KALATTOMAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 TEKNINEN VIRASTO Mittaus ja aavoitus aavatyö KALATTOMAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo, KH TeL luonnos Luonnos nähtävillä KaupuniraenneLK, ehdotus Ehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 - - KALATTOMAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemaaavan muutos osee Outoummun aupungin Kalattoman () aupunginosan ortteleita , ja ortteiden 08 ja 1 osia seä atu-, atuauio-, liienne-, viristys-, maatalous- ja vesialueita. Asemaaavan muutosella muodostuu Outoummun aupungin Kalattoman () aupunginosan orttelit 13, 133, , 14, , , 08 osa, 1 osa ja 5 seä atu-, liienne-, viristys-, erityis-, metsätalous- ja vesialueet. Outoumpu Kaavoitustyö nro 9 Kaavoittaja Jua Ropponen, YKS 577

3 - 3 - TIIVISTELMÄ... 4 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleisuvaus Luonnonympäristö Raennettu ympäristö Maanomistus.... SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta osevat suunnitelmat, päätöset ja selvityset... 3 TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtöaineiston antamat tavoitteet Tavoitteiden tarentuminen suunnittelun aiana VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Korttelialueet Muut alueet.. Luonnonsuojelualueet KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Vaiutuset raennettuun ympäristöön Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaiutuset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT.7 6. TOTEUTUS SUUNNITTELUVAIHEET... 8 LIITTEET 1. Asemaaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet seä aavoitusen vastineet niihin 4. Asemaaavaluonnosesta saadut lausunnot ja mielipiteet seä aavoitusen vastineet niihin. 5. Osayleisaavan yhteydessä tehty liienneverosuunnitelma 6. Raennus- ja ulttuurihistorialliset ohteet

4 - 4 - TIIVISTELMÄ Asemaaavan muutosen perustelut Kaava-alueella on suurelta osin voimassa Pohjois-Karjalan lääninhallitusen vahvistama Kuusjärven unnan Outoummun asutustaajaman raennusaava. Maanäyttö- ja raennuslain 13 :n muaan raennuslain nojalla voimaan tullut raennusaava on voimassa asemaaavana, jossa ei ole sitovaa tonttijaoa. Kuten yllä olevasta on nähtävissä, alueen asemaaava on vanhentunut. Maanäyttö- ja raennuslain muaan unnan tulee seurata asemaaavojen ajanmuaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemaaavojen uudistamiseen. Kaava-alue on muana Outoummun esustan osayleisaavassa. Kaupunginvaltuusto hyväsyi osayleisaavan Hyväsymispäätösestä tehdyn valitusen Itä-Suomen hallintooieus hyläsi ja aava sai lainvoiman Osayleisaava antaa hyvän pohjan Outoummun asemaaavojen uudistamisille. Sen laatimisen yhteydessä tehtiin perusteelliset selvityset ja ne ovat myös asemaaavojen muutosten lähtötietoina. Kalattoman alueella on useita raennuspaioja, jota ovat viristys- tai maatalousalueella. Asemaaavassa on useita atuja, joita ei ole raennettu. Asemaaavan muutosessa huomioidaan nämä asemaaavan ja toteutuneen maanäytön ristiriidat. Lisäsi lähtöohtana on nyyisen iinteistöjaotusen parempi huomioiminen aavarataisussa. Kaavaprosessi Maanäyttö- ja raennuslain 6 :n muainen ilmoitus aavan vireilletulosta julaistiin unnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä olme viioa Kaavamuutosen yleisötilaisuus oli Tilaisuudessa oli 13 untalaista. Asemaaavaluonnos pidettiin nähtävillä Kaavamuutosen yleisötilaisuus pidettiin aupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuudessa oli 18 osallistujaa. Toteuttaminen Asemaaavamuutos ei aiheuta välittömiä toteutustoimenpiteitä.

5 - 5 - LÄHTÖKOHDAT.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.1.1 Alueen yleisuvaus.1. Luonnonympäristö Ennen toista maailmansotaa suomalaisia aupuneja ja teollisuusalueita ympäröivät maa-alueet olivat täysin suunnittelemattomia. Outoummussa tätä ehitysestä parhaiden uvaa Kalattoman alue. Kalattoman asutusen alu sijoittuu 190-luvulle, jolloin aivostoimintaa uudistettiin suurtuotantoa varten. Alueen raentuminen aloi sääntelemättömänä ja raentamisen tapa jatui aina ja 1950 luujen taitteeseen saaa. Vuonna 1938 laadittu esustaajaman raennussuunnitelma laajeni osemaan myös Kalattoman aluetta vuonna Kalattomasta muodostui eräänlainen Outoummun toinen taajama ja siellä asui yhtiön työnteijöiden lisäsi muuta työväeä, uten äsityöläisiä, autoilijoita ja pienyrittäjiä. Toisen maailmansodan jäleen Kalattomalla asui noin asuasta. Myös alueen palvelut aloivat ehittyä. Esimerisi oman ansaoulunsa Kalaton sai vuonna ja 1980 luujen taitteessa alueella oli baari, posti ja asi päivittäistavaraauppaa. Alueella uli myös Outoummun taajaman ainoa sisäinen linja-autoyhteys. Sittemmin palvelut ovat hävinneet lähes oonaan. Nyyisin aupunginosassa toimii päiväoti ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston Outoummun ysiö. Työpaia-aluetta on Kalattomantien molemmilla puolilla mm. Oun hammaspyörä ja uljetusliieitä. Asemaaavaluonnosessa on n. 0 pientalon raennuspaiaa. Niistä suurin osa on raennettu. Kalattomantien varrella on raennuspaioja, jota ovat aavan muaisella puisto- tai maatalousalueella. Kaava-alueella sijaitsee Kalattoman lampi. Se on aupungin esustan ainoa merittävä vesistö. Sen pohjoisrannalla on omarantaisia tontteja. Muilta osin se rajoittuu suo- ja metsäalueisiin. Kaava-alueen pinta-ala on n ha. Arvoaimmat luontoohteet ovat Kalattoman lammen rantasuot ja lasuoja seä pieni avosuo Kalattoman lammen aaoispuolella, uva 1.

6 - 6 - Kuva 1 arvoaimmat luontoohteet. -Pieni avosuo Kalatoman lammen aaoispuolella sijaitsee pieni nimetön avosuo. Suo on luonnontilainen ja se sijaitsee samassa suppapainanteessa uin Kalaton. Suon esiosat ovat lyhytorsinevaa. Kasvillisuudessa esiintyy mm. luhtavillaa, pullosaraa ja arpaloa. -Kalattoman rantasuot ja lasuoja Kalattomalta Heinä-Osamolle laseva oja on uomaltaan aivettua. Vuosien saatossa uoma on maaperältään hieaa olevalla alueella saanut luonnontilaisen pienveden piirteitä. Ihmisvaiutusesta johtuen lasuoja ei ole vesilain muainen ohde, mutta ojan varsien ostea lehto on luontotyyppinä huomionarvoinen, uva.

7 - 7 - Kuva Lehtoasvillisuutta Kalattoman lasuojan varsilla. Kalattoman aaoisulmaan sijoittuu pieni luhtainen rantasuo. Suon ruohovaltaisessa asvillisuudessa esiintyy mm. suouaa, raatetta, maarianämmeää, urjenjalaa, suohorsmaa, luhtavuohennoaa ja terttualpia. Kalattoman länsipuolelle sijoittuva suo on ojitettu isovarpuräme. Kalattoman luoteisulmassa sijaitsee pieni luhtainen rantasuo, jona asvillisuudessa esiintyy samaa lajistoa uin järven aaoisulman luonnontilaisella ruohovaltaisella suolla. -Lepaot Kaii Suomen lepaolajit uuluvat EU:n luontodiretiivin liitteessä IV (a) mainittuihin lajeihin. Tämä taroittaa, että niiden lisäätymis- ja levähdyspaiojen hävittäminen tai heientäminen on iellettyä (luonnonsuojelulai 49 ). Kaii lepaolajit on myös rauhoitettu luonnonsuojelulain 38 :n nojalla. Kuva 3 lepaohavainnot. Jotta olosuhteet säilyisivät lepaoille suotuisina, puustoa ei saisi arsia enää nyyisestä. Toisaalta lehtivesaio ei saisi muodostua liian tiheäsi. Täreäsi lepaoiden ruoailualueesi on rajattu oo Kalattoman lampi rantametsineen. Lammen pohjoisosa, missä asutus ulottuu avoimine pihanurmineen aivan lammen rantaan, lienee uitenin lepaoille vähempiarvoinen tai jopa sopimaton. s. uva 3

8 Alueen maaperä Kaava-alueen maaperä on suurelta osin areaa hietaa ja hieaa, s. uva 4. Maaperä soveltuu raentamiseen. uva 4 alueen maaperä. K.1.3 Raennettu ympäristö Kalaton on väljästi raennettu pientalovaltainen alue aupungin esustan tuntumassa. Alueen raentaminen lienee alanut 190- luvulla. Raentaminen on tapahtunut hyvin vapaasti. Kalattoman omaotitalojen raentaminen jatui vilaana sodan jäleisinä vuosiymmeninä. Alueen möimäiset talot saivat naapureiseen rintamamiestyyppisiä omaotitaloja. Kuva 5 omaotitaloja Lammenadulla. (uvat Pea Piiparinen)

