Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan"

Transkriptio

1 Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento Tekeminen vs. tapahtuminen onko toimijan liike omassa kontrollissa? Aktiivinen vs. passiivinen tekeminen tekeekö toimija liikkeen vai onko se seuraus jostain muusta tekemisestä? Intentionaalinen vs. ei-intentionaalinen teko aiottu vs. esim. refleksiivinen vapaa tahto, moraalinen vastuu, persoona Harkittu vs. impulsiivinen Teon kommunikatiivinen / symbolinen merkityksellisyys 2 Intentionaalinen toiminta: peruskäsitteit sitteitä Intentionaalinen toiminta: peruskäsitteit sitteitä Intentionaalisuus: toiminnan suuntautuneisuus Intentionaaliset tilat (propositionaaliset asenteet) mentaalisia tiloja, joilla propositionaalinen sisältö Modaalisesti kahdenlaisia intentionaalisia tiloja: uskomukset: miten ajattelee asioiden olevan halut / puoltavat asenteet: miten soisi niiden olevan ei puoskumuksia (besires), joissa molempia piirteitä Peruste (reason) halu + uskomus sen toteuttamisesta peruste toiminnalle, syy tehdä jotain, perustesyy (erotuksena kausaalisesta syystä) vastaa kysymykseen: miksi toimija teki niin kuin teki? Rationaalisuus uskomusten (ja halujen) sisällöllinen yhteys toisiinsa toiminta perusteiden mukaista Harkinta (deliberation) perusteiden rationaalinen vertailu ja valinta niiden välillä Intentio / aikomus teon aiheuttava tekijä (kausalistisissa teorioissa) tarvitaan erottamaan teon aiheuttavat perusteet muista perusteista ja teon aiotut seuraukset onnellisista sattumista 3 4 1

2 Intentionaalinen toiminta: teon yksilöinti inti Milloin kyseessä on intentionaalinen toiminta? Tapahtumalle voidaan antaa mielekäs intentionaalinen kuvaus sama tapahtuma voidaan käsitteellistää useilla tavoilla (esim. puhdas fysikalistinen kuvaus) tapahtuman käsitteellistäminen intentionaalisella käsitteistöllä uskomukset ja halut tulevat joukkona, eivät yksitellen Kausalismi vs. ei-kausaaliset teoriat ovatko perusteet (+ aikomukset) myös kausaalisia syitä teoille? Intentionaalinen toiminta: teon yksilöinti inti Mikä kaikki voidaan laskea osaksi tekoa? erialisia kuvauksia samasta teosta: lihasten tahdonalainen supistuminen käden liikuttaminen valokatkaisijan kääntäminen valojen sytyttäminen murtovarkaan varoittaminen aiotut seuraukset? Miten rajata teon aiotut seuraukset? teko voi tuottaa aiotun tuloksen ei-aiotulla tavalla onnistuminen voi riippua onnesta jos teolla on useita (vaihtoehtoisia) mahdollisia, haluttuja seurauksia, onko jonkin niistä toteutuminen aiottu? 5 6 Käytännöllinen järkij Käytännöllinen vs. teoreettinen järki teoreettinen järki liittyy uskomusten muodostamiseen (tai uskomusjärjestelmän pitämiseen rationaalisena) käytännöllinen järki liittyy toimintaan: seurauksena teko (tai peruste toiminnalle) Toimija on rationaalinen, kun hän toimii käytännöllisen järjen mukaisesti rationaalisuuden normatiivisuus: määrittelee inhimillisen toimijuuden heikompi irrationaalisuus käytännöllisen järjen käytössä: akrasia eli tahdon heikkous Instrumentaalinen rationaalisuus ja toiminnan pääp äämärät Instrumentaalinen rationaalisuus toimija toimii tavoilla, joiden uskoo johtavan valitsemiinsa päämääriin toimijuuden minimivaatimus motivoivista haluista seuraa välineellisiä haluja Voiko toiminnan päämääriä johtaa? uskomukset ja halut ovat erillisiä, haluja voi johtaa vain toisista haluista uskomukset tavoittelemisen arvoisista päämääristä eivät vielä motivoi erityisongelma: miten moraalisesta harkinnasta voi seurata moraalinen motivaatio? (moraalipsykologia) 7 8 2

