Lepakkorabiestutkimus

Transkriptio

1 Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari

2 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä muistaa

3 Tietoa rabieksesta Rabies on maailmanlaajuinen zoonoosi Esiintyy erityisesti pienpedoilla, myös muissa nisäkäsryhmissä Voi tarttua myös ihmiseen Taudinaiheuttajina ryhmä lyssaviruksia (Rhabdoviridae) Virukset aiheuttavat fataalin neurologisen sairauden (enkefalitis eli aivotulehdus) Raivotauti kuuluu Suomen eläintautilainsäädännön mukaan vaarallisiin eläintauteihin Klassista sylvaattista eli metsärabiesta Suomessa viimeksi 80-luvulla

4 Tietoa lepakkorabieksesta Lepakoilta eristetty 6 lyssavirusta, lisäksi toistaiseksi luokittelemattomia uusia virustyyppejä Euroopassa European Bat Lyssavirus 1 & 2 EBLV1: erityisesti etelänlepakko (Eptesicus serotinus) EBLV2: lampisiippa (Myotis dasycneme) ja vesisiippa (Myotis daubentonii) Timo Metsänen

5 Tietoa lepakkorabieksesta Lepakoiden rabiesviruksia eristetty mm. Saksassa, Hollannissa, Tanskassa Suomesta ei aiempia EBLV -löytöjä Mutta v suomalaisen lepakkotutkijan kuolemantapaus, jossa viruksen alkuperä jäi auki

6 Tietoa lepakkorabieksesta Taudin itämisaika lepakoilla (ja muilla nisäkkäillä) vaihtelee Oireettoman oloinen eläin voi levittää virusta Virus leviää syljen mukana hermoston kautta Tartuntaan ei tarvita verikontaktia, vaan matala ihon rikkova purema riittää Rabies-rokote suojaa myös EBLV-tartunnalta

7 Tutkimushanke Thomas Lilleyn (TY) kanssa ehdotettiin EVIRAlle yhteistyöhanketta 2007 Näytteiden keruu aloitettiin loppukesällä 2008 Kerätään sylkinäytteitä ja verinäytteitä Syljestä voidaan todeta virus (PCR) Verestä vasta-aineet

8 Tutkimushanke Hanke laajeni, kun Turusta löytyi elokuussa 2009 raivotautinen vesisiippa MMM:ltä haettiin ja saatiin rahoitus 3 vuoden hankkeeseen, jossa kerätään paljon näytteitä EVIRA johtaa hanketta ja tekee myös rokotetutkimusta Mukana tutkijoita TY:sta, HY:sta ja EVIRAsta

9 Tutkimushanke Näytteitä kerätään Turun seudulla, Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa Kesällä 2010 saatiin kerättyä n. 500 näytettä Keruu jatkuu kesällä 2011 Myös museonäytteitä ja muita yleisön toimittamia näytteitä tutkitaan

10 Tutkimushanke EVIRA tutkii näytteet Toistaiseksi näytteet olleet negatiivisia Turusta löytyi elokuussa 2009 vesisiippa, jolla rabiekseen viittaavat oireet EVIRA vahvisti epäilyn testeissään (FAT, PCR, viljely) Viruksen genotyyppi lähes identtinen vuoden 1985 tapauksesta eristetyn viruksen kanssa 99,1 % samankaltaisuus Muihin eurooppalaisiin löytöihin samankaltaisuus n. 95% Jakava-Viljanen, M., Lilley, T., Kyheröinen, E-M. & Huovilainen, A. 2010: First encounter of European bat lyssavirus type 2 (EBLV-2) in a bat in Finland. - Epidemiology and Infection 138 (11):

11 Tutkimushanke Löydön ja alustavien tulosten merkitys Lepakkorabiesta esiintynyt Suomessa jo vuosikymmeniä Vuosien varrella näytteitä toimitettu hyvin vähän, joten tietoa niukasti Kohtalaisen suurellakaan näytemäärällä ei välttämättä virusta löydetä miten virus säilyy ja tarttuu lepakkoyhdyskunnissa? Lisätietoa viruksen esiintymisestä kaivataan

12 Miten voin osallistua hankkeeseen? Jos löydät kuolleen lepakon, toimita se tutkittavaksi EVIRAan Luonnonvaraiset eläimet toimitetaan vastaanottajan laskuun Oulun toimipisteeseen (Marja Isomursu) Jos löydät oudosti käyttäytyvän lepakon, ota yhteyttä kunnaneläinlääkäriin, jolla raportointivelvoite eteenpäin. Ilmoita mielellään myös tutkijoille Kiinnitä huomiota näihin: provosoimaton pureminen, halvaantuneelta vaikuttava käytös tai kouristukset, voimakas syljeneritys, outo ääntely Huom! Kylmällä säällä lepakot ovat passiivisia, kankean ja uneliaan oloisia Päivällä lentäminen ei yleensä ole outoa käytöstä

13 Hyvä muistaa EBLV2 -löytö ei lisää terveysriskiä yleisölle Käsineiden käyttö kannattaa kuitenkin muistaa Lepakoiden käsittely on luvanvaraista Lupia varten suoritetaan rengastustentti, toimitetaan hankesuunnitelma ja otetaan rabiesrokotus Jos käsittelet lepakoita, käytä käsineitä ja pidä rokotuksesi ajan tasalla Tehosteet noin viiden vuoden välein, vasta-ainetason testaus vaikka vuosittain ennen maastokautta

14 Kiitos!