Kuolemaan johtanut puutiaisaivokuume
|
|
- Hannes Aaltonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapani Tikkakoski, Tadeusz Kaminski, Sinikka Ingo, Seppo Tuisku, Hannu Tuominen, Anu Jääskeläinen ja Olli Vapalahti TAPAUSSELOSTUS Puutiaisaivokuumetapausten määrä on Euroopassa lisääntynyt erityisesti 1990-luvulla ja uusia alueita on muuttunut endeemisiksi. Suomen länsirannikolla Närpiö Simo-akselilla esiintyy Ixodes persulcatusta eli taiganpuutiaista. Sitä ei ole tavattu muualla Länsi-Euroopassa. Kokkolan saaristossa se levittää puutiaisaivokuumeviruksen siperialaista alatyyppiä. Kuvaamme Suomessa ensimmäisen taiganpuutiaisen tartuttaman puutiaisaivokuumetapauksen, joka johti kuolemaan. Puutiaisaivokuumetapausten määrä on Euroopassa lisääntynyt erityisesti 1990-luvulla ja uusia alueita on muuttunut endeemisiksi (Kaiser 2002, Zimmerman ja Koch 2005). Suomessa tautia on aiemmin todettu eniten Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa, mutta Ahvenanmaalla käynnissä olevan rokotuskampanjan aikana Manner-Suomen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Esimerkiksi vuosina noin kaksi kolmasosaa tautitapauksista todettiin Ahvenanmaalla, mutta viiden viime vuoden aikana sama osuus noin 20 vuosittaisesta tapauksesta on esiintynyt Manner-Suomen alueella (www3.ktl.fi). Vuoteen 2007 Kokkolan ja Luodon kunnan alueen rannikko ja saaristo oli Pohjoismaiden pohjoisinta aluetta, missä puutiaisaivokuumetta oli todettu. Sen jälkeen uusia sairaustapauksia Suomessa on todettu mm. Närpiössä, Varkauden seudulla ja Simossa. Yhä useamman lääkärin on syytä tiedostaa puutiaisaivokuumeen mahdollisuus tutkiessaan epäselvää kuumeilua tai neurologista oireilua (Verkkoniemi ym. 1997). Aikakauskirja Duodecimissa on julkaistu katsaus aiheesta v (Marjelund ym.). Tieto sairauden epi demiologiasta ja ekologiasta ( Jääskeläinen ym. 2006) on lisääntynyt sen jälkeen. Puutiaisaivokuumeviruksesta on kolme alatyyppiä: eurooppalainen, siperialainen ja Kaukoidän tyyppi. Eurooppalaista alatyyppiä levittää puutiainen (Ixodes ricinus) ja kahta muuta taiganpuutiainen (I. persulcatus). Näiden kahden lajin levinneisyysalueiden raja ja siten myös eri virusalatyyppien esiintymisen raja kulkee Suomen itäpuolella Venäjän Karjalassa ja Baltian maissa. Kuitenkin läntisessä Euroopassa ainoa tunnettu taiganpuutiaisen esiintymisalue on Suomen länsirannikolla ( Jääskeläinen ym. 2006, 2010), ja Kokkolan saaristossa I. persulcatus levittää siperialaistyypin puutiaisaivokuumevirusta ( Jääskeläinen ym. 2006). Tämän tyypin virus näyttää kehittävän kroonisen tai etenevän taudin useammin kuin eurooppalaistyyppinen (Gritsun ym. 2003, Charrel ym. 2004, Lindquist ja Vapalahti 2008). Kuvaamme Suomessa ensimmäisen kuolemaan johtaneen puutiaisaivokuumetapauksen, jonka aiheuttajana oli siperialaistyyppinen virus. Oma potilas Potilas oli yli 80-vuotias, ikäisekseen hyväkuntoinen mies, joka oli aiemmin sairastanut sydäninfarktin. Hänet lähetettiin kesäkuussa terveyskeskuksesta sairaalaan kolme vuorokautta kestäneen asteen kuumeen, yleistilan