SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto

2 SOSIAALISET INNOVAATIOT TEKNISTEN INNOVAATIOIDEN ONNISTUMINEN OVAT YHÄ SELVEMMIN RIIPPUVAISTA SOSIAALISISTA INNOVAATIOISTA ELI SIITÄ, MITEN TOIMINTA ORGANISOIDAAN UUSIEN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMISEKSI SOSIAALISET INNOVAATIOT OVAT YHÄ ENEMMÄN (a) USEIDEN TUOTTAJAORGANISAATIOIDEN VÄLISIÄ JA (b) TUOTTAJIEN JA ASIAKKAIDEN VÄLISIÄ

3 EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN SOSIAALISET INNOVAATIOT OVAT OPPIMISHAASTEITA NIITÄ EI YLEENSÄ VOIDA OTTAA VALMIINA KÄYTTÖÖN, VAAN NIITÄ JALOSTETAAN PITKÄÄN ORGANISAATIOIDEN ARKITOIMINNASSA RADIKAALIT SOSIAALISET INNOVAATIOT EDELLYTTÄVÄT EKSPANSIIVISTA OPPIMISTA, JOSSA TUNNISTETAAN VANHAN TOIMINTATAVAN RISTIRIIDAT JA VAIKEUDET, MALLINNETAAN UUSI TOIMINTATAPA JA KOETELLAAN SITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ USEIN PILOTTIEN AVULLA EKSPANSIIVISESSA OPPIMISESSA OPITAAN JOTAKIN, MITÄ EI VIELÄ OLE

4 HISTORIALLINEN MURROS ELI MIKSI SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN OVAT NIIN VAIKEITA RAKENTAMISESSA KUTEN MONELLA MUULLAKIN ALALLA OLLAAN HISTORIALLISESTI UUSIEN TYÖNTEON MALLIEN KYNNYKSELLÄ: TUOTTEITA JA PALVELUITA HAHMOTETAAN PITKÄÄN ELÄVINÄ KOKONAISUUKSINA, JOIDEN TUOTTAMISESSA JA YLLÄPIDOSSA ASIAKKAILLA JA KÄYTTÄJILLÄ ON KASVAVA ROOLI UUDELLA ON MONTA NIMEÄ: YHTEISTUOTANTO, YHTEISLUOMINEN, YHTEISKEHITTELY. MURROS ON NIIN SUURI, ETTÄ SEN VAATIMUKSIA EI OLE HELPPO HAHMOTTAA JA ENNAKOIDA SIKSI RADIKAALIT SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN OVAT NIIN VAIKEITA NÄINÄ AIKOINA

5 TYÖN HISTORIALLISET KEHITYSTYYPIT (Victor & Boynton, 1998) Sarjatuotanto -koodattu tieto Prosessien parantaminen -käytännön prosessitieto Yhteiskehittely -solmutyöskentely, dialoginen tieto Massaräätälöinti - arkkitehtuuritieto 11/21/2013 Käsityö -äänetön tieto 2013 Center for Activity Theory and Developmental Work Research 5

6 MISSÄ YHTEISKEHITTELYÄ TARVITAAN PITKÄJÄNTEISTEN YHTEISTYÖ- JA ASIAKASSUHTEIDEN HALLINNASSA JOSSA VAADITAAN PALVELUJEN JA TUOTTEIDEN JATKUVAA UUDELLEEN- KONFIGUROINTIA JA KEHITTELYÄ SEKÄ KUMPPANUUSSUHTEIDEN JA LUOTTAMUKSEN SOLMIMISTA AIKAISEMMIN ERILLÄÄN TOIMINEIDEN OSAAJIEN VÄLILLE 11/21/ Center for Activity Theory and Developmental Work Research 6

