SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YVA-SELVITYS (TÄYDENNYS)
|
|
- Outi Järvenpää
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YVA-SELVITYS (TÄYDENNYS) 16WWE Yhteystedot: Pöyry Fnland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Fnland Kotpakka Vantaa Y-tunnus Puh Faks VIRTAVESIEN POHJAELÄINYHTEISÖT 1 NYKYTILAN KUVAUS Nuortt- ja Kemjoen vesstöjä koskeva vuoden 2008 pohjaelämstöselvtystuloksa on estetty kokonasuudessaan aemassa Sokln kavoshankkeen YVA-selostuksessa (2009 YVA). Tässä yhteydessä estetään Nuorttjoen, Yl-Nuortn, Soklojan sekä Ylä- Kemjoen vuoden 2008 pohjaelänanestohn perustuvat vrtavesen ekologsessa tlaarvonnssa käytetyt pohjaelänmttaren tulokset sekä tvstelmä vuoden 2008 pohjaelänselvtyksen musta keskesstä tulokssta. 1.1 Vrtavesen ekologsen tlan arvont pohjaelänmttaren avulla Nuortt- ja Yl-Nuortt kuuluvat Suuret kangasmaden joet -tyyppn (Sk). Ylä-Kemjok kuuluu puolestaan Suuret turvemaan joet -tyyppn (St)(OIVA-tetojärjestelmä 2011). Sokloja kuuluu Penten kangasmaden joet -tyyppn (Pk)(Hertta-tetojärjestelmä 2011). Vrtavesen ekologsessa tla-arvonnssa havattua (observed = O) pohjaelänmttararvoa verrataan vesstötyyppkohtaseen odotusarvoon (expected = E). Kyseessä on Vesputedrektvn mukanen vertaluolohn perustuva lähestymstapa (Hämälänen ym. 2007, Vuor ym. 2010), jossa vesstön tla-arvonnssa käytetään mttarkohtasa ekologsa laatusuhteta (ELS). Kohteen ekolognen tla määräytyy havattujen ja odotettujen arvojen pokkeamen suuruuden perusteella. Jos O/E - suhdeluku (ELS) on lähellä yhtä, tulktaan pakan olevan ekologsest härntymättömässä tlassa (mm. Wrght ym. 2000). Mm. Vuor ym. (2006 & 2010) sekä Hämälänen ym. (2007) ovat kuvanneet tarkemmn Suomen pntavesen tyypttelyn ja ekologsen luokttelujärjestelmän perusteta.
2 1.2 Ekologsessa tla-arvonnssa käytetyt pohjaelänmttart Tutkmuskohteden ekologsta tlaa arvotn neljällä er pohjaelänmttarlla. Seuraavassa on kuvattu tarkemmn, mtä kullakn pohjaelänmuuttujalla kuvataan ja mllasn ympärstöstresstekjöhn mttart reagovat. Tyyppomnaset taksont, EPT- hemojen lukumäärä ja ASPT-ndeks Selvtysalueden pohjaelänlajstoa verrattn valtakunnallseen vertaluanestoon (H. Mykrä, julkasematon), jossa jokaselle joktyyplle on määrtelty ns. tyypplajsto, tyyppomnanen EPT-hemojen määrä sekä tyyppomnanen ASPT-ndeksarvo. Tyypplajeks on katsottu ne lajt ta ylemmät taksont, jotka esntyvät vähntään 40 %:ssa tyypn vertalujosta. Tyyppomaset taksont tarkottavat ss kullekn joktyyplle omnasten taksonen havattua lukumäärää. Tällä muuttujalla kuvataan taksonomsta monmuotosuutta (Hämälänen ym. 2007). Tyyppomasten EPT-hemojen määrällä tarkotetaan puolestaan kullekn joktyyplle omnasten EPT-hemojen havattua lukumäärää. Tällä muuttujalla kuvataan mm. tärkeden taksonomsten ryhmen mahdollsta puuttumsta. Vakka ASPT-ndeksn perustuvaa mttara e käytetä joken varsnasesta ekologsen tlan luokttelussa (Vuor ym. 2010), ASPT-muuttujaa käytettn kuvamaan pohjaelänyhtesöjen vastetta mahdollselle orgaanselle kuormtukselle. Suhteellnen mallnkaltasuus (PMA) Pohjaelänyhtesökoostumuksen ja -taksonen runsaussuhteden kuvaamseen käytettn ns. suhteellsta mallnkaltasuutta (PMA; Percent Model Affnty) (ks. Novak & Bode 1992). Menetelmässä verrataan arvotavan kohteen lajston suhteellsa osuuksa vertaluanestosta (H. Mykrä, julkasematon) laskettuhn lajen keskmääräsn suhteellsn osuuksn. Indeks huomo myös lajt, jota e vertaluanestosta ole tavattu. PMA kuvaa myös muutoksa, jossa yhtesön lajmäärä kasvaa ympärstön tlanmuutoksen seurauksena. Mallnkaltasuuden mttana on prosenttnen samankaltasuus (PS). Esmerkks Barton (1996) ja Hämälänen ym. (2007) ovat kuvanneet tarkemmn PMA-malln laskentaa sekä sen perusteta. Suhteellnen mallnkaltasuus laskettn kaavalla: PS = PMA = 100 0,5 a = mn a, b b, mssä a on taksonn suhteellnen osuus vertaluyhtesössä ja b saman taksonn osuus arvotavan kohteen näytteessä. ELS-arvojen laskenta Mttarkohtasten havattujen arvojen laskentaan ssällytettn nykyohjestuksen mukaan neljä nopean vrtauksen alueelta otettua pohjaelännäytettä (ks. Hellsten ym. 2010, Vuor ym. 2010). Ekologsen luokttelun vertalu- ja luokkaraja-arvona käytettn Vuoren ym. (2010) esttämä joktyyppkohtasa arvoja. Tutkmuskohteden ekolognen tla perustuen pohjaelänmttarehn Vuoden 2008 pohjaelänanestosta laskettujen tyyppomnasten taksonen ja EPThemojen ELS-arvojen perusteella Yl-Nuortn ja Nuortn tutkmuskohteden ekolognen tla ol pääsääntösest hyvä. Pohjaelänyhtesökoostumusta kuvaavan PMA -mttarn perusteella ko. vrtavedet luokttuvat kutenkn pääsääntösest tyydyttävään tlaluokkaan. Kemjoen tutkmuskohteet luokttuvat pohjaelänmttaren ELS-arvojen
3 perusteella puolestaan joko hyvään ta ernomaseen tlaluokkaan. Kakken pohjaelänmttaren ELS-arvojen perusteella Soklojan ekolognen tla ol vuonna 2008 ernomanen (Taulukko 1). ASPT-ndeksllä mtattuna Soklojan, Nuortn, Yl-Nuortn ja Yl-Kemjoen tutkmuskohteden pohjaelänyhtesöt evät ole kärsneet orgaansesta kuormtuksesta. Kaklta tutkmuskohtelta vuonna 2008 havatut APST-arvot olvat yl sen, mtä vertaluvesstöstä on keskmäärn havattu (Taulukko 1). Shannon-Wener -dverstettndeksllä mtattuna tutkmuskohteden pohjaelänyhtesöjen monmuotosuutta vodaan ptää pakon melko korkeana (ks. YVA 2009). Taulukko 1. Vrtavestutkmuskohteden havatut (O) ja odotetut (E) tyypplajmäärät, tyyppkohtaset EPT-hemomäärät, ASPT-ndekst ja PMA sekä nähn mttarehn perustuvat ekologset laatusuhteet (ELS) ja -luokat vuonna 2008 (TT = tyyppomnaset taksont, V = välttävä, T = tyydyttävä, H = hyvä, E = ernomanen). Jok Sokloja Yl-Nuortt Nuorttjok Kemjok Pakka SO5 YN3 YN 4 NU 13 NU 14 NU 15 KE 23 KE 25 KE 27 Havattu (O) tyypptaksonen lkm Odotettu (E) tyypptaksonen lkm ELS (O/E) Tyypplajt 1,250 0,600 0,700 0,650 0,750 0,700 0,778 0,741 0,889 Ekolognen laatuluokka (TT) E T H T H H H H H Havattu (O) EPT-hemojen lkm Odotettu (E) EPT-hemojen lkm ELS (O/E) EPT-hemot 1,100 0,667 0,667 0,667 0,833 * 0,750 1,000 0,933 1,067 Ekolognen laatuluokka (EPT) E H H H E / H * H E