ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kinnarin koulu. Asemakaavan muutos ja tonttijako

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kinnarin koulu Asemakaavan muutos ja tonttijako JARDno Kaavatunnus Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kinnarin koulu Asemakaavan muutos ja tonttijako Diaarinumero JARDno Kaavatunnus Asemakaavan muutos koskee: 5. eli Kinnarin kaupunginosan korttelia 559 sekä katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 5. eli Kinnarin kaupunginosan kortteliin 559 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta ja lähivirkistysaluetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ, puhelin , sähköposti 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue vajaan kilometrin päässä keskustasta, keskellä Kinnarin asuntoaluetta. Suunnittelualuetta rajaavat Metsolantie ja Kinnarinpolku sekä Koulukujan, Puistotien ja Pallokentänkujan varren tontit. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella ympyröitynä. 1

3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kinnarin koulu Asemakaavan muutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia Kinnarin koulualueen kehittämiseen ja uuden koulurakennuksen rakentamiseen. Suunnittelualue käsittää korttelin 559, jossa on Kinnarin koulun tontti ja Kinnarin pesäpallokenttä, viereisen Koulukujan katualueen, Puistotien katualueen Sahankaaren ja Kinnarinpolun välillä sekä Pallokentänkujan katualueen. Suunnittelun tavoitteena on osoittaa tontti uudelle koulurakennukselle, varmistaa ympäröivien katujen toimivuus koulun liikennettä ajatellen sekä säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokas koulurakennus ja lammen luonnonympäristö. Koulurakennukselle osoitetaan rakennusoikeutta k- m 2, josta 10 % voidaan käyttää päiväkotitiloiksi. Säilytettävien koulurakennusten kerrosalat vastaavat rakennettua kerrosalaa. 2

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut

5 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Muut vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus Toteutuksen seuranta LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kinnarin koulun alueen konseptisuunnitelmat (Sito ) Liite 3. Kinnarin koulu, viitesuunnitelma Liite 4. Katusuunnitelmat (Sito 2017) liitetään myöhemmin Liite 5. Ote kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmasta (KV ) Liite 6. Asemakaavakartta ja määräykset Liite 7. Tonttijakokartta Liite 8. Havainnekuvat Liite 9. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet liitetään myöhemmin Liite 10. Asemakaavan seurantalomake 4

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta pvm nro Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaava-alue muodostuu Kinnarin koulun tontista, lähivirkistysalueesta ja vesialueesta korttelissa 559 sekä kortteliin liittyvistä katualueista. Koulun liikenne kulkee Sahankaarelta Puistokadun kautta Koulukujalle ja Keskitalontieltä Metsolantien kautta. Korttelin länsipuolinen osa Puistokatua on kevyen liikenteen katua, jolla on tontilleajo sallittu. Pallokentänkujan pohjoispää osoitetaan pihakaduksi, joka mahdollistaa viereisen päiväkodin saattoliikenteen. Muut lähikadut säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Kortteliin 559 laaditaan tonttijako asemakaavan yhteydessä. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kinnarin yhtenäiskoulun uusien tilojen on tarkoitus valmistua syksyyn 2019 mennessä. Kaksi nykyistä koulurakennusta puretaan kesällä Koulun alueeseen liittyvät katujärjestelyt toteutetaan rakentamishankkeen rinnalla. Koulukuja ja korttelin 559 länsipuolinen osa Puistotietä rakennetaan vuonna 2018, ja Puistotien pohjoispää vuonna Kinnarin kenttä voi säilyä nykyisellään, kunnes koulun piha-alueet rakennetaan. Lepolan peltojen ja Järvenpään yhteiskoulun urheilualueiden kehittämiseksi on käynnistetty selvitys, jonka tavoitteena on sijoittaa Lepolan urheilualueelle Kinnarin pallokenttä ja muita urheilutoimintoja. 5