7 YHTEISKEHITTELY HISTORIALLISESTI UUTENA TYÖTYYPPINÄ SOPEUTUVAT ASIAKASÄLYKKÄÄT TUOTE/PALVELU- KOKONAISUUDET, JOILLA ON PITKÄ ELINKAARI JATKUVA VASTAVUOROINEN VAIHTO ASIAKKAIDEN, TUOTTAJIEN JA TUOTTEEN/PALVELUN VÄLILLÄ TUOTTEEN/PALVELUN TOISTUVA UUDELLEENKONFIGUROINTI ASIAKKAAN AKTIIVINEN OSANOTTO JA PANOS KONFIGUROINTIIN USEITA YHTEISTYÖSSÄ TOIMIVIA TUOTTAJIA VASTAVUOROINEN OPPIMINEN OSAPUOLTEN VÄLISESSÄ VUOROPUHELUSSA 11/21/ Center for Activity Theory and Developmental Work Research 7

8

9 SOLMUTYÖSKENTELY SUOMALAINEN SOSIAALINEN INNOVAATIO SOLMUTYÖSKENTELYN IDEA KEHITETTIIN 1990-LUVUN LOPULLA (Engeström, Engeström & Vähäaho, 1999) ENSIMMÄISET KEHITTELYT TERVEYDENHUOLLON ALUEELLA: MONISAIRAAN POTILAAN HOITO HAJAUTUNUT, KELLÄÄN EI OLE KOKONAISKUVAA UUSI VÄLINEISTÖ: YHTEINEN HOITOSOPIMUS, HOITOKARTTA JA HOITOKALENTERI

10 SOLMUTYÖSKENTELY TOIMINTAMALLINA NEUVOTTELEVA TYÖTAPA, JOSSA MILLÄÄN TOIMIJALLA EI YKSIN OLE PYSYVÄSTI MÄÄRÄÄVÄÄ ASEMAA - KESKIPISTE EI PYSY PAIKALLAAN SOLMUTYÖSKENTELY EI OLE SAMA KUIN KIINTEÄT TIIMIT SE EI MYÖSKÄÄN OLE SAMA KUIN VERKOSTOT SOLMUTYÖSKENTELY ON SUHTEELLISEN ERILLISTEN TOIMIJOIDEN NOPEAA, IMPROVISOIVAA KOKOONTUMISTA YHTEEN RATKAISEMAAN YHTEISTÄ ONGELMAA TAI TEHTÄVÄÄ ASIAN KANNALTA PÄTEVIMMÄLLÄ KOKOONPANOLLA; SOLMU PURKAUTUU, KUN TEHTÄVÄ ON SUORITETTU SOLMUTYÖSKENTELY EDELLYTTÄÄ NOPEAA LUOTTAMUKSEN JA YHTEISEN KIELENMUODOSTAMISTA MUTTA SE VAATII MYÖS PITKÄJÄNTEISTÄ SUUNNITTELUA JA TULOSTEN SEURANTAA 11/21/ Center for Research on Activity, Development and Learning CRADLE 10

11 SOLMUTYÖSKENTELYN TYÖKALUJA TOIMINNAN YHTEISEN KOHTEEN MALLINTAMISVÄLINEET (esim. BIM) ENNAKOIVAT ELINKAARISOPIMUKSET YHTEINEN MUISTI: OLEELLISET KOKEMUKSET, HÄIRIÖT JA MUUTOKSET KIRJATAAN JA KÄSITELLÄÄN YHDESSÄ YHTEINEN KIELI: ERI OSAPUOLTEN VÄLIMAASTOON MUODOSTUVA YHTEINEN RAJAKIELI (TERMIT, KÄSITTEET, MALLIT) RAJATILAT JA -AJAT: OSAPUOLTEN NEUVOTTELUUN JA YHTEISEEN ONGELMANRATKAISUUN SOPIVAT TILAT JA AJAT 11/21/ Center for Research on Activity, Development and Learning CRADLE 11

12 SOLMUTYÖSKENTELYN HAASTEET 1. AIKAULOTTUVUUS: NOPEASTI REAGOIVAN JA PITKÄJÄNTEISESTI SUUNNITTELEVAN TYÖSKENTELYN YHDISTÄMINEN