3 Käytännöllisen järjen j holistisuus Halujen / päämäärien moninaisuus ja ristiriitaisuus ilman päämääriä koskevaa järkeilyä ei ole rationaalista toimintaa Ratkaisuehdotus: päämäärien saavuttamisen maksimointi käytännöllisen järjen perimmäinen tavoite päätyä toimintaan, joka maksimoi erilaisten päämäärien saavuttamisen uskomusjärjestelmän lisäksi myös toimintaa motivoivat halut järjestäytyvät rationaaliseksi kokonaisuudeksi Toiminnan tulkinta Intentionaaliseksi oletetun toimijan käyttäytymisen rationalisointi käyttäytyminen käsitteellistetään intentionaalisesti päätelmiä toimijan haluista, uskomuksista ja aikomuksista ohjaavat tieto kontekstista ja se, mitä toimija tekee Toisten ihmisten tulkitseminen toimijoina on automaattista toiminta havaitaan intentionaalisena, sitä ei erikseen päätellä teon hahmottaminen mielekkäänä 9 10 Toiminnan tulkinta Teoriateoria toisten toiminnan tulkinnassa on kyse implisiittisestä teorian soveltamisesta intentionaalinen käsitteistö on teoreettista käsitteistöä, joka ohjaa havaintoaineiston (käyttäytyminen) tulkintaa, mentaaliset tilat ovat käyttäytymistä selittäviä olioita jne. Simulaatioteoria kyse on asettumisesta toisen tilanteeseen ja tästä seuraavien uskomusten ja halujen simuloimista Tulkintataipumus on mahdollisesti synnynnäinen Tulkinnan hyvänsuopuus Donald Davidson ( ) suopeuden periaate (principle of charity) Tulkinnan lähtökohtana on ajatus, että tulkinnan kohde on rationaalinen toimijuuden sisäinen ominaisuus kohteen toiminnan seuraukset oletetaan enimmäkseen aiotuiksi kohteen uskomukset oletetaan enimmäkseen tosiksi (tilanteeseen sopiviksi, kohde samanmieliseksi tms.) sen parempi tulkinta mitä järkevämmäksi kohde saadaan

4 Ymmärt rtävä ihmistiede Ajatus, jonka mukaan ihmistieteet eivät pyri selittämään, vaan ymmärtämään kohteitaan Toiminnan rationalisointi yksilön oma kokemus toiminnastaan ja sen päämääristä Merkitysten ymmärtäminen toiminnan symboliset ja kommunikatiiviset merkitykset tekstin tai muun symbolisen merkityksen tulkinta merkityksen holistisuus: esim. tekstin ilmaisujen merkitykset määräytyvät suhteessa toisiinsa ja laajempaan kontekstiin Ymmärt rtävä ihmistiede Hermeneuttinen kehä: ilmauksen merkitys selviää vain kulkemalla kehässä ilmauksen (osa) ja asiayhteyden (kokonaisuus) välillä lähtökohtana tulkitsijan esiymmärrys, jota korjataan tulkinnan kuluessa tavoitteena johdonmukainen ja mielekäs käsitys kokonaisuudesta Merkitykset voivat vaihdella tulkitsijan mukaan: merkitys itselle vs. merkitys yhteisölle tarkoitettu merkitys vs. tulkintaa ohjaava tilanne merkitys kohteelle vs. tutkijalle Tulkitsevan tutkimuksen kohteita Yksilön kokemus tai tarkoitukset esim. mitä tekstin kirjoittaja on tarkoittanut inhimillisen toiminnan merkitysten ymmärtäminen Tekstin, teon tms. kulttuurinen merkitys merkitys vastaanottajalle tai tarkkailijalle jonkin tietyn kulttuurisen kehyksen puitteissa Kulttuurinen kehys jäsennys, jonka valossa jäsenet tulkitsevat tilanteita (normit, tavat, arvostukset, merkitykset) mahdollistaa kommunikaation ja yhteistoiminnan ryhmän sisällä 15 Rationaalisen valinnan teoria ja pääp äätösteoria Käytännöllisen järjen formalisointia? rationaalisuus päämäärien saavuttamisen maksimoimisena ja toiminnan konsistenssina Päätösteoria matemaattinen teoria, jolla voidaan mallintaa ja vertailla eri toimintamalleja päämäärien ja oletettujen seurausten valossa deskriptiivinen päätösteoria: teoria ihmisten tosiasiallisesta päätöksenteosta normatiivinen päätösteoria: pyrkimyksenä kertoa, mitä valintoja tulisi tehdä 16 4

