Raportti. Simpele, Konkanmäen luontoselvitys Rautjärvi. Luontoselvitys (liitetään kaavaselostukseen)

Transkriptio

1 Pöyry Finland Oy Raportti Simpele, Konkanmäen luontoselvitys Rautjärvi Päivä Viite Sivu 1 (3) Yhteyshlö Soile Turkulainen Puh soile.turkulainen@poyry.com Luontoselvitys (liitetään kaavaselostukseen) 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Rautjärven kunnan Konkanmäen alueelle maankäytön suunnittelua varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvitystä varten tarkistettujen ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tietojen mukaan alueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Alueelle tehtiin maastokäynnit ja ja lisäksi linnusto selvitettiin kahdella käyntikerralla touko-kesäkuussa Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. Linnustoselvityksen teki Jari Kontiokorpi (liite 1). 2 TULOKSET Konkanmäki on korkea kalliomoreenimäki Simpeleen taajaman länsipuolella (kuva 1). Se kohoaa noin 120 metriä merenpintaa ja noin 50 metriä itäpuolella virtaavan Kokkolanjoen pintaa ylemmäksi. Noin 10 hehtaarin laajuinen selvitysalue sijoittuu mäen eteläosaan. Mäen itäpuolella Kokkolanjoen varressa on Mreal Oyj Simpeleen tehdas, jossa syntynyt jäte on läjitetty Konkanmäen päälle 1960-luvulta lähtien. Nykyisellä kaatopaikkatoiminnalla on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Ympäristöluvan mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana kaatopaikalle on sijoitettu kuitujätettä, ruoppausjätettä ja muita lietteitä sekä sekalaista teollisuusjätettä. Vuodesta 1997 lähtien uuden kattilalaitoksen käyttöönoton myötä kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kokonaismäärä on vähentynyt huomattavasti. Konkanmäen kaatopaikan jo läjitetyn alueen pohjoisrinne toimii laskettelurinteenä, itä- ja etelärinteet on maisemoitu ja täyttö jatkuu mäen laella. Selvitysalueelle sijoittuvasta mäen osasta pääosa on kaatopaikka-aluetta, jonka maisemoidussa rinteessä kasvaa lehtipuiden ja männyn taimia sekä kulttuurivaikutteisten paikkojen kasvilajistoa kuten maitohorsmaa, pujoa ja pelto-ohdaketta. Kaatopaikan eteläpuolinen osa rinteestä on hakkuualuetta, jossa kasvaa harvakseltaan nuorta lehtipuustoa, katajaa ja nuoria mäntyjä (kuva 2). Aluskasvillisuudessa on tavanomaisia heiniä ja ruohoja: metsäkastikkaa, metsälauhaa, maitohorsmaa ja mesiangervoa. Länsireunan kalliokumpareella on ryhmä vähän isompia mäntyjä. Korjontien varteen sijoittuvien asuintalojen pihapiirien reunoilla on muutamia isoja kuusia ja Korjontien eteläpuolella varttuvan kuusikon kulmaus. Kaatopaikkarinteen itäreunalla Tehtaantien varressa on kaistale varttuvaa männikköä, jossa on joukossa koivua ja nuoria haapoja. Kokanmäki oli luonnontilaltaan muuttunutta aluetta jo vuonna 1996, mutta silloin alueella oli jäljellä muutamia metsäsaarekkeita (Maa ja Vesi Oy 1996).

2 Rautjärven kunta: Konkanmäen luontoselvitys 2 Kuva 1. Selvitysalueeseen kuului noin 10 hehtaarina alue Konkanmäellä Simpeleen keskustan länsipuolella. (Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen karttapalvelu, peruskarttarasteri 10/2013, lisenssi: Kuva 2. Pääosa selvitysalueesta on täyttömaa-aluetta tai harvapuustoista hakkuualuetta. Näkymä mäeltä etelään päin.

3 Rautjärven kunta: Konkanmäen luontoselvitys 3 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Luontoselvityksen perusteella selvitysalue on ihmistoiminnan voimakkaasti muuttamaa aluetta, jossa ei ole sen maankäyttöä rajoittavia luontoarvoja. Alueella ei todettu luonnonsuojelulain suojeltuja (29 ) luontotyyppejä, vesilain (2 luku 11 ja 3 luku 2 ) vesiluontotyyppejä tai puroja tai metsälakikohteita (10 ). Alue ei ole yleispiirteiltään liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, mutta tilanne tarkistetaan vielä keväällä Alueella ei arvioida olevan merkitystä muille uhanalaisille lajeille tai luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille. Lintulajistoltaan mäki on erikoinen, mutta pesimälinnusto melko vähälukuinen eikä linnustoltaan erityisen arvokkaita alueita todettu (liite 1). 4 LÄHTEET Geologian tutkimuskeskus 2012: Geokartta-palvelu. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus 2008: Konkamäen kaatopaikan ympäristölupapäätös Maa ja Vesi Oy 1996: Simpeleen tehdasalue, rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos, ympäristövaikutusten arviointi. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja s. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. Valtion ympäristöhallinnon virastojen OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Rekisteritiedot: Ympäristöhallinnon virastojen rekisteri uhanalaisista lajeista

4 Simpeleen Konkanmäen alueen linnusto Jari Kontiokorpi 1. Selvityksen tarkoitus ja kartoitusmenetelmät Pesimälinnustoselvityksen tarkoitus oli ensisijaisesti uhanalaisten, alueellisesti uhanalaisten, silmälläpidettävien, lintudirektiivin I liitteen sekä erityisvastuulajien esiintymisen selvittäminen. Selvitykseen käytettiin soveltavaa kahden kattavan laskentakierroksen kartoitusmenetelmää. Kartoituspäivät olivat sekä , havainnointiaika klo ja kartoittajana toimi Jari Kontiokorpi. Kartoitusaamuina olot olivat muuten otolliset kartoitukselle, mutta tuuli oli hiukan liian kova vaikuttaen heikentävästi tuloksiin. Laskennassa selvitysalue käveltiin systemaattisesti läpi lintuja havainnoiden kulkulinjojen välisten etäisyyksien vaihdellen kasvillisuuden ja maaston mukaan noin 80 metristä 150 metriin. Reviiriksi tulkittiin havainto sopivassa pesimäympäristössä. Reviiriksi tulkittiin havainto jommallakummalla laskentakerralla välttäen päällekkäistulkintoja. Suurin osa havaituista linnuista oli laulavia, mutta myös varottelevia, ruokaa tai ulosteita kantavia emoja sekä pesiä ja poikueita havaittiin. Kahden kartoituskerran tulokset antavat kohtalaisen hyvän kuvan alueen linnustosta, tarkempaan tulokseen päästäisiin Eläinmuseon ohjeistamalla viiden laskentakerran menetelmällä (Koskimies & Väisänen 1988). Tulkinnoissa kartoitusalueen sisäpuolella tai rajalla havaitut reviiriin viittaavat yksilöt laskettiin mukaan, sen sijaan alueen ulkopuolella havaittuja ei. Iso osa reviireistä sijaitsi osittain kartoitusalueella ja osittain sen ulkopuolella. Ulkopuolisista reviireistä on otettu taulukkoon vain ne, joiden reviiri saattaa ylettää kaava-alueelle. Täydentäviä havaintoja saatiin Konkanmäeltä Linnuston yleispiirteet selvitysalueella Konkanmäen alue on läjitysalueena toiminutta puutonta aluetta (kuvat 1 ja 2). Mäen linnusto on varsin erikoinen ja pesimälinnusto melko vähälukuinen. Ympäristöstään erottuva ja erikoinen biotooppi on vetänyt harvinaisia lintulajeja puoleensa. Mäellä on havaittu pakallisena vuosien saatossa mm. lyhytvarvaskiuru, sininärhi, tunturi- ja kangaskiuruja, sepelrastaita, mustaleppälintuja sekä vuorihemppoja (Ornis Karelica). Pesimälajeina aiempina vuosina alueella on havaittu tavallista lajistoa. Kivitasku on ollut säännöllinen, kangaskiuru epäsäännöllinen. Syksyisin laskettelurinteen puolelle kokoontuu laajoille nokkos-pujokentille isoja määriä etenkin rautiaisia.

5 Kuva 1. Konkanmäeltä näkymä etelään. Pensaikot ovat mm. viitakerttusten ja punavarpusten suosiossa. Kuva 2. Näkymä itään, taustalla Simpeleen kartonkitehdas. 3. Tulokset ja niiden tarkastelu Pesimälinnustokartoituksessa alueella havaittiin 33 lintureviiriä ja 39 reviiriä sen välittömässä tuntumassa. Runsaslukuisimmat lajit olivat viitakerttunen ja pajulintu (7 reviiriä) sekä punavarpunen (4 reviiriä). Lajisto oli enimmäkseen pensastojen tai aukean maan lintuja. Mäen päällä varotteli kalalokkeja, mutta nämä pesivät ilmeisesti Konkanlammella tai sen luoteispuolella sijaitsevalla nimettömällä lammella.

6 Kuva 3. Konkanmäen selvitysalueen huomionarvoiset lajit (ccre = ruisrääkkä, dmar = palokärki, pcan = harmaapäätikka, ooen = kivitasku, cery = punavarpunen). Äärimmäisen uhanalaiset (CR) ja erittäin uhanalaiset lajit (EN) Äärimmäisen tai erittäin uhanalaisia lajeja ei kartoituksissa havaittu, mutta valkoselkätikan (EN) tuoreita syönnösjälkiä löytyi mäen kaakkoisrinteestä sekä enemmän kaava-alueen välittömästä tuntumasta tien itäpuolelta. Vaarantuneet lajit (VU) Vaarantuneista lajeista tavattiin Konkanmäen alueella kaksi kivitaskuparia (kuva 3). Kummankin parin pesintäyritys ilmeisesti epäonnistui maansiirtotöiden takia. Silmälläpidettävät lajit (NT) silmälläpidettävistä lajeista havaittiin teeri ja punavarpunen (kuva 3). Alueellisesti uhanalaiset lajit Ei havaintoja. Lintudirektiivin I-liitteen lajit (D) Direktiivilajeista kartoitusalueella havaittiin teeri, ruisrääkkä sekä ruokavieraina tai kaava-alueen lähellä palokärki, harmaapäätikka sekä valkoselkätikka (tuoreita ruokailujälkiä) (kuva 3). Erityisvastuulajit (EVA) Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja havaittiin teeri ja ruisrääkkä, joista teeret olivat soidintamassa mäen päällä ja ruisrääkkä kaava-alueen ulkopuolelle laskettelurinteessä.

7 Taulukko 1. Konkanmäen selvitysalueella ja sen välittömässä läheisyydessä havaitut lintureviirit. laji huomio alueella ulkopuolella yht. huom. Teeri NT, D, EVA 0 4 k soidintamassa 3.5. Tuulihaukka 1 1 pesä mäkihyppytornissa? Ruisrääkkä D, EVA 1 1 Kalalokki 2 2 4ad var Sepelkyyhky yks mäellä Käki 1 1 Palokärki D 1 1 Harmaapäätikka D 1 1 Valkoselkätikka EN, D (1) syöntijälkiä Käpytikka 1 1 Västäräkki 1 1 Kivitasku VU 2 2 Rautiainen 1 1 Punarinta Mustarastas Punakylkirastas 1 1 Laulurastas 1 1 Viitakerttunen Lehtokerttu Mustapääkerttu Pensaskerttu 1 1 Pajulintu Hippiäinen 1 1 Kirjosieppo 1 1 Talitiainen Sinitiainen Varis 0 1 ruokailemassa Naakka 0 6 ruokailemassa Harakka 1 1 Peippo 6 6 Vihervarpunen 1 1 Punavarpunen NT 4 4 Keltasirkku yht Tärkeimmät lintualueet Konkanmäellä Alueella ei havaittu erityisen tärkeitä lintualueita. Lähteet: Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry:n julkaisu Ornis Karelica Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2. uusittu painos. Helsingin

8 yliopiston eläinmuseo, Helsinki Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskus 2007: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa. Suomen ympäristökeskus 2013: Suomen kansainväliset vastuulajit: linnut. Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Keuruu.