9 - 9 - Kuva 6 Kalattoman alueen raennusantaa 1940-luvun alussa. Alueelle ei syntynyt seleää esusta, vaan raennusryppäitä syntyi eri puolille aluetta. Kartta on osa laajempaa Outoummun alueen arttaa. Kalattomatien varrella on työpaia-alue, Kalattoman teollisuusylä. Kalattoman alueen suunnittelu ja ehittäminen 1970-luvulla liittyi paiaunnan raennemuutoseen ja aivostoiminnan päättymisajatusiin. Outoumpuun haluttiin orvaavaa teollisuutta ja 1970-luvulla uusisi työpaia-alueisi suunniteltiin Kalatonta ja Sysmäjärveä. Näin tulevien teollisuusalueiden lähettyville suunniteltiin Heiinpuiston ja Männiöpuiston pientaloalueet. Kalattoman ehittäminen hiipui, un teollisuusylä päätettiin perustaa vuosiymmenen lopussa Turulan anaalle. Entiset ansaouluraennuset ja asuntola muodostavat oman miljöön. Raennuset tuovat omalta osaltaan ajallista errosellisuutta oo aupunginosaan ja ovat samalla alueen harvoja julisia raennusia. Kalattomantie on Outoummun taajaman pääatuja. Muita alueen merittäviä atuja ovat Koonatu ja Lammenatu. Asemaaavassa on muutamia atuja, joita ei ole raennettu. Kaava-alueella on valmis energia-, vesi- ja viemäriverosto. Kauolämpöverostoa on Koonadulla ja siihen on liitetty mm. ammattiopiston raennuset. Raennus- ja ulttuurihistorialliset ohteet, Liite 6 Kaava-alueella sijaitsee ysi seudullisesti merittävä raennusohde ja asi paiallisesti merittävää ohdetta. Lisäsi alueella

10 - - on asi miljööohdetta. Seudullisesti merittävä on entinen ansalaisoulun opettajien asuntalo. Paiallisesti merittäviä ovat ammattiopiston pääraennus ja alattoman entinen ansaouluraennus. Miljööohteina ovat osa Koiviopellontiestä ja osa Lammenadusta. Kohteiden arvotus on suoritettu esustan osayleisaavan yhteydessä. Kohteiden ja alueiden uvaus seä suojeluperusteet ilmenevät liitteestä Maanomistus Kaava-alueen orttelimaat ovat suurelta osin ysityisomistusessa. Viristysalueet ovat suurelta osin aupungin omistusessa, s. uva 7. Kuva 7 maanomistus. Kaupungin omistamat maat ovat vihreällä.. SUUNNITTELUTILANNE..1 Kaava-aluetta osevat suunnitelmat, päätöset ja selvityset Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maauntaaava, joa on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1.,., 3. ja 4. vaiheen maauntaaavat. Maauntaaavassa aava-alue on taajamatoimintojen aluetta, A. Kaava-alueen aaoisulma on pohjavesialueella (pv). Pohjois-Karjalan maauntahallitus on äynnistänyt oonaismaauntaaavan taristusen, josta äytetään nimeä Pohjois-Karjalan maauntaaava 040. Maauntaaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväsytty esäuussa 016 ja parhaillaan on useita erillisselvitysiä äynnissä.

11 Joensuun seudun yleisaava 00 on hyväsytty seutuvaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut sen ja yleisaava on tullut voimaan Yleisaavassa aava-alue on mm. pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), viristysaluetta (V), palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja teollisuusja varastoaluetta (T). Lisäsi osa alueesta uuluu pohjavesialueeseen. Outoummun esusta-alueen osayleisaava on hyväsytty aupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Kalattoman osalta osayleisaava on laadittu toteutuneen maanäytön muaan. Asuminen on meritty pientalovaltaisesi asuntoalueesi, AP. Tästä alueesta puolet on tiivistettävää aluetta. Työpaiat on meritty teollisuusalueesi, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia, TY. Puistot on meritty lähiviristysalueesi, VL. Päiväodin ja ammattiopiston tontit on meritty julisten palvelujen ja hallinnon alueesi, P. Pääja ooojaaduissa ei ole muutosia. Kuva 8 ote Outoummun esustan alueen osayleisaavasta. Asemaaavana alueella on voimassa Pohjois-Karjalan lääninhallitusen vahvistama Kuusjärven unnan Outoummun asutustaajaman raennusaava. Maanäyttö- ja raennuslain 13 :n muaan raennuslain nojalla voimaan tullut raennusaava on voimassa MRL:n muaisena asemaaavana, jossa ei ole sitovaa tonttijaoa. Koonadun alueella on myös voimassa lääninhalli-

12 - 1 - tusen vahvistama asemaaavaa. Korttelin 08 asemaaava on vahvistettu Kuva 9 ote voimassa olevasta asemaaavasta. Osayleisaavan yhteydessä on tehty mm. seuraavat selvityset, jota ovat asemaaavan muutosen lähtöaineistoa: - Outoummun liienneturvallisuussuunnitelma 04/011. Suunnitelman päivitys äynnissä. - Luontoselvitys Ramboll Täydentävä luontoselvitys: asvillisuustäydennyset, Ramboll Täydentävä luontoselvitys: lepaot, linnusto, liito-orava, Ramboll Maisema- ja ulttuuriympäristöselvitys, Ramboll Kulttuuri- ja raennushistoriallisen selvitysen loppuraportti, Pea Piiparinen Asuntoaluevarauset liienneveron annalta liienneselvitys, Ramboll Muita selvitysiä: - Outoummun aupuni, Pohjavesialueet, Pohjois-Karjalan vesija ympäristöpiiri, 1994.

13 TAVOITTEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE 3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3..1 Lähtöaineiston antamat tavoitteet Kalattoman alueen asemaaava on vuodelta 1963 ja se on vanhentunut. Maanäyttö- ja raennuslain muaan unnan tulee seurata asemaaavojen ajanmuaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemaaavojen uudistamisesi. Kalattoman alueella on useita raennuspaioja, jota ovat viristys- tai maatalousalueella. Asemaaavassa on useita atuja, joita ei ole raennettu. Edellä mainitut asemaaavan ja toteutuneen maanäytön ristiriidat edellyttävät myös asemaaavan muuttamista. Kaava-alue on muana Outoummun esustan osayleisaavassa. Osayleisaava antaa hyvän pohjan Outoummun asemaaavojen uudistamisille. Sen laatimisen yhteydessä tehtiin perusteelliset selvityset ja ne ovat asemaaavojen muutosten lähtötietoina. Kaupungin asettamat tavoitteet Outoummun strategia on vuosille Sen muaan aupungin strategia raentuu olmen peruspilarin ympärille: 1. Kestävä untatalous - Kuntatalouden erityisenä risinä ovat tulorahoitus eli vuosiatteen riittävyys seä velaantuminen.. Työpaiojen riittävyys ja osaavan työvoiman saatavuus - Outoummun yritysten elinvoima on riippuvainen osaavasta ja työhönsä sitoutuneesta työvoimasta. 3. Toimivat palvelut - Palvelujen saatavuus, laatu ja ustannusehitys muodostavat olme toisiinsa iinteästi yteytyvää muuttujaa. Kuntalaisten on saatava riittävän laaduaat palvelut ohtuullisella verorasitusella ja riittävän ustannustehoaasti tasavertaisuuden periaatteita noudattaen. Outoummun vahvuudet asumisessa ovat asuntojen saatavuus, edullisuus, asumisväljyys ja yhteisöllisyys modernin asumisen muavuusilla.

14 Strategian vision 00 muaan: -Outoumpu on historiastaan ja nyyisyydestään ylpeä ja elinvoimainen aupuni, jossa on turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. -Outoumpu Aarreaupuni on ehittyvä, vaurastuva ja vetovoimainen teollisuus-, oulutus-, ulttuuri-, asumis- ja matailuaupuni, joa tarjoaa untalaisille laaduaat palvelut ja josta on hyvät liienneyhteydet maauntaesusiin. -Outoumpu tunnetaan atiivisena ja luotettavana yhteistyöumppanina. Maanäytön osalta strategiassa todetaan, että Outoumpu panostaa atiiviseen maanäytön suunnitteluun, asumisen marinointiin ja ennaoivaan aavoittamiseen. Kuntayhteistyö eri setoreilla seä seututasoinen maanäytön suunnittelu lisääntyy aiien Joensuun työssääyntialueen untien esen. Kaava-aluetta osevana tavoitteena on, että Kalatoman lammen ranta-alueen maanäytön tehostamisen mahdollisuudet selvitetään. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Joensuun seudun yleisaava 00 Joensuun seudun yhteisen yleisaavan laatimisen eseisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen aupuniseudun maanäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä oonaisuutena ja siten hallita paremmin seudun ehittymistä vetovoimaisesi, ilpailuyyisesi ja yhdysuntaraenteeltaan taroitusenmuaisesi. Outoummun esustan osayleisaava (uva 9) Tavoitteena on ollut laatia Outoummun esusta-alueen oieusvaiutteinen osayleisaava, joa ohjaa alueen tulevaa maanäyttöä ja raentamista seä näiden edellyttämien asemaaavojen ja asemaaavan muutosten sisältöä. Osayleisaavan tavoitevuosi on 030. Osayleisaavassa taristettiin toteutunut maanäyttö, aluevarauset ja osoitetaan asuinalueiden täydennysalueita. Osayleisaavassa huomioidaan pääasiassa voimassa olevien ja toteutuneiden asemaaavojen periaatteet. Osayleisaavassa aava-alue on osoitettu seuraavia aluevarausia:

15 AP, Asuinpientalovaltainen alue Merinnällä osoitettaan pääosin asumisäyttöön varattavat alueet, joiden asuinerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omaoti-, pari-, ytetyt pientalot ja rivitalot). - PY, Julisten palvelujen ja hallinnon alue Merinnällä osoitetaan luonteeltaan julisten palvelujen alueet, uten virastojen, opetus-, ulttuuri- ja sosiaalitoiminnan seä terveydenhuollon palvelutiloille taroitetut alueet. -TY, Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia. Merinnällä osoitetaan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat teollisuus- ja varastotoiminnan alueet. Alueelle ei tule sijoittaa teollisuutta, joa voi vaarallisten emiaalien äsittelyn tai varastoinnin vuosi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. - VL, Lähiviristysalue Merinnällä osoitetaan raennettujen alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat alueet, jota on taroitettu päivittäiseen uloiluun, viristyseen, leiiin ja luonnon oemiseen. Alueen taremmassa suunnittelussa tulee huolehtia riittävistä jalanuluyhteysistä asuinalueille ja iinnittää erityistä huomiota ympäristön laadun säilymiseen hyvänä. Asemaaavamuutos on Outoummun esustan osayleisaavan muainen. 3.. Tavoitteiden tarentuminen suunnittelun aiana 4. VAIHTOEHDOT Kaavaprosessin aiana aava-aluetta laajennettiin vähäisesti ottamalla muaan Kalattoman päiväodin tontti. Päiväoti on nyyisessä asemaaavassa maa- ja metsätalousalueella. Kosa päiväoti oli aluperäisen aava-alueen vieressä, niin sen liittäminen aava-alueeseen on taroitusenmuaista ilman, että se viivästyttäisi aavaprosessia. Kaavaprosessin aiana ei ole tutittu vaihtoehtoja. Vaihtoehto aavamuutoselle olisi, ettei aavamuutosta tehdä. Laadittua asemaaavaluonnosta verrataan voimassa olevaan asemaaavaan. Muutosia arvioidaan oheisen tauluon muaisesti. Tauluosta voidaan nähdä, että äyttötaroitusen muutoset ovat erittäin vähäiset.

16 VOIMASSA ASEMAKAAVA OLEVA ASEMAKAAVAMUUTOS Pintaala (ha) Tonttitehouus Raennusoieus (-m ) Pinta-ala (ha) Tonttitehouus Raennusoieus (m ) A-orttelialueet 15,91 e= ,57 e= T-orttelialueet 4,97 e= ,75 e= Y-orttelialueet 3,41 e= ,56 e= Kadut, tiet, , Viheralueet 14, , Maa- ja metsätalous, Loma-asunnot 1,1 e=0, ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5.1. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Kaavarataisu on asemaaavan muutosen tavoitteiden muainen. Toteutunut maanäyttö ja iinteistöjaotus ovat olleet aavamuutosen ensisijaisena lähtöohtana. Toteutunut maanäyttö on ollut myös esustan osayleisaavan lähtöohta. Myös muut osayleisaavassa esille tulleet asiat mm. raennus- ja ympäristösuojelun osalta on otettu muaan asemaaavan muutoseen. Kaavamuutos on pyritty teemään hyvin väljänä ja vähin määräysin, jotta alueelle luonteenomainen vapaa raentaminen voisi jatua tulevaisuudessa. Kaavaehdotusessa on n. 0 omaotitalon raennuspaiaa. Raentamattomia raennuspaioja on viisi. Uusille raennuspaioille ei ole tarvetta, osa aupungissa on paljon vapaita tontteja. Isojen tonttien jaaminen on mahdollista hallinnonjaosopimusella. Kalattoman lammen rannalla olevat loma-asuntojen paiat () on meritty asumiseen. Lammen länsirannalle on aupungin strategian ja osayleisaavan muaisesti lisätty asi omarantaista pientalotonttia.

17 Työpaiatontit Kalattomantien varrella on meritty myös suurelta osin nyyisen maanäytön muaisesti. Näin esim. Oun hammaspyörä siirtyy puistoalueelta orttelimaalle. Yhtiön tuotantoraennuset on raennettu poieamisluvilla. Asuntoadut on meritty asemaaavaan toteutuneen muaisesti. Tämä meritsee, että Pajaaarre ja Hieauja on poistettu asemaaavasta. Maijalanuja ja Saulinuja on lyhennytty raennetun muaisesi. Kaavassa Opinuja on siirretty paiaan johon se on raennettu. 5.. ALUEVARAUKSET Korttelialueet Asuinpientalojen orttelialue, AP Alueelle voidaan raentaa rivitaloja, ytettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistaroitusiin. Merinnällä on orttelissa 136 oleva alue (Koonadun ja Lammenadun ulmassa). Voimassa olevassa asemaaavassa alue on liie- seä huoltoasemaraennusten orttelialuetta. Alueen liietoiminta on hiipunut joten alue on taroitusenmuaista aavoittaa asumiseen. AP-äyttötaroitus merintä mahdollistaa alueen joustavan äytön ja mahdollistaa Pajaaarre-adun poistamisen asemaaavasta. Tonttitehouusluu e=0.5 ja enimmäiserrosluu on asi. Erillispientalojen orttelialue, AO Alueella voidaan raentaa ysi- tai asiasuntoisia pientaloja (omaotitaloja) asumistaroitusiin. Merittävä osa aavamuutosen orttelimaasta on meritty erillispientalojen orttelialueesi. AO-tontteja on 0 pl. Verrattuna voimassa olevaan asemaaavaan uusia AO-tontteja on 3 pl. Niistä 13 on sellaisia raennettuja tontteja, jota nyyisessä asemaaavassa ovat maa- ja metsätalousalueella. Viisi tonttia on asemaaavassa liieraennusten tontteina Lammenadun varrella. Liietoiminta on niistä loppunut jo vuosia sitten ja ne ovat asumisäytössä, ortteli 138. Kasi raennettua omaotitonttia on työpaiatontilla, ortteli 159. Kaavassa on viisi raentamatonta tonttia, joista olme on aupunginomistusessa. Ysityisten omistamat tontit ovat jo nyyisessä asemaaavassa. Kaupungin tontit syntyvät un orttelin 08

18 YS-tontti muutetaan asumiseen ja Kalattoman länsirannalle aavoitetaan osayleisaavan muaisesti asi uutta tonttia. Voimassa olevasta asemaaavasta poistuu AO-tonttia. asi liitetään ammattiopiston tonttiin. Näillä tonteilla on opiston pysäöintipaioja. ahden tontilla on Kalattoman entisen ansaoulun opettajien asuntola, joa on nyyisin lastensuojeluysiö äytössä. Edellä olevissa tapausissa on yse asemaaavan selvästä vanhentuneisuudesta suhteessa nyyiseen maanäyttöön. uusi AO-tonttia poistuu un Maijalanujan ja Saulinujan raentamattomat osat poistetaan asemaaavasta. Tonttitehouusluu e=0.5 ja enimmäiserrosluu on asi. Ainoa poieus on ortteli 5. Korttelin tontti on niin suuri, että on taroitusenmuaista äyttää tonttitehouutta, joa mahdollistaa nyyisen laajuisen raentamisen tulevaisuudessa. Kortteli 5 rajoittuu Kaavitiehen (maantie) eiä ole taroitusen muaista sallia lisää suoraa tonttiliiennettä maantielle. AO-tonteilla ei ole raennusaloja vaan yleisissä määräysissä annetaan vähimmäisetäisyydet tonttien rajoista. Tällä pyritään säilyttämään alueelle luonteenomainen vapaa raentamistyyli. Osa Koiviopellontien ja Lamminadun aluetta on osayleisaavan muaisesti meritty alueesi, jolla on ulttuurihistoriallisia ja taajamauvallisia arvoja, s-. Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue, AL Alueella voi olla asuinraennusia, liie- ja/tai toimistoraennusia seä yhdistettyjä asuin-, liie- ja toimistoraennusia. Merintä on orttelissa 145 Koonadun varrella. Tontilla on pienehö liieraennus. Kaavamerinnällä mahdollistetaan esim. asuminen, jos liietoiminta laaa. Tonttitehouusluu e=0.5 ja enimmäiserrosluu on asi. Palveluraennusten orttelialue, P Palveluraennusten orttelialue on taroitettu aluetta palvelevia toimintoja uten sosiaali- ja terveyspalveluja, lasten päiväotia, elintarviemyymälää, ampaamoa, parturia jne. varten. Merintä on orttelissa 1. Tontilla on Kalattoman päiväoti. Voimassa olevassa asemaaavassa päiväoti on maa- ja metsä-

19 talousalueelle. Kaavamuutosella poistetaan ristiriita nyyisen maanäytön ja asemaaavan välillä. Tonttitehouusluu e=0.30 ja enimmäiserrosluu on ysi. Palveluraennusten ja asuinraennusten orttelialue, PA-1 Korttelialue on taroitettu ysityisiä ja julisia palveluita, palveluasemista ja asumista varten. Merintä on orttelissa 139 Koonadun ja Lammenadun risteysessä. Tontilla on Kalattoman entisen ansanoulun opettajien asuntola. Raennusessa toimii nyyisin lastensuojelu. Asemaaavassa em. tontti on omaotiraennusten ja muiden enintään ahden perheen talojen orttelialuetta, AO. Entinen opettajien asuntola on valmistunut v Tältä osin asemaaavan on ehä laadittu virheellisesti. Ei ole oletettavaa, että aavan laatimisvaiheessa uuden asuntolan tilalle haluttiin omaotitalo. Kaavamuutosella poistetaan ristiriita nyyisen maanäytön ja asemaaavan välillä. Tontin äyttötaroitusmerintä on väljä. Yhteisunnan palveluraenteet muuttuvat nopeaan tahtiin, joten aavamuutosella on syytä varautua raennusen muuttuviin ja erilaisiin tarpeisiin. Tonttitehouusluu e=0.30 ja enimmäiserrosluu on asi. Raennus on suojeltu merinnällä sr-3. Merinnän muaan yseessä on suojeltava raennus, jolla huomattavaa raennus- tai ulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa. Kohdetta ei saa puraa, eiä sen uloasua muuttaa siten, että ohteen arvoaat ominaispiirteet tuhoutuvat. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen raentamista osevan lupaasian rataisemista. Opetustointa palvelevien raennusten orttelialue, YO Alueelle voidaan raentaa ouluja ja muita oppilaitosia. Merintä on orttelissa 139. Tontilla on Pohjois-Karjalan ammattiopiston Outoummun ysiön toimitilat. Osa raennusista on alun perin ollut Kalattoman ansaoulun äytössä. Nämä osat on meritty suojelumerinnällä. Kaavamuutosella ammattiopiston tontin maa-alue päivitetään nyyisen äytön muaisesi eli siihen liitetään paioitusalueena olevat AO-tontit. Käyttötaroitusmerintä säilyy entisellään eli opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialueena.