5 Rationaalisen valinnan teoria ja pääp äätösteoria Rationaalisen valinnan teoria sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan mallintamista mikrotaloustiede, politiikan tutkimus, jonkin verran sosiologiassa oletuksena, että toimijat maksimoivat preferenssejään ottaen huomioon esim. muiden toimijoiden toiminnan ja eri toimintatapojen hyödyt ja kustannukset Taloustieteellinen imperialismi rationaalisen valinnan teorian soveltaminen kaikkialle sosiaaliseen toimintaan yhtenä perusteena inhimillisen toiminnan rationaalisuus ja ajatus RVT:stä sen formalisointina 17 Inhimillisen toiminnan rationaalisuuden kritiikkiä ja ongelmia Ihminen toimii myös irrationaalisesti päättelykyky rajallista, osittain tehtäväsidonnaista toiminta puutteellisen tiedon varassa valinta päämäärien välillä voi olla häilyvää ja tilannesidonnaista konservatiivisuus: aiemmat päätökset rajoittavat harkintaa impulsiivinen toiminta ja muu harkitsematon irrationaalisuus Tunteiden linkki rationaalisuuteen? Ihminen ei välttämättä maksimoi halujensa toteutumista, vaan tyydyttää ne tyytyväisyys päämäärien riittävään toteutumiseen 18 Inhimillisen toiminnan rationaalisuuden kritiikkiä ja ongelmia Moraali: osa rationaalisuutta vai rajoittava tekijä? Käyttäytymiseen vaikuttavat myös tiedostamattomat ja järkeilyn ulkopuoliset tekijät Ongelma tulkitsevalle metodologialle (suopeuden periaate, hermeneutiikka) täydellinen tulkinta ei välttämättä mahdollista tai edes totuudenmukaista miten tietää, mitkä virheet ja ristiriitaisuudet tulkinnan kohteessa, mitkä tulkinnassa? Rationaalisen valinnan teorian ongelma mallien idealisoidut oletukset eivät psykologisesti uskottavia (ratkaisuyrityksillä, esim. paljastetut preferenssit, sama ongelma) 19 Ekskursio etiikkaan: rationaalisuus ja moraalinen harkinta Moraalipsykologia: miten uskomukset oikeasta ja väärästä voivat motivoida? nonkognitivismi (emotivismi, ekspressivismi): moraaliset väitteet eivät ilmaise uskomuksia, vaan puoltavia ja kielteisiä asenteita ( tappaminen, buu! ) mikä on tällaisten ilmaisujen rooli harkinnassa? internalismi vs. eksternalismi: riittääkö pelkkä rationaalisuus luomaan linkki moraalin ja motivaation välille, vai tarvitaanko käsitteellisesti erillinen halu tehdä, mikä on oikein? Normatiivinen etiikka: konsekventialismi oikean teon arvioiminen on hyödyn yliyksilöllisen maksimoinnin arviointia? (utilitarismi) 20 5

Rationaalisen valinnan teoria

Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisuuden teoriat 1) Mihin meillä on perusteita uskoa? 2) Mitä meidän pitäisi tehdä? 3) Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus,

Lisätiedot

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin

Lisätiedot

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.

