Tilinpäätöksen ennakkotieto

Transkriptio

1 Tilinpäätöksen ennakkotieto 12/2016 Kaupunginhallitus Strategia ja talous -yksikkö

2 Tilinpäätöksen ennakkotieto 2016 Sisällysluettelo 1. TILINPÄÄTÖKSEN ENNAKKOTIETO 1 2. KOKO KAUPUNKI Verotulot Henkilöstö Poikkeamat talousarviosta Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU) Rahoitus Kassatilanne 8 3. YLEISHALLINTO Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SIVISTYSTOIMI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Tilapalvelut-liikelaitos Suurpellon taseyksikkö Tapiolan taseyksikkö RAHASTOT INVESTOINNIT ESPOO TARINAN TOTEUTUMINEN Resurssit ja johtaminen Asukkaat ja palvelut Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien keskeiset tulokset 37 LIITTEET 1 Vuoden 2016 tulostavoitteiden toteutuminen 2 Vuoden 2016 talonrakennushankkeiden toteutuminen 3 Kunnallistekniikan hankkeiden toteutumistilanne 12/2016

3 Tilinpäätöksen ennakkotieto / TILINPÄÄTÖKSEN ENNAKKOTIETO Yhteenveto Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 on valmistumassa. Tilinpäätöksen ennakkotieto perustuu kirjanpidon tilanteeseen , jossa on lopullisia poistoja lukuun ottamatta lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset. Ennakkotilinpäätöksen jälkeen lukuihin täydentyvät vielä lopulliset poistot sekä joitain tarkennuksia, joiden ei arvioida olevan merkittäviä. Varsinainen tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Kaupungin vertailukelpoinen henkilöstömäärä kasvoi 250 työntekijällä, palkkakulut 2,8 prosentilla ja henkilöstöpalvelujen ostot 10,6 prosentilla vuodesta Henkilöstö kasvoi pääasiassa määräaikaisilla työntekijöillä mm. turvapaikanhakijoiden palvelujen resursoinnista, Espoon sairaalan ja Elä ja Asu palvelujen käynnistymisestä sekä lapsi- ja oppilasmäärien kasvusta johtuen. Vuosien 2015 ja 2016 toimintamenojen vertailua vaikeuttaa valmistus omaan käyttöön toimintamenojen lasku 40 milj. eurolla vuodesta 2015, Espoo Cateringin perustamisen vaikutukset sekä HUS kuntayhtymän vuoden ,9 milj. euron ja vuoden milj. euron ylijäämäpalautukset, jotka kohdistuivat vuodelle Toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu, eliminoiden valmistus omaan käyttöön, HUS ja Catering yhtiöittäminen on noin 4,6 prosenttia. Kulujen kasvu on siis liian suuri suhteessa väestönkasvuun ja inflaatioon verrattuna. Toimintakatteen alijäämä toteutui noin 24 milj. euroa talousarviossa oletettua paremmin ja alijäämä kasvoi maltillisesti 1,6 prosenttia vuodesta Toimintakatetta paransi ulkoisten toimintatuottojen kasvu 12 prosentilla mm. maanmyynti- ja sopimuskorvaustuotoissa, Länsimetron liikennöinnin siirtyminen sekä em. Caterig ja HUS ylijäämäpalautukset. Vertailukelpoinen toimintakatteen alijäämän kasvu on noin 3 prosenttia, joka on selvästi suurempi kuin talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelmassa asetettu tavoite. Verotulot kasvoivat yhteensä 3,8 prosenttia ja ylittivät talousarviossa oletetun noin 48 milj. eurolla, ylitys johtui pääasiassa Espoon muuta maata paremmasta ansiotulokehityksestä vuonna 2015, joka aiheutti Espoon vuosien 2015 ja 2016 jako-osuuksien korjaukset ja oikaisutilitykset marras- ja joulukuussa. Espoon valtionosuustuotot olivat 60,9 milj. euroa ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus muille kunnille oli -163 milj. euroa. Toimintakatteeseen vaikuttaneista eristä sekä poikkeuksellisen suurista verotuloista johtuen kaupungin vuosikate on ennakkotilinpäätöksen mukaan 198,7 milj. euroa, joka ylittää talousarviossa oletetun yli 80 milj. eurolla. Poistoennuste on noin 136 milj. euroa ja tilikauden tulokseksi ennustetaan arviolta 62 milj. euroa. Käyttötalous on mm. verotulo-oikaisuista johtuen ylijäämäinen ja ylittää talouden tasapainotus ja tuottavuus ohjelmassa asetetut tavoitteet. Taso ei riitä kattamaan palvelutarpeen kasvun vaatimien investointien rahoitusta. Investointeja toteutettiin 287 milj. eurolla ja edelleen noin 25 prosenttia investoinneista rahoitetaan lainarahalla. Kaupungin lainakanta kasvoi edelleen 210 milj. eurolla ja konsernilainat arviolta yhteensä 513 milj. eurolla vuonna 2016 (konsernin luvut ovat vielä arvioita). Kuluva vuosi 2017 tulee olemaan talouden osalta haasteellinen, sillä Kiky- sopimus käänsi Espoon verorahoituksen laskuun, vaikka asukasmäärä ja palvelutarve kasvavat edelleen. Vuoden 2016 ylijäämä muodostui osittain kertaluontoisista eristä, vuonna 2017 tulee jatkaa talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman mukaista tuottavuuden kehittämistä läpi organisaation, jotta tavoite velkaantumisen taittumisesta saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. Toiminnan ja talouden seurantaa tullaan kehittämään sekä valmistelemaan apuvälineitä toiminnan taloudellisuuden seurannan avuksi. Espoon asukasmäärä tulee kasvamaan vuosittain keskimäärin asukkaalla, palvelutarve kasvaa edelleen ja kaupungin taloussuunnitelman 10 vuoden investointiohjelman koko on yhteensä 2,8 miljardia. Valmistelussa oleva sote- ja maakuntauudistus tulevat huomattavasti muuttamaan kunnan toimialaa sekä kunnan ja kuntakonsernin rahoitusta ja rahoitusasemaa.

4 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Investoinnit, lainat ja strategian toteutuminen Kaupungin bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 287 milj. euroa, joka alitti muutetun talousarvion 115 milj. eurolla. Rahoitusosuudet huomioiden kaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 257 milj. euroa, laskua edellisvuodesta 58 milj. euroa. Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon on Länsimetron valtionavustuksissa metroyhtiölle, jotka kanavoidaan kaupungin investointien kautta (läpilaskutusperiaatteella). Valtionosuuksia kirjattiin vuodelle 2016 noin 52 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Metron I-osan valtionosuuskatto on saavutettu ja II-vaiheen rakentaminen on edennyt hitaammin kuin Länsimetro oy on talousarviovaiheessa olettanut. Uudisrakentamisen hankeryhmän määrärahat alittuivat 20 milj. eurolla, kun toimitilahankkeita siirtyi uudelleen suunniteltavaksi mm. liian kalliiden rakentamisratkaisujen vuoksi. Myös Tapiolan taseyksikön investoinnit alittuivat 12 milj. eurolla rakentamisen siirryttyä vuoden 2017 puolelle. Talousarviossa varatusta 344 milj. euron lainanottovaltuudesta käytettiin 270 milj. euroa. Lainanottovaltuutta ei ollut tarpeen käyttää kokonaan eikä rahastoja tarpeen purkaa mm. kunnallisveron oikaisutilityksistä sekä investointiohjelman 115 milj. euron alituksesta johtuen. Kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 714 milj. euroa, kasvua 210 milj. euroa. Vuoden lopun kassa nousi hetkellisesti korkeaksi jo sovitun talousarviolainan nostosta sekä Länsimetro Oy:n maksettua takaisin lyhytaikaisen lainansa ennenaikaisesti. Espoo-tarinan vuoden 2016 tulostavoitteet toteutuivat pääasiassa hyvin. Vuodelle 2016 sitovia tulostavoitteita oli asetettu 36, joista 26 tulostavoitetta toteutui ja 9 osalta tulostavoite ei täysin toteutunut. Yhden tulostavoitteen toteutuminen on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen yhteydessä. Toimintaympäristön muutokset Espoon väestö vuoden 2016 lopussa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Väestö kasvoi vuoden 2016 aikana asukkaalla eli 1,7 prosenttia. Syntyneitä oli noin 60 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin, kuolleita lähes yhtä paljon. Luonnollinen väestönlisäys jäi edellisvuodesta noin 60 asukasta pienemmäksi. Kuntien välinen muutto lisääntyi 370 asukkaalla vuoteen 2015 nähden. Maahanmuutto oli lähes samansuuruinen kuin vuonna 2015, mutta espoolaisten muutto ulkomaille laski lähes 140 henkilöllä. Väestön kasvusta suurin osa tuli syntyneiden enemmyydestä 38 prosenttia. Vieraskielisten määrä on rekisteritiedon mukaan asukasta, mikä on 15,4 prosenttia Espoon väestöstä. Vuoden 2016 lopussa oli työttömiä Työttömyyden kasvu Espoossa taittui syksyllä ja vuodenvaihteessa työttömiä oli 568 vuodentakaista vähemmän. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu taittui vihdoin Espoossakin joulukuussa. Vuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli eli 1,7 % (103 henkeä) vuodentakaista vähemmän. Alle 25-vuotiaiden työttömienmäärä oli 5 000, saman verran kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen kasvu on taittunut myös vuositasolla tarkasteltuna. Tammi-joulukuun 2016 työttömyysaste oli keskimäärin 10,5 %, hieman alhaisempi kuin edeltävänä vuonna. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 24,7 %, eli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 13,6 prosenttia.