E E Havattu (O) PMA 0,617 0,202 0,233 0,244 0,274 0,225 0,469 0,425 0,422 Odotettu (E) PMA 0,457 0,437 0,437 0,437 0,437 0,437 0,482 0,482 0,482 ELS (O/E) PMA 1,350 0,462 0,533 0,560 0,627 0,515 0,972 0,881 0,874 Ekolognen laatuluokka (PMA) E V T T T T E H H Havattu (O) ASPT -2 -arvo 5,39 5,67 4,67 4,73 4,69 5,00 5,17 5,24 5,09 Odotettu (E) ASPT-2 -arvo 4,75 4,40 4,40 4,40 4,40 4,40 4,65 4,65 4,65 * arvo luokkarajalla 1.3 Tulosten tarkastelu Kokonasuutena alueen pohjaelänyhtesöjen erkosprteenä vodaan ptää suodattajapohjaelänten vähästä osuutta (ks. PSV 1988, YVA 2009). Käytännössä seudun vrtavesjatkumolla e ole järvä, joten suodatettavaa ravntoa on tarjolla van vähän. Lsäks etenkn Nuorttjoen vesstön vrtavedet ovat valuma-alueen luonteesta johtuen luontasest ravnnerkkata, mkä mahdollstaa runsaan perustuotannon. Alueen pohjaelämstöä halltsevatkn ns. laduntajat, jotka käyttävät ravnnokseen mm. erlaslla pnnolla kasvava levä (perfytona). Tutkttujen vrtavesen veden ph on joko lähellä neutraala ta vedet ovat heman emäkssä. Vesen puskurkyky on hyvä ta ernomanen (YVA 2009). Happamotumselle herkknä pdetyt (Hämälänen & Huttunen 1996) ja kautta alueen runsaana esntyvät Elms aenea, Oulmnus tuberculatus ja Lmnus volcmar - purokuoraslajt vttaavatkn ph:n vahtelun pysyvän suotusssa rajossa. Lsäks alueella esntyy useta, myös ph:n muutokslle herkknä pdettyjä, EPT-lajeja (YVA 2009). Etenkn Soklojan ja Yl-Nuortn ympärstön muutokslle herkken veshyönteslajen (EPT-lajt) lajmäärät ovat Lapn muhn samoja joktyyppejä
4 edustavn vrtavesn verrattuna korketa, mkä osaltaan kuvaa kysesten joken Lapn olossa pokkeuksellsen monmuotosa ja luontasest rehevä olosuhteta (Lapn ympärstökeskus 2009). Myös pohjaelänmttaren ELS-arvojen tulosten tarkastelussa tulee ottaa huomoon, että alueen vrtavesstä havattn vähän suodattajn kuuluva pohjaelämä. Tutkmuskohtelta e havattu esmerkks lankaan Hydropsychdae-hemoon kuuluva vesperhoslajeja (YVA 2009). Hydropsychdae-hemon lajeja esntyy yleensä myös Lapn suurssa vrtavesssä ja ne ovatkn ns. tyypplajena suurten vrtavesen vertaluanestossa (ks. Vuor ym. 2010). Hydropsychdae-hemon lajen puuttumnen laskee etenkn Yl-Nuortn, Nuortn ja Kemjoen vrtavestutkmuskohteden tyypplajehn perustuva ekologsa tlaluokka. Suodattajn kuuluven pohjaelänlajen vähyys näkyy myös pohjaelänyhtesöjen rakennetta kuvaavssa PMA:n ELS-arvossa. Suodattajapohjaelänlajen vähänen määrä, Hydropsychdae-hemon vesperhosten puuttumnen sekä pohjaelänyhtesöjen koostumus evät kutenkaan todennäkösest johdu alueen vrtavesen huonosta ekologsesta tlasta. Etenkn Nuorttjoen vesstöalueen suursta joktyypestä pokkeava pohjaelänyhtesökoostumus selttyy parhaten valuma-alueen luontaslla ertysomnasuukslla ja sllä, että vrtavesjatkumolla e ole järvä. Pääsääntösest alueen vrtavedet ovat rakenteellsest joko luonnontlasa ta lähellä luonnontlaa. Laajoja uttoperkauksa on tehty lähnnä Kemjoella, mutta kosket on kunnostettu 2000-luvun alkupuolella (Huhtala 2008). Nykyään alueen