Lisätiedot

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista

Lisätiedot

Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen

Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen Yhteiskuntatieteiden filosofia Luento 4 Inhimillisen toiminnan intentionaalisuus ja rationaalisuus Toiminnan intentionaalisuus toiminta

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla. Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Luento 6: Tekojen selittäminen

Luento 6: Tekojen selittäminen Luento 6: Tekojen selittäminen Ihmisten tekojen selittäminen on tärkeää sosiaalisessa kanssakäymisessä. Sitä tarvitaan sekä toisten ihmisten ymmärtämisessä että oman käyttäytymisen ohjaamisessa. Mitä tekojen

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

a. Klassinen tiedon määritelmä: tosi oikeutettu uskomus (max. 1.0) b. Määritelmän pohdintaa (max. 1.0) 2.0

a. Klassinen tiedon määritelmä: tosi oikeutettu uskomus (max. 1.0) b. Määritelmän pohdintaa (max. 1.0) 2.0 Valintakokeen mallivastaukset Filosofia 2019 Huomautuksia: Kohdista, joihin on merkitty max. 1.0 voidaan antaa myös 0.5 pistettä, jos vastauksessa on puutteita. Kustakin kohdasta annetaan joko 1.0, 0.5

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Poissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7.

Poissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. Poissulkemisargumentti Makro1 Makro2 Rakenne ja funktio konstituoi konstituoi Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. luento Mikro1 aiheuttaa Mikro2 Mikrotaso kausaalisesti täydellinen makrotason selityksellinen

Lisätiedot

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta http://bit.ly/liitu-webinaarit UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita

Lisätiedot

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA SOVELTAVAN ETIIKAN ALUEITA SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA ETENE 10.3.2011 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Päätöksenteon etiikka

Lisätiedot

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

Luento 7: Filosofinen psykologia

Luento 7: Filosofinen psykologia Luento 7: Filosofinen psykologia Tässä tarkastellaan filosofien esittämää mallia siitä minkälaisia psykologisia tiloja toimijoille on attribuoitava intentionaalisen toiminnan ymmärtämiseksi ja selittämiseksi.

Lisätiedot

Pohdiskeleva ajattelu ja tasapainotarkennukset

Pohdiskeleva ajattelu ja tasapainotarkennukset Pohdiskeleva ajattelu ja tasapainotarkennukset Sanna Hanhikoski 24.3.2010 Sisältö Pohdiskeleva ajattelu Nashin tasapainotarkennukset Täydellinen tasapaino Täydellinen bayesiläinen tasapaino Vaiheittainen

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Luento 5: Mentaalisesta motoriseen kontrolliin

Luento 5: Mentaalisesta motoriseen kontrolliin Luento 5: Mentaalisesta motoriseen kontrolliin Tämän luvun (kirjan luku 5) asiat eivät muodosta temaattista kokonaisuutta, mutta käsiteltävät kysymykset nousevat esiin useilla alueilla toiminnan filosofiassa:

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Erotetaan O Brienia seuraten erilaisia agenttityyppejä heikoimmasta vahvimpaan. Ensimmäinen luokka ei ole kovin mielenkiintoinen:

Erotetaan O Brienia seuraten erilaisia agenttityyppejä heikoimmasta vahvimpaan. Ensimmäinen luokka ei ole kovin mielenkiintoinen: Luento 9: Agenttius Tässä käsiteltäviä kysymyksiä: Mikä on toimija eli agentti? Minkälaiset agentit kykenevät intentionaalisiin tekoihin? Onko muita agentteja kuin ihmiset? Ovatko agentit aina persoonia?

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. 1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset

Lisätiedot

Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön. Metodologinen individualismi. Perusteita metodologiselle individualismille

Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön. Metodologinen individualismi. Perusteita metodologiselle individualismille Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön Sosiaalinen todellisuus Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) 8. Luento 25.2.2010 Ajatus yksilöstä toiminnan syynä uhattuna kahdesta suunnasta:

Lisätiedot

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä

Lisätiedot

Kokeellinen yhteiskuntatiede

Kokeellinen yhteiskuntatiede Kokeellinen yhteiskuntatiede Metodifestivaali 2019 Syistä selityksiin Samuli Reijula samuli.reijula@helsinki.fi Kokeita yhteiskuntatieteessä? EI Yhteiskuntatieteen tutkimuskohde erityinen Vapaa tahto

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Miten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä?

Miten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä? VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Miten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä? Kaisa Poutanen 10.10.2017 Kaisa.Poutanen@vtt.fi 11.10.2017 2 11.10.2017 3 Terveys? 11.10.2017 4 Fyysinen

Lisätiedot

Keksikää mahdollisimman monta:

Keksikää mahdollisimman monta: Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

A & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op

A & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op A & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op Vastuuopettaja Erityispedagogiikan yliopistonlehtori Dosentti Elina Kontu elina.kontu@helsinki.fi 6.9.2017 Elina Kontu ERITYISPEDAGOGIIKKA Helsingin yliopisto 1 Erityispedagogin

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Kurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä

Kurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä Kasvatustieteen peruskurssi A/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kurssi (4op) koostuu Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/ UUTTA: Videomateriaali) Kaksi kurssikirjaa

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Yksilöllinen ja sosiaalinen toimijuus Michael Bratmanin intentioiden suunnitteluteoriassa

Yksilöllinen ja sosiaalinen toimijuus Michael Bratmanin intentioiden suunnitteluteoriassa Yksilöllinen ja sosiaalinen toimijuus Michael Bratmanin intentioiden suunnitteluteoriassa Miika Haverinen Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Filosofian pro gradu -tutkielma Toukokuu 2018

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( ) Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:

Lisätiedot

TIETOA, TUNNETTA VAI MOLEMPIA?

TIETOA, TUNNETTA VAI MOLEMPIA? TIETOA, TUNNETTA VAI MOLEMPIA? Tutkielma moraalisen arvostelman luonteesta Mika Suominen Filosofian pro gradu tutkielma Syyskuu 2005 Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos TIETOA,

Lisätiedot

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen Ilona Mikkonen, KTT Anastasia Sergina, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kontaktitunnin ohjelma Käytännön

Lisätiedot

Luento 10: Kollektiivinen intentionaalisuus

Luento 10: Kollektiivinen intentionaalisuus Luento 10: Kollektiivinen intentionaalisuus Tarkastellaan vielä lähemmin kollektiivista intentionaalisuutta, siis asenteiden ja tekojen attribuointia ryhmille. Vaikka kollektiivinen intentionaalisuus käsittelee

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Johdatus dialogiseen hahmotustapaan Toimijuuden tuki hanke 15.5.2014-12.2. 2015 Mikael Leiman, Emeritusprofessori Laudito Oy Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Ohjauksen perusedellytykset Kannattelevan

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,

Lisätiedot

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka? 5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu

Lisätiedot

Mistä muodostuu tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys?

Mistä muodostuu tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys? Mistä muodostuu tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys? Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2019 Lasse Peltonen Akordi Oy Akordi Oy 1 Taustalla Akordin koulutus- ja kehittämishanke Valmiuksia ja

Lisätiedot

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville

Lisätiedot

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen Lions Clubs International MD 107 Finland Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen JOVA II 3.3.2012 Valmennuksen tavoite Ymmärrätte vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä Opitte vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot