Keskisuomalaiset zoonoosit

Transkriptio

1 Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä Sanna Kilpinen Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi tarttua ihmiseen Zoonoosimikrobit kiertävät luonnossa virus, bakteeri, sieni, loiset ovat sopeutuneet omaan isäntälajiinsa ihmisessä aiheuttavat taudin Mikrobi eläimestä pureman kautta eritteiden kautta hyttysten ja puutiaisten kantamana 1

2 tularemia Pogostan tauti myyräkuume borrelia TBE 2

3 tularemia = jänisrutto Francisella tularensis bakteeri voi tarttua ihmiseen, mutta pääasiassa eläinten tauti. Pohjoismaissa reservuaarina pidetään pienjyrsijöitä ja jäniksiä Bakteeri voi säilyä kuukausia elinkykyisenä maaperässä, vedessä ja eläinten raadoissa. Kuva: Kari Pihlaviita esiintyminen 3

4 esiintyminen Tularemiatapauksia ilmoitettiin v 2014 ennätyksellisen vähän, vain 9 (ilmaantuvuus 0,17/ ). Yli puolet tapauksista (5/9) todettiin syyskuussa Tularemian vuosittainen ilmaantuvuus vaihtelee huomattavasti (0,3 18/ ) paikallisia epidemioita esiintyy muutaman vuoden välein etenkin Pohjanmaan ja Keski Suomen alueilla. Miten tarttuu? Hyttysenpistosta suoraan sairaasta eläimestä sitä käsiteltäessä Bakteeria sisältävä ruoka/juoma Hengitysteiden kautta, jos hengittää Francisella tularensis bakteeria sisältävää pölyä ei tartu suoraan ihmisestä toiseen. 4

5 Oireet? itämisaika n. 3 5 vrk (1 vrk 2 vkoa) hyönteisenpisto; kuume, pistokohdan paikallinen haavauma ja tulehdus läheisissä imusolmukkeissa keuhkokuume nielun ja kaulan alueen imusolmukkeiden tulehdus silmien sidekalvontulehdus yli kolmasosalla jänisruttoa sairastavista esiintyy ihottumaa. oireeton tartunta on yleinen, sen osuus on 50 prosenttia tapauksista. tularemia 5

6 tularemia Todetaan? Tyypillinen taudinkuva verinäytteestä todettujen vasta aineiden avulla Vasta aineet nousevat vasta vuorokauden kuluttua oireiden alusta viljely Esim. imusolmukemärkänäytteestä viljely vaatii erikoismenetelmiä ja turvalaboratorio olosuhteita 6

7 Hoito? Mikrobilääkkeet; fluorokinoloneja, doksisykliiniä tai aminoglykosidiryhmän lääkkeitä, penisilliini ei tehoa. Joskus märkiviä imusolmukkeita joudutaan avaamaan ja tyhjentämään. ehkäisy Hyönteisten pistojen välttäminen Suojaus sairaita tai kuolleita eläimiä käsiteltäessä Ruoaksi valmistettava riistaliha on kypsennettävä huolellisesti Kaivovesi tulee suojata niin, että eläimet eivät pääse saastuttamaan sitä Jänisruttoon on olemassa rokote, mutta sitä ei ole Suomessa saatavana. 7

8 Pogostan tauti alfaviruksiin kuuluva Sindbis virus Ensimmäinen suomalainen pogostaepidemia havaittiin v 1974 Ilomantsissa tauti sai nimensä Ilomantsin kirkonkylän Pogostan mukaan 7 vuoden sykleissä; epidemiavuosia mm ja Viime vuosina syklit epäsäännöllisempiä. Alkukesän lämpötila ja sateet sekä edellistalven lumen paksuus vaikuttavat hyttysten määrään ja tartuntojen määrien vaihteluihin Tarttuu? hyttysenpisto Kanalinnut toimivat todennäköisesti viruksen reservuaarina tauti tarttuu ihmisiin pääosin loppukesän hyttysten välityksellä elo syyskuussa Itä Suomessa ja eniten tapauksia todetaan yleensä Pohjois Karjalassa Harvinainen Pohjois Suomessa 2009 tapauksia vain

9 Oireet? Aikaa hyttysenpistosta ensimmäisiin oireisiin kuluu noin viikko Ihottuma; Koko kehon näppylämäinen ihottuma, joskus vesikellomaista kutiavaa ihottumaa ( vesirokko / parvorokko ) Kuume + niveloireet; nilkka, polvi, ranteet, sormien pikkunivelet Ihottuma ja kuume häviävät muutamassa päivässä, mutta nivelkivut saattavat kestää jopa kuukausia Oireet? 9