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Kinnarin koulun rakennusryhmä muodostaa paikallisesti merkittävän rakennuskokonaisuuden, joka on kasvanut vähitellen. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1920, 1930, 1947 ja Vanhin rakennus, jota on kutsuttu opettajansa mukaan Kilpisen kouluksi, on rakennettu Westermarckin lahjoittamalle tontille. Rakennuksessa on kansallisromanttisen tyylin piirteitä. Seuraavaan, tyylipiirteiltään klassismiin viittaavaan rakennukseen tuli opettajien asuntola ja yksi opetustila. Sitä seuraava rakennus edustaa niukkuuden säätelemää jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria, ja nuorin rakennus on 1970-luvulle tyypillinen harmaa betonielementtirakennus. Nykyisen koulutontin itäosa on ollut rakentamatonta viljelyaluetta vielä 1960-luvulla, ja koulurakennusten eteläpuolella on ollut puutarha. Pallokenttä ja lammen ympäristö ovat olleet tuolloin lähes nykyisessä muodossaan. Pallokentän itäpäähän on rakennettu neljä katsomorakennelmaa ja 2000-luvulla. Kuva 2: Kinnarin koulun alue vuonna Koulurakennukset ovat valmistuneet vuosina 1920, 1930 ja Nykyiset kiinteistönrajat ovat kuvassa punaisella. 6

8 Kuva 3: Kinnarin koulun alue vuonna Koulun tontti ulottuu Metsolantielle. Tontin itäosassa on koulupihaa ja pysäköintipaikka. Suurin koulurakennus on valmistunut vuonna Korttelin länsipään muutokset ovat vähäisiä. Kinnarin kentälle on rakennettu katsomot ja kadun reunaan on istutettu puurivi. Kuva 4: Kinnarin koulun rakennukset. Rakennusvuodet: A 1976, B 1947, C 1930, D Kortteli 559 on maastoltaan suhteellisen tasaista, maapinnan korkeus on noin ,5 mpy. Suuri osa alueesta on avointa pelikenttää ja koulun pihaa. Katujen varsilla ja koulun piha-alueilla on istutettuja puita. Runsainta kasvillisuutta on Kinnarin pesäpallokentän ja Koulukujan välissä sijaitsevan lähdelammen ympäristössä. Lammen alueelta tehdään kesällä 2017 luontotyyppi- ja 7

9 kasvillisuusselvitys sekä valuma-aluetarkastelu, jolla voidaan arvioida sen vesitasetta hulevesien ja pohjavesien kannalta. Koulu sijaitsee Kinnarin pientalovaltaisella asuntoalueella. Alun perin väljille tonteille on rakennettu omakoti- ja rivitaloja. Kaikki keskustan palvelut sijaitsevat vajaan kilometrin päässä suunnittelualueelta. Kinnarin kenttä on tunnettu pesäpallokenttä. Koulun eteläpuolella on Kukkakumpu-niminen puistoalue leikkikenttineen. Liikenne Kinnarin alueen kokoojakatuna toimii Keskitalontie, johon suunnittelualue liittyy Metsolantien kautta. Metsolantie muodostaa suoran yhteyden Keskitalontien ja Sipoontien välillä. Kadulla on erillinen pyörätie. Kadunvarsipysäköinti on sallittu ja risteykset ovat tasa-arvoisia. Pääosa autoliikenteestä saapuu koululle Metsolantietä Keskitalontien tai Kiviojantien suunnasta, loput Pallokentäntien tai Koulukujan kautta. Kävely ja pyöräily muodostavat merkittävän osan koulun tuottamasta liikenteestä, vaikkakin henkilöautojen osuus on huomattava. Saattoliikenteen jättöpaikkoina toimivat sekä Metsolantien ja Koulukujan kadunvarret että koulun pysäköintialue. Pallokentänkujalla Kinnarin päiväkodin kohdalla ei ole saattopysäköintipaikkoja. Koulun tonttiliittymä on Keskitalontieltä. Pallokentänkujaa ei ole suunniteltu läpiajoliikennettä ajatellen. Kinnarin koulu sijaitsee kevyen liikenteen pääväylien risteyskohdassa. Puistotie on osa pohjoiseteläsuuntaista kevyen liikenteen pääreittiä. Kinnarinpolku suunnittelualueen eteläreunassa on kevyen liikenteen väylä, joka liittyy länsipäässä rautatien alikulun ja Tunnelipuiston kautta Mannilantiehen. Kinnarinpolku ulottuu idässä Pohjoisväylään, jonka alikulun kautta on pääsy Terholan alueelle. Rakennettu kulttuuriympäristö Koulukujan varressa sijaitseva vuonna 1930 rakennettu koulurakennus on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa säilytettäväksi. Kinnarin koulu (09.05) ja Kinnarin koulun alue (13.33) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (kv ) säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Tekninen huolto ja hulevedet Alueella on rakennettu kunnallistekniikka. Alueella on rakennettu sadevesiviemäri. Suunnittelualue on Järvenpään kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Alue on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (Kv ) Kinnarin koulun tontti on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Koulun alue on merkitty paikalliseksi kulttuuriympäristöalueeksi, jonka arvokkaat piirteet säilytetään kaavoituksella tai muilla toimenpiteillä (kh/ii). Kinnarin vanha koulu on osoitettu paikalliseksi kulttuuriympäristökohteeksi, joka on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Puistotielle on osoitettu ulkoilureitti. 8

10 Kuva 5. Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv ). Kaava-alueen likimääräinen sijainti ympyröity valkoisella. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat ovat tulleet voimaan vuosina 1977 ja Kinnarin koulun tontti, jolla on kolme koulurakennusta, on voimassa olevassa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO-2). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,6 (6973 k-m 2 ) ja suurin sallittu kerrosluku on II. Yksi koulurakennus sijaitsee urheiluja virkistysalueella (Kinnarin kenttä, VU) ja se on suojeltu asemakaavassa. Suunnittelualueen länsipäässä on puistoaluetta (VP) ja vesialuetta (W). Koulukorttelin poikki on asemakaavassa Pallokentänpolku-niminen kevyen liikenteen katu, jota ei ole rakennettu. Koulukujan ja Keskitalontien välillä kulkee Pallokentänkuja, jonka pohjoispää on osoitettu yleiselle jalankululle varatuksi katualueeksi. Puistokatu suunnittelualueen länsireunassa on osoitettu kevyenliikenteen kaduksi, jolla on tontilleajo sallittu. Kinnarinpolku suunnittelualueen eteläreunassa on kevyen liikenteen katu. Metsolantie, Koulukuja ja Pallokentänkujan eteläpää ovat tonttikatuja. 9

11 Kuva 6. Ote ajantasakaavasta. Kaava-alue punaisella rajattuna. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako & -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN SEKÄ SITÄ KOSKEVAT PÄÄ- TÖKSET Asemakaavan muutos laaditaan kaupungin aloitteesta. Kinnarin uusi koulu sisältyy kaupungin taloussuunnitelmaan ja investointiohjelmaan. Koululle on tarkoitus rakentaa aamusta iltaan käytössä olevat monitoimitilat, jotka toimivat esiopetus- ja koulukäytössä sekä harrastus- ja kansalaistoiminnan käytössä. 10

12 Kaupunginvaltuusto on linjannut , että Kinnarin koulu toteutetaan yhtenäiskouluna, joka toteutetaan kerralla. Alueen kehittämisen lähtötiedoiksi on laadittu konseptisuunnitelmat (Sito ), joissa on tutkittu uuden koulun ratkaisuvaihtoehtoja sekä liikenneympäristön ja pysäköinnin periaatteita. Projektin valmisteleva suunnittelu tehdään kaupungin ja Mestaritoiminnan muodostaman Kiinteistöallianssin yhteistyönä, ja teknisestä valmistelusta vastaa Mestaritoiminta Oy. Kaavamuutos sisältyy kaavoitussuunnitelmaan 2017 (kh ). Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Järvenpään kaupungin viranomaiset Järvenpään Vesi Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Teleoperaattoriyritykset Järvenpää-Seura ry Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella Järvenpään kaupungin internet-sivuilla ja Viikkouutisisissa sekä lähettämällä kirje naapurikiinteistöjen omistajille. Kinnarin uuden koulun rakennushankkeen etenemisestä järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Järvenpään Yhteiskoululla. Kunnallistekniikan suunnitelmia ja asemakaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan Seutulantalon palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta sekä kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä 7. Valmisteluvaihe Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille ja asemakaavan muutosluonnos on ollut MRL ja MRA mukaisesti nähtävänä Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 11

13 Kunnallistekniikan suunnittelu Järvenpään Vesi Fortum Caruna Elisa Teliacompany Järvenpään ympäristöyhdistys Järvenpää-Seura ry Asemakaavaluonnoksesta on saatu viisi lausuntoa ja yksi mielipide. Uudenmaan ELY-keskus :Alueen vanhimman ja yhtenäisimmän koulurakentamisen säilyminen on turvattu riittävästi. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo : Asemakaavaluonnoksen suojelumerkinnät ovat riittäviä. Purettavat rakennukset vuosilta 1947 ja 1976 tulisi dokumentoida valokuvaamalla. Järvenpään ympäristöyhdistys ry : Koulutonttiin rajautuvien katujen varsille tai tontin reunoille tulisi istuttaa puurivit, jotta uudet rakennukset maisemoituisivat ympäristöön. Urheilukentän laidassa oleva puurivi tulisi merkitä säilytettäväksi kaavassa. Jos Koulukujan varressa olevat koivut ovat elinkelpoisia, ne tulisi merkitä säilytettäviksi. Koulun saattoliikenteen levennystä tulisi siinä tapauksessa lyhentää. Koulutontin hulevesiratkaisuihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Caruna : Kaavamuutoksen vaikutukset nykyiseen sähköverkkoon jäävät pieniksi. Fortum Power and Heat Oy : Fortumilla on kaukolämmön runkolinjoja suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ja suunnittelualueella säilytettävät kiinteistöt ovat kaukolämmössä. Fortum on valmis tarjoamaan kaukolämpöä myös alueen uusiin kiinteistöihin. Anne-Mari Jääskinen ja Sakari Turunen : Koulukujan varressa olevat koivut ja vaahterat tulisi säilyttää. Etenkin C-rakennuksen ja D-rakennuksen kohdalla olevat koivut kuuluvat olennaisena osana tontin historialliseen, suojeltavaan miljööseen. Kevyen liikenteen väylä tulisi suunnitella kiertämään nämä puut ja saattoliikennepaikkoja tulisi vähentää. Suunnitteluvaihe Hyväksymisvaihe Asemakaavahankkeesta ei ole pidetty MRL:n mukaista viranomaisneuvottelua. Asiasta on pyydetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitut lausunnot ja siitä on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken. 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin tavoitteet Tutkitaan mahdollisuudet Kinnarin koulualueen kehittämiseen, uuden koulurakennuksen rakentamiseen ja arvokkaan kulttuuriympäristön säilyttämiseen. Tavoitteena on uuden oppimisen mukaiset, muuntojoustavat, kestävät ja turvalliset oppimistilat, joita voidaan käyttää myös muuhun toimintaan. Kinnarin koululle on tarkoitus rakentaa aamusta iltaan käytössä olevat monitoimitilat, jotka toimivat esiopetus- ja koulukäytössä sekä harrastus- ja kansalaistoiminnan käytössä. Vuosina 1920 ja 1930 rakennetut rakennukset (C ja D) on tarkoitus säilyttää. Nykyinen betonielementtirakenteinen koulurakennus vuodelta 1976 (A) ja Kinnarinpolun puoleinen rakennus vuodelta

