ESINEORIENTOITUNUT ARKEOLOGIA (objektiorientoitunut ontologia eli OOO)

Transkriptio

1 ESINEORIENTOITUNUT ARKEOLOGIA (objektiorientoitunut ontologia eli OOO) Laajana kattokäsitteenä ihmistieteissä ns. materiaalinen käänne tai uusmateriaalisuus: mm. dikotomioiden purkaminen (luonto/kulttuuri, subjekti/objekti ) Abstrakteista merkityksistä ruumiillisuuden ja materian tärkeyteen Ns. kriittinen posthumanistinen painotus ihmistieteissä Arkeologiassa ihmiskeskeisyyden kyseenalaistaminen erityisesti ANT-teoriassa: toimijoita ihmiset, asiat ja objektit keskinäisessä suhdeverkossa; materiaali voi toimia ennakolta arvaamattomilla tavoilla ja ei-intentionaalisesti uusissa sosiaalisissa suhteissa Esineet ja materia osaltaan luovat ihmisen, vaikka toisaalta ihmisyyden yksi kriteeri kyky tehdä materiasta objekteja Arkeologiassa ei kuitenkaan (yleensä) tutkita esineitä niiden itsensä takia, vaan ihmisiä esineiden kautta/kanssa ( postposthumanismia?!)

2 ESINEORIENTOITUNUT ARKEOLOGIA Esinebiografia = esineen oma elämä o Valmistus: materian etsiminen/valinta, materiasta esineeksi = transformaatio o Funktio/käyttö ja konteksti: Voivat muuttua esineen elinkaaren aikana Mm. uusiokäyttö, korjaaminen, hylkääminen, tietoinen deponointi o Levitys ja vaihto fyysisenä tapahtumana: Paikallinen >< tuonti Sosiaalisten suhteiden luonti ja ylläpito o Persoonallistaminen: monia asteita (esim. esineiden erisnimet) Metallista esineeksi, 2. saviastiasta hautauurnaksi, 3. Rovaniemen Marikkovaaran miekkapersoona ( Gigelin me fecit ). Kuvat: 1. S.Jensen, The Vikings of Ribe, 2. A. Kraft & G. Ängeby, Symbolik i gravar, 3. HY/arkeologia ja JT Pälikkö.

3 ESINEORIENTOITUNUT ARKEOLOGIA Kulutus oleellinen käsite materiaalisuuden tutkimuksessa o Kulutuksessa muuttujina: Ihmisen kiinteä yhteys hyödykkeisiin: ihmisten ymmärrys hyödykkeestä; kahdensuuntainen vaikutus ihmisen ja materian kesken, mm. esineen idea, materiaalin rajoitukset Kulutukseen liittyvä identiteetti Objektien tai aineettomien hyödykkeitten dynamiikka; lähettävä ja vastaanottava osapuoli näkee vaihdon tarpeelliseksi omasta näkökulmastaan, vaihdon molemminpuolisuuden merkitys o Tiivistetysti nykyisin yleisestä kulutusteoriasta: kuluttamisessa saavutetaan henkilökohtaista tai yhteisön mielihyvää, identiteetin ja imagon rakennusaineita ja muuta sosiaalista pääomaa = tuotantoa ei vain taloudellisen pääoman hankkimiseksi

4 LYHYT YHTEENVETO JA YLEISTYS ARKEOLOGIAN TEORIOISTA Aiemman tieteenalakohtaisen koherenssin murtuminen: kaivausten ja sen aineiston analyysin oheen teorianäkökulmat, monitieteisyys ja informaatiotulva I. Hodder 2001: teoreettinen diversiteetti synnyttää luovaa jännitettä J. Bintliff 2011: itseä fiksumpi alitajunta saa vaikuttaa; 2012: menneisyys aiheuttaa aina vaikeasti ymmärrettäviä yllätyksiä, joihin ei valmistauduttu Tulkintojen perusta omassa arkeologisessa (ja muussakin) tiedossa ja kokemuksessakin, mutta antropologian ja historian avulla laajennettuja tulkintamalleja

5 Arkeologian teoriat vastaavat eri tavoin ihmisen käyttäytymistä, toimintaa ja olemista koskeviin kysymyksiin. Seuraavassa kärjistetysti esitettynä lähestymistapoja; yleensä tulkinnat näiden hybridejä. 1. Syy käyttäytymiseen/toimintaan? materialistinen lähestymistapa: fyysiset olosuhteet aina inhimillisen käyttäytymisen tärkeimpiä perustekijöitä symbolistinen lähestymistapa: ihmisten toimintaa motivoi heidän käsityksensä maailmasta; käsitys kulttuurisidonnainen poliittinen /sosiaalinen lähestymistapa: toimintaa ohjaa kilpailu aineellisista resursseista, jotka oleellisia valtarakenteiden muodostumisessa

6 2. Valinnan mahdollisuus? rakenteellinen determinismi: ihmisten toimintaa määräävät ulkopuoliset tekijät, joita ei välttämättä ymmärretä tai edes huomata o yksittäiset havainnot/ käyttäytyminen voidaan selittää universaalilla lailla = yleisen ilmiön olemassaololla, ihmiskontrollin ulkopuolisilla tekijöillä (mm. lajityypilliset sosiaalisuuteen liittyvät seikat) o siis yksittäisen ilmiön/asian pakko riippua siitä o arkeologiassa usein hypoteesina, mutta vaikea todentaa o ympäristödeterministinen selitys usein perusteltu toimijuuden korostaminen: ihmiset reagoivat ympäristöön ja sosiaalisiin rakenteisiin niihin sopeutuen, niitä rikkoen tai niitä muuttaen

7 3. Yleispätevien ja partikulaaristen tekijöiden merkitys? yleistävä lähestymistapa: ihmistoiminta on tulosta sellaisten voimien toiminnasta, joilla on samanlaiset vaikutukset ajasta ja paikasta riippumatta, mm. luonnonolot, kognitiiviset perustekijät partikularistinen lähestymistapa: ihmistoimintaa määräävät kullekin historialliselle hetkelle ja/tai paikalle ominaiset ainutkertaiset tekijät; ilmiöiden historiallisuus/kerrallisuus ja moninaisuus

8 TEORIAN JA METODIN RAJAMAILLA: HERMENEUTTINEN MENETELMÄ/TYÖTAPA Monin eri tavoin käsitetty termi Hermeneutiikka eli ymmärtävä koulukunta Ns. hermeneuttisissa tieteissä (ihmistieteissä) tavoitteena ymmärtäminen ja tulkinta Hermes, jumalten ymmärryksen sanansaattaja, kreikan hermeneuein [nykykr. ερμηνεία] = tulkinta Kehittynyt kritiikkinä positivismille ihmistieteiden tutkimuskohde eroaa luonnontieteellisistä kohteista mm. intentionaalisuuden suhteen Mm. Wilhelm Dilthey, Hans-Georg Gadamer, Jürgen Habermas, Martin Heidegger, Paul Ricœur kaikilla omia painotuksiaan

9 HERMENEUTTINEN MENETELMÄ/TYÖTAPA Tutkimus etenee hermeneuttisella kehällä aineiston ja tulkitsijan vuorovaikutuksena: tutkija esittää tulkintaehdotuksen omista taustaoletuksistaan tai tulkintahypoteeseistaan lähtien, keskustelee aineiston (ja muun asiaan liittyvän kanssa), muokkaa/hylkää tulkintaa, keskustelee, muokkaa = hermeneuttinen dialogi Tulkintakokonaisuus rakentuu osien kautta, kokonaisuuden kautta ymmärretään osia, siis edetään osista kokonaisuuteen ja takaisin ja sama toistuvasti Hermeneuttinen kehä kiertyy: 1. Tulkinnan kohteen ja sen osien välillä, 2. Tulkinnan kohteen ja laajemman kokonaisuuden välillä 3. Tulkitsijan ja tulkinnan kohteen välillä Aineistoa koskeva tulkinta selkeytyy vähitellen Tavoitteena kohteen parempi ymmärtäminen

10 HERMENEUTTINEN MENETELMÄ/TYÖTAPA W. Dilthey korostaa elämyksellisyyttä, kulttuurin hengen tavoittamista: ymmärtäminen refleksiivistä ( hermeneuttinen kehä) toimintaa kohti uudelleenymmärtämistä ns. fenomenologis-hermeneuttinen tapa: miten tutkimuskohde itsessään ilmenee ilman rajaavia ennakko-oletuksia H-G Gadamer: ei olemassa selkeää tulkinnan metodia; kohteen ja tutkijan dialogissa ennakkokäsitys eli esiymmärrys ohjaavassa roolissa, tulkitsijan itseymmärrys lisääntyy ilman eläytymistä tulkitsijan ja tulkinnan kohteen painoarvot suhteellisen tasan Osa korostaa menneisyyskuvan jatkuvaa muuttumista ja näkökulmien muuttumista Joustava kysymyksenasettelu ilman tiukkaa teoriakehystä Arkeologiassa erittäin yleinen tutkimuksen tekotapa fragmenttiaineisto + laajoja kokonaisuuksia koskevat kysymykset keskinäisessä vuoropuhelussa

11 TEORIAN JA METODIN RAJAMAILLA: HYPOTEESI Abstraktin tason metodeja, päättelyprosesseja, lähestymistapametodeja = miten päästä aineistosta selitykseen ja ymmärtämiseen Hypoteesi = perusteltu olettamus (tieteessä), tutkijan ehdotus ongelmanratkaisuksi Voi olla intuitiivisestikin tuotettu, formuloimattomaan esitietoon tai - ymmärrykseen perustuva ajatusrakennelma Yleistävä tai ei, päämäärää ennakoiva, spekulatiivinen (olettamus)

12 HYPOTEESI P. Lipton (1991) M. Marilan mukaan (2013): o o ihastuttava hypoteesi: monesta näkökulmasta tuotettu suurin mahdollinen ymmärrys (kattavat lait ) todennäköinen hypoteesi: totuudellisuuden painotus (verifiointi) Hypoteesin muodostaminen tutkimusmetodin ja teorian (tulkinnan) välitilaa; ks. edellä teorian määrittelystä ja hermeneutiikasta

13 HYPOTEESI Induktiivinen menetelmä o Päättely etenee yksittäisestä yleiseen o Usein käytetty arkeologiassa: aineistosta tehdyistä havainnoista muodostetaan yleisiä toteamuksia = päättely perustuu havaittuun o Kun lisää samankaltaisia havaintoja samankaltaisista aineistoista induktiopäätelmä (= hypoteesi) vahvistuu o Frekvenssin voima (testattavuuden sijaan) o Kritiikkiä: usein pohjana ei täysin uutta aineistoa, vaan samankaltaisten summa; se ei sama kuin aivan uuden tiedon tai näkökulman löytyminen; aineisto liian fragmentaarista aukottomalle hypoteesille

14 HYPOTEESI Deduktiivinen menetelmä o Päättely etenee yleisestä selitysmallista ( lainalaisuuksista ) yksittäisen havainnon selittämiseen; esimerkki päättelystä: ihmiset asettuvat asumaan aina mahdollisimman lähelle vettä tämän löydetyn asuinpaikan viereinen notkelma on ollut lampi o Yleistä selitystä voidaan arvioida yksittäisten empiiristen aineistojen avulla hypoteesi vahvistuu (hyväksytään lainkaltaiseksi) tai falsifioituu o Painotetaan empiirisen aineiston luotettavuutta, todisteita o Yleinen mm. malliorientoituneessa, systeemiteoreettisessa (prosessualistisessa) arkeologiassa o Kritiikkiä: deduktiivinen totuus joskus itsestäänselvyys, ei tuo uutta näkökulmaa

15 HYPOTEESI Abduktiivinen menetelmä o Tähtää aivan uuden tiedon ja ideoiden tuottamiseen >< induktiivinen ja deduktiivinen menetelmä o Aineistolähtöinen kuten induktiokin o Aineistoissa painoa yllättäville faktoille (niitä usein!) o Yhteys keskenään erilaisten, toiminnallisesti toisiinsa liittyvien havaintojen välille o Usein hypoteesi lähes arvaamalla o Jos intuitio apuna, myös hullut oletukset / ideat voivat olla lähtökohtana o Kritiikkiä: epäjohdonmukaista, epäloogista ja siis puutteellista päättelyä o Kuitenkin: näin tehdään ja tekotapa hyvä tiedostaa!

16 o Abduktiopolku: 1. Yllättävä havainto, löytö tai muu fakta A havaitaan/löydetään. 2. Keksitään, että jos hypoteesi B olisi totta, A saisi selityksensä. 3. Koska nyt A on kiistatta havaittu, B on todennäköisesti totta. 1. Löytö A on jonkin oudon rakennuksen pohja. Se ei vaikuta asuinrakennukselta, koska siinä ei ole tulisijaa, se on avoin yhdeltä sivultaan ja siitä löydetty keramiikka on kasautunut vain tiettyihin kohtiin. 2. Jos rakennuspohja olisi jonkinlainen rituaalirakennus (hypoteesi B), siitä löydetyt piirteet (A) saisivat selityksensä. 3. Rakennus on siis todennäköisesti rituaalirakennus.