Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Transkriptio

1 Vanhusten virtsatieinfektio 1

2 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2

3 Bakteriuria eli bakteerikasvu virtsassa (>10 5 ) Dysuria eli kipu tai kirvely virtsatessa Pollacisuria eli tihentynyt virtsaamistarve Makroskooppinen hematuria: näkyvä veri virtsassa Pyuria eli valkosoluja virtsassa Kystiitti: rakkotason eli alempien virtsateiden infektio Pyelonefriitti: munuaistason infektio Virtsatie-infektio: löydökset + oireet molemmat vaaditaan Perustieto: Termit 3

4 Oireeton bakteriuria on iäkkäillä erittäin tavallinen ja sen ilmaantuvuus lisääntyy iän ja toimintakyvyn heikkenemisen myötä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevista iäkkäistä naisista %:lla ja miehistä %:lla esiintyy oireetonta bakteriuriaa Kaikilla, joilla on ollut kestokatetri > 2 viikkoa on bakteereja virtsassa. Iäkkään oireetonta bakteriuriaa ei ole syytä etsiä tai hoitaa antibiootein. Jopa 90 %:lla potilaista, joilla on oireeton bakteriuria, on myös valkosoluja virtsassaan Siksi pyurian perusteella ei voi tehdä VTIdiagnoosia vanhuksella. Oireeton bakteriuria ei lisää iäkkään kuolemanriskiä Perustieto:oireeton bakteruria 4

5 Mikrobilääkkeiden tarpeeton käyttö lisää kustannuksia ja altistaa potilaat tarpeettomasti haittavaikutuksille. Antibioottien turhaa käyttöä tulee välttää myös siksi, että mikrobilääkeresistenssi lisääntyy. edeltävä mikrobilääkitys on riskitekijä resistentin mikrobin kolonisaatiolle tai sen aiheuttamalle infektiolle. Pitkäaikaislaitoksissa resistentit mikrobit saattavat levitä potilaasta toiseen kosketustartunnan välityksellä. Mikrobilääkkeiden runsas käyttö suosii resistenttien mikrobien valikoitumista, jolloin voidaan helposti päätyä resistentin mikrobin endemiaan. Perustieto: vti pitkäaikaishoidossa 5

6 Usein pelätään, että laitospotilaan epäspesifiset oireet, kuten ruokahaluttomuus, väsymys, pahoinvointi ja sekavuus johtuvat virtsateiden infektiosta. Yleisoireet johtuvat kuitenkin harvoin virtsatieinfektiosta Mikäli päädytään hoitamaan bakteriuriaa epäspesifisten oireiden takia, oirekuva tulisi kirjata ennen hoitoa ja hoidon vaikutus siihen. Tämä auttaa vastaisuudessa hoitoratkaisun tekoa. Perustieto: vti pitkäaikaishoidossa 2. 6

7 Kipu tai kirvely virtsatessa tai lämpö > 37.8C ja ainakin yksi seuraavista: Lisääntynyt virtsapakko Tihentynyt virtsaamistarve Suprabuupinen eli lantionluun yläpuolinen kipu Munuaisseudun arkuus Uusi virtsankarkaamistaipumus TPA:Virtsatieinfektion määritelmä, ei katetria 7

8 Katetroiduista potilaista 5% saa päivittäisen bakterurian Yleensä alempien virtsateiden oireet puuttuvat Kuume Viluhorkka Delirium eli sekavuusoireyhtymä Matala verenpaine uutena löydöksenä TPA: virtasatieinfektio katetripotilaalla 8

9 Näytteitä otetaan vain virtsatieoireista kärsiviltä Negatiivinen tulos virtsan kemiallisessa seulontakokeessa (leukosyyttiesteraasi ja nitriitti) sulkee pois hoivakotiasukkaan VTI:n riittävällä varmuudella. Jotta nitriitti olisi positiivinen, pitää virtsan olla rakossa vähintään 4 tuntia. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vanhuksen kuumeinen infektio diagnosoidaan VTI:ksi vasta, kun muut yleistilaan ja yleisoireisiin mahdollisesti vaikuttavat syyt on suljettu pois. Kun laitospotilaalla esiintyy selkeitä virtsatieoireita, kuumetta ja bakteriuriaa, 50 % episodeista on serologisesti osoitettuna virtsatieinfektioita. Perustieto: diagnostiikka tpa:ssa 1. 9

10 Jos virtsatieoireita ei ole, vain 10 %:lla kuumeisista bakteerivirtsaisista laitospotilaista on VTI Poikkeuksena edellisestä ovat pitkäaikaisessa laitoshoidossa asuvat pitkäaikaisesti katetroidut potilaat. Heistä kolmanneksella kuumeinen infektio johtuu invasiivisesta VTI:stä riippumatta siitä, esiintyykö virtsatieoireita vai ei Oireettoman bakteriurian yleisyyden takia virtsaviljely tehdään ainoastaan silloin, kun kliinisen tilanteen perusteella on jo tehty päätös hoitaa VTI:tä Perustieto: diagnostiikka tpa:ssa 2. 10

11 Kaikille mahdollisimman kapeakirjoinen antibiootti iäkkään naisen oireinen kystiitti suositellaan hoidettavaksi kuten nuoremmillakin. 3 6 vuorokauden hoito on yhtä tehokas kuin 7 14 vuorokautta kestävä hoito, jos naisella ei ole virtsateissä rakenteellisia tai toiminnallisia poikkeavuuksia iäkkään miehen rakkotason infektio voidaan hoitaa esimerkiksi trimetopriimilla tai fluorokinolonilla. Hoitoaika on 7 14 vrk. Miehen kuumeisen VTI:n hoidossa ensisijaisina lääkkeinä voidaan pitää fluorokinoloneja. Hoitoaika on 14 vrk. Syventävä tieto: vti:n hoito 11

12 Estohoitoa harkitaan, kun infektioita on vähintään kolme vuodessa. Hoidon kesto on 6 12 kk. Estohoidon vaikutus loppuu käytännössä estolääkityksen loputtua Antibiooteista trimetopriimi ensisijainen Jos normaali munuaisfunktio, nitrofurantoiini on mahdollinen. Huonokuntoisilla ongelmallinen. Karpalomehu kahdesti päivässä C-vitamiini > 500mg? Metenamiinihippuraatin (Hipeksal) teho virtsatietulehdusten estolääkkeenä lienee lumetta parempi Syventävä tieto: vti:n ehkäisy 12

13 Ei virtsatieoiretta, ei virtsatieinfektiota Ei virtsatieoiretta, ei oteta virtsatienäytettä Ei varmuuden vuoksi tai siksi, että potilas ei ollut oma itsensä Potilaiden, omaisten ja henkilökunnankin käsitykset eroavat tutkitusta tiedosta Käsitykset ovat vahvoja: meidän äidillä on aina ollut sekavuuden takana virtsatieinfektio Muista, että tarpeeton hoito: lisää kustannuksia altistaa potilaat tarpeettomasti haittavaikutuksille Lisää mikrobilääkeresistenssiä Ei vähennä kuolleisuutta ei poista oireettoman oireita Perustieto: haasteet 13