14 (B) on tarkoitus purkaa. Pallokentän sijoittamisesta muualle ja muiden urheilutoimintojen kehittämisestä tehdään selvitys. Yleiskaavan tavoitteet Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan vanhan koulurakennuksen ja koulualueen säilyttäminen, pohjois-eteläsuuntaisen kevyen liikenteen yhteyden varmistaminen Puistotiellä. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Elinympäristöjen laatua sekä kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat yleis- ja erityistavoitteet. Koulukujan varressa sijaitsevien puiden säilyttämismahdollisuudet tulee selvittää. Rakennuksen C viereisen koivun kunnosta on tehty kaksi asiantuntija-arviota keväällä Metsätalousteknikko Mikko Ranta-aho, Järvenpään kaupunki: Silmämääräisesti arvioiden on puussa noin kahden metrin korkeudessa yksi syvä reikä, josta vesi pääsee sisään. Joillekin johdoille on äskettäin kaivettu tilaa siten, että juurien kärkiä on katkaistu, mutta ei ole tietoa onko puun vierestä kaivettu Koulukujan suuntaisesti. Koivussa on myös pitkä halkeama. Jonkinasteista lahoa on varmasti koivun sisällä, mutta silmämääräisesti ei voida arvioida kuinka paljon ja kuinka pahaa lahoa on. Laho lisääntyy ja kova laho alkaa jossakin vaiheessa pehmetä. Puusta ei pysty sanomaan, onko se siinä kunnossa, että on kaatumassa. Jos vierestä on kaivettu paljon ja nimenomaan vielä Koulukujan suuntaisesti, niin kaato olisi suositeltavaa. Kun kolo ja jonkinasteinen laho on todettu ja puu kaatuu, niin maanomistaja on korvausvelvollinen vahinkojen sattuessa. Itse puun tyvi saattaa hyvinkin vielä olla suhteellisen hyvässä kunnossa. Arboristi Tapani Mäkelä, Puidenhoitajien Oy: Kävin tutkimassa sen Kinnarin koulun vanha koivun ja vaikka se näyttääkin hiukan huonolta, johtuu se latvan kasvun tyrehtymisestä tai katkeamisesta kymmeniä vuosia sitten. Tällöin sivuoksat ovat kilpailleet latvan paikasta ja todennäköisesti nyt näkyvä latva on kisan voittanut. Nyt vain muutama sivuoksa näyttää aika hurjan isolta. Puuaineksen kovuuden testauksessa en havainnut muuta kuin kovaa sydänlahoa n. 50 % rungon halkaisijasta. Rungolla olevan onkalonkin alla oli vielä tervettä puuta riittävästi ja oksien kiinnityskohdatkin olivat terveitä. Tuo määrä kovaa lahoa, eli kuollutta puuainesta, kuuluu jo tuon ikäisen puun normaaliin kehitykseen. Kasvupaikka on ollut tuolle koivulle aina haastava juuristoalueen täyttöjen ja kaivauksien vuoksi, mutta hyvin puu on siinä pärjännyt. Nytkään vieressä oleva kaivuutyö ei näyttänyt menevän liian lähelle. Puun elinvoimaa on toki säännöllisesti seurattava ja uusi kovuusmittaus on tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluttua. 4.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavaan ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja. Asemakaavaratkaisu tukee asemakaavan tavoitteita. Asemakaavaluonnoksesta saadun palautteen johdosta asemakaavakarttaan on merkitty istutettava/ säilytettävä puurivi Kinnarin kentän lähivirkistysalueen reunaan. Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 13

15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kaava-alue muodostuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta ja lähivirkistysalueesta korttelissa 559 sekä siihen liittyvistä kaduista. Koulun tontti liittyy ympäristöön Koulukujan, Puistotien ja Metsolantien kautta. Suunnittelualueen pinta-ala on m 2, josta m 2 on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), m 2 lähivirkistysaluetta (VL) ja 513 m 2 Kinnarin lammen vesialuetta (W). Koulun tontille on osoitettu uutta koulurakennusta varten k-m 2 rakennusoikeutta, josta 10 % saadaan käyttää julkisten lähipalveluiden tiloiksi. Koulutontilla säilytettävien kahden rakennuksen kerrosalat on osoitettu nykytilanteen mukaisesti. Koulutontin kokonaisrakennusoikeus on k-m 2, mikä vastaa tehokkuuslukua e t = 0,76. Koulun tontille on tarkoitus rakentaa aamusta iltaan käytössä olevat monitoimitilat, jotka tulevat esiopetus- ja alakoulukäyttöön sekä ilta-aikaan ja viikonloppuisin harrastus- ja kansalaistoiminnan käyttöön. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaava mahdollistaa uuden koulurakennuksen rakentamisen Kinnarin koulun tontille. Kaksi kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävää koulurakennusta on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi. Kaavamääräyksillä varmistetaan täydennysrakentamisen toteuttaminen siten, että uudisrakennukset sopeutuvat ympäristöön ja kaupunkikuvan kannalta merkittäviin rakennuksiin. Myös tontilla olevia puita ja istutuksia tulee hoitaa ja täydentää erityisen hyvin ja Kinnarin lampi lähiympäristöineen säilytetään. Kinnarin kentän alue säilyy lähivirkistysalueena. Puistotien pohjoispää toteutetaan koulun ajoneuvoliikennettä varten, ja sille rakennetaan kevytväylät. Pallokentänkujan pohjoispää osoitetaan pihakaduksi, joka mahdollistaa viereisen Kinnarin päiväkodin saattoliikennejärjestelyjen parantamisen. 5.3 ALUEVARAUKSET Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Koulun tonttia on laajennettu pallokentän alueelle, joten kaikki koulurakennukset pihatoimintoineen sijaitsevat tontilla. Uuden koulun rakennusala on osoitettu nykyisten rakennusten itäpuolelle ja pysäköintipaikat Metsolantien ja Koulukujan varteen. Metsolantien varteen on osoitettu istutettava puurivi. Lähivirkistysalue (VL) Kinnarin kenttä ja siihen liittyvä puistoalue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Lammen ympäristö on osoitettu suojeltavaksi. Vesialue (W) Lampi on osoitettu vesialueeksi. 14

16 Katualueet, kevyen liikenteen väylät Puistotie Sahankaaren ja Koulukujan välillä on osoitettu katualueeksi, mutta korttelin 559 länsipuolinen osa Puistotietä on edelleen kevyen liikenteen väylää, jolla on tontilleajo sallittu. Koulukujan katualuetta levennetään uuden koulun kohdalla saattoliikenteen pysäköintipaikkojen järjestämistä varten. Pallokentänkujan pohjoispää on osoitettu pihakaduksi. Muilta osin katualueet säilytetään nykyisellään. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Kinnarin koulun vanhimmat rakennukset C ja D säilytetään osana koulukokonaisuutta. Kinnarin pesäpallokenttä tullaan siirtämään muualle. Kentän katsomorakenteet puretaan ja paikalle rakennetaan uusi pallokenttä. Rakennukset A ja B puretaan ja niiden paikalle rakennetaan uusi koulurakennus. Kinnarin lampi ympäristöineen säilyvät. Koulun tontille tehdään uusia istutuksia. Koulukujan varren puut tulevat poistumaan, kun katu saattoliikennepaikkoineen rakennetaan. Metsolantien varteen koulutontille istutetaan puurivi ja Kinnarinpolun varren puurivi pallokentän kohdalla säilytetään tai uusitaan. Liikennemäärät tulevat lisääntymään nykyisestä koulun lähialueella oppilasmäärän kasvaessa, mutta suurin osa oppilaista ja työntekijöistä kulkee jalan tai pyörällä. Koulun ajoneuvoliikenne kulkee Keskitalontieltä Puistotien, Koulukujan ja Metsolantien kautta. Koulukujan varteen rakennetaan pysäköintipaikat saattoliikennettä varten. Koulutontin pysäköintipaikat sijaitsevat pääosin Metsolantien puolella. Kinnarinpolku säilyy itä-länsisuuntaisena kevyen liikenteen pääyhteytenä. Puistotien pohjoispään katualue rakennetaan toimivaksi pohjois-eteläsuuntaista kevyttä liikennettä varten. Pallokentänkujan kautta ei ole tarkoitus sallia läpiajoa. Kinnarin päiväkodin saattopysäköintipaikat paranevat. Kinnarin koulusta muodostuu monitoimitilakokonaisuus, joka parantaa esiopetus- ja koulupalveluja sekä harrastus- ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksia. Koulun piha-alueelle rakennetaan lähiliikuntapaikka. 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset esitetään liitteessä 6. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Rakennussuunnitelmat ja katusuunnitelmat on laadittu samanaikaisesti kaavasuunnittelun kanssa. 6.2 TOTEUTTAMISEN AJOITUS Asemakaavan voi toteuttaa heti kun se on tullut voimaan ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Yhtenäiskoulun rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuodenvaihteessa ja koulurakennus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä Koulurakennusten purkutyöt tehdään 15

17 kesällä Kunnallistekniikan rakentaminen Koulukujalla ja korttelin 559 länsipuolisella Puistotiellä ajoittuu vuodelle 2018, ja Puistotien pohjoispään rakentaminen vuodelle TOTEUTUKSEN SEURANTA Seurattavia asioita ovat kerrosalan toteutuminen, liikennemäärät, pysäköintipaikkojen tarve, asukkaiden ja käyttäjien palaute, rakennusten elinkaaren ja kunnon seuranta sekä taloudellinen seuranta (muutokset, korjaukset, energiankäyttö). Järvenpäässä , tarkistettu Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti 16

18 JARDno Kaavatunnus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KINNARIN KOULU ASEMAKAAVAN MUUTOS JA TONTTIJAKO SISÄLLYSLUETTELO 1 Mitä tapahtuu ja missä? Mitä on suunnitteilla? Suunnittelun lähtötiedot Osalliset Miten ja milloin voi osallistua? Kaavan vaikutusten arviointi Aikatauluarvio Mielipiteet aloitusvaiheessa Yhteystiedot... 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: Mitä kaavoitus koskee Mihin sillä pyritään Mitä vaikutuksia kaavalla on Miten vaikutukset arvioidaan Ketkä ovat osallisia Miten ja milloin voi osallistua Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa

19 1 MITÄ TAPAHTUU JA MISSÄ? Kinnarin kaupunginosan alueella on alkamassa asemakaavahanke, jossa tutkitaan mahdollisuuksia Kinnarin koulualueen kehittämiseen ja uuden koulurakennuksen rakentamiseen. Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin kaavoituksessa virkamiestyönä. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavan valmisteluvaiheen aikana tarpeen mukaan. 1.1 SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutos koskee Kinnarin koulun tonttia, Kinnarin kentän aluetta ja kentän viereistä puistoaluetta korttelissa 559 sekä Puistotien, Pallokentänkujan ja Koulukujan katualueita. Suunnittelualuetta rajaavat Koulukuja, Metsolantie, Kinnarinpolku sekä Puistotien ja Pallokentänkujan varren tontit. Suunnittelualueelta on vajaan kilometrin matka keskustaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella ympyröitynä. 1.2 ALOITE TAI HAKIJA Asemakaavan muutos laaditaan kaupungin aloitteesta. Kaupunginvaltuusto on linjannut , että Kinnarin koulu toteutetaan yhtenäiskouluna, joka toteutetaan kerralla. Alueen kehittämisen lähtötiedoiksi on laadittu konseptisuunnitelmat (Sito ), joissa on tutkittu uuden koulun ratkaisuvaihtoehtoja sekä liikenneympäristön ja pysäköinnin periaatteita. Projektin valmisteleva suunnittelu tehdään kaupungin ja Mestaritoiminnan muodostaman Kiinteistöallianssin yhteistyönä. Kaavamuutos sisältyy kaavoitussuunnitelmaan 2017 (kh ). 2 MITÄ ON SUUNNITTEILLA? Kaavasuunnittelun tavoitteena on tutkia mahdollisuudet Kinnarin koulualueen kehittämiseen, uuden koulurakennuksen rakentamiseen ja arvokkaan kulttuuriympäristön säilyttämiseen. Kinnarin koululle on tarkoitus rakentaa aamusta iltaan käytössä olevat monitoimitilat, jotka toimivat esiopetus- ja koulukäytössä sekä harrastus- ja kansalaistoiminnan käytössä. Vuosina 1920 ja 1930 rakennetut rakennukset on tarkoitus säilyttää. Nykyinen betonielementtirakenteinen koulurakennus vuodelta 1976 ja koulurakennus vuodelta 1947 on tarkoitus purkaa. Kinnarin uusi koulu sisältyy kaupungin taloussuunnitelmaan ja investointiohjelmaan. Uudisrakennuksen on suunniteltu valmistuvan elokuussa Yhtenäiskoulussa tulee olemaan noin 800 lasta, oppilaita on esiopetuksesta perusopetuksen päättöluokalle. Yhtenäiskoulun kokonaislaajuus on alustavien suunnitelmien mukaan noin 9000 k-m 2. Koululle rakennetaan uusi piha ja lähiliikuntapaikka. Kinnarin kentän alue lampineen liittyy tulevan koulun lähiympäristöön. Pallokentän sijoittamisesta muualle ja muiden urheilukenttien kehittämisestä on käynnistetty selvitys. Koulun tonttia ympäröivien katualueiden muutokset suunnitellaan ja rakennetaan samaan aikaan kouluhankkeen kanssa. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 3.1 MAANOMISTUS Suunnittelualue ja ympäröivät katu- ja puistoalueet ovat kaupungin omistuksessa. 3.2 MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan maakuntakaavassa ( ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. 3.3 YLEISKAAVA Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (Kv ) Kinnarin koulun tontti on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Koulun alue on merkitty paikalliseksi kulttuuriympäristöalueeksi, jonka arvokkaat piirteet säilytetään kaavoituksella tai muilla toimenpiteillä (kh/ii). Kinnarin vanha koulu on osoitettu paikalliseksi kulttuuriympäristökohteeksi, joka on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Ote Järvenpään yleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyröitynä. 2 1

20 3.4 ASEMAKAAVA Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat ovat tulleet voimaan vuosina 1977 ja Kinnarin koulun tontti, jolla on kolme koulurakennusta, on voimassa olevassa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO-2). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,6 (6973 k-m 2 ) ja suurin sallittu kerrosluku on II. Yksi koulurakennus sijaitsee urheiluja virkistysalueella (Kinnarin kenttä, VU) ja se on suojeltu asemakaavassa. Suunnittelualueen länsipäässä on puistoaluetta (VP) ja vesialuetta (W). Suunnittelualueen poikki on asemakaavassa Pallokentänpolku-niminen kevyen liikenteen katu, jota ei ole rakennettu. Puistokatu suunnittelualueen länsireunassa on osoitettu kevyen liikenteen kaduksi, jolla on tontilleajo sallittu. Pallokentänkujan pohjoispää on yleiselle jalankululle varattua katualuetta. Kinnarinpolku suunnittelualueen eteläreunassa on kevyen liikenteen katu. Metsolantie ja Koulukuja ovat tonttikatuja. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella. 4 OSALLISET Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Järvenpään kaupungin viranomaiset Järvenpään Vesi Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Teleoperaattoriyritykset Järvenpää-Seura ry Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 5 MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA? ALOITUSVAIHE - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) - OAS riittävyys - Mahdollinen mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (KAUKE) - Ehdotus julkisesti nähtäville (30 päivää) VALMISTELU- VAIHE - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus - Mielipide luonnoksesta EHDOTUSVAI- HE HYVÄKSYMIS- VAIHE - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo - Muistutus ehdotuksesta - Mahdollinen valitus 5.1 ASEMAKAAVAN LAATIMISVAIHEET JA OSALLISTUMINEN 5.2 TIEDOTTAMINEN Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 4 3

21 5.3 ALOITUSVAIHE Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. OAS on nähtävillä suunnittelutyön ajan Seutulantalon palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan valmisteluvaiheen aikana tehdä tarkennuksia ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. 5.4 VALMISTELUVAIHE Asemakaavan muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, MRA 30) Seutulantalon palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Kaavamuutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Kaupunkitekniikka/Suunnittelupalvelut Järvenpään Vesi Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Fortum Power and Heat Oy/Kaukolämpö Caruna Oy Elisa Oyj Telia Finland Oyj Järvenpään ympäristöyhdistys ry Järvenpää-Seura ry Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. 5.5 EHDOTUSVAIHE Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi Seutulantalon palvelupisteen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy asemakaavoituksen laatimat vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. 5.6 HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaavamuutos tulee voimaan kuulutuksella. Lainvoiman saaneesta päätöksestä kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä niille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 6 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. 7 AIKATAULUARVIO Asemakaavatyö käynnistyy toukokuussa 2017 Asemakaavaluonnos on nähtävänä kesäkuussa 2017 (MRL 62 ) 14 päivää Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi arviolta syyskuussa 2017 (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivää Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan marraskuussa MIELIPITEET ALOITUSVAIHEESSA Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä suoraan kaavan valmistelijaan (ks. yhteystiedot alla). 9 YHTEYSTIEDOT Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100

101

102

103

104

105

106

107 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 186 Järvenpää Täyttämispvm Kaavan nimi Kinnarin koulu Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,4555 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,4555 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, , ,31 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 1, , ,76 0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,2 0-0, R yhteensä L yhteensä 0, ,0-0,0826 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,0513 1,5 0,0000 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

108 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, , ,31 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 1, , ,76 0, YO 1, , ,76 0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,2 0-0, VP 0, , VL 1, ,0 0 1, VU 0, , R yhteensä L yhteensä 0, ,0-0,0826 Kadut 0, ,8 0,2257 Pihakadut 0,0706 8,5 0,0706 Kev.liik.kadut 0, ,7-0,3789 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,0513 1,5 0,0000 W 0, ,0 0,0000 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

109