10 Todetaan? akuuttivaiheessa otetusta verikokeesta voidaan todeta Sindbis viruksen vastaaineita Joskus vasta aineet myöhemmin, vasta sairauden toisella viikolla Tavallisesti otetaan kaksi verinäytettä 1 2 viikon välein. hoito? viruksen aiheuttama, ei lääkettä kipulääkitys antihistamiinit 10

11 ehkäisy hyttysenpuremien välttäminen loppukesällä vaatetus hyttyskarkoitteet myyräkuume munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaa Puumala virus Metsämyyrät erittävät Puumala virusta virtsaansa ja ulosteisiinsa Ihmisiin virus tarttuu yleensä hengitysteitse, kun sisäänhengitysilmaan pääsee jyrsijöiden eritteitä sisältävää aerosolia ei tartu ihmisestä toiseen. 11

12 oireet Taudin itämisaika on 2 4 viikkoa 1. korkea kuume 2. päänsärky, pahoinvointi sekä vatsa ja selkäkivut joka kolmannella sairastuneella esiintyy ohimeneviä näköhäiriöitä (likitaittoisuus). Verenvuodot ovat harvinaisia. Ensimmäisen sairasviikon jälkipuoliskolla voi ilmetä munuaisten vajaatoiminnan merkkejä; virtsamäärän vähentymistä ja veren kreatiniinipitoisuuden suurentumista. MVT jatkuu yleensä 1 2 viikkoa ja toipumisvaiheessa virtsamäärät lisääntyvät yli normaalin. Jälkitauteja harvoin Sairastettu tauti antaa todennäköisesti elinikäisen immuniteetin (vastustuskyvyn). esiintyvyys v 2014 yhteensä 2088 (38,5/ ) esiintyvyys vaihtelee metsämyyrien määrän mukaan yleensä kolmen vuoden sykleissä: kahta runsaampaa talvea seuraa hiljaisempi vuosi. Edelliset myyräkuumehuiput olivat vuosina 2002, 2005 ja 2008, vuonna 2011 tapauksia oli hiukan runsaammin Sairastuneista 58 % oli miehiä ja suurin osa työikäisiä. Alle 20 vuotiaita oli 100 (4,8 %) Ilmaantuvuus oli suurin Pohjois Savon sairaanhoitopiirissä (137/ ) ja Itä Savon sairaanhoitopiirissä (127/ ). 12

13 Todetaan? tutkimalla verinäytteestä Puumala viruksen vastaaineet hoito+ehkäisy hoito on oireenmukaista Keinomunuaishoitoon (dialyysi) joudutaan turvautumaan noin 1 5 prosentissa tapauksista Myyräkuumekuolemat ovat äärimmäisen harvinaisia Paras tapa suojautua tartunnalta on välttää kosketusta metsämyyrien eritteisiin Rokotetta myyräkuumeeseen ei ole. 13

14 Borrelia = Lymen tauti puutiaisen (Ixodes ricinus punkin) levittämä, Borreliabakteerin aiheuttama infektio Noin viidesosa (10 50 %) puutiaisista kantaa bakteeria Jos punkki on ollut pureutuneena ihoon yli vuorokauden, bakteeri siirtyy ihmiseen kahdessa kolmasosaa tapauksia Tartunta tapahtuu hitaasti, tunnin aikana pistosta Bakteereja on sekä punkkien nuoruusmuodolla, nymfillä, että aikuisella punkilla Nymfit aiheuttavat suurimman osan borrelia tartunnoista, koska ne jäävät pienen kokonsa vuoksi huomaamatta n suomalaista saa tartunnan vuosittain Borreliainfektio ei tuota immuniteettia, joten uusi tartunta voi johtaa uuteen sairastumiseen Borrelia = Lymen tauti 14

15 esiintyvyys puutiaisia esiintyy Pietarsaari Joensuu linjan korkeudelle Runsaimmin Ahvenanmaalla ja Lounais Suomen saaristoalueilla primaarivaiheen sairastaa useita tuhansia henkilöitä vuodessa ( tapausta/ asukasta/vuosi) Myöhäisvaiheita on laboratorionäytteiden perusteella ilmoitettu runsaat tapausta vuosittain Potilaita tavataan koko maassa; matkailu ja infektion myöhäismuotojen pitkä itämisaika ilmaantuvuus eri alueilla määräytyy puutiaisten esiintymistiheyden ja borreliakantavuuden (0 40 %) sekä väestön elämäntapojen mukaan. N. joka 50:s puutiaisenpisto aiheuttaa yhden sairaustapauksen. raportoitu Pohjois Amerikasta, kaikkialta Euroopasta Oireet Erythema migrans Varhaisvaiheen ihoinfektio Puutiaisen pureman ympärille 3 30 vrk kuluessa leviävä > 5 cm punoitus Ei tarvetta vastaainetutkimukseen 15

16 Oireet Levinnyt borreliainfektio Voi kehittyä ilman havaintoa EM:sta tai puutiaisen puremasta; oireiden alku vuoden kuluessa (1 3 kk) Meningiitti/meningoradikuliitti Aivohermohalvaus Niveltulehdus; oligoartriitti Borrelialymfosytooma, ACA Sydän/silmäoireet Yleensä ab hoidon jälkeinen hoitotulos hyvä Todetaan? Borreliadiagnostiikan ehdottomat lähtökohdat ovat altistus (tieto, että potilas on liikkunut maastossa, jossa punkin pisto on mahdollinen) kliiniset Lymen tautiin sopivat oireet serologiset löydökset poikkeuksena on erythema migrans ja moniläiskäinen EM 16

17 Hoito ja ehkäisy Puutiaisen pisto ilman Lymen borrelioosiin viittaavia oireita Ei ole aihetta hoitaa mikrobilääkkeellä Serokonversio ilman oireita ei ole merkki sairaudesta. Raskauden aikana mikrobilääkeprofylaksia voidaan mahdollisesti harkita, jos puutiaisaltistus on todennäköinen (konsultoi infektiolääkäriä). Varhainen infektio (EM tai lymfosytooma) Normaali hoitoaika on 2 viikkoa. Hoitoa voidaan pitkittää 3 viikkoon, jos oireita on vielä normaalin hoitoajan päättyessä. Moniläiskäisen EM:n hoidoksi suositellaan 3 viikon lääkitystä. Ensisijaislääke on amoksisilliini tai doksisykliini Ehkäisy Kosteassa ruohikkomaastossa punkit oleskelevat ruohikossa Päivittäin tarkastetaan iho ja poistetaan mahdolliset puutiaiset poistetaan punkit vuorokauden sisällä, koska infektioriski suurenee ajan kuluessa rokotetta ei ole TBE Puutiaisaivotulehdus (tick borne encephalitis, TBE, Kumlingen tauti, puutiaisaivokuume) flaviviruksiin kuuluvan TBE viruksen aiheuttama enkefaliitti eli aivotulehdus Keski Euroopasta Siperian läpi Japaniin asti ulottuvalla leveällä vyöhykkeellä kolmea eri tyyppiä: läntinen, siperialainen ja Kaukoidän tyyppi. leviää Ixodes puutiaisen pureman välityksellä TBE virus tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa Baltian maissa tartuntoja on kuvattu tapahtuneen myös pastöroimattoman maidon välityksellä 17

18 esiintyvyys V 2015 ilmoitettiin 67 TBE vasta ainelöydöstä, mikä oli ennätysmäärä huhti marraskuun välisenä aikana, eniten elokuussa Puutiaisaivotulehdukseen sairastuneet olivat 5 87 vuoden ikäisiä (iän keskiarvo 49) ja heistä kaksi menehtyi Ahvenanmaa, Turun saaristo ja Lappeenrannan seutu, Kotkan saaristo, Kuopion seutu uusia TBE alueita ilmaantuu edelleen TBE esiintyvyys

19 oireet Kaksivaiheinen taudinkuva Oireita vain prosentilla tartunnan saaneista Aika puremasta ensimmäisiin oireisiin voi vaihdella 4 28 vrk välillä noin viikon kuluttua puremasta kuumeilua ja epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta (4 7 vrk) Noin viikon (3 21 vuorokauden) kuumeettoman jakson jälkeen seuraa aivotulehdus; kuume, päänsärky, niskajäykkyys, valon arkuus, pahoinvointi ja mahdollisesti muita neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita. Kuolleisuus hyvin pieni, noin 0,5 1 prosenttia Suurelle osalle pitkäkestoisia 2 10 prosentille pysyviä keskushermosto oireita ärtyneisyys, muisti ja keskittymisvaikeudet, kuulovauriot, raajan halvaukset ja lihasheikkous. TBE rokote kansallisen rokotusohjelman osana kaikki Ahvenanmaalla vakituisesti asuvat kolme vuotta täyttäneet henkilöt suositetaan henkilöille, jotka oleskelevat tai asuvat pysyvästi alueella, jossa riski sairastua on merkittävä Vaikuttavana aineena on kokonaisia, tapettuja puutiaisaivokuumeviruksia Perusrokotussarjaan kuuluu kolme rokotusta; 0, 1 3 kk, 5 12 kuukauden päästä toisesta annoksesta Nopeutettu; 0, 2 vkoa, 5 12 kuukauden päästä toisesta annoksesta. Ensimmäinen tehosteannos suositellaan annettavaksi kolmen vuoden kuluttua. 19