5 Tilinpäätöksen ennakkotieto / KOKO KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI 1000 EUR Muutettu TA Toteuma Toteuma Toteuma-% Kasvu-% Tilinimi TP / / Myyntituotot, ulkoiset ,0 % 11,9 % Maksutuotot, ulkoiset ,8 % 10,8 % Tuet ja avustukset, ulkoiset ,8 % 3,2 % Vuokratuotot, ulkoiset ,2 % 12,9 % Muut tuotot, ulkoiset ,7 % 21,5 % TOIMINTATULOT, ULKOISET ,1 % 12,0 % Valmistus omaan käyttöön ,9 % -36,9 % Henkilöstökulut ,6 % 2,8 % Palvelujen ostot, ulkoiset ,5 % 2,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,2 % 8,4 % Avustukset, ulkoiset ,0 % 2,1 % Vuokrat, ulkoiset ,5 % 10,7 % Muut kulut, ulkoiset ,6 % 25,1 % TOIMINTAMENOT, ULKOISET ,1 % 3,3 % Toimintatulot, sisäiset ,4 % -16,0 % Toimintamenot, sisäiset ,5 % -21,7 % Tulot yhteensä ,1 % -9,3 % Menot yhteensä ,2 % -2,8 % TOIMINTAKATE ,2 % 1,6 % Verotulot ,5 % 3,8 % Valtionosuudet ,1 % 102,5 % KÄYTTÖKATE ,3 % 56,7 % Korkotuotot, ulkoiset ,8 % 0,2 % Muut rahoitustuotot, ulkoiset ,6 % -50,5 % Korkokulut, ulkoiset ,5 % 74,1 % Muut rahoituskulut, ulkoiset ,4 % -79,5 % VUOSIKATE ,9 % 29,9 % Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista ,0 % -2,9 % Arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS ,8 % 181,1 % Ulkoiset toimintatuotot toteutuivat 102 prosenttisesti ja kasvua edelliseen vuoteen oli 12 prosenttia. Korkeaa kasvua selittää mm. maanmyyntivoittojen kasvu 10 milj. eurolla, maankäyttösopimustuottojen kasvu 7 milj. eurolla sekä asiakaspalvelumaksujen volyymikasvu. Maanmyyntivoittoja kertyi yhteensä 44,5 milj. euroa. Ulkoiset toimintamenot toteutuivat 98 prosenttisesti, kasvua edelliseen vuoteen on raportin mukaan 3,3 prosenttia. Raportin vuodet eivät ole vertailukelpoisia, sillä toimintamenoihin sisältyvä valmistus omaan käyttöön on laskenut noin 40 milj. eurolla, Catering palvelut on yhtiöitetty vuoden 2016 alusta ja HUS erikoissairaanhoidon vuoden ,9 milj. euron ja vuoden milj. euron ylijäämäpalautukset kohdistuivat vuodelle Vertailukelpoinen, em. erillä korjattu ulkoisten toimintakulujen muutos on noin 4,6 prosenttia vuodesta Henkilöstökulut kasvoivat 2,8 prosenttia ja henkilöstöpalvelujen ostot 10 prosenttia, työvoimakustannukset yhteensä kasvoivat reilun 3 prosenttia. Palveluiden ostoissa HUS erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat vuosien 2015 ja 2016 ylijäämäpalautuksista johtuen. Vertailukelpoinen erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu olisi 0 prosenttia. Palvelujen ostojen ryhmän vertailukelpoinen kasvu vuoteen 2015 on noin 5,6 prosenttia. Erikoissairaanhoidon kulujen kasvun pysähtyminen ja jopa reaalinen lasku on erittäin positiivista kaupungin talouden kannalta. Avustuksissa toimeentulotuen kustannukset toteutuivat vuoden 2015 tasolla 53,7 milj. euroa, työmarkkinatuen kuntaosuusmenot kasvoivat aiempaa hitaammin noin 2 milj. euroa ja 1,3 prosenttia. Kaupungin tilakustannukset kasvoivat edelleen, kasvu johtuu kaupungin tilamäärän kasvusta m2 mm. Espoon sairaala, Espoon Elä ja Asu Oy:n Leppävaaran toimitila, Espoon keskuskeittiö sekä Päivänkehrän koulurakennukset valmistuivat 2016.

6 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Toimintakate toteutui noin 24 milj. euroa talousarviota parempana, alijäämä kasvoi raportin mukaan 1,6 prosenttia vuodesta Toimintakatteen muutosta pienensi em. toimintatuottojen kasvu 12 prosentilla, Catering palvelujen yhtiöittäminen, Länsimetron liikennöinnin siirtyminen sekä toimintakuluja pienentäneet HUS ylijäämäpalautukset. Vertailukelpoinen toimintakatteen muutos olisi noin 3 prosenttia. Verotulot ylittivät jako-osuuksien oikaisuista johtuen 48 milj. eurolla muutetun talousarvion, kasvua edelliseen vuoteen 3,8 %. Valtionosuuksissa kasvua oli yli 100 prosenttia ja koko verorahoituksen kasvu noin 6 prosenttia. Kaupungin käyttökate eli tulos ennen pääomaeriä (rahoituserät ja poistot) oli 170 milj. euroa ja se parani 45 milj. euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Rahoitustuotot ja kulut toteutuma oli yhteensä 27 milj. euroa, 9 milj. euroa alkuperäistä talousarviota paremmin. Toteumaan paransi edelleen laskenut korkotaso sekä ennakoitua paremmasta sijoitusvuodesta johtuvat rahastojen tuotot. Kaupungin vuosikate oli noin 198,7 milj. euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset tulevat toteutumaan arviolta 136 milj. euron tasolla, tilikaudentulos tulee olemaan noin 62 milj. euroa. 2.1 VEROTULOT Kaupunki sai verotuloja yhteensä 1 446,4 milj. euroa vuonna Verotulot yhteensä kasvoivat edellisestä vuodesta 3,8 prosenttia. Kun kunnallisveron oikaisut kohdennetaan oikeille vuosille on kasvu 2,6 prosenttia. Verotuolot toteutuivat 103 prosenttisesti ja talousarvio ylittyi 48 milj. eurolla pääasiassa kunnallisverojen jako-osuuden oikaisuista johtuen. Verotulojen ylittyminen on huomioitu ennusteissa syksyn aikana. Kunnallisveroja tilitettiin 1 226,1 milj, euroa, kasvua 5,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien kunnallisveron jako-osuudet vuodelle 2016 laskettiin vuoden 2014valmistuneen verotuksen, asukasmäärämuutosten sekä kunnallisveroprosentin perusteella. Vuoden 2015 verotuksen valmistumisen jälkeen marraskuussa 2016, kuntien jako-osuudet korjattiin vastaamaan vuoden 2015 maksuunpanoja. Espoon kunnallisveron jako-osuutta nostettiin ja verotusta oikaistiin vuoden 2015 osalta marraskuun maksuunpanotilityksen yhteydessä 13 milj. eurolla ja vuoden 2016 osalta joulukuussa 24 milj. eurolla. Kunnallisverotuotot ylittivät talousarvion 44 milj. eurolla. Yhteisöveroa tilitettiin yhteensä 120,6 milj. euroa, -11,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tilityksen pieneneminen johtuu vuoden 2016 alusta tehdystä 5 prosentin alennuksesta kuntaryhmän jakoosuuteen yhteisöverosta. Myös Espoon osuus kuntaryhmän osuudesta laski edellisestä vuodesta. Yhteisöverotuotot ylittivät talousarviossa oletetun 4 milj. eurolla yritysten toukokuussa maksamista, vuodelle 2015 kuuluvista ennakontäydennysmaksuista johtuen. Kiinteistöveroa tilitettiin yhteensä 99,7 milj. euroa, kasvua 3,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, tilitys oli talousarviossa oletetun mukainen. Verotulot yhteensä kasvoivat edellisestä vuodesta 3,8 prosenttia. Kun kunnallisveron oikaisut kohdennetaan oikeille vuosille on kasvu 1,6 prosenttia. Espoo sai valtionosuuksia yhteensä 60,9 milj. euroa,kasvua yli 100 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Valtionosuusjärjestelmässä komenpensoitiin täysimääräisesti veroperusteisiin vuodelle 2016 tehdyt muutokset sekä tehtiin useamman vuoden kustannusten jaon tarkistus. Espoo verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus muille kunnille oli noin 163 milj. euroa. Verorahoitusta saatiin yhteensä 1 507,4 milj. euroa, kasvua lähes 6 prosenttia vuoteen 2015 nähden.