heikkenemisen ja kaatumisen vuoksi. Lähettävä lääkäri epäili myyräkuumetta. Tulovaiheessa potilas oli sekava ja kuivuneen oloinen. Verenpaine oli 140/80 mmhg ja syke säännöllinen. Veren hemoglobiinipitoisuus oli 130 g/l, valkosolumäärä 8,7 x 10 9 /l. CRP-pitoisuus oli 11 mg/ml ja seerumin kreatiniinipitoisuus 74 µmol/l. Verihiutaleiden määrä oli hieman viitealueen alapuolella (145 x 10 9 /l). Virtsanäyte ja viljelytulos olivat normaalit. Veren glukoosipitoisuus ja maksa-arvot olivat viitealueella. Pään tietokonetomografialöydös oli normaali iän mukainen, eikä verenvuotoa tai tuoreen infarktin merkkejä todettu. Thoraxkuvassa ei todettu poikkeavaa. Bakteeri-infektioepäilyn vuoksi potilaalle aloitettiin laskimonsisäinen kefuroksiimilääkitys Duodecim 2011;127:1041 5
2 TAPAUSSELOSTUS 1042 Seuraavan vuorokauden aikana vuodeosastolla potilaan yleistila ja tajunta heikkenivät ja todettiin niskan jäykkyys. Hengitys huononi epäillyn aspiraation jälkeen, todettiin eteisvärinä, ja potilas jouduttiin intuboimaan ja siirtämään teho-osastolle. Sinne tullessaan potilas oli kuumeinen, hypotensiivinen ja septisessä sokissa. Toisena sairaalapäivänä otetussa selkäydinnestenäytteessä todettiin valkosoluja 55 x 10 6 /l, joista oli lymfosyyttejä ja monosyyttejä 85 % ja proteiinipitoisuus oli suuri, mg/l. Anamneesia omaisilta tarkistettaessa ilmeni, että potilaan kyynärpään iholta oli poistettu kolme viikkoa aiemmin puutiainen ja kevään aikana useampi puutiainen oli purrut häntä. Potilas oli saanut ensimmäisen annoksen puutiaisaivokuumerokotetta (Ticovac, Baxter) kolme viikkoa ennen kuumeilun alkua. Neuroborrelioosin ja herpesviruksen aiheuttaman aivokuumeen mahdollisuuden varalta antibiootiksi vaihdettiin keftriaksoni ja alettiin antaa laskimoon asikloviiria. Potilas oli respiraattorissa ja syvästi tajuton eikä häneen saatu kontaktia (Glasgow n kooma-asteikolla 3 pistettä). Pupillat olivat pienet eikä puolioireita todettu. Keuhkokuumeen perusteella aloitettiin laskimonsisäinen piperasilliini-tatsobaktaamilääkitys. Sydämen kaikukuvauksessa ei todettu endokardiittiin viittaavaa. Veri-, virtsa- ja selkäydinnestenäytteiden bakteeriviljelyissä saatiin negatiiviset tulokset. Puumalavirusvasta-aineita ei veressä todettu. Selkäydinnesteessä ei todettu vasta-aineita influenssa-, adeno-, RS-, entero-, herpes-, vesirokko- tai sytomegalovirukselle eikä myöskään borrelia-, mykoplasma-, klamydia- tai Treponema pallidum vasta-aineita. Neljäntenä hoitopäivänä CRP-pitoisuus suureni arvoon 269 mg/l ja henkitorven limasta kasvoivat Candida albicans ja C. glabrata ja potilaalle aloitettiin herkkyysmäärityksen mukainen lääkitys. Seuraavina päivinä todettiin hoidosta huolimatta laajenevat keuhkokuumeeseen sopivat varjostumat. Babinskin heijaste oli positiivinen molemmin puolin ja pupillien valoreaktio oli hidas. Korneaheijaste puuttui. Ensimmäisessä EEG:ssä todettiin keskivahva yleishäiriö muttei irritatiivisia piirteitä. Uusitussa EEG:ssä tuli esiin oikealla isoaivoissa otsa- ja ohimolohkon alueella teräviä piikkejä ja aaltoja kohtalaisen