vesstökuormtus koostuu ns. hajakuormtuksesta (Uomatetojärjestelmä 2011). Ihmstomnnan vakutus alueen vrtaveselnympärstöhn näkyy lähnnä metsätalouden kautta. Metsätalouden tomenpteet ovat pakon muuttaneet etenkn uomen rantavyöhykketä ja valumaalueen luontasa omnasuuksa (YVA 2009). Soklojan, Nuortn, Yl-Nuortn ja Kemjoen suora kesknänen vertalu e ole järkevää, sllä joet pokkeavat tosstaan pakon mm. kokoluokaltaan ja joktyypltään. Joen koon (mm. Rosenberg & Resh 1993, Allan 1995, Tate & Heny 1995, Heno 2002, Heno ym. 2003, Heno ym. 2004, Mykrä ym. 2004) ja joktyypn (mm. Hämälänen ym. 2007, Arovta ym. 2009, Vuor ym. 2010) on todettu vakuttavan oleellsest pohjaelänyhtesöjen koostumukseen. Tämän taka er joken pohjaeläntuloksa kannattaa tarkastella erkseen. Vuonna 2008 tutkmusaluelta e havattu uhanalaseks luokteltuja (ks. Rass ym. 2010) pohjaelänlajeja. Alueelta e havattu myöskään jokhelmsmpukkaa (Margartfera margartfera)(yva 2009). Jokhelmsmpukkakartotuksen perusteella näyttää todennäköseltä, ette ko. laja esnny hankealueella (Lapn ympärstökeskus 2009). 2 ARVIOIDUT VAIKUTUKSET VIRTAVESIEN POHJAELÄIMISTÖÖN JA EKOLOGISEEN TILAAN SEKÄ ERI HANKEVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Valuma-alueden maankäyttö vo vakuttaa vomakkaast vrtavesen ekologseen tlaan ja pohjaelänyhtesöjen rakenteeseen (mm. Thorpe & Lloyd 1999). Kavoshankkeen toteutuessa, Soklojan alaosa postuu vesstönä. Hankevahtoehdossa, jossa selkeytysallas sjotettasn Soklojan latvalle, Soklojan vesstö tuhoutus käytännössä kokonaan. Kavoshanke vakuttas myös merkttäväst etenkn pakon Yl-Nuortn vrtaamn. Valltseven vrtausolosuhteden on havattu vakuttavan oleellsest pohjaelänkoostumukseen (mm. Englund 1997, Thomson ym. 2005). Vrtausnopeus vakuttaa suoraan myös pohjalaatuun (Hansk 2000). Nän pohjaelänten suosmat
5 elnympärstöt saattavat muuttua huomattavast. Elnympärstömuutokslla on havattu olevan merkttävä vakutus pohjaelänyhtesöjen rakenteeseen (mm. Beavan ym. 2001). Hankkeen vakutukset Nuortn ja Kemjoen ekologseen tlaan sekä ko. vrtaveselöstöhn rppuvat vomakkaast hankkeen mahdollsesta toteuttamsvahtoehdosta. Ratavahtoehdossa Suomen puoleset vesstökuormtusvakutukset ovat huomattavast suuremmat kun vahtoehdossa, jossa malm kuljetettasn rkastettavaks Venäjälle. Ratavahtoehdossa vesstökuormtusvakutukset ovat lähnnä vesstöjä rehevöttävä. Vesstöjen rehevötymnen vo vakuttaa oleellsest pohjaelänyhtesöjen koostumukseen (mm. Dudgeon 1984). Vesstöjen rehevötymnen vakuttas todennäkösest pohjaelänyhtesöjen rakenteeseen ja koostumukseen negatvsest. Ravnnerkkaden purkuvesen vakutus vesstöhn korostus etenkn alvrtaamakauden akana. Kalat käyttävät pohjaelämä ravntonaan, joten rehevötymnen vos sten hejastua myös alueen kalakantohn. Rehevötymsen hatallset vakutukset vrtavesn sekä nden elöyhtesöhn olsvat hyvn samantyyppsä rppumatta stä, tapahtusko vesen purku Nuortn va Kemjoen vesstöön. Etenkn vahtoehdossa, jossa vedet purettasn Kuttusojan kautta Kemjokeen, vesstövakutukset Kuttusojassa tulsvat olemaan mttava, sllä Kuttusoja on vesstöalueena pen. Kuttusojan vrtaama kasvas huomattavast. Lsäks suuret ravnnelsäykset näkysvät Kuttusjoen vedenlaadussa ja hejastusvat stä kautta etenkn Kuttusojan elöyhtesöhn. 2.1 Epävarmuustekjät pohjaelämet Aempaan Sokln kavoshankkeen YVA-selostukseen (YVA 2009) e ssältynyt vahtoehtoa, jossa kavoksen purkuvedet johdettasn Kuttusojan kautta Kemjokeen. Kuttusojasta sekä Kemjoesta, Kuttusojan ja Ruuvaojan välltä, e ole olemassa pohjaelänanestoja (mm. Pohje-rekster 2011). Oletettavast Kemjoen Kuttusojan ja Ruuvaojan välsen alueen pohjaelänyhtesökoostumus sekä ko. alueen ekolognen tla on hyvn samantyyppnen kun het Ruuvaojan alapuolslla Kemjoen tutkmuskohtella. Kuttusojan nykystä ekologsta tlaa e voda arvoda puuttuvan aneston (OIVA-järjestelmä 2011, Pohje-rekser 2011) taka. Tämän hetksen tedon mukaan mahdollsest toteutuva kavoshanke e vaad raakavedenottoa alueen vesstöstä. Mkäl raakavettä kutenkn otettasn alueen vrtavesstä, raakavedenotto vakuttas suoraan vesstöjen vrtaamn. Vrtaamavahtelujen ja -muutosten hatallsa vakutusmekansmeja vrtavesen pohjaelänyhtesöhn on kuvattu mm. Sokln kavoshankkeen YVA-selostuksessa (2009 YVA). Tulosten tarkastelussa on myös huomotava, että vrtavesen pohjaelänyhtesössä esntyy ajottan luontasta vahtelua (mm. Heno ym. 2004, Heno ym. 2007, Mykrä 2006, Mykrä ym. 2006). Tässä estettävät tulokset sekä pohjaelämstön perusteella tehdyt vrtavesen ekologset tlaluokttelut edustavatkn anoastaan vuoden 2008 tlannetta.
Tchebycheff-menetelmä ja STEM
Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotKuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
LisätiedotSähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen
LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta
LisätiedotMittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?
Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl
LisätiedotSU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotTyössä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa
URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:
LisätiedotTietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
Lisätiedoton määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotMarkov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)
J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät
LisätiedotUuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
LisätiedotSU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotAamukatsaus 13.02.2002
Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%
LisätiedotPPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.
PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte
LisätiedotKollektiivinen korvausvastuu
Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...
Lisätiedot1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
Lisätiedot6. Stokastiset prosessit (2)
Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella
LisätiedotTyöllistääkö aktivointi?
Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen
LisätiedotABTEKNILLINEN KORKEAKOULU
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tetoverkkolaboratoro 6. Stokastset prosesst () Luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 5 6. Stokastset prosesst () Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0.4.05 Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä perusteta sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotTimo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto
Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht
LisätiedotVesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena
Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto
LisätiedotJaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron
LisätiedotMonte Carlo -menetelmä
Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla
LisätiedotKynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto
Kynä-paper -harjotukset Tana Lehtnen 8.8.07 Tana I Lehtnen Helsngn ylopsto Etelä-Suomen ja Lapn lään, 400 opettajaa a. Perusjoukon (populaaton) muodostvat kakk Etelä-Suomen ja Lapn läänn peruskoulun opettajat
LisätiedotIlmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen
Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun
LisätiedotSähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi
Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen
LisätiedotTULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa
LisätiedotYksikköoperaatiot ja teolliset prosessit
Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...
LisätiedotSaatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö
Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu
Lisätiedot3.5 Generoivat funktiot ja momentit
3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä
LisätiedotPaperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo
LisätiedotPalkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014
Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet
LisätiedotTYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN
VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN
LisätiedotMittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa
Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä
LisätiedotValmistelut INSTALLATION INFORMATION
Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,
LisätiedotValtuustoon nähden sitovat mittarit
Valtuustoon nähden stovat mttart 2018 28.8.2018 Valtuustomttart 2018 Tamm-kesäkuun toteuma e vaad tomenptetä ero tavotteeseen +/- 2 %, e tomenptetä vaat tomenptetä 2 Latoshodon nettotomntamenojen osuus
LisätiedotSegmentointimenetelmien käyttökelpoisuus
Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja
LisätiedotMat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot
Lisätiedot1, x < 0 tai x > 2a.
PHYS-C020 Kvanttmekankka Laskuharotus 2, vkko 45 Tarkastellaan ptkn x-aksela lkkuvaa hukkasta, onka tlafunkto on (x, t) Ae x e!t, mssä A, a! ovat reaalsa a postvsa vakota a) Määrtä vako A sten, että tlafunkto
LisätiedotVATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA
VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
LisätiedotKansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely
Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden
LisätiedotFYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
LisätiedotVAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN
DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen
LisätiedotLohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4
TKK (c) lkka Melln (005) Koesuunnttelu TKK (c) lkka Melln (005) : Mtä opmme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Mten varanssanalyysssa tutktaan yhden tekän vakutusta vastemuuttujaan, kun
LisätiedotTaustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon
Taustaa Sekventaalnen vakutuskaavo Sekventaalnen päätöskaavo on 1995 ovalun ja Olven esttämä menetelmä päätösongelmen mallntamseen, fomulontn ja atkasemseen. Päätöspuun omnasuukssta Hyvää: Esttää eksplsttsest
LisätiedotTuringin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään
4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa
LisätiedotSäilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma
Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department
LisätiedotPuupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:
Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa
LisätiedotMaanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta
Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro
LisätiedotKarttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö
Karttaprojekton vakutus aluettasten geometrsten tunnuslukujen määrtykseen: Mkko Hämälänen 50823V Maa-23.530 Kartografan erkostyö SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA... 4.2 RAPORTISTA...
LisätiedotHallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28
Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ
LisätiedotKeskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B
B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE
LisätiedotIlmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa
Y m ä r s t ö m n s t e r ö n m o n s t e 122 Ilmanvahdon lämmöntalteenotto lämöhävöden tasauslaskennassa HELINKI 2003 Ymärstömnsterön monste 122 Ymärstömnsterö Asunto- ja rakennusosasto Tatto: Lela Haavasoja
LisätiedotVERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT
VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006
LisätiedotBL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka
BLA6 Sähkönsrtoteknkka Tehonaon laskenta Jarmo Partanen LT Energy Electrcty Energy Envronment Srtoverkkoen laskenta Verkon tehonaon laskemnen srron hävöt ännteolosuhteet ohtoen kuormttumnen verkon käyttäytymnen
LisätiedotEsitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.
Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla
LisätiedotTIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010
TIES592 Montavoteoptmont ja teollsten prosessen hallnta Ylassstentt Juss Hakanen juss.hakanen@jyu.f syksy 2010 Interaktvset menetelmät Idea: päätöksentekjää hyödynnetään aktvsest ratkasuprosessn akana
LisätiedotTKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24
Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,
LisätiedotEV OUT ekovessat. Modernit kompostoivat wc-laitteet. Raita Environment Modernit kompostoivat wc-laitteet EV MINI L. Kompostointi on vaivatonta
,e ä s yk n n e a. yhj t t n l ä sto o E v p om k k jäl Modernt kompostovat wc-latteet LAAJA MALLISTO: 2 stunvahtoehtoa ECO, SEP 3 kompostvaunuvahtoehtoa 120, 200, 400 EV 200 KU EV OUT ekovessat Modernt
LisätiedotSuomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila
El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu
LisätiedotVIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto
VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
Lisätiedot9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli
lueto9.ppt S-38.45 Lkeeteora perusteet Kevät 5 Ykskertae lkeeteoreette mall Puhdas jakojärjestelmä Asakkata saapuu keskmäär opeudella asakasta per akayks. / keskmääräe asakkade välaka Asakkata palvellaa
LisätiedotEV EKOVESSAT. Modernit kompostoivat wclaitteet. Useita wc-istuinmalleja:
Modernt kompostovat wc-latteet,e ä s yk n n e a. yhj t t n l ä sto o E v p om k k jäl Helppo hotaa ja tyhjentää - 4 stunvahtoehtoa - 3 kompostvaunuvahtoehtoa EV EKOVESSAT Modernt kompostovat wclatteet
LisätiedotA = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:
Merkkjonot (strngs) n merkkä ptkä merkkjono : T T T G T n = 18 kukn merkk [], mssä 0 < n, kuuluu aakkostoon Σ, jonka koko on Σ esm. bttjonot: Σ = {0,1} ja Σ = 2, DN: Σ = {,T,,G} ja Σ = 4 tetokoneen aakkosto
LisätiedotEpälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)
Epälneaarsten penmmän nelösumman tehtäven ratkasemnen numeerslla optmontmenetelmllä valmn työn esttely Lar Pelkola 9.9.014 Ohjaaja/valvoja: Prof. Harr Ehtamo yön saa tallentaa ja julkstaa Aalto-ylopston
LisätiedotKUVIEN LAADUN ANALYSOINTI
KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI Lasse Makkonen 1.7.2003 Joensuun Ylopsto Tetojenkästtelytede Pro gradu tutkelma Tvstelmä Tutkelmassa luodaan katsaus krjallsuudessa esntyvn dgtaalsten kuven laadullsen analysonnn
LisätiedotMUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu VP (VP/s-1,VP/s-2, VP-1) LPA W/RM I 900 1ap/50ke. VP/s-1 W-1.
84 4 83 83 9 83 6 83 84 9 84 9 :83 4 83 3 84 8 7 83 VP-3 e 744 +84 LPA- (743/) 00 6 83 7 +84 96 3 W- 0 4 VESJÄRV 83 RTANEMEN RANTAPUSTO 8 0 50 8 4 VP- 746 W/RM 0 a/50ke VP- ajo/h(746) jk/l.5 MUKKULAN TAPAHTUMAPUSTO
Lisätiedot4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman
4. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento 7..008 Thomas Hackman 4. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus Akasarja-anals 4. Tähtteteellsten
LisätiedotYrityksen teoria ja sopimukset
Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu
Lisätiedot9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli
Ssältö Kertausta: ykskertae lkeeteoreette mall M/M/-PS asakasta palvelja asakaspakkaa M/M/-PS asakasta palveljaa asakaspakkaa Sovellus elastse datalketee malltamsee vuotasolla M/M//k/k-PS k asakasta palvelja
LisätiedotFDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA
FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.
LisätiedotHE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.
Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä
Lisätiedot3. Datan käsittely lyhyt katsaus
3. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento..0 Thomas Hackman HTTPK I, kevät 0, luento 3 3. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus
LisätiedotANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta Kemanteknkan koulutusohjelma Teknllsen keman laboratoro Kanddaatntyö ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA Removal of antbots from water by adsorpton
LisätiedotRauman kaupunki tekninen virasto/ kunnallistekniikan suunnittelu Kanalinranta 3, RAUMA KARINKENTÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Rauman kaupunk teknnen vrasto/ kunnallsteknkan suunnttelu Kanalnranta, 6 RAUMA KARINKENTÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Pävämäärä.4.6. Ylestä Tomeksannosta olemme tehneet porakonekarauksa
LisätiedotMat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut
Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss
LisätiedotTilastollisen fysiikan luennot
Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta
LisätiedotPJELAX VINDKRAFTSPARK
VINDIN AB OY PJELAX VINDKRAFTSPARK MILJÖKONSEKVENSBESKRIVNING BILAGAA 5. Naturutrednngar på fnska (Botop-Fåglar-Flygekorre) FCG DESIGN OCH PLANERING AB Luontoselvtykset 1 (41) Sallnen Paavo Ssällysluettelo
Lisätiedot5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman
5. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento 7.4.006 Thomas Hackman 5. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus Akasarja-anals 5. Tähtteteellsten
LisätiedotBetoniteollisuus ry 18.2.2010 1 (43)
Betonteollsuus r 18.2.2010 1 (43) 2 Jäkstsjärjestelmät... 2 2.1 Rakennuksen jäkstssuunnttelun tehtävät... 4 Alustava jäkstssuunnttelu... 4 Jäkstksen mtotus murtorajatlassa... 6 Jäkstksen mtotus kättörajatlassa...
LisätiedotELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN Kokonaisperuste, vahvistettu
ELÄKEKAAN LAKPEREE YÖNEKJÄN ELÄKELAN KAA ELÄKERVAA VAREN Kokonasperuste ahstettu 29.6.2007. ELÄKEKAAN LAKPEREE YÖNEKJÄN ELÄKELAN KAA ELÄKERVAA VAREN ÄLLYLEELO PEREDEN OVELAALE... 2 VAKEKNE REE... 3 VAVELKA...
LisätiedotMat Sovellettu todennäköisyyslasku A
TKK / Systeemaalyys laboratoro Mat-.9 Sovellettu todeäkösyyslasku A Nordlud Harjotus 8 (vko 45/3) (Ahe: Raja-arvolauseta, otostuuslukuja, johdatusta estmot, Lae luvut 9.5,.-.6). Olkoo X ~ p(λ), mssä λ
LisätiedotMat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:
Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset / Tehtävät Aheet: Avansanat: ypoteesen testaus. lajn vrhe,. lajn vrhe, arhaton test, ylkäysalue, ylkäysvrhe, ypotees,
LisätiedotA250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15
A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60
LisätiedotEräs Vaikutuskaavioiden ratkaisumenetelmä
Mat-2.142 Optmontopn semnaar, s-99 28.9. 1999 Semnaarestelmän referaatt Joun Ikonen Lähde: Ross D. Schachter: Evaluatng nfluence dagrams, Operatons Research, Vol 34, No 6, 1986 Eräs Vakutuskaavoden ratkasumenetelmä
Lisätiedot3D-mallintaminen konvergenttikuvilta
Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3
LisätiedotJaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
Lisätiedot157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research
LisätiedotTavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä
Tavotteet skaalaavan funkton lähestymstapa el referensspste menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 Estelmän ssältö Panotetun metrkan ongelmen havatsemnen Referensspste menetelmän dean esttely Referensspste
LisätiedotKlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2.
l u T p Kla ö t t e k Teho a j s m a koko e j h o s u asenn KlapTul-palotla KlapTul-palotlan osat, kokoams- ja turvaiisuusohje 1. Nupp 2. HoIkk 3. Kans 4. Ruuv Knntä holkk ja nupp ruuvlla kannen läp ja
LisätiedotUuden opettajan opas
Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum
LisätiedotPalkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2017
Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2017 Tarkstuslsta Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotPainotetun metriikan ja NBI menetelmä
Panotetun metrkan ja NBI menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät / 1 Estelmän ssältö Paretopsteden generont panotetussa metrkossa Panotettu L p -metrkka Panotettu L -metrkka el panotettu Tchebycheff -metrkka
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:
Lisätiedot