7 Tilinpäätöksen ennakkotieto / HENKILÖSTÖ Palvelussuhteiden määrä toimialoittain joulukuussa vuosina sekä ajankohtien väliset muutokset Toimiala Muutos Muutos Muutos Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimi / konsernipalvelut alkaen Yhteensä Muutoksia alkaen: Espoo Cateringin henkilöstö (488 hlöä) siirtyi uuden yhtiön palvelukseen pois kaupungin palveluksesta. Palveluliiketoimen toimiala lakkasi olemasta ja osa sen toiminnoista siirtyi tekniseen ja ympäristötoimeen ja loput uuteen konsernipalvelut -yksikköön. Tietotuotannon henkilöstö (8 hlöä) siirtyi palveluliiketoimesta konserniesikuntaan. Muutoksia alkaen: suomenkielisen työväenopiston ja aikuislukion henkilöstöä siirtyi Omnian palvelukseen noin 80 henkilöä. Muilta toimialoilta ja konserniesikunnasta siirtyi palveluliiketoimeen noin 30 tietohallinnon työntekijää. Yhteispalvelupisteiden henkilöstö (32 hlöä) siirtyi alkaen sivistystoimesta palveluliiketoimeen. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä Henkilöstömäärä laski edellisvuodesta noin 230:llä johtuen kaupungin ruokapalvelutoimintojen yhtiöittämisestä Espoo Catering oy:ksi alkaen. Tällöin 488 kaupungin työntekijää siirtyi uuden yhtiön palvelukseen. Vertailukelpoinen henkilöstömäärän kasvu on noin 250. Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi peruspalveluissa, kuten perhe- ja sosiaalipalveluissa, vanhusten palveluissa ja varhaiskasvatuksessa. Perhe- ja sosiaalipalveluihin palkattiin lisää määräaikaista henkilöstöä vastaamaan kasvaneen turvapaikanhakijamäärän tuottamaan palvelutarpeeseen. Lisäksi työllisyydenhoito edel-

8 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 lytti lisäresursointia. Vanhusten palveluissa varauduttiin uusien toimintojen, kuten Espoon uuden sairaalan käyttöönottoon. Varhaiskasvatuksessa asiakasmäärän kasvun johdosta avattiin uusia päiväkoteja. Muissa toiminnoissa henkilöstömäärä pysyi ennallaan tai laski jonkin verran. Henkilötyövuosia kaupungissa tehtiin , kun niitä vuonna 2015 tehtiin Henkilötyövuosien määrä siis laski edellisestä vuodesta 242:llä. Henkilötyövuosien määrä kasvoi sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa. Muilla toimialoilla henkilötyövuosien yhteenlaskettu määrä väheni, mutta tämä johtui pääsääntöisesti Espoo Cateringin henkilöstön poistumisesta kaupungin työpanoksesta. Henkilöstökustannukset olivat 633 miljoonaa vuonna 2016 ja ne kasvoivat 2,8 prosenttia vuoden 2015 kustannuksista. Vuokratyökustannukset kasvoivat vuoden 2016 aikana 10,6 prosenttia. Yhteenlaskettuna henkilöstö- ja vuokratyökustannukset kasvoivat 3,1 prosenttia. 2.3 POIKKEAMAT TALOUSARVIOSTA 2016 Käyttötalousosa: - Espoo Tietotekniikan sitova toimintakate alittuu euroa. - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen tuloksen ennustetaan olevan euroa alijäämäinen ja tulostavoite ei toteudu. Pelastuslaitokselle tuli maksettavaksi pilaantuneen maan puhdistuskustannuksia, joita ei osattu ennakoida ja lomapalkkajaksotukset kasvoivat edellisvuodesta. - Vanhustenpalvelujen tulot alittuivat 1,0 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Alitusta syntyi asiakasmaksutuloista 0,9 milj. euroa ja myyntituloista 0,1 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulojen 0,6 milj. euron alitus johtuu toimialan pakolaismäärän kasvun arvioitua alhaisemmasta toteumasta ja sen vaikutuksesta saataviin valtionkorvauksiin. - Sivistystoimen esikunnan tulot alittivat muutetun talousarvion noin 1,7 milj. euroa, koska sivistystoimen tulo-odote oli liian suuri. Opetus ja kulttuuritoimen rahoituksena maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen saatavaa valtionosuutta ei makseta erikseen sivistystoimelle, vaan yhdessä muiden OKM:n valtionosuuksien kanssa kaupungin rahoituksen tuloksi. - Teknisen lautakunnan menot ylittyvät, koska Finnoon keskuksen asemakaavan mukaisista pilaantuneiden maiden puhdistusmenoista on tehty 6,5 milj. euron pakollinen varaus. - Tilapalvelut -liikelaitoksen vuoden 2016 tulostavoite oli 15,9 milj. euroa ylijäämäinen tulos ennen varauksia. Ennakkotilinpäätöksen tulos ennen varauksia on 14,8 milj. euroa ja joulukuun poistoja ei ole vielä kirjattu. Tulostavoite ei toteudu, koska Sosiaali- ja terveystoimelle annettiin 1,1 milj. euron alennus Espoon sairaalan vuokrasta, vuosikorjauksiin käytettiin 2,4 milj. euroa ja esisuunnitteluun 0,9 milj. euroa enemmän kuin budjetoitu sekä maksettiin Kiinteistö Oy Espoon sairaalalle 1,4 milj. euroa ja WeeGee Oy:lle 0,7 milj. euroa enemmän vastikkeita kuin mihin varauduttiin. Investointiosa: - Aineettomat hyödykkeet, 9111 Konsernihallinto. Tulot ja menot alittuivat 52,3 milj. euroa Länsimetron valtionosuuden jäädessä talousarviossa arvioitua alhaisemmaksi. Valtion maksuosuus kierrätetään kaupungin budjetin kautta Länsimetro Oy:lle. Metron I-vaiheen valtionosuuden katto on täyttynyt ja IIvaiheen rakentaminen edennyt talousarviossa arvioitua hitaammin. - Aineettomat hyödykkeet, 9135 Kulttuurilautakunta. Menot ylittyi eurolla johtuen Ison Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksesta. - Aineettomat hyödykkeet, 9121 Sosiaali- ja terveystoimi. Menot ylittyi euroa. 2.4 TALOUDEN TASAPAINOTUS- JA TUOTTAVUUSOHJELMA (TATU) Espoo-tarinan keskeisenä päämääränä on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Tämän varmistamiseksi Espoo käynnisti vuonna 2014 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATUohjelma), jonka hyötytavoitteesta ja linjauksista valtuusto päätti ja ohjelmasuunnitelmasta Vuoden 2016 alussa ohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset päivitettiin vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä ja valtuusto hyväksyi ne maaliskuussa Ohjelmaa toteutetaan kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman kautta ja tuloksia seurataan ja niistä raportoidaan osana talouden ja toiminnan seurantaprosessia. Kaupunginjohtajan esitys talousarvioksi ja suunnitelmaksi vuosille laadittiin linjausten ja taloustavoitteiden mukaisesti. Esitys sisälsi toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi mm. palvelutason, maksujen tarkastamisen sekä tilojen käytön tehostamisen ja toimitilainvestointien osalta. Palvelujen tuotteistaminen ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen projekti aloitettiin loppuvuodesta 2016 osana Tatu-ohjelmaa.

9 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Kestävän rahoitustasapainon saavuttamiseksi ja kaupungin nopean velkaantumisen taittamiseksi on kaupungin vuosikatetavoitteeksi ohjelmassa asetettu 270 milj. euroa vuonna Investointien enimmäismääräksi on asetettu keskimäärin 280 milj. euroa seuraan 10 vuoden aikana. Vuoden 2016 osalta kaupungin vuosikate parani edellisvuodesta ollen noin 198 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat noin 257 milj. euroa ja lainamäärä kasvoi 214 milj. euroa. Jotta vuodelle 2020 asetetut tavoitteet saavutetaan, tulee kaupungin vuosikatetta edelleen parantaa vuosittain taloussuunnitelmakaudella ja investoinnit mitoittaa taloudellisesti kestävälle tasolle. Vuonna 2014 aloitettu ohjelma näkyy vuosien tilinpäätöksissä siinä, että käyttötalouden toimintakulujen kasvua on kyetty hillitsemään ja käyttötuloja kasvattamaan huolimatta siitä, että kaupungin väestönkasvu on ollut ohjelman pohjana olleita ennusteita selvästi nopeampaa ja talouskehitys arvioitua heikompaa. Myös yleinen kustannustietoisuus organisaatiossa on ohjelman myötä kasvanut. 2.5 RAHOITUS Vuoden 2016 talousarvioon merkitystä 344 milj. euron lainannostovaltuudesta nostettiin 270 milj. euroa. Koko lainnostovaltuutta ei käytetty, koska verotulot olivat ennakoitua suuremmat sekä kaupungin investointiohjelma toteutui ennakoitua pienempänä. Talousarvioon merkittyä 15 milj. euron rahastojen purkua ei toteutettu. Vuoden aikana käytettiin lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 714 milj. euroa. Lainojen keskikorko korkosuojaukset huomioiden on 0,87 prosenttia ja keskikorkosidonnaisuusaika 4,50 vuotta. Kuntarahoituksen osuus lainakannasta on 79 % ja koronvaihtosopimuksista 16 %. Suurin osa lainoista on sidottu vaihtuvakorkoiseen viitekorkoon. Osa lainoista on suojattu koron nousuilta koronvaihtosopimuksilla. Koronvaihtosopimukset ovat luonteeltaan suojaavia. Kaupungin lainojen korkosidonnaisuuden jakautuminen ilman koronvaihtosopimusta sekä koronvaihtosopimukset huomioiden

10 Tilinpäätöksen ennakkotieto / KASSATILANNE Vuoden 2016 aikana keskimääräiset kassamenot olivat 173,3 milj. euroa ja kassatulot 153,9 milj. euroa kuukaudessa. Lyhytaikaista lainaa nostettiin vuoden 2016 aikana laskemalla liikkeelle kuntatodistuksia yhteensä 253 milj. euron edestä. Lainat olivat keskimäärin 10 päivän pituisia. Kuntatodistusten avulla katetaan tilapäiset kassavajeet, jotka johtuvat epätasaisista rahavirroista. Talousarviolainoilla sekä rahastojen puruilla tasapainotetaan kassavajetta vuositasolla. Kuvassa näkyy kassan koko, kun kassavaje on katettu lyhytaikaisella rahoituksella sekä erikseen kassan todellinen koko ilman tätä rahoitusta. Loppuvuoden piikki saldossa johtuu pääosin jo sovitun talousarviolainan nostosta sekä siitä, että Länsimetro Oy maksoi takaisin lyhytaikaisen lainansa ennenaikaisesti.

11 Tilinpäätöksen ennakkotieto / YLEISHALLINTO YLEISHALLINTO 1000 EUR Muutettu TA Toteuma Toteuma Toteuma-% Kasvu-% Tilinimi TP / / Myyntituotot, ulkoiset ,9 % 962,1 % Maksutuotot, ulkoiset ,7 % 25,0 % Tuet ja avustukset, ulkoiset ,8 % -26,7 % Vuokratuotot, ulkoiset ,4 % Muut tuotot, ulkoiset ,8 % 49,2 % TOIMINTATULOT, ULKOISET ,3 % 126,7 % Valmistus omaan käyttöön ,5 % Henkilöstökulut ,0 % 2,1 % Palvelujen ostot, ulkoiset ,1 % 14,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,9 % 98,9 % Avustukset, ulkoiset ,0 % -79,6 % Vuokrat, ulkoiset ,0 % -19,2 % Muut kulut, ulkoiset ,8 % -17,8 % TOIMINTAMENOT, ULKOISET ,4 % 3,7 % Toimintatulot, sisäiset ,9 % -1,2 % Toimintamenot, sisäiset ,4 % -1,6 % Tulot yhteensä ,1 % 4,9 % Menot yhteensä ,9 % 2,4 % TOIMINTAKATE ,6 % -2,9 % Muutettu TA Toteuma Toteuma Toteuma-% Kasvu-% Toimintakate 1000 TP / / Konsernipalvelut ,9% 6,9 % Hallinto- ja kehittämisyksikkö ,2% ,0 % Espoo Tietotekniikka ,3% 276,7 % Kaupunkitieto ,8% 176,8 % Espoo Henkilöstöpalvelut ,2% -54,1 % Espoo Talouspalvelut ,3% 0,3 % Espoo Logistiikka ,7% -3,8 % Hankintakeskus ,1% 35,6 % Pelastustoimi ,9% 2,5 % 1. Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen Vuoden alusta konsernipalvelut aloitti toimintansa osana konsernihallintoa, johon siirtyi lakkautetulta palveluliiketoimen toimialalta osa tulosyksiköitä sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos. Konsernipalveluihin perustettiin hankintakeskus, johon keskitettiin hankinnat ja uutena toimintana ruokapalvelut, joka vastaa Espoon kaupungin tarvitsemien ateriapalvelujen järjestämisestä ja laadun valvonnasta. Tutkimus ja tietotuotanto yhdistettiin konserniesikuntaan. Espoon talous-, materiaali- ja henkilöstöhallinnon sekä palkanlaskennan toimintamallin muutosprojektin (HETA) toteutus ei käynnistynyt. Määräaikaa päätökselle ja jatkosopimukselle on jatkettu v kesäkuun loppuun. Espoon työllisyydenhoidon erityiskohderyhmät ovat nuoret, maahanmuuttajat ja korkeasti koulutetut. Näiden kohderyhmien työllistymistä tuetaan EU-rahoitteisten hankkeiden muodossa (Korko, Ohjaamo, Työllisyyskonsertti Sello, Töissä Suomessa, ViVa), yhdessä kumppaneiden kanssa. Pääkaupunkisseudun osalta kasvupalveluja koskevat selvitystyöt jatkuivat kuntarajat ylittävästä mallista työllisyys-, maahanmuutto- ja elinkeinoasioihin liittyen. Kaupunkimarkkinoinnin painopisteitä olivat Länsimetron kehityskäytävä ja Espoo Innovation Garden, joiden avulla Espooseen tavoiteltiin lisää asukkaita, osaajia, yrityksiä, työpaikkoja ja palveluja. Espoolaisen johtamisen kehittämisen projektissa valmistauduttiin esimiesten ja johdon valmennusten uudistamiseen, espoolaisen johtamisen käsikirjan ja hyvien johtoryhmäkäytäntöjen esille tuomiseen. Vuoden aikana valmisteltiin espoolaista johtamismallia ja ylimmän johdon vuosikelloa. HR -toimintamallin kehittämistyötä jatketaan v

12 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Espoon digiagendan toteuttamisesta on lähtenyt toteutukseen 3 ratkaisua: kirjastopalvelut, museopalvelut ja kaupunkitekniikan ylläpitopalvelut. Omistajapolitiikka ja konserniohjeet on päivitetty ja hyväksytty valtuustossa joulukuussa. Konsernipalvelut toteutti Esikuntatehtävien uudelleen organisointi -projektin (ESKO), joka edistää siirtymistä omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelystä uuteen toiminta- ja johtamismalliin. Toimenpiteiden toteuttaminen käynnistyy v Espoo Tietotekniikan ja Hankintakeskuksen organisaatioiden ja toimintamallien muutokset toteutettiin. Konsernipalvelut vastasivat Ison Omenan palvelutorin konseptin suunnittelusta ja käyttöönottovaiheesta. 2. Talous ja talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelma Koko yleishallinnon toimintakate oli 7,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Edellisvuoteen toimintakate parani 5,4% Yleishallinnon tulot alittuivat 0,4 milj. euroa, kun valmistus omaan käyttöön erää (HETA) ei huomioida mukaan. Tuloista 90 % on konsernipalvelujen sisäisten tuloja. Ulkoisia tuloja ovat mm. ruokapalvelujen laskutus Catering Oy:ltä, työterveyshuollon kelakorvaus ja ulkopuolinen rahoitus EU-hankkeisiin. Yleishallinnon menot alittuivat 7,2 milj. euroa mm. henkilöstökuluissa 2,1 milj. euroa, ulkoisissa palvelujen ostoissa 1,4 milj. euroa ja vuokrissa 1,4 milj. euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavaroiden alitus 2,9 milj. euroa johtui pääosin ruokapalveluista, jossa päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien aamu- ja välipala-aterioihin liittyvät hankinnat eivät kulkeneet ruokapalvelujen vaan Espoo Catering Oy:n kautta. Päivitetyn TATU -ohjelman tavoitteita ja linjauksia on valmisteltu ja sisällytetty osaksi vuosien taloussuunnitelmaa. Loppuvuodesta käynnistettiin yhteistyössä toimialojen kanssa Palvelujen tuotteistaminen ja kustannusvaikuttavuuden -projekti (PATU). Projektin tarkoituksena on tuotteistaa palvelut sekä kehittää toimintaa kuvaavia mittareita ja mittarien käyttöä palvelujen tuotannonohjauksessa, johtamisessa ja seurannassa kaikilla organisaatiotasoilla. Valmistellut toimintatavat otetaan käyttöön talousarvion 2018 valmistelussa sekä seurannassa ja raportoinnissa. Ostot kuntoon Espoon kaupungilla -projekti eli OSKU eteni kohti tavoitettaan, joka on nostaa sähköisen tilaamisen osuus Espoon kaupungilla 75 %:iin ja saada ostoprosessi hallintaan. Sähköisten tilauksien osuus oli 2016 lokakuussa ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia. Viime vuoden lokakuussa vastaava luku oli 24 prosenttia. Talousarvion toteutuminen (sitovat erät) Yleishallinto (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus ja konsernipalvelut) Tulojen toteuma oli 0,8 milj. euroa. Tulot ylittyivät 0,1 milj. euroa, koska kelakorvauspäätös vuodelta 2015 oli arvioitua suurempi. 6Aika hankeen tulojen toteuma oli 0,6 milj. euroa. Menojen toteuma oli 40,5 milj. euroa ja ne alittivat talousarvion 3 milj. euroa. Alitukset syntyivät henkilöstökuluissa ja ulkoisissa palvelujen ostoissa. Suurimmat alitukset olivat kaupunkitasoisissa keskitetysti varatuissa määrärahoissa 0,9 milj. euroa, mm. maahanmuuttajien rekrytointimallista, urapalveluista ja Espoo Areenan markkinointirahoista. Konserniesikunnan yksiköissä ulkoiset palvelujen ostot alittuivat 1,7 milj. euroa. Toimintakate oli 3,1 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen toimintamenot alittuivat euroa. Henkilöstökulut alittuvat, koska yksi virka oli avoinna koko vuoden ja myös varhemaksuihin varatut määrärahat jäivät käyttämättä. Ulkoisissa palvelujen ostoissa määrärahat alittuvat muun muassa asiantuntija-, ja koulutuspalveluissa sekä tietojärjestelmissä.

13 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Koko konsernipalvelujen toimintakate toteutui 4 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintakate parani 1,8 milj. euroa. Hallinto- ja kehittämisyksikön tulot ylittyivät 0,2 milj. euroa. Menot alittuivat 0,4 milj. euroa mm. henkilöstökuluissa ja palvelujen ostoissa. Espoo Tietotekniikan toimintakate toteutui euroa muutettua talousarviota huonompana. Tulot ylittyivät 0,5 milj. euroa, kun mukaan huomioidaan valmistus omaan käyttöön (HETA). Puhepalveluiden osalta tulot ylittyivät. Toisaalta toimialojen pienkehittäminen ei toteutunut suunnitellusti, mikä laski sisäisiä tuloja. Menot ylittyivät 0,6 milj. euroa. IT-investoinnit eivät toteutuneet suunnitellusti. HETA-projektille oli 6,3 milj. euron varaus, mutta projekti käytti vain 1,8 milj. euroa projektin keskeyttämisen vuoksi. Aineettomista investoinneista tehtiin määrärahasiirrot koneisiin ja kalustoon Espoon Uusi Sairaala -hankkeen tietoliikennekytkinja tukiasemahankintoja varten. Kaupunkitiedon toimintakate toteutui 0,8 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Tulot ylittyivät 0,1 milj. euroa. Menot alittuivat 0,7 milj. euroa henkilöstökuluissa, palvelujen ostoissa sekä aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa. Osa suunnitelluista kehittämistoimenpiteistä jäi toteuttamatta resurssivajeen ja keskeneräisen ESKO-projektin vuoksi. Ison Omenan palvelutorin ensikertaisen kalustamisen investoinnit 0,1 milj. euroa toteutuivat talousarvion mukaisina. Espoo Henkilöstöpalvelujen toimintakate toteutui 0,6 milj. euroa talousarviota parempana. Henkilöstökulut ja palvelujen ostot alittuivat mm. työvoimavuokratarpeen vähenemisenä vakinaisten lääkäreiden rekrytointien myötä. Espoo Talouspalvelujen toimintakate toteutui 1,5 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Tulot ylittyivät 1,3 milj. euroa. Tulojen ylitys johtui arvioitua suuremmista volyymeista, perintätuloista ja alvpalautuksesta johtuen. Menot alittuivat 0,2 milj. euroa mm. henkilöstökuluissa. Investoinneissa ensikertaiseen kalustamiseen varattu raha 0,3 milj. euroa jäi kokonaan käyttämättä, johtuen toimitilahankkeen siirtymisestä vuodella myöhemmäksi. Espoo Logistiikan toimintakate toteutui 0,4 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Tulot ylittyivät 1,3 milj. euroa ulkoisten tulojen sekä verkkokaupan volyymikasvusta johtuen. Toimintamenot ylittyivät 0,9 milj. euroa johtuen pääosin henkilökuljetusten ja verkkokaupan volyymikasvusta. Henkilöstökulut alittuivat 0,2 milj. euroa. Investointien toteuma oli 2,4 milj. euroa, toteuma 0,2 milj. euroa talousarviota pienempi. Investointeihin sisältyy liikunnan koneiden 0,7 milj. euron siirto Auto- ja konepalvelujen hallintaan. Hankintakeskuksen toimintakate toteutui 0,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Tulot alittuivat 3,4 milj. euroa ja menot 3,7 milj. euroa, johtuen pääosin siitä, että ruokapalveluissa tulot ja menot arvioitiin talousarviossa 3 milj. euroa liian suuriksi. Menoissa alittuivat henkilöstökulut ja palvelujen ostot. Pelastustoimen menot alittivat talousarvion euroa. 3.1 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS 1000 EUR Muutettu TA 2016 Toteuma 12/2015 Toteuma 12/2016 Toteuma- %2016 Toimintatulot ,7% Toimintamenot ,5% Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen Pelastuslaitoksen toiminta toteutui suunnitellusti. Valvontasuunnitelman mukaiset palotarkastukset 2300 kpl, tehtiin täysimääräisesti, samoin kemikaalilainsäädännön perusteella tehdyt tarkastukset ja päätökset 60 kpl. Turvallisuusviestinnän keinoin tavoitettiin 16,7 % alueen asukkaista ( asukasta), tavoitteena oli 16 %. Pelastustehtäviä hoidettiin noin 7400 ja ensihoitotehtäviä noin Tulipaloissa kuoli 5 henkilöä. LUP ja Länsimetro -projekti (pelastuslaitoksen valmius toimia Länsimetron kanssa) eteni suunnitellusti Länsimetron käynnistymisen viivästymisestä huolimatta.

14 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Pelastuslaitos sai tuottaakseen ensihoitopalvelut yhteistoimintamallisena myös HUS Lohjan sairaanhoitoalueella. Järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä, joka myös vastaa toiminnasta aiheutuvista nettokuluista. Vuonna 2016 perustettiin kolme 24/7 yksikköä perustetaan vielä neljä yksikköä. Toiminnan laajeneminen nosti sekä tuloja että menoja noin 0,76 milj. euroa vuonna Vuoden 2017 budjettivaikutus on noin 4,2 milj. euroa. Uusia virkoja ja toimia perustettiin yhteensä 52. Muutoksen jälkeen LUP tuottaa ensihoitopalvelut alueensa kaikissa kunnissa yhteistyössä HUS sairaanhoitopiirin kanssa. Laajennus kevensi hieman pelastustoimen yleiskustannuksia. Karjaalla otettiin käyttöön uusi paloasema joka korvasi käytössä olleet tilapäistilat. Espoossa otettiin käyttöön peruskorjattu ja laajennettu keskuspaloasema. Uudenmaan neljän pelastuslaitoksen välistä sopimuksenmukaista yhteistyötä jatkettiin. 2. Talous ja talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelma Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot ylittyivät, johtuen Lohjan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelutoiminnan käynnistämisestä syksyllä. Lisäksi ensihoidon tehtävämäärät ovat kasvaneet. Myös maksutuotot kasvoivat. Tarvikehankinnat ylittyivät johtuen lähinnä Lohjan ensihoidosta. Sisäisissä palvelumaksuissa pelastuslaitokselle tuli maksettavaksi pilaantuneen maan puhdistuskustannuksia n euroa, joita ei osattu ennakoida. Henkilöstökuluissa lomapalkkajaksotukset kasvoivat edellisestä vuodesta yhteensä noin 0,9 milj. euroa. Tilikauden tuloksen, , ennustetaan olevan pelastustoimen osalta noin euroa alijäämäinen. Pelastuslaitos tulee esittämään johtokunnalle negatiivisen tuloksen kirjaamista taseeseen, ilman että siitä aiheutuu lisälaskutusta kunnille. Ensihoidon palautettava osuus HUS HYKS/Jorvin alueella on n ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle n euroa. Lohjan sairaanhoitoaluetta tullaan laskuttamaan yhteensä n eurolla. Investoinnit toteutuivat suunniteltua pienempinä, koska osa hankinnoista siirtyi vuodelle Tilinpäätösennusteen mukaan pelastustoimen osalta kustannukset tulevat olemaan n. 66 /asukas. 3. Sitovat tulostavoitteet 1) Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi. Tulostavoite ei toteudu. 2) Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen. Tulostavoite toteutuu.

15 Tilinpäätöksen ennakkotieto / SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 1000 EUR Muutettu TA Toteuma Toteuma Toteuma-% Kasvu-% Tilinimi TP / / Myyntituotot, ulkoiset ,2 % 6,3 % Maksutuotot, ulkoiset ,2 % 6,1 % Tuet ja avustukset, ulkoiset ,7 % 6,8 % Vuokratuotot, ulkoiset ,7 % -66,4 % Muut tuotot, ulkoiset ,8 % -12,1 % TOIMINTATULOT, ULKOISET ,4 % 5,8 % Valmistus omaan käyttöön ,9 % Henkilöstökulut ,9 % 3,9 % Palvelujen ostot, ulkoiset ,4 % 0,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,0 % 0,5 % Avustukset, ulkoiset ,9 % 18,2 % Vuokrat, ulkoiset ,9 % -7,1 % Muut kulut, ulkoiset ,6 % 94,8 % TOIMINTAMENOT, ULKOISET ,4 % 3,5 % Toimintatulot, sisäiset ,8 % -1,2 % Toimintamenot, sisäiset ,5 % -15,7 % Tulot yhteensä ,5 % 5,6 % Menot yhteensä ,8 % 1,5 % TOIMINTAKATE ,7 % 1,0 % Muutettu TA Toteuma Toteuma Toteuma-% Kasvu-% Toimintakate 1000 TP / / SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI ,7% 1,0 % VANHUSTEN PALVELUT ,6% 8,5 % TERVEYSPALVELUT ,1% -4,7 % PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT ,8% 6,3 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ESIKUNTA ,9% -3,0 % 1. Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen Vanhuspalveluissa palvelujen kysyntä kasvoi ennakoidusti vanhusväestön kasvun seurauksena. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli 92,4 prosenttia (91,9 %), joten peittävyystavoite 92,3 prosenttia saavutettiin. Vanhuspalveluissa pitkäaikaishoitopaikan odotusajat pysyivät kurissa ja sairaala pystyi vastaanottamaan kaikki jatkohoitoa odottavat potilaat viiveettä eikä erikoissairaanhoidon maksullisia siirtoviivepäiviä kertynyt. Vanhuspalvelulain mukaiseen tavoitteeseen kotihoidon ensisijaisuudesta vastattiin vahvistamalla kotihoidon henkilöstömäärää. Kotihoidon käyntien määrä kasvoi 12 prosenttia ja alueellisen kotihoidon tehdyt tunnit 18 prosenttia. Pitkäaikaisen laitoshoidon purkamista jatkettiin vuoden aikana. Oman toiminnan paikkamäärä supistui 44:llä ja ostettujen asumispalvelujen paikkamäärä kasvoi 67 paikalla. Ikääntyneen väestön neuvonta, palvelutarpeiden selvittäminen ja palveluohjaus keskitettiin uuteen yksikköön, Nestoriin, keväällä Espoon uusi sairaala uusine toimintamalleineen otetaan käyttöön alkuvuodesta Myös Leppävaaran elä ja asu -keskus valmistuu keväällä Saattohoito-osasto Puolarvilla avattiin helmikuussa Muistisairaiden päivätoimintaa aloitettiin Taavin muistipalvelukeskuksessa. Terveyspalveluissa lisääntyneeseen kysyntään pystyttiin vastaamaan talousarvion puitteissa lyhentäen odotusaikoja. Terveysasemien kiireetön lääkärin vastaanottoaika (T3) järjestyi keskimäärin 17 päivässä (19). Asiakkaiden määrä on noussut neljä prosenttia, lääkärikäyntien määrä prosentin ja hoitajakäyntien 12 prosenttia vuodesta Lääkäri- ja hoitajakäynnin hinta on laskenut kolme prosenttia. Espoolaisten erikoissairaanhoidon käyttö kasvoi 2,6 prosenttia ja asiakasmäärä kaksi prosenttia. Terveysasemien suuri toiminnallinen muutos oli Ison Omenan Palvelutorin toiminnan alkaminen elokuussa. Palvelutorille siirtyi Puolarmetsän terveyspalvelut. Tuoreiden murtumien diagnostiikka keskitettiin Jorvin päivystykseen ja koululääkärit siirtyivät sosiaali- ja terveyspalveluihin.

16 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen painopiste on siirretty avopalveluihin. Asiakasmäärä nousi 13 prosenttia. Suun terveydenhuollossa tehtiin organisaatiouudistus, uusittiin toimintamallit ja aloitettiin valmistautuminen maakunta- ja soteuudistukseen. Asiakasmäärän kasvu hidastui 2,6 prosenttiin. Suun terveydenhuollossa palvelujen saatavuus on parantunut, mutta asetettuihin tavoitteisiin ei päästy. Kiireetön vastaanottoaika (T3) järjestyi keskimäärin 59 päivässä (64). Perhe- ja sosiaalipalveluissa tavoitteena oli viedä lapsen ja nuoren tarvitsema tuki hänen arkiympäristöihinsä ja lapsiperheiden tarvitsemaa apua kotiin. Yli lapsiperhettä sai kotipalvelua tai perhetyön palveluja omana tai ostopalveluna tai palvelusetelillä järjestettynä. Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kysyntä pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kotipalvelussa otettiin käyttöön sähköinen palveluseteli. Kotipalvelun lastensuojeluasiakkaisiin keskittyvän ns. Lasu-tiimin toiminta vakiintui ja sen myötä lastensuojelusta kotipalveluun ohjautuneitten asiakkaitten lukumäärä kasvoi 119 perheeseen (65). Perhetyössä tukiperhettä hakevien perheitten määrä kasvoi merkittävästi. Asumisen tukea vahvistettiin, mikä vähensi tilapäisasumisen järjestämisen tarvetta ja toimeentulotuen kustannuksia. Pitkäaikaistyöttömille tarjottiin tukea työllistymiseen tai erilaisiin aktiivitoimenpiteisiin monialaisissa työllisyyspalveluissa TYP:ssä, jonka asiakasmäärä kasvoi 33 prosentilla. Palvelurakenteen keventäminen jatkui lastensuojelupalveluissa suunnitellusti. Lastensuojelun asiakkaiden määrä väheni ja oli vuoden lopulla 4,7 prosenttia alaikäisestä väestöstä. Sosiaalihuoltolain mukaisia varhaisemman vaiheen lapsiperheiden sosiaalityön palveluja saaneiden määrä kasvoi noin 50 prosenttia edellisestä vuodesta. Sijoitettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on vähentynyt vuotiaiden ikäluokassa, mutta kääntynyt kasvuun vuotiaiden ikäluokassa verrattuna edelliseen vuoteen. Uusien huostaanottojen määrä on vähentynyt selkeästi vuodesta 2010 alkaen. Aikuissosiaalipalveluissa valmistauduttiin perustoimeentulotuen siirtymiseen Kelan vastuulle vuoden 2017 alusta. Vammaispalvelujen asumisen ohjelma vuosille valmistui. Ohjelmassa linjattiin asumisen palvelujen palvelurakenteen muuttaminen raskaasta kevyempään asumiseen. Uusi ympärivuorokautinen asumispalveluyksikkö aloitti Pellaksessa. Yksikkö tarjoaa asumispalveluja mm. laitoshoidossa aikaisemmin olleille kehitysvammaisille. Espoon vastuulla olevaa, alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa laajennettiin syksyllä Alaikäisinä tulleiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä kasvoi 37 prosenttia. Tämän toiminnan menot valtio korvaa täysimääräisesti. Espoo järjesti noin 100 alaikäiselle turvapaikan saaneelle nuorelle perheryhmäkoti- ja tuetun asumisen palvelut syksyllä 2016 kolmen palveluntuottajan ja valtion kanssa tehdyin sopimuksin. Perusopetuksessa olevat alaikäiset turvapaikanhakijat tulivat lakisääteisen kouluterveydenhuollon piiriin. Vieraskielisen väestön osuus palvelujen käyttäjistä on kasvanut ja asettaa omat haasteensa palvelujen järjestämiseen. Vieraskielisen väestön palvelutarve on usein erilainen kuin kantaväestön sekä tulkkaustarpeen että palvelujen sisällön ja keston näkökulmasta. Sosiaali- ja terveystoimen esikunnassa talouden ja hallinnon tulosalueen uudistamista ja tehostamistoimia jatkettiin ja henkilöstömenot laskivat hallinnollisissa tehtävissä. Kehittämisen tulosalueella käynnistettiin sähköisiä palveluja kehittävä valtakunnallinen ODA-hanke. Päivittäisjohtamisen kehittämisen tukea ja toiminnan lean-valmennuksia laajennettiin kaikissa tulosyksiköissä. 2. Talous ja talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelma Sosiaali- ja terveystoimen tulokertymä alitti muutetun talousarvion noin 1,4 milj. euroa pääosin asiakasmaksutulojen alituksesta johtuen. Valtionkorvaukset ja -tuet ylittivät talousarvion 2 milj. euroa. Vuodesta 2015 toimialan tulokertymä kasvoi noin 4,9 milj. euroa, josta asiakasmaksutulojen osuus on noin 2,5 milj. euroa.

17 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Toimialan kokonaismenot alittivat 17,8 milj. euroa (-2,2 %) muutetun talousarvion. Oman toiminnan menot alittivat 6,4 milj. euroa ja HUS:n erikoissairaanhoidon menot 11,4 milj. euroa muutetun talousarvion. Ilman vuoden 2015 HUS:n erikoissairaanhoidon ylijäämän palautusta 8,9 milj. euroa, erikoissairaanhoidon menot alittivat muutetun talousarvion 2,5 milj. euroa. Henkilöstömenot ja työvoimanvuokraus yhteensä alittivat muutetun talousarvion 0,6 milj. euroa. Avustuksissa toimeentulotukeen, työmarkkinatukeen ja vammaisille annettuun kuljetustukeen käytettiin 100 miljoonaa euroa ja se alitti muutetun talousarvion 2,2 milj. euroa. Sisäiset menot ylittivät muutetun talousarvion 1,7 milj. euroa pääosin kasvaneiden logistiikka- ja talouspalveluveloitusten vuoksi. Erityisesti toimialan ict-menot (työasema- ja järjestelmäpalvelut) ovat kasvaneet 1,8 milj. euroa ja vuokrat 2,8 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuokramenojen nousu johtuu pääosin Espoon uuden sairaalan vuokraveloitusten alkamisesta. Toimialan vertailukelpoiset toimintamenot kasvoivat 29,7 milj. euroa (3,8 %) kohdistettaessa HUS:n vuoden 2015 ylijäämäpalautus oikealle toimintavuodelle. Terveyspalvelujen omat menot kasvoivat 1,2 milj. euroa, HUS:n erikoissairaanhoidon menot 0,8 milj. euroa, vanhuspalveluiden menot 11,2 milj. euroa ja perhe- ja sosiaalipalveluiden menot 16,6 milj. euroa. Vanhuspalveluiden menokasvua selittävät pääosin kotihoidon menokasvu 2,1 milj. euroa sekä Espoon uuden sairaalan käyttöönoton ja päivystysosaston kustannukset 5,8 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluiden menokasvu johtuu vammaispalveluiden 5,1 milj. euron ja pakolais- ja maahanmuuttajapalveluiden 2,8 milj. euroa, lapsiperheiden palveluiden 3,8 milj. euron ja työmarkkinatuen 2,2 milj. euron menokasvusta. Toimialan toimintakate on 16,4 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Palveluiden järjestämisessä pyritään etsimään kustannusvaikuttavia tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää järjestö- ja yritystoimintaa. Yksi valittu toimintamuoto on palvelusetelit. Vanhusten palveluissa on myönnettyjen palveluseteleiden arvo kasvanut edellisestä vuodesta 32 prosenttia, yli 2 milj. euroon. Palvelusetelin käyttö vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun palvelussa on myös kasvanut edellisestä vuodesta. Vanhustenpalvelujen tulot jäivät 1,0 milj. euroa muutetusta talousarviosta. Asiakasmaksutulot alittuivat noin 0,9 milj. eurolla ja myyntituotot 0,1 milj. euroa, vaikka kasvua edelliseen vuoteen nähden kertyi 3,6 prosenttia. Menojen osalta säästöä syntyi noin 1,6 milj. euroa verrattuna muutettuun talousarvioon. Menot kasvoivat edellisvuodesta 11,2 milj. euroa (7,2 %). Espoon uusi sairaala kasvatti menoja sisäisten vuokrien osalta 2,9 milj. euroa, sisäisiä ICT-kuluja 1,1 milj. euroa ja sisäisiä tarvikkeiden ostoja 0,4 milj. euroa. Oman henkilöstön kulut lisääntyivät 2,0 milj. euroa ja työvoimanvuokraus 1,2 milj. euroa. Vanhustenpalvelujen toimintakate alitti 0,6 milj. euroa muutetun talousarvion. Terveyspalvelujen tulot ylittivät muutetun talousarvion 0,1 milj. euroa. Ylitykset tulevat suun terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon valtiolta perittävistä kuluista. Terveyspalvelujen menot alittivat 13,6 milj. euroa muutetun talousarvion. Terveyspalvelun oman toiminnan osalta menot alittuvat 2,3 milj. euroa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa menot alittuvat 0,7 milj. euroa muutettuun talousarvioon nähden. Apuvälineiden uudet luovutusperiaatteet alkaen eivät kasvattaneet menoja siten kuin oli oletettu. Erikoissairaanhoidon menojen alitus muutettuun talousavioon on 11,4 milj. euroa, sillä HUS hyvitti palvelusopimuksen vuoden 2015 ylijäämän 8,9 milj. euroa vasta vuonna HUS:n vertailukelpoiset palvelusopimuksen menot (hyvitykset oikaistu oikeille vuosille) vuonna 2015 olivat 243,4 milj. euroa ja vuonna ,8 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon muista menoista tuli ylitystä päivystyksestä 0,8 milj. euroa ja ensihoidosta 0,5 milj. euroa. Toimintakate alitti 13,7 milj. euroa muutetun talousarvion, ja siihen sisältyy HUS:n vuoden 2015 ylijäämän palautus 8,9 milj. euroa.

18 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimintatulojen 0,6 milj. euron alitus johtuu toimialan pakolaismäärän kasvun arvioitua alhaisemmasta toteumasta ja sen vaikutuksesta saataviin valtionkorvauksiin. Tulot kasvoivat 3,3 milj. euroa. Tulokehyksen kasvu johtuu pääosin pakolaisista ja paluumuuttajista saaduista korvauksista. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 1 milj. euroa. Tulosyksikön suurimmat toimintamenoylitykset johtuivat vammaispalveluista. Vammaispalvelujen kokonaisylitys oli 3,1 milj. euroa, josta suurimmat ylitykset kohdistuvat henkilökohtaiseen avustajatoimintaan 1 milj. euroa, asumispalveluihin 0,9 milj. euroa sekä työ- ja päivätoimintaan 1,6 milj. euroa. Myös työmarkkinatuen menot ylittyivät 2,1 milj. euroa ja ne kasvoivat 12,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Toimeentulotuen määrärahoja säästyi 2,3 milj. euroa asiakasmäärän kasvusta huolimatta. Toimeentulotuen kustannuksia on siirtynyt tuettuun asumiseen. Maahanmuuttajapalvelujen toimintamenot kasvoivat 2,8 milj. euroa. Valtio korvaa kustannukset täysimääräisesti. Toimintakate oli 0,5 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Esikunnan tulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,1 milj. euroa. Menot alittivat muutetun talousarvion noin 1,5 milj. euroa. Ulkoisista ja sisäisistä palvelujen ostoista säästyi noin 1,0 milj. euroa, suurinta alitus oli ICT- hankinnoissa. Henkilöstökuluista säästyi noin 0,5 milj. euroa, josta lomapalkkavelkakirjauksen osuus noin 0,2 milj. euroa. Toimintakate oli 1,6 milj. euroa muutettua talousarviota parempi.

19 Tilinpäätöksen ennakkotieto / SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMI 1000 EUR Muutettu TA Toteuma Toteuma Toteuma-% Kasvu-% Tilinimi TP / / Myyntituotot, ulkoiset ,1 % 20,2 % Maksutuotot, ulkoiset ,0 % 5,7 % Tuet ja avustukset, ulkoiset ,6 % -5,3 % Vuokratuotot, ulkoiset ,6 % -2,1 % Muut tuotot, ulkoiset ,8 % -8,8 % TOIMINTATULOT, ULKOISET ,4 % 4,2 % Valmistus omaan käyttöön ,5 % Henkilöstökulut ,0 % 2,6 % Palvelujen ostot, ulkoiset ,5 % 34,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,8 % -7,8 % Avustukset, ulkoiset ,1 % -1,7 % Vuokrat, ulkoiset ,5 % -4,8 % Muut kulut, ulkoiset ,0 % 3,2 % TOIMINTAMENOT, ULKOISET ,0 % 6,3 % Toimintatulot, sisäiset ,6 % 74,6 % Toimintamenot, sisäiset ,3 % -6,6 % Tulot yhteensä ,2 % 5,3 % Menot yhteensä ,0 % 2,0 % TOIMINTAKATE ,7 % 1,8 % Muutettu TA Toteuma Toteuma Toteuma-% Kasvu-% Toimintakate 1000 TP / / SIVISTYSTOIMI ,7% 1,8 % OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA ,3% 1,8 % SVENSKA RUM -LAUTAKUNTA ,1% -1,8 % KULTTUURILAUTAKUNTA ,6% 1,6 % LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA ,8% 6,3 % MUU SIVISTYSTOIMI ,8% 2,9 % 1. Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen Suomenkielisessä perusopetuksessa oli oppilaita ja lukiokoulutuksessa opiskelijaa. Oppilasmäärä kasvoi välisenä aikana 750 oppilaalla perusopetuksessa ja 20 opiskelijalla lukiokoulutuksessa. Tämän lisäksi turvapaikanhakijat kasvattivat oppilasmäärää 220 oppilaalla. Kaikkiaan valmistavassa opetuksessa oli yhteensä 760 oppilasta eri kulttuureista. Talousarviovuonna opiskeli väistössä muissa kuin omissa opiskelutiloissaan yhteensä noin oppilasta ja opiskelijaa. Auroran uusi peruskoulu valmistui ja Tapiolan koulu ja lukio pääsivät palaamaan peruskorjattuihin tiloihin. Väistöön joutuivat puolestaan lähtemään Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulut. Väistössä jatkoivat Karhusuon, Niipperin ja Päivänkehrän koulut sekä Viherlaakson koulu ja lukio. Haukilahden lukio muutti väistöön Otaniemeen Aalto -yliopiston campukselle. Espoon kaupunki ja Aalto - yliopisto valmistelivat yhdessä sivistystoimen kanssa Koulu palveluna SaaS-mallin. Mallin avulla tehostetaan samalla lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen yhteistyötä. Vuoden aikana valmisteltiin myös kattava koulutilojen mitoituksen arviointi. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma hyväksyttiin ja koulujen omat opetussuunnitelmat valmistuivat ja otettiin käyttöön Eri hankkeiden rahoituksen turvin täydennyskoulutettiin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen noin opettajaa ja henkilöstön jäsentä uuden opetussuunnitelman ja digitaalisen oppimisympäristöjen vaatimuksiin. Lukiot valmistautuivat sähköistä ylioppilaskirjoitusta varten harjoittelemalla tarvittavin laitteistoin varustelluissa tiloissa. Syksyllä kirjoitettiin ensimmäiset aineet sähköisesti. Suomenkielinen opetus pystyi edelleen tarjoamaan kaikille perusopetuksen päättäneille oppilaille toisen asteen tai muun koulutuspaikan. PISA2015 tulosten mukaan Espoon oppilaat sijoittuivat selvästi OECD:n ja Suomen tuloksia korkeammalle luonnontieteissä, matematiikassa ja äidinkielessä. Lukion ylioppilaskirjoitusten puoltoäänien keskiarvo oli jonkin verran valtakunnallista keskiarvoa parempi.

20 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa varauduttiin järjestämään varhaiskasvatuspaikka lapselle. Joulukuussa 2016 varhaiskasvatuksessa oli yhteensä lasta, mikä oli 270 lasta ennakoitua enemmän. Varhaiskasvatuksen kysyntä oli edellisvuotta suurempaa koko vuoden ajan. Kotihoidon tuella olevien lasten määrä oli talousarviossa ennakoitua sekä edellistä vuotta pienempi. Varhaiskasvatus järjestettiin keväällä ns. poikkeusjärjestelyin 328 lapselle ja syksyllä 220 lapselle. Poikkeusjärjestelyjä oli muilla palvelualueilla paitsi