13 VÄLINEET TEKIJÄ NOPEAA REGOINTIA VAATIVA ONGELMA KOHDE PITKÄJÄNTEISTÄ SUUNNITTELUA VAATIVA TUOTOS TULOS SÄÄNNÖT YHTEISÖ TYÖNJAKO 11/21/2013 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ TOIMINTAJÄRJESTELMÄ 2013 Center for Activity Theory and Developmental Work Research 13

14 SOLMUTYÖSKENTELYN HAASTEET 1. AIKAULOTTUVUUS: NOPEASTI REAGOIVAN JA PITKÄJÄNTEISESTI SUUNNITTELEVAN TYÖSKENTELYN YHDISTÄMINEN 2. SOSIAALINEN ULOTTUVUUS: VAIHTUVIEN TOIMIJOIDEN KYTKEMINEN YHTEEN NIIN, ETTÄ JOKAINEN NÄKEE KOKONAISUUDEN JA TIETÄÄ, MISSÄ MENNÄÄN

15 VÄLINEET TEKIJÄ NOPEAA REGOINTIA VAATIVA ONGELMA KOHDE PITKÄJÄNTEISTÄ SUUNNITTELUA VAATIVA TUOTOS TULOS SÄÄNNÖT YHTEISÖ TYÖNJAKO 11/21/2013 KOHTEEN TYÖSTÄMISEEN OSALLISTUVAT TOIMIJAT JA HEIDÄN TEHTÄVÄNSÄ TOIMINTAJÄRJESTELMÄ 2013 Center for Activity Theory and Developmental Work Research 15

16 SOLMUTYÖSKENTELYN HAASTEET 1. AIKAULOTTUVUUS: NOPEASTI REAGOIVAN JA PITKÄJÄNTEISESTI SUUNNITTELEVAN TYÖSKENTELYN YHDISTÄMINEN 2. SOSIAALINEN ULOTTUVUUS: VAIHTUVIEN TOIMIJOIDEN KYTKEMINEN YHTEEN NIIN, ETTÄ JOKAINEN NÄKEE KOKONAISUUDEN JA TIETÄÄ, MISSÄ MENNÄÄN 3. MOTIVATIONAALINEN ULOTTUVUUS: TOIMIJUUS, VASTUU OTTAMINEN

17 KOHTEEN YHTEISEN HAHMOTTAMISEN VÄLINEET (BIM) VÄLINEET SOLMU, JOKA OTTAA ALOITTEEN JA VASTUUN TEKIJÄ NOPEAA REGOINTIA VAATIVA ONGELMA KOHDE PITKÄJÄNTEISTÄ SUUNNITTELUA VAATIVA TUOTOS TULOS SÄÄNNÖT YHTEISÖ TYÖNJAKO 11/21/2013 KOHTEEN TYÖSTÄMISEEN OSALLISTUVAT TOIMIJAT JA HEIDÄN TEHTÄVÄNSÄ TOIMINTAJÄRJESTELMÄ 2013 Center for Activity Theory and Developmental Work Research 17

18 TOIMIJUUS TOIMIJUUSPÄÄOMA ON MUODOSTUMASSA RATKAISEVAKSI KILPAILUEDUKSI: KUINKA HENKILÖSTÖ JA ASIAKKAAT VOIVAT OTTAA OMAKSEEN TOIMINNAN KOHTEEN JA SEN KEHITTÄMISEN ENSIMMÄINEN SALAISUUS PIILEE KOHTEESSA: KOHDE ON AVATTAVA, SEN ONGELMIA JA RISTIRIITOJA EI PIDÄ PELÄTÄ, NIISTÄ ON TEHTÄVÄ MUKAANSA VETÄVÄ HAASTE TOINEN SALAISUUS PIILEE VÄLINEISSÄ: KUN UUSI VÄLINE AUTTAA RATKAISEMAAN KOHTEESSA OLEVAN RISTIRIIDAN, SYNTYY IMU! MUTTA VÄLINETTÄ EI VOI ANTAA VALMIINA: TEKIJÄT ANTAVAT SILLE OMAN MERKITYKSENSÄ (Karl Weickin esimerkki alppijääkäreistä)