20 - 0 - Tonttitehouusluu e=0.50 ja enimmäiserrosluu on olme. Tontilla olevat entiset ansaouluraennuset ovat valmistuneet v ja 195. Vuonna 1971 niissä aloitti toiminnan Pohjois- Karjalan esusammattioulun sivupiste. Siinä yhteydessä valmistui pihalle työhalli. Vuonna 1989 tehtiin v. 195 valmistuneeseen raennuseen laajennusosa. Alun perin ansaouluäyttöön valmistuneet raennusen on meritty aavaan sr-3 merinnällä. Merinnän muaa yseessä on suojeltava raennus, jolla on huomattavaa raennus- tai ulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa. Kohdetta ei saa puraa, eiä sen uloasua muuttaa siten, että ohteen arvoaat ominaispiirteet tuhoutuvat. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen raentamista osevan lupa-asian rataisemista. Kirojen ja muiden seuraunnallisten raennusten orttelialue, YK Alueelle voidaan raentaa seuraunnan ja usonnollisen yhteisön toimintaa varten taroitettuja raennusia. Merintä on orttelissa 136. Tontilla on Jehovan todistajien valtaunnan sali. Osa toiminnan vaatimista pysäöintipaioista on aavan muaisella maantien alueella. Tätä ongelmaa ei aavamuutosella voida poistaa, osa maantien liittymille tarvitaan normien muaiset näymäalueet. Voimassa oleva asemaaavassa tontti on liieraennusten orttelialuetta, AL. Kaavamuutosella poistetaan asemaaavan ja toteutuneen maanäytön välinen ristiriita. Tonttitehouusluu e=0.30 ja enimmäiserrosluu on asi. Teollisuusraennusten orttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia, TY Merintä on taroitettu äytettäväsi lähinnä asunto-, esusta- tai muulla sellaisella alueella, jolla on erityinen tarve aavalla ohjata teollisuuden laatua niin, ettei se aiheuta häiriötä ympäristölle. Alueella sijaitsee tai sille voidaan raentaa raennusia sellaiselle teollisuudelle, joa ei aiheuta melua, ilman, veden tai maaperän saastumista, rasasta liiennettä tai muita ympäristöhäiriöitä ja joa siten voi sijoittua esimerisi asuntojen välittömään läheisyyteen. Merintä on ortteleissa ja 3 Kalattomantien varrella. Tämä työpaiaesittymä on suurelta osin raentunut

21 - 1 - luvulla. Voimassa olevassa asemaaavassa osa tonteista on pienteollisuusraennusten orttelialueella ja osa puistoalueella. Viimesi mainitut raennuspaiat on toteutettu poieamisluvilla. Kaavamuutosella poistetaan toteutuneen maanäytön ja asemaaavan välisiä ristiriitoja. Lisäsi on otettu huomioon osayleisaavassa esitetty vähäinen alueen laajennus. Kalattomantien pohjoispuolen tonttien tehouusluu on e=0.40 ja eteläpuolella e=0.5. Eteläpuolella on pienempi tehouus, osa tontit sijoittuvat asutusen eselle. Kaiien tonttien enimmäiserrosluu on asi. TY-tontit ovat lähellä asutusta ja luonnon monimuotisuuden annalta merittäviä alueitta. Yleisiin määräysiin on tästä johtuen lisätty määräys, jolla on täsmennetty TY-1 -merintää. Määräysen muaan TY-orttelialuelle voidaan sijoittaa vain ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotoimintaa. Alueelle ei tule sijoittaa teollisuutta, joa voi vaarallisten emiaalien äsittelyn tai varastoinnin vuosi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. Kalattomantien itäosa on osayleisaavan muaisella pohjavesialueella. Asemaaavassa on tämän huomioiva seuraava määräys: Kortteleissa 159 ja 3 ei saa säilyttää irrallaan tai varastoida emiaaleja, nestemäisiä polttoaineita eiä pohjavettä liaavia aineita. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen. Lastaus- ja purualueet seä ajoneuvoliienteeseen ja pysäöintiin äytettävät alueet on eritettävä vettäläpäisemättömällä materiaalilla. Yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten alue, ET Merinnällä osoitetaan tietoliienteen, yhdysuntatenisen huollon raennusten ja laitosten uten voimaloiden, vedenottamoiden, vedenpuhdistamoiden ja niihin liittyvien jätteidenäsittelylaitosten alueet. Merintä on orttelissa Kalattomantien ja orttelissa 4 Kaavintien varella. Merinnällä on osoitettu olevan puistomuuntajan paia. Muut muuntajat ovat joa maantien alueella tai orttelimaalla. Maantien alueelle muuntaja voidaan sijoittaa ilman eri merintää. Korttelialueen muuntajien osalta on aavamääräys, joa mahdollistaa niiden sijoittamisen orttelialueelle.

22 - - Muut alueet Katualue Asuntoadut on meritty aavaan toteutuneen muaisesti. Näin ollen, että Pajaaarre ja Hieauja on poistettu asemaaavasta, osa niitä ei ole raennettu eiä niiden raentamiseen ole tarvetta. Maijalanuja ja Saulinuja on lyhennetty nyytilanteen muaisesi. Kaavassa Opinuja on siirretty paiaan, johon se on raennettu. Lammenadun itäpään liittymä Kaavitiehen on ataistu. Rataisu on esitetty osayleisaavan liienneveroselvitysessä. Liite 5. Liittymä poistaminen tuli esille myös asuaspalautteessa. Rataisun myötä linja-autoliienteelle joudutaan teemään uudet pysäit Koonadun ja Lammenadun risteysen läheisyyteen. Lammenadun itäpäähän on tehty varaus ääntöpaialle. uva 11 Lammenadun itäpäähän suunniteltu ääntöpaia Maantien alue, LT Maanäyttö- ja raennuslain 83.4 :n muaan maantien liiennealueita voidaan osoittaa valta-, anta- ja seututeitä seä niitä yhdistäviä ja niiden jateena olevia teitä varten, jota palvelevat pääasiallisesti muuta uin paiallista liiennettä. Merintää on äytetty aava-alueella olevien Polvijärventien (tienumero 504) ja Kaavintien (tienumero 573) osalla. Maantien alue on säilytetty entisellään ELY-esusen ohjeistusen muaisesti.

23 - 3 - Ainoa rajausenmuutos on tehty Lamminadun ja Polvijärventie risteysessä orttelin 13 osalta. Muutosella on hiuan laajennettu orttelia 13. Kaavintieltä on useita suoria tonttiliittymiä omaotitaloille. Ne aii säilyvät hieman muutettuna. Muutoset osevat; Korttelin 159 tonttien liittymät tulee yhdistää tonttien rajalle. Korttelin 14 olmelle tontille (tilat 6:7, 6:8 ja 6:39) ei asemaaavassa ole liittymään Kaavintielle. Käynti niille tapahtuu Lamminadun jateena olevan ajouran autta. Kaavassa maantien alueella on ajon mahdollista merintä. Lähiviristysalue, VL Merinnällä osoitetaan viristys- ja uloiluäyttöön taroitetut, lähinnä taajamaraenteen sisäiset tai siihen välittömästi liittyvät alueet, joita ei ole taroitus raentaa varsinaisisi puistoisi. Merinnällä on osoitettu Kalattoman lammen ympärille jäävät viheralueet ja Kalattomatien eteläpuolen viheralueet. Viheralueet ovat osayleisaavan muaisia eiä niiden määrässä ja rajausessa tapahdu merittäviä muutosia. Osalla aluetta on luo-1 ja luo- merintä (s. luonnonsuojelualueet) Suojaviheralue, EV Merinnällä osoitetaan sellaiset lähinnä liienneväylien varrella olevat viheralueina säilytettävät alueet, joiden taroitusena on pääasiassa suojata muita alueita liienteen melu- ym. haitoilta, ja joita ei sijaintinsa taia voida äyttää viristysalueina. Merinnällä on osoitettu maanteiden vierellä ovat viheralueet, joita ei voida äyttää viristyseen. Metsätalousalue, M-1 Merinnällä on osoitettu orttelin 5 molemmilla puolilla ysityisomistusessa olevat alueet. Rataisuun on päädytty maanomistajan anssa äytyjen neuvottelujen pohjalta. Tältä osin merintä poieaa osayleisaavasta. Jos aavaehdotusessa olisi päädytty osayleisaavan muaiseen rataisuun, olisi se edellyttänyt atuveron raentamista alueelle, osa uudet liittymät eivät ole mahdollisia maantiehen. Osalla aluetta on luo-1 merintä (s. luonnonsuojelualueet)

24 - 4 - Vesialue, W Luonnonsuojelualueet Alue, joa on taroitettu säilytettäväsi vesialueena, osoitetaan aavassain vesialueesi. Merintä osee Kalattoman lampea. Merinnän osalta ei muutoista nyyiseen asemaaavaan. Kalattoman rantasuot, sen lasuoja ja pieni avosuo on meritty asemaaavan osayleisaavan muaisesti merinnällä luo-1, luonnon monimuotoisuuden annalta erityisen täreä alue. Luonnon ja eliöiden olosuhteita ei saa heientää. Merinnällä osoitetaan mm. eologisten yhteysien annalta merittäviä tai lajiriaita luontoalueita, osteioja, perinnebiotooppeja, uhanalaisten lajien esiintymisalueita ja metsälain :n muaisia erityisen täreitä elinympäristöjä. Alueen äyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden annalta täreiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytyset. Kalattoman lammen ranta-alueet ovat lepaoiden ruoailualuetta. Asemaaavaan se on meritty osayleisaavan muaisesti merinnällä luo-, lepaoiden ruoailualue, joa on luonnon monimuotoisuuden annalta erityisen täreä alue. Alueen puustoa tulee säilyttää suojapuustona. Raennetun ulttuuriympäristön ohteet s. liite 6 Raennusohteet Kaii olme raennusohdetta liittyvät ansaoulutoimintaa Kalattoman alueella. Raennuset ovat valmistuneet ja 1950 luvulla Kuusjärven unnan toimesta. Raennuset muodostavat Kalattoman ouluraennusten miljöön. Ne omalta osin tuovat ajallista errosellisuutta oo aupunginosaan ja ovat samalla harvoja julisia raennusia. Raennusten aupuniuvallinen asema on näyvä. Raennusohteet on meritty aavaehdotuseen sr-3 merinnällä. Merinnän muaa yseessä on suojeltava raennus, jolla on huomattavaa raennus- tai ulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa. Kohdetta ei saa puraa, eiä sen uloasua muuttaa siten, että ohteen arvoaat ominaispiirteet tuhoutuvat. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen raentamista osevan lupa-asian rataisemista.

25 - 5 - Miljööohteet Molemmat ohteet, osa Koviopellontietä ja osa Lammenatua, ovat pääosin raennettu luvuilla. Puurunoiset raennuset ilmentävät monipuolisesti usean vuosiymmenen aiana valmistunutta työläisaritehtuuri ja asumista. Alueen yhtenäisen ilmeen muodostavat pientalot pihapiireineen, joista osa on lähellä aluperäistä ilmettä. Kaupuniuvallisesti ohteet muodostavat moni-ilmeisen alueen KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Vaiutusten arvioinnissa asetetaan rinnaain voimassa oleva asemaaava ja asemaaavamuutosen mahdollistama tilanne. Osin vaiutusia peilataan toteutuneeseen maanäyttöön Vaiutuset raennettuun ympäristöön - vaiutuset yhdysuntaraenteeseen Asemaaavan muutosella ei esitetä alueelle uusia, nyyisestä maanäytöstä, poieavia rataisuja. Asemaaavan muutosen vaiutuset yhdysuntaraenteeseen ovat vähäiset. Kaavarataisu nojaa nyyiseen atuveroon ja unnallisteniseen verostoon. Kaavamuutos on osayleisaavan muainen. Asemaaavan ajantasaistamisella luodaan aiempaa paremmat mahdollisuudet raentamiselle ja muulle maanäytölle, osa ajantasainen asemaaavan taaa sujuvan lupaprosessin. Kaavamuutos tuee ulttuuriperinnön ja luonnonympäristön arvoaiden ominaispiirteiden säilymistä. - vaiutuset raennettuun ympäristöön Kaavamuutosella ei juuriaan osoiteta uusia raennuspaioja tai muuta maanäyttöä muuttavaa toimintaa, joten aavamuutoset vaiutuset raennettuun ympäristöön ovat vähäiset. Asemaaavallisesti merittävintä on, että aavamuutosella poistetaan toteutuneen maanäytön ja asemaaavan erot. - vaiutuset palveluihin Kaavamuutosella ei ole vaiusta alueen palveluihin, osa muutos ei lisää alueen väestöä. Alueella on Kalattoman päiväoti. Kaavamuutosella sille luodaan tontti, joa mahdollistaa tarvittaessa sen laajentamisen. Koulupalvelu Outoummussa on esitetty esustaan eiä aavalla ole vaiutusta tähän linjauseen.

26 - 6 - Kalattoman alueella on ollut aupallisia palveluja. Asuasmäärän ja sitä autta ostovoiman väheneminen ei enää mahdollista aupallisia palveluja alueella. Kaavamuutosella ei lisätä aupallisia palveluja alueelle. Kaupalliset palvelut ovat vähenemässä oo Outoummun alueella. - vaiutuset elineinotoimintaan Vaiutuset elineinotoimintaan ovat osin positiiviset, osin neutraalit. Osa yritystoiminnasta on ollut asemaaavan viher- ja maatalousalueella. Kaavamuutosella tämä ristiriita poistetaan ja näin turvataan yritystoiminnan jatuvuus alueella. Kaavamuutos mahdollistaa työpaia-alueen vähäisen laajentumisen Kalattomantien pohjoispuolella. - vaiutuset liienteeseen Maantie- ja atuvero säilyvät entisellään, joten aavamuutosella ei ole vaiutusta liienteeseen eiä liiumiseen alueella. Asemaaavasta poistettavia atuja ei ole raennettu, joten niiden poistamiselle ei ole vaiutusta alueella liiumiseen. Asemaaavassa Kalattomantien leveys on n. 18 metriä. Tämä mahdollistaa osayleisaavan muaisen evyenliienteen yhteyden raentamisen. - vaiutuset tenisen huollon verostoihin Kaavamuutos ei aiheuta muutosia tenisen huollon verostoin. Korttelialueilla olevat johdot, muuntajat yms. on meritty aavaarttaan. Tämä parantaa asemaaavan taruutta ja taroitusenmuaisuutta. - vaiutuset raennettuun ulttuuriympäristöön Raennus- ja ulttuurihistoriallisen selvitysen (Piiparinen 013) muaisesti ohteet on huomioitu aavaartalla merinnöin ja määräysin. Kaavamuutosella turvataan alueen merittävän raennetun ympäristön säilymistä Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön -vaiutuset luonnonoloihin Luo-merinnöillä turvataan paiallisesti arvoaiden luontoohteiden ja lepaoiden ruoailualueiden säilyminen. Maanäytöllisesti merittävin luonnonympäristöön ohdistuva vaiutus on ahden asuinraennusen tontin aavoittaminen osayleisaavan muaisesti Kalattoman lammen länsirannalle. Tämän muutosen vaiu-

27 Muut vaiutuset tus on vähäinen verrattuna siihen, että arvoaat luontoohteet suojellaan. Kalattomantien itäpää on pohjavesialuetta. Tältä osin aavassa määrätään, ettei alueella saa säilyttää irrallaan tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eiä muita pohjavettä liaavia aineita. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen. Lastaus- ja purualueet seä ajoneuvoliienteeseen ja pysäöintiin äytettävät alueet on eritettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Määräysen pitäisi estää pohjaveden saastuminen. Nyyisessä asemaaavassa ei ole vastaavaa määräystä, joten aavamuutosella parannetaan vesisuojelua. - vaiutuset maisemauvaan Maisemauva muuttuu Kalattoman lammen länsipuolen osalta sinne tulevan ahden raennuspaian osalta. Nyyinen metsämaisena muuttuu asumiseen. Muutos oo aava-alueen mitassa on vähäinen. -vaiutuset yhdysuntatalouteen Vaiutuset yhdysuntatalouteen ovat vähäiset, osa aavamuutos ei aiheuta paollisia ustannusia atuihin, vesihuoltoon tai verostoihin. Kalattomantien varteen osayleisaavassa olevan evyenliienteen yhteyden raentaminen ei ole iireellinen ja se voidaan ajoittaa aupungin taloustilanteen muaan. Kaavamuutos ei tuo ustannusia myösään palvelujen raentamiseen. Kaupuni saa tuloja tonttien myynnistä ja liittymismasuista. -vaiutuset sosiaalisiin oloihin 5.4. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavamuutosen vaiutuset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja hyvinvointiin ovat vähäiset, osa aavamuutosella suurelta osin vain vahvistetaan nyyinen maanäyttö. Osayleisaavassa on viisi puhdistettavaa/unnostettavaa maaaluetta. Asemaaavaan alueet on meritty ohdemerinnällä, saa. Merintä taroittaa puhdistettavaa/unnostettavaa maa-aluetta. Ennen raennusluvan myöntämistä alueen pilaantuneisuus on selvitettävä ja tarvittaessa puhdistettava ennen raentamiseen

28 - 8 - aloittamista. Merintä siirtää mahdollisesti puhdistettavien alueiden pilaantuneisuus selvityset raennusluvan yhteyteen. Osayleisaavan yhteydessä selvitettiin maanteiden teoreettiset melualueet. Mitoittavana teijänä on päivämelun taso 55 db. Polvijärventien osalta melualue on 30 m ja Kaavintien osalta 16 metriä tien esilinjasta. Polvijärventien puolella asi nyyistä raennuspaiaa jää vähäisesti melualueelle. Kosa yseessä on nyyiset raennuspaiat, ei niiden osalta tarvita melusuojausta. Kaavamuutosen yhteydessä ei ole tehty tarempaa meluselvitystä, osa maanteiden läheisyyteen ei tule yhtään uutta raennuspaiaa. Raennus- ja ympäristölautaunnan lausunnon pohjalta aavaehdotuseen on lisätty määräysiä melutasosta tonttien rajoilla: Kortteleihin 157 ja 158 raennettavien laitosten aiheuttaman melutaso orttelin rajalla ei saa ylittää melun A-painotetun evivalenttitason päiväohjearvoa (lo 07-) 55 db eiä yöohjearvoa (lo -07) 50 db. Merinnällä on meritystä silloin un o. ortteleissa on vireillä raennuslupa. Silloin melulle voidaan asettaa em. mainittuja raja-arvoja. 6. TOTEUTUS 7. SUUNNITTELUVAIHEET Haneen lähtöohta Kaavamuutos ei johda merittäviin raennustoimiin. Kalattoman lammen länsipuolelle tulevat asi uutta tonttia raentunevat lähivuosina. Niille johtava ajoyhteys jää tontin omistajien tehtäväsi. Maanäyttö- ja raennuslain muaan unnan tulee seurata asemaaavojen ajanmuaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemaaavojen uudistamiseen. Kaava-alueella on suurelta osin voimassa Pohjois-Karjalan lääninhallitusen vahvistama Kuusjärven unnan Outoummun asutustaajaman raennusaava, joten asemaaava on uudistettava. Kaava-alue on muana Outoummun esustan osayleisaavassa. Osayleisaava antaa hyvän pohjan Outoummun asemaaavojen uudistamisille. Sen laatimisen yhteydessä tehtiin perusteelliset selvityset ja ne ovat myös asemaaavojen muutosten lähtötietoina. Kalattoman alueella on useita raennuspaioja, jota ovat viristys- tai maatalousalueella. Asemaaavassa on useita atuja, joita ei ole raennettu. Asemaaavan muutosessa huomioidaan nämä

29 - 9 - asemaaavan ja toteutuneen maanäytön ristiriidat. Lisäsi lähtöohtana on nyyisen iinteistöjaotusen parempi huomioiminen aavarataisussa. ase- Kaavamuutosen vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma seä maaavaluonnos Maanäyttö- ja raennuslain 6 :n muainen ilmoitus aavan vireilletulosta julaistiin unnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä olme viioa Kaavamuutosen yleisötilaisuus oli Tilaisuudessa oli 13 untalaista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut ja lausunnot seä aavoitusen vastineet, s. liite 3. Asemaaavaluonnos pidettiin nähtävillä Kaavamuutosen yleisötilaisuus pidettiin aupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuudessa oli 18 osallistujaa. Kaavaehdotus Asemaaavaehdotuseen tehtyjä muutosia - päivitetty pohjaartta ja orjattu tonttijaoja - tehty vähäisiä muutosia orttelirajoihin - orttelin 139 YO-orttelinosan äyttötaroitusta on laajennettu - ortteleihin 157 ja 158 raennettavien laitosten aiheuttaman melutaso orttelin rajalla on annettu raja-arvot - on annettu määräys, että maateihin rajoittuvilla tonteilla asuinraennuset on sijoitettava maantienpuolelle - lisätty pohjavesialue osayleisaavan muaisena. - orjattu LT-merinnän selitys maantien alueesi - Lisätty ohdemerinnät puhdistettaville/unnostettaville maaalueille osayleisaavan muaisesti. - orjattu luo-1 ja luo- merintöjen selitystä - lisätty raennusalat orttelialueilla oleville muuntajille - tehty taristusia maantiealueiden rajausiin - poistettu Lamminadun itäpäästä liittyminen Kaavitiehen - lisätty avo-oja merinnät ortteleihin 13 ja muodostettu muuntajalle oma ortteli 4 Kaavintien varrella Kaavan laatija: yli-insinööri Jua Ropponen, YKS 577

30 Asemaaavan seurantalomae Asemaaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 309 Outoumpu Täyttämispvm Kaavan nimi KALATTOMAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Hyväsymispvm Ehdotuspvm Hyväsyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväsymispyälä Kunnan aavatunnus Generoitu aavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 66,719 Uusi asemaaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemaaavan muutosen pinta-ala [ha] 66,719 Ranta-asemaaava Rantaviivan pituus [m] Raennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomaraennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 66,719 0, ,14 0, A yhteensä 1,5748 3, ,4 5, P yhteensä 0,7756 1, 36 0,30 0, Y yhteensä,555 3, ,49-0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä 7, , ,37, V yhteensä 13,6083 0,4 0-0,993 0 R yhteensä -1, L yhteensä 9,459 14,1 0-0, E yhteensä,4433 3,7 0, S yhteensä M yhteensä,15 3,1-8, W yhteensä 6,4815 9,7 0 0, Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä

31 Alamerinnät Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 66,719 0, ,14 0, A yhteensä 1,5748 3, ,4 5, AP 1,3778 6, ,5 1, AO 0, , ,4 6, AL 0,5 0,5 63 0,5-1, AM -0, P yhteensä 0,7756 1, 36 0,30 0, P 0, ,1 96 0,30 0, PA-1 0,4 5, ,30 0,4 130 Y yhteensä,555 3, ,49-0, YO, , ,50 0, YS -0, YK 0,1691 6, ,30 0, YV -1, C yhteensä K yhteensä T yhteensä 7, , ,37, T -0, -841 TY 7,7531 0, ,37 7, TP -4, V yhteensä 13,6083 0,4 0-0,993 0 V -1,536 0 VL 13,6083 0,0 0 11,808 0 VU -0,65 0 R yhteensä -1, RH -1, L yhteensä 9,459 14,1 0-0, Kadut 3, ,9 0-0, Katuau./torit -0,038 0 Kev.lii.adut -0,170 0 LT 5,479 58,1 0-0,01 0 LP -0, LM -0, E yhteensä,4433 3,7 0, ET 0,0155 0,6 0 0, EV,478 99,4 0,478 0 S yhteensä M yhteensä,15 3,1-8, M -,390 0 M-1,15 0,0,15 W yhteensä 6,4815 9,7 0 0, W 6,4815 0,0 0 0, Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä Asemaaava 160 Ei-asemaaava 160

32 ;ΝΓΚΥΓςΟκκΤκ[ΥΓς #ΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥΘΠΤΧΓΠΠΓςςΧΞΧΞκϑΚΠςκκΠΠΓΝΛκΠΟΓςΤΚΠΡκκϑκΠςΘΠςΚΠΤΧΛΘΚΥςΧΛΧςΧΝΘΩΥΤΧΓΠΠΩΥΞκϑΚΠςκκΠΧϑΦΓΠΟΓςΤΚΠ ΡκκϑκΠςΘΠςΚΠΤΧΛΘΚΥςΧ4ΧΓΠΠΩΥςΧΓΚΥΧΧΤΧΓΠςΧΧΟΓςΤΚκΝκϑΓΟΟκΥΞΓΥΚΧΝΩΓςςΧ #1ΛΧ;1ΘΤςςΓΝΚΧΝΩΓΚΝΝΧΩΩΦΚΥΤΧΓΠΠΩΥΓςΘΠΥΘΞΓΝΝΩςςΧΞΧΧΝΩΓΓΠΘΝΓΞΧΧΠΤΧΓΠΠΩΥΧΠςΧΧΠ.ΧΧΛΓΠΠΓςςΧΓΥΥΧΘΝΓΟΧΥΥΧΘΝΓΞΧΧΧΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥςΧςΩΝΓΓΥκΚΝ[ςςκκΧΝΩΡΓΤκΚΥΓΠΤΧΓΠΠΩΥΓΠΝΩΘΠΠΓΛΧΧΝΩΓΓΝΝΓς[[ΡΚΝΝΚΠΓΠ ΞκΤΚς[Υ /ΧΧΠςΓΚϑΚΠΤΧΛΘΚςςΩΞΚΝΝΧςΘΠςΓΚΝΝΧΧΥΩΚΠϑΩΘΠΓΚΦΓΠΚΝΟΧΠΞΧΚϑςΘΞΓΠςςΚΚΝΓΛκΓΚΥΧΧΥΚΛΘΚςςΧΧΟΧΧΠςΚΓΠΡΩΘΝΓΝΝΓ#ΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥΓςΘ ΥΚΛΘΚςΓςςΧΞΧΠΚΚΠΓςςκΠΓΥΩΘΛΧΧΞΧςΡΚϑΧΧΝΩΓςςΧΝΚΚΓΠςΓΓΠΟΓΝΩΝςΧ /ΩΚΝΝΧΩΚΠΧΥΩΟΚΥΓΓΠΞΧΤΧςςΧΞΚΝΝΧςΘΠςΓΚΝΝΧΥΧΧΦΧΧΠΤΧΓΠςΧΧΧΥΩΠςΘΛΧΚΚΠςΓΚΥς{ΠϑΘΚΦΘΠΧΠΠΧΝςΧςΧΤΞΚςςΧΞΧΧϑΓΠΚΝ{Υς{κΞΧ ΘΤςςΓΝΚΧΝΩΓΚΝΝΓΞΘΚΥΚΛΘΚςςΧΧΟΩΩΠςΧΟΘΚςΧΡΩΟΡΡΧΧΟΘΚςΧΩΠΠΧΝΝΚΥςΓΠΚΥΚκΛΘϑςΘΛΧ[ΟΥςΓΠΚΥΚκΝΧΚςςΓΚςΧ ΘΤςςΓΝΓΚΥΥΧΛΧΓΚΥΧΧΥκΚΝ[ςςκκΚΤΤΧΝΝΧΧΠςΧΚΞΧΤΧΥςΘΚΦΧΠΓΥςΓΟκΚΥΚκΡΘΝςςΘΧΚΠΓΚςΧΓΚκΟΩΚςΧΡΘϑΛΧΞΓςςκΝΚΧΧΞ ΧΚΠΓΚςΧφΝΛ[ΥκΚΝΚ{ςΘΠΥΚΛΘΚςΓςςΧΞΧΤΧΓΠΠΩΥΓΠΥΚΥκςΚΝΘΚϑΚΠςΧΚΟΧΧΠΡκκΝΝΓΞΓΥΚςΚΚΞΚΚΥΓΓΠΥΩΘΛΧΧΝςΧΧΥΓΓΠ.ΧΥςΧΩΥΛΧΡΩΤΩΧ ΥΓκΧΛΘΠΓΩΞΘΝΚΚΓΠςΓΓΥΓΓΠΛΧΡ[Υκ{ΚΠςΚΚΠκ[ςΓςςκΞκςΧΝΩΓΓςΘΠΓΤΚςΓςςκΞκΞΓςςκΝκΡκΚΥΓΟκςς{ΟκΝΝκΟΧςΓΤΚΧΧΝΚΝΝΧ 6;ΘΤςςΓΝΚΧΝΩΓΝΝΓΞΘΚΦΧΧΠΥΚΛΘΚςςΧΧΞΧΚΠ[ΟΡκΤΚΥς{ϑκΚΤΚ{ΚςκΧΚϑΓΩςςΧΟΧςΘΠςΧςΓΘΝΝΚΥΩΩΥΛΧΞΧΤΧΥςΘςΘΚΟΚΠςΧΧ#ΝΩΓΓΝΝΓΓΚςΩΝΓΥΚΛ ςγθννκυωωςςχλθχξθκξχχτχννκυςγπγοκχχνκγπκυκςςγν[πςχκξχτχυςθκππκπξωθυκχκϑγωςςχχυωωτθππγςςθοωωυξχχτχχ ΘΤςςΓΝΚΠ;1ΘΤςςΓΝΚΠΘΥΧΧΠΞΘΚΦΧΧΠκ[ςςκκΟ[{ΥΝΚΚΓςΘΚΟΚΥςΘςΩςΚΟΩΥΓϑΚςςκΟΚΥΛΧςΩΘςΧΠΠΘΝΝΚΥςΧςΘΚΟΚΠςΧΧ ΡΧΝΞΓΝΓΞΚΓΠΤΧΓΠΠΩΥςΓΠΘΤςςΓΝΚΧΝΩΓΓΠΧ ΘΤςςΓΝΓΚϑΚΠΛΧΤΧΓΠΠΓςςΧΞΚΓΠΝΧΚςΘΥςΓΠΧΚϑΓΩςςΧΟΧΠΟΓΝΩςΧΥΘΘΤςςΓΝΚΠΤΧΛΧΝΝΧΓΚΥΧΧ[ΝΚςςκκΟΓΝΩΠ#ΡΧΚΠΘςΓςΩΠ ΓΞΚΞΧΝΓΠςςΚςΧΥΘΠΡκΚΞκΘϑΛΓΧΤΞΘΧΝΘΦ ΓΚκ[{ΘϑΛΓΧΤΞΘΧΝΘΦ /ΧΧςΓΚϑΚΠΤΧΛΘΚςςΩΞΚΝΝΧςΘΠςΓΚΝΝΧΧΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥΓςςΩΝΓΓΥΚΛΘΚςςΧΧΟΧΧΠςΚΓΠΡΩΘΝΓΝΝΓΥΚςΓΠΓςςκΠΓ[ϑΦΓΥΥκΟΩΩΠΤΧΓΠςΧΟΚΥΓΠ ΧΠΥΥΧΟΩΘΦΘΥςΧΞΧςΡΚϑΧΧΝΩΓΓΠΟΓΝΩΧΞκϑΓΠςκΞκΘΘΠΧΚΥΩΩΦΓΠ #ΩςΘΡΧΚΘΛΧΘΥΓΞΧςΟκκΤκ[ΥΓς #ΥΩΚΠςΘΠςΓΚΝΝΧΘΠΞΧΤΧςςΧΞΧ ΧΩςΘΡΧΚΧΧΧΥΩΠςΘΧΘϑΦΓΠΩΚςΓΠΚΠΞκϑΚΠςκκΠΧΥΚΧΩςΘΡΧΚΧΧςΘΠςςΚΧΘϑΦΓΠ/ΩΚΝΝΧ ςθπςγκννχθπξχτχςςχξχ[υκχωςθρχκχχϑςχς[{ξωθτθυυχθνγξχχς[{πςγκλκκθϑφγπ ΧΦΩΝΝΓΡκΚΠΧΞΧΩςΩΞΧΧΧΩςΘΥΩΘΛΧΧΓΚΥΧΧΥΚΛΘΚςςΧΧΩΩςςΧΟΓςΤΚκΝκϑΓΟΟκΥΧςΩΧΝΩΓςςΧ #ΩςΘΡΧΚΧΧΓΚΥΧΧΥΚΛΘΚςςΧΧΧϑςΧΟΓςΤΚκΝκϑΓΟΟκΥΠΧΧΡΩΤΚςΘΠςΚΠΤΧΛΧΧΓΚκΧϑΦΓΥΧΧΟΓςΤΚκΝκϑΓΟΟκΥΧΥΩΚΠΤΧΓΠΠΩΥΓ ΚΝΟΧΞΧΚϑςΘΞΓΠςςΚΚΝΓΚςκςΧΚΧΞΧςςΧΞΧΧΚΩΠΧΧ ΧΝΧςΘΠ 8ΚΚςΧΛΘΚ ΧΝΧςΘΠ ΧΝΧςΘΠ ΩΚΥςΘΧςΩ ΓΚΚΠΧςΩ ΧΝΧςςΘΟΧΠΧςΩ /κππκ{ρθνω /κππκ{χςω ΘΘΠΧςΩ 1ΡΚΠΩΛΧ.ΧΟΟΓΠΧςΩ ΧΧΞΚΠςΚΓ ΧΝΧςςΘΟΧΠςΚΓ 8ΧΝΚΟΘΠςΚΓ < < Τ Τ ς ς ς ς κκξκθςκ ς ΧΤ ++ ς ς ς ++ Τ ς Ρ ς ++ ς ς ΘΩΝΩ ++ ΤΡ!. ΧΝΧςΘΠ ΤΡ! ,# ##8+06+.#// 0 #67 7,# ;; + 5#7.+0 7,# /#+,#.#0 7,# 5α4 α.α0 7,# #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 #1 ; # #.#661/# ,α # ; 6; 6; 6; 9 Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ Γ 6 6 ; / / #. # Γς Γς Γς Γς ΥΧΧ ΥΧΧ ΥΧΧ ΥΧΧ ΥΧΧ ΡΞ ΡΞ ΡΞ ΡΞ ΡΞ ΡΞ ΡΞ ΡΞ ΧΞΘ ΧΞΘ ΡΡ ΡΡς ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΧΛΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ ΝΩΘ Υ Υ Υ Υ Υ Υ Υ Υ Υ ΥΤ ΥΤ ΥΤ

33 0 Liite : : VL 7: t 4x z 7: :54 0 et :30 lu 5 et40 luo x s s 15 - M-1 Kalaton 8 0 t -1 II e=0.5 VL : : : : : : :6 15:30 36 II 15: : : : 53 03:3 15: : : luo-1 99 TY 15:7 II e= r 3 AO saa VL 08: :1 0: TY II e=0.5 15: : VL : : AO II e=0.5 :57 : ajo Valtuusto 63 07: : : :1 9901: :1 Outoummun aupungin Kalattoman () aupunginosan ortteleiden , ja orttelin 08 osan seä atu-, atuauio-, liienne-, viristys-, maatalous- ja vesialueiden asemaaavan muutos. pp..vvvv xx Suunnitteluala, työnumero ja piirustusen numero.. 1: (luonnos) (ehdotus) 3 14 Nähtävillä : 0 07: :113 15:5 17 Puhdistettava/unnostettava maa-alue. Ennen raennusluvan myöntämistä alueen pilaantuneisuus on selvitettävä ja tarvittaessa puhdistettava ennen raentamiseen aloittamista : :1 saa : : 5 51 Pu :14 60:3 Lepaoiden ruoailualue, joa on luonnon monimuotoisuuden annalta erityisen täreä alue. Alueen puusto tulee säilyttää luonnontilaisena. atu isto 5 96 II e=0.5 9 luo :4 08:3 1 AO 40 7 Luonnon monimuotoisuuden annalta erityisen täreä alue. Alueella esiintyvien luontotyyppien ja eliölajien olosuhteita ei saa heientää : r II e= Kalattomantie :3 rp :8 luo : pv-1 15:3 II e= NTIE 58 15:14 KALATTOMA Täreä tai vedenhanintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on ielletty sellainen raentaminen tai muu maanäyttö, josta voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 :n (maaperän pilaamisielto) ja 8 :n (pohjaveden pilaamisielto) vastaisia seurausia. Lisäsi alueen raentamista ja muuta maanäyttöä rajoittaa vesilain 3 luu (luvanvaraiset vesitaloushaneet) :8 4 t 98 pv :51 tu ina VL 3 15:37 8 Hei 0:13 141: AO II e= :5 0: : II e=0.5 08:6 04: :4 04: : :8 08: Alue, jolla on ulttuurihistoriallisia ja taajamauvallisia arvoja. Raennusiin ja ympäristöön ohdistuvat toimenpiteet tulee suunnitella siten, että alueen ulttuurihistoriallinen ja taajamauvallinen arvo säilyy. Täydennys- ja orjausraentamisessa on noudatettava alueelle tyypillistä raentamisen tapaa ja mittaaava : : AO saa TY 59 15:17 55 s :84 II e= Suojeltava raennus, jolla huomattavaa raennus- tai ulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa. Kohdetta ei saa puraa, eiä sen uloasua muuttaa siten, että ohteen arvoaat ominaispiirteet tuhoutuvat. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen raentamista osevan lupa-asian rataisemista. s- :113 z :0 0 15: :97 z et : II e=0.515: ET 5 15:19 15:17 15:16 15:0 II r :18 15: II15:4 e=0.5 15: :6 141:5 5 Kala ttomanatu : :6 15: t 146 AO : : :94 15: :45 15:4 6: :44 15: :91 s- 6:6 5 6:8 15: :9 157 TY luo-1 1 6:14 6: pp/ 6:37 15:39 KOIVIKKOPELLONTIE 9901: et luo- AO z lu o- pv : luo z : II e= : :5 15 6: AO 15:86 95 :8 95 6:83 6: pp z : sr-3 45 s 6: : :84 0 pv-1 6:78 4 6:16 6:59 1 6: : : luo 49 1 et :35 Alueen osa johon saa sijoittaa yhdysuntatenistä huoltoa palvelevan raennusen. 1 15: ajo 3 6: e=0.5 ajo141:5 AL Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa (z=maaaapeli). Ajoneuvoliittymän liimääräinen sijainti :7 II Ajoyhteys. Ohjeellinen maanalaista vesi- ja/tai viemärijohtoja varten varattu alueen osa : z luo-1 Kalaton Ohjeellinen avo-ojan sijainti :9 31 luo t :4 8 6:3 M :76 6:117 ajo 5 0:3 Jalanululle ja polupyöräilylle varattu alueen osa, jossa tontille/raennuspaialle ajo on sallittu avo : :117 Jalanululle ja polupyöräilylle varattu alueen osa Kalaton 6:9 14 0: t 6:60 pp/t luo pp 0 4 atu pv 9 Männiö AO 1 15 t öpolu 6: Katu. 15:59 II e= :5 o- luo lu 8 W Kalaton 93 1:1 Tehouusluu eli errosalan suhde tontin/raennuspaian pinta-alaan AO 876: 98 M änni e= x Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. 0 9x 7 1: II 15:61 Kadun, tien, atuauion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1 z 141: x 5 Ohjeellisen tontin/raennuspaian numero. KALATTOMANTIE :118 6: :7 6:55 Korttelin numero. 3 6:8 8x x 6:6 z x 141: x 19 6:98 atu I e=0.3 Päiväoti 4 6:39 7x Ohjeellinen tontin/raennuspaian raja ajo Koon 16 Osa-alueen raja. 05 9x Korttelin, orttelinosan ja alueen raja x 04 6x 6: II e= s- 3 m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva x ajo 1 P :74 p 7: x1 6: Vesialue. W s 14 AO 96 6: M-1 6 6: :30 6:1 97 o- 6:74-1 7:60 3 II e= x ET EV pv AO Metsätalousalue II e=0.5 7:4 8 6:67 0 6:68 ajo 6: ajo 1 13 P 6: :86 1 KU nujauja Opi INK OP 1 6:70 31 JA KI K Y Y 6x 5x 7 6: AO :71 1x 141:5 30 6: :9 15 7:59 0 II e= :4 114 A KUJ LIN U MA 118 JA KU LAN IJA 5 AO s- avo SAU NKAT KOKO t :8 EV 01 Suojaviheralue. 11 t 7:87 7:184 5 z 7 6: III t e= ts- t 7:1 t II ET 96 II e=0.5 Koulu 6:61 1. Yhdysuntatenistä huoltoa palvelevien raennusten ja laitosten alue. 11 7:155 7:188 3 sr : AO Maantien alue. LT TU pv 139 YO 13 7:6 1 7:173 7:83 7: ,1 14 7:15313 VL 11 3 LT Z KA II 5 13 EN sr-3 7: Lähiviristysalue. 5 7:186 LA Teollisuusraennusten orttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia MM II e= :35 4 sr-3 PA-1 4 7: TY :97 7:76 II : : E EV 4 87 YK Kirojen ja muiden seuraunnallisten raennusten orttelialue : Autopaiaa ei saa sijoittaa ahta metriä lähemmäs naapuritontin rajaa eiä ahdesaa metriä lähemmäs asuinraennusen ilmavaihtoventtiileitä tai avattavaa iunaa II e=0.5 7: saa TI 0 7:78 IN Kadulle päin avautuvaa autosuojaa ei saa sijoittaa uutta metriä lähemmäs atualuetta AO : :16 AV II e= :79 8 tu 1 1. Asuintonteilla on varattava 1½ autopaiaa asuntoa ohden, uitenin vähintään asi autopaiaa tonttia ohden. Muilla tonteilla on varattava ysi autopaia ahta työvuorossa olevaa työnteijää ohden na 3 19 KA YO Opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialue. 7: Autopaioja osevat määräyset: 98 me 137 AO 7: Lam : :81 6x pv 7: Palveluraennusten ja asuinraennusten orttelialue. Alue on taroitettu ysityisiä ja julisia palveluita, palveluasumista ja asumista varten. PA Maateihin rajoittuvilla tonteilla asuinraennuset tulee sijoittaa maantien puolelle siten, että ne yhdessä muun raentamisen 66 anssa muodostavat piha-alueen melua vähentävä oonaisuuden. 6: : II e=0.5 : saa-1? e=0.30 7: : : AP. Kortteleihin 157 ja 158 raennettavien laitosten aiheuttaman melutaso orttelin rajalla ei saa ylittää melun A-painotetun 6:47 evivalenttitason päiväohjearvoa (lo 07-) 55 db eiä yöohjearvoa (lo -07) 50 db 185 Palveluraennusten orttelialue. P saa Valimontie 7 YK II 5 A J KU 3 7: Korttelin 139 YO-orttelinosaan voidaan äyttää myös liie-, toimisto-, tutimus-, ehittämis- ja tuotannollista toimintaa palvelevien raennusten orttelialueena. 183 o 0 114: ÄN II 7:139 ÄL K e=0.5 RK SÄ 85 7: ajo aj avo AO 7: ajo II e= TY-orttelialuelle voidaan sijoittaa vain ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotoimintaa. Alueelle ei tule sijoittaa teollisuutta, joa voi vaarallisten emiaalien äsittelyn tai varastoinnin vuosi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. AL : Kortteleissa 159, 3 ja 4 ei saa säilyttää irrallaan tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eiä muita pohjavettä liaavia aineita. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen. Lastaus- ja purualueet seä ajoneuvoliienteeseen ja pysäöintiin äytettävät alueet on eritettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. 3 7: AO L1 75 Z : Erillispientalojen orttelialue. AO 14 pv 4: EV 4-1 II e=0.5 7: : :9 LT 147 EV 6. Korttelialueille voi sijoittaa muuntamoita, pumppaamoita, unnallistenisiä johtoja yms. tenisiä laitteita. 6 6: AO :19 Asuinpientalojen orttelialue. AP 5. Muilla uin asumiseen varattavilla tonteilla saadaan raentaa asuntoja iinteistön hoidon annalta tarvittavaa henilöstöä varten : PO Viitajoi L 7: :13 6: V ÄR VIJ 5 4:17 EN Maanteihin rajoittuvilla tonteilla asuinhuoneiden ilmanvaihtoventtiilejä ei saa sijoittaa maantien puolelle. Asuinraennuset on sijoitettava niin, että ne suojaavat piha-aluetta liienteen melulta ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: TIE x 15 14x Laajennettaessa olemassa olevaa asuinraennusta tulee säilyttää aluperäisen raennusen luonne ja alueelle tyypillinen väritys. 4:0 1 7:134 7: Asemaaavan muutosella muodostuvat Outoummun aupungin Kalattoman () aupunginosan orttelit 13, 133, , 14, , , 08 osa, 1 osa ja -5 seä atu-, liienne-, viristys-, erityis-, metsätalous- ja vesialueet.. AO- ja YO-orttelialueilla uudisraennuset on sovelluttava alueen olevaan raennusantaan :117 tie 7:135 Viitajoennurmi II vin x :3 7:99 Kaa ar Asemaaavan muutos äsittää Kalattoman () aupunginosan orttelit , , orttelin 08 osan ja 1 osan seä atu-, atuauio-, liienne-, viristys-, maatalous-, ja vesialueet. 1. Asuinraennus on raennettava vähintään neljän metrin päähän tontin rajoista ja talousraennus vähintään ahden metrin 464 päähän tontin1 rajoista. Raennusta ei saa raentaa 15 metriä lähemmäs vesialuetta. 4: :17 Yleiset määräyset: 4: : KALATTOMAN ITÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4: : :75 OUTOKUMMUN KAUPUNKI rp3 /4 Päiväys Suunn. JUKKA ROPPONEN Hyv. Piirt. Lilian Savolainen, FCG A S