jatkuvina ja vasemmalle leviävinä. Myös inaktiivisia ajanjaksoja esiintyi. Neljäntenä sairaalapäivänä otetussa uudessa selkäydinnestenäytteessä todettiin valkosoluja 34 x 10 6 /l (lymfosyyttejä ja monosyyttejä 80 %) ja proteiinipitoisuus oli suuri, mg/l. Viidentenä päivänä verihiutaleiden määrä oli 126 x 10 9 /l, CRP-pitoisuus 307 mg/l, kreatiniiniarvo 140 µmol/l, ureapitoisuus 10,4 mmol/l ja valkosolumäärä 14,3 x 10 9 /l. Kuudentena päivänä verihiutaleiden määrä oli edelleen pienentynyt (92 x 10 9 /l, kreatiniiniarvo oli 200 µmol/l ja ureapitoisuus 20 µmol/l. Aivojen magneettikuvauksessa (1,5 T) todettiin oikealla talamuksessa, isoaivovarsissa ja aivosillan takaosassa signaalinvahvistumaa T2-painotteisissa kuvissa (kuva 1) ja pieni verenkiertohäiriön jälkitila oikealla aivosaaren alueella. Tuoretta aivo- tai aivorunkoinfarktia ei havaittu. Aivojen magneettiangiografiassa ja venografiassa ei tullut esiin aivoverisuonten tukoksia eikä sinustromboosiin viittaavaa. Tässä vaiheessa myös toisena sairaalapäivänä otetussa seeruminäytteessä todettiin IgM-vasta-aineita puutiaisaivokuumevirusta kohtaan, mikä sopi tuoreeseen infektioon. Muut aiemmin otetut virus- ja bakteerivasta-ainenäytteet antoivat toistuvasti negatiiviset tulokset. Potilaalle kehittyi monielinvaurio, eikä vastetta tehohoitoon saatu puolentoista viikon aikana. Huonon neurologisen kokonaisennusteen vuoksi potilas siirrettiin tavalliselle osastolle, jossa hän kuoli seuraavana päivänä. Neuropatologin tekemässä lääketieteellisessä ruumiinavauksessa todettiin meningoenkefalomyeliittiin sopivat laajat muutokset tyvitumakkeiden ja talamusten alueella, keskiaivoissa, aivosillan ja ydinjatkeen (kuva 2 ja 3) tumakkeissa, pikkuaivoissa ja selkäytimen etusarven motorisissa neuroneissa sekä hieman radikuliittiin sopivia selkäydinhermojen muutoksia. Aivosilta-, talamus-, otsalohko- ja keskiaivonäytteistä tehtiin puutiaisaivokuumeviruksen 5 NCRgenomialuetta (non-coding region) monistava testi (käänteiskopiointipolymeraasiketjureaktio, RT-PCR) (Schrader ja Süss 1999). Näistä näytteistä kolme ensin mainittua olivat positiivisia puutiaisaivokuumeviruksen RNA:n suhteen. Talamuksesta monistuneen RT-PCR-tuotteen sekvenssin (85 nt) perusteella kyseessä oli siperialaistyypin puutiaisaivokuumevirus. Purulentti ja osin organisoitunut keuhkokuume oli kuolemaan myötävaikuttanut seikka. Pohdinta Potilaallamme todettiin vaikea tajunnan heikkenemiseen ja hengityslamaan johtanut puutiais aivokuume, jota komplisoi aspiraatiokeuhkokuume. Suomesta ei ole aiemmin julkaistu kuolemaan johtanutta pelkän puutiaisaivokuumeen aiheuttamaa tapausta eikä yhtään siperialaisen viruskannan aiheuttamaa kuolemantapausta. Oksi ym. (1993) julkaisivat tapausselostuksen 38-vuotiaasta potilaasta, jolla oli sekä kuolemaan johtanut puutiaisaivokuume että neuroborrelioosi samanaikaisesti. Kuolemaan ensisijaisesti vaikuttaneena mikrobina pidettiin puutiaisaivokuumevirusta. Taudinkuvaa luonnehtivat septinen tila, tajunnan heikkeneminen, kouristukset, hengityslama ja keuhkokuume. T. Tikkakoski ym.
3 Toisin kuin muualla Suomessa ja Länsi- Euroopassa Kokkolan alueen puutiais- ja puutiaisviruskanta ovat siperialaista tyyppiä. Puutiaislaji on Ixodes persulcatus Ixodes ricinuksen sijaan ( Jääskeläinen ym. 2006). Vuosina on sairaalassamme todettu 11 tapausta, joissa on ollut kyseessä joko vaikea puutiaisaivokuume (viisi potilasta) tai aivokalvotulehdus (kuusi potilasta) (Marjelund ym ja 2006, www3.ktl.fi). Siperialainen viruskanta saattaa olla vaarallisempi kuin muual la Länsi-Euroopassa esiintyvä. Puutiaisaivokuume tarttuu nopeasti puutiaisen piston kautta. Valtaosalla, kuten potilaallammekin, pisto on tiedossa, mutta on huomattava, että noin joka kolmas potilas ei tiedosta puutiaisen pistoa (Kaiser 2002). Keski-Euroopasta julkaistuissa tapauksissa miesten osuus sairastuneista on ollut suurempi (2:1) (Kaiser 2002, Zimmermann ja Koch 2005), mutta Ahvenanmaalla ero ei ole ollut näin selvä (1,2:1) (Wahlberg ym. 1989). Useas sa tutkimuksessa on todettu vaka vim pien tautimuotojen kuten enkefaliitin ja enkefalomyeliittien korostuvan yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä (Kaiser 2002, Zimmermann 2005). Lapsilla taudinkuvaa hallitsee yleensä lieväoireinen meningiitti, mutta omassa aineistossammekin ja kirjallisuudessa on kuvattu vakavaoireisia enkefaliitteja (Marjelund ym. 2004) ja kuolemantapauksia myös lapsilla (Lindqvist ja Vapalahti 2008). Kuolleisuus puutiaisaivokuumeeseen on vaihdellut välillä 0,5 1,3 %. Saksalaisessa 656 potilaan aineistossa ennusteen kannalta huonoiksi merkeiksi osoittautuivat potilaan korkea ikä, selkäydinnesteen runsassoluisuus, hengityslama ja intubaation tarve sekä muutokset aivojen magneettikuvissa (Kaiser 2002, Zimmerman ja Koch 2005). Kaiserin (2002) aineistossa vain kaksitoista 850 puutiaisaivokuumepotilaasta (1,4 %) tarvitsi respiraattorihoitoa. Näistä potilaista kymmenen kuoli 1 52 viikon kuluttua sairauden alusta. Myös slovenialaisessa 448 potilaan aineistossa vaikeat oireet ja löydökset, kuten halvaukset, virtsaretentio ja pitkittynyt sairaalassaoloaika, sekä kuolleisuus (2,3 % versus 0 %) olivat merkitsevästi yleisempiä yli 60-vuotiaiden ryhmässä (Logar ym. 2006). Kuva 1. Oikean talamuksen signaalinvahvistuma (nuoli) aksiaalisuunnan T2-painotteisessa kuvassa (FLAIR). Pieni insulaarinen verenkiertohäiriön vanha jälkitila (tähti) oikealla ja atrofiaa sivulöydöksenä. Kuva 2. Enkefaliittiin sopiva perivaskulaarinen lymfosyytti-infiltraatti tyvitumakkeessa. Kuva 3. Oliivitumakkeessa magrofagit syövät neuroneita (neuronofagia), mikä on myös enkefaliitille tyypillistä. Kuvien 2 ja 3 löydökset sopivat hyvin puutiaisaivokuumeen aiheuttamiksi. 1043
4 TAPAUSSELOSTUS 1044 Potilaamme oli iäkäs, suhteellisen hyväkuntoinen mies, jonka sairaus eteni nopeasti hengityslaman asteelle ja sairautta komplisoi keuhkokuume. Selkäydinnesteessä todettiin valkuaispitoisuuden kasvu, ja valkosolujen määrä ja jakauma sopivat vaikeaan puutiaisaivokuumeeseen hyvin. IgM-tyypin vasta-ainereaktio varmisti diagnoosin. Radiologisia julkaisuja aiheesta on hyvin vähän. Puutiaisaivokuumeen yhteydessä raportoituja kuvantamislöydöksiä ovat mm. tyvitumakkeiden ja talamusten signaalinvahvistumat T2-painotteisissa kuvissa ja myeloradikuliitin muutos, jossa cauda equina tehostuu (Marjelund ym. 2004, 2006). Puutiaisaivokuume voi aiheuttaa myös serebelliitin ja myeliitin (Kaiser 2002). Potilaamme magneettikuvauslöydökset sopivat hyvin puutiaisaivokuumeen aiheuttamiksi (Kaiser 2002, Marjelund ym. 2004). Kuvantamislöydökset ovat epäspesifisiä, ja Kaiserin (2002) mukaan valtaosalla aivolöydös on normaali. Kuolemaan johtaneen puutiaisaivokuumeen aiheuttamia histologisesti varmistettuja magneettikuvauslöydöksiä ei ole kotimaisessa kirjallisuudessa tietojemme mukaan aiemmin julkaistu. Magneettikuvauksella voidaan sulkea pois kajoamattomasti ja luotettavasti muut aivokatastrofin syyt, kuten kallonpohjavaltimon tromboosi ja sinustromboosi. Gelpi ym. (2005) totesivat 28:n puutiaisaivokuumeeseen kuolleen potilaan neuropatologisessa tutkimuksessa virusantigeenia 20:llä. Löydös korostui erityisesti lyhyen sairauden (4 35 päivää) jälkeen kuolleiden ryhmässä. Enkefaliittimuutoksia he havaitsivat eniten selkäytimen etusarvien, ydinjatkeen, aivosillan ja tyvitumakkeiden alueella. Tulehdussoluinfiltraatit ja neuronofagia (kuvat 2 ja 3) hallitsivat lyhyen sairauden kuvaa, ja pitkittyneissä taudinkuvissa glioosi ja neuronikato olivat päälöydöksiä. Obduktionäytteistä virusta on löydetty harvoin, koska tulehdus on tyypiltään enemmän infektionjälkeinen. Potilaamme obduktiolöydökset sopivat tautiin hyvin. Lisäksi useasta aivojen osasta löytyi puutiaisaivokuumeviruksen RNA:ta. Talamuslöydöksen lyhyehkön (85nt) geenisekvenssin perusteella kyseessä todella on siperialaistyypin puutiaisaivokuumevirus. Puutiasaivokuumetapausten määrä on lisääntynyt useassa Euroopan maassa paitsi Itävallassa, missä sairaustapausten määrä on saatu rokotuksella merkittävästi vähenemään viimeisten vuoden aikana. Potilaallamme ei ollut rokotussuojaa, vaikka hän oli saanut ensimmäisen rokotteen. Rokotussuojan saamiseksi tarvitaan kolme rokoteannosta, joista kaksi ensimmäistä 1 3 kuukauden välein ja kolmas noin 0,5 1 vuoden kuluttua toisesta. Rokotussuojan ylläpitämiseksi yli 60-vuotiaat tarvitsevat tehosterokotuksen immuunivasteen heiketessä kolmen vuoden välein ja nuoremmat 3 5 vuoden välein. Endeemisillä alueilla rokotussuojasta huolehtiminen on aktiivista ulkoilmaelämää harrastaville tärkeää ja väestön tulee muistaa myös tehosterokotuksen ottaminen. TAPANI TIKKAKOSKI, dosentti, osastonylilääkäri peruspalvelukuntayhtymä, radiologian osasto Mariankatu 16 20, Kokkola TADEUSZ KAMINSKI, LL, osastonylilääkäri peruspalvelukuntayhtymä, teho-osasto SINIKKA INGO, LL, ylilääkäri peruspalvelukuntayhtymä, neurologian osasto SEPPO TUISKU, LL, ylilääkäri peruspalvelukuntayhtymä, neurologian osasto HANNU TUOMINEN, LT, neuropatologi Oulun yliopisto, patologian laitos ANU JÄÄSKELÄINEN, MMM, tutkija OLLI VAPALAHTI, professori Haartman-instituutti, virologian osasto, Infection Biology Research Program SIDONNAISUUDET Tapani Tikkakoski: Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Siemens) Tadeusz Kaminski: Ei sidonnaisuuksia Sinikka Ingo: Ei sidonnaisuuksia Seppo Tuisku: Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Boehringer-Ingelheim) Hannu Tuominen: Ei sidonnaisuuksia Anu Jääskeläinen: Luentopalkkio (Baxter) Olli Vapalahti: Luentopalkkio (Baxter, Novartis) T. Tikkakoski ym.
5 KIRJALLISUUTTA Charrell RN, Attoui H, Butenko AM, ym. Tick-borne virus diseases of human interest in Europe. Clin Microbiol Infect 2004;10: Gelpi E, Preusser M, Carzuly F, Holzman H, Heinz FX, Budka H. Visualization of central European tick-borne encephalitis infection in fatal human cases. J Neuropathol Exp Neurol 2005;64: Gritsun TS, Frolova TV, Zhankov AI, Armesto M, Turner SL, Frolova MP. Characterization of a Siberian virus isolated from a patient with progressive chronic encephalitis. J Virol 2003;77: Jääskeläinen A, Tikkakoski T, Uzcategui N, Alekseev A, Vaheri A, Vapalahti O. Siberian subtype tickborne encephalitis virus, Finland. Emerg Infect Dis 2006; 12: Jääskeläinen A, Sironen T, Murueva GB, ym. Tick-borne encephalitis virus in tikcks in Finland, Rusian karelia, and Buryatia. J Gen Virol 2010;91: Kaiser R. Tick-borne encephalitis (TBE) in Germany and clinical course of the disease. Int J Med Microbiol 2002;291: Lindqvist R, Vapalahti O. Tick-borne encephalitis. Lancet 2008;371: Logar M, Bogovic P, Cerar D, Avsic- Zupanc T, Strle F. Tick-borne encephalitis in Slovenia from 2000 to 2004: comparison of the course in adult and elderly patients. Wien Klin Wochenshr 2006;118: Marjelund S, Jääskeläinen A, Tikkakoski T, Tuisku S, Vapalahti O. Gadolinium enhancement of the cauda equina- a new MR imaging finding in a myeloradiculitic form of tick-borne encephalitis. Am J Neuroradiol 2006;27: Marjelund S, Tikkakoski T, Tuisku S, Jääskeläinen A, Vaheri A, Vapalahti O. Puutiaisaivokuume Suomessa. Duodecim 2004(a);120: Marjelund S, Tikkakoski T, Tuisku S, Räisänen S. Magnetic resonance imaging findings and outcome in severe tickborne encephalitis. Report of four cases and review of the literature. Acta Radiol 2004(b);45: Oksi J, Viljanen M, Kalimo H, ym. Fatal encephalitis caused by concomitant infection with tick-borne encephalitis virus and Borrelia burgdorferi. Clin Infect Dis 1993;16: Schrader C, Süss J. A nested RT-PCR for the detection of tick-borne encephalitis virus in ticks in natural foci. Zentralalb Bakteriol 1999;289: Wahlberg P, Saikku P, Brummer-Korvenkontio M. Tick-borne encephalitis in Finland. The clinical features of Kumlinge disease during J Intern Med 1989;225: Verkkoniemi A, Silen T, Valtonen M. Puutiaisenkefaliitti unohtunut tauti? Duodecim 1997;113: Zimmermann H, Koch D. Epidemiology of tick-borne encephalitis (TBE) in Switzerland Ther Umsch 2005; 62: Summary Fatal tick-borne encephalitis The number of cases with tick-borne encephalitis in Europe has increased particularly in the 1990 s, and new regions have become endemic. Ixodes persulcatus, i.e. the taiga tick, is found on the west coast of Finland along the Närpiö-Simo axis. This tick has not been encountered in other parts of Western Europe. In Kokkola archipelago it transmits the Siberian subtype of tick-borne encephalitis virus. We describe the first and fatal case of tick-borne encephalitis transmitted by the taiga tick in Finland. 1045
Puutiaisaivokuume Suomessa
Julia Metsi, Marjo Vuorela, Anu Kantele, Markku Kuusi ja Jarmo Oksi ALKUPERÄISTUTKIMUS Puutiaisaivokuumeen esiintyminen on huomattavasti lisääntynyt monilla alueilla Euroopassa ja myös Suomessa kahdenkymmenen
LisätiedotKeskushermostoinfektio puutiaisaivokuume, neuroborrelioosi vai molemmat?
Antti Varis, Jarmo Oksi ja Hannu Järveläinen TAPAUSSELOSTUS Keskushermostoinfektio puutiaisaivokuume, neuroborrelioosi vai molemmat? Samat puutiaiset voivat välittää sekä puutiaisaivokuumetta että Lymen
LisätiedotKeskisuomalaiset zoonoosit
Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotLepakkorabiestutkimus
Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä
LisätiedotPuutiaisaivokuume Suomessa. Sari Marjelund, Tapani Tikkakoski, Seppo Tuisku, Anu Jääskeläinen, Antti Vaheri ja Olli Vapalahti
Katsaus Puutiaisaivokuume Suomessa Sari Marjelund, Tapani Tikkakoski, Seppo Tuisku, Anu Jääskeläinen, Antti Vaheri ja Olli Vapalahti Puutiaisaivokuume on punkin pureman välityksellä tarttuva virustauti,
LisätiedotPuutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS
Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotTBE ja muut (kuin LB) Jarmo Oksi prof, Head of ID department, Turku University Hospital
TBE ja muut (kuin LB) Jarmo Oksi prof, Head of ID department, Turku University Hospital Turku University Hospital Jarmo Oksi Disclosure of conflicts of interest Lectures, congress travel, consultations:
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotKuolintodistusten kieli
Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotMATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA
MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin
LisätiedotStreptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät
Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotRitva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotPitäisikö TBE-rokotusohjelmaa laajentaa?
TYÖPAPERI Pitäisikö TBE-rokotusohjelmaa laajentaa? Puutiaisaivokuumerokotustyöryhmän raportti 44 2013 TYÖPAPERI 44/2013 Asiantuntijaraportti Pitäisikö TBE-rokotusohjelmaa laajentaa? Puutiaisaivokuumerokotustyöryhmän
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotEpidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL
Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin
LisätiedotVirukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013
Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
LisätiedotPuutiaisaivokuumeen torjuminen yleisellä rokotuksella Ahvenanmaalla
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja Publications of the National Public Health Institute B 19/2003 Puutiaisaivokuumeen torjuminen yleisellä rokotuksella Ahvenanmaalla Helsinki 2003 Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotMitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL
Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotPuutiaisesta ei päivääkään. Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006
Puutiaisesta ei päivääkään Koiran ulkoiset asukkaat Apteekkikoulutus 2006 Ulkoloiset ovat yleisiä Ruotsalaisen tilaston mukaan 25 % eläinlääkärin potilaista on iho-ongelmaisia, joilla tavallisin syy on
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotInjektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.
Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:
LisätiedotHengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotVanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana
Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot 27.2.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotMitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?
Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotVehnäterrieri Kallen turkista löytyi punkki. Lehtikuva / Marja Airio
Vehnäterrieri Kallen turkista löytyi punkki. Lehtikuva / Marja Airio 1260 KATSAUS Jukka Hytönen Tiesitkö tämän puutiaisten levittämistä taudeista? Punkkeihin kuuluvien puutiaisten määrä Suomen luonnossa
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotInfluenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09
Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena
LisätiedotMeretojan taudin myöhäisvaiheet
Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
Lisätiedot