 diabeetikolla insuliinin puute tai heikentynyt vaikutus aiheuttaa sen, ettei soluihin kulkeudu riittävästi sokeria elimistön energiatarpeeseen nähden (kuva 3). DIABETES Kuva 3 SOLU 3. Beetasolut Beetasolut ovat tärkeitä soluja haimassa (vatsaontelossa mahalaukun alla oleva elin). Niiden tehtävä on tuottaa sopiva määrä insuliinia oikeaan aikaan, jotta verensokeri pysyy normaalina. Tyypin 2 diabeetikolla beetasolujen toiminta on heikentynyt. Beetasolujen toiminta on saattanut laskea jopa puoleen normaalista siinä vaiheessa, kun tyypin 2 diabetes todetaan. Siksi toimivien beetasolujen on tehtävä kaksin verroin töitä, jotta elimistö saisi tarvitsemansa insuliinin. Ei diabetesta Vahingoittuneet beetasolut tuottavat aina vain vähemmän insuliinia HAIMA Diabetes SOKERI 4 5

4 ANDREAS ECK Andreaksella on tyypin 2 diabetes SAKSA 4. GLP-1 Tärkeä GLP-1-hormoni (glukagonin kaltainen peptidi 1) auttaa elimistöä säätelemään ruokailun jälkeistä veren sokeripitoisuutta. GLP-1:lla on monta eri vaikutustapaa. GLP-1 ja haima GLP-1 stimuloi haimaa vapauttamaan insuliinia, kun verensokeri on liian korkea (eli kyseessä on hyperglykemia). Soluissa sokeri käytetään energianlähteeksi tai varastoidaan. GLP-1 ja maksa Maksa varastoi sokeria. Sokeria vapautuu tarpeen mukaan haiman tuottaman glukagoni-hormonin avulla. Tyypin 2 diabeteksessa maksa vapauttaa sokeria liian paljon ja vääriin aikoihin. GLP-1 LIVER MAKSA Tyypin 2 diabeetikolla GLP-1 ei toimi normaalisti. GLP-1 ja maha-suolikanava GLP-1-hormonia alkaa erittyä suolessa kun ihminen syö. VERENSOKERI MAHA GLP-1 ja aivot GLP-1 vaikuttaa aivoissa lisäämällä kylläisyyden tunnetta. GLP-1 voi siis vähentää ruokahalua ja nautitun ravinnon määrää. GLP-1 vähentää glukagonin määrää ja vähentää siten maksasta verenkiertoon vapautuvan sokerin määrää silloin, kun sokerille ei ole tarvetta. 6 7

5 JAGDISH SHAH Jagdishilla on tyypin 2 diabetes tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes on yleinen ylipainoisilla, keski-ikäisillä ihmisillä, mutta se on yleistymässä myös lapsilla ja nuorilla. Ongelmia syntyy, kun insuliinia ei muodostu elimistössä riittävästi tai elimistö ei pysty käyttämään muodostamaansa insuliinia kunnolla. Joissakin tapauksissa kyse voi olla molemmista. Tyypin 2 diabetesta voi alkuvaiheessa hoitaa elämäntapamuutoksilla (kuten ruokavaliolla, liikunnalla ja tupakoinnin lopettamisella). Hoitamaton diabetes voi johtaa vakaviin terveysongelmiin. MUITA VAIKUTUKSIA KEHOON Korkea verensokeri voi lisätä muiden pitkäaikaissairauksien riskiä. Tällaisia ovat esimerkiksi sydäntaudit, aivohalvaus, munuais-, silmä- ja hermovauriot. Onkin erittäin tärkeää hallita verensokereita ja hoitaa diabetesta terveellisen ruokavalion ja säännöllisen liikunnan avulla. Näin diabetekseen liittyvien lisäsairauksien riski pysyy mahdollisimman pienenä. Kehon alueet, joihin diabetes vaikuttaa verisuonet silmät sydän munuaiset hermot iho jalkaterät 8 9

6 CYNTHIA TALLEY Cynthialla on tyypin 2 diabetes diabetes hallintaan terveellisen ruuan ja aktiivisen elämän avulla TERVEELLINEN RUOKAVALIO Ravitsemusasiantuntijat suosittelevat, että: Jotta pystyisit hoitamaan tyypin 2 diabetestasi mahdollisimman hyvin, sinun on tärkeää syödä terveellisesti ja pysyä aktiivisena. Tyypin 2 diabeetikon ei tarvitse syödä erikoisruokia. Kun valitset järkevästi mitä syöt, pääset terveytesi kannalta parhaaseen painoon ja pysyt siinä. Oikeiden ruokien valitseminen on tärkeää myös verensokerin ja kolesterolin hallinnassa. syöt terveellisesti ja monipuolisesti tasapainotat energiamäärän sen mukaan miten paljon liikut suosit täysjyvätuotteita, kasviksia, hedelmiä ja rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita saat proteiinia syömällä vähärasvaista lihaa (kuten lintua ja kalaa) ja papuja syöt tasaisin väliajoin 10 11

7 DAVID CREER Davidilla on tyypin 2 diabetes AUSTRALIA ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes aktiivinen elämäntapa Ravitsemusasiantuntijoiden mukaan aktiivinen elämäntapa on tärkeä osa diabeteksen hallintaa. Säännöllinen liikunta auttaa ehkäisemään sairauksia ja pitämään painon kurissa. Se myös auttaa insuliinin toiminnan tehostamisessa, verensokerin alentamisessa ja antaa sinulle energiaa. Päivittäiset kävelylenkit ovat hyvä tapa lisätä liikunnan määrää. Aluksi voi kävellä vaikkapa 5 tai 10 minuuttia päivässä ja lisätä aikaa vähitellen, kunnes joka päivä tulee käveltyä puoli tuntia. Keskustele lääkärisi kanssa siitä, miten voisit tehdä elämästäsi liikunnallisesti aktiivisempaa. Muista myös keskustella lääkärin kanssa aina ennen kuin aloitat uuden liikuntaharrastuksen tai muutat liikuntatottumuksiasi. LÖYDÄ ITSELLESI MIELUISA LIIKUNTA- MUOTO Tee liikunnasta hauskaa harrastamalla eri lajeja ja liikkumalla yhdessä muiden kanssa. Tässä joitakin ehdotuksia, joilla pääset alkuun Kävele reippaasti itsellesi mieluisaan paikkaan, vaikkapa puistoon Valitse aina portaat Käy uimassa tai vesijumpassa Mene tanssitunneille Pyöräile ulkona tai kuntopyörällä kotona Pelaa koripalloa, lentopalloa, tennistä tai muuta pallopeliä 12 13

8 Muistiinpanoja Muistiinpanoja 14 15

9 Lisätietoja Novo Nordisk Farma Oy FI/VT/0915/0500 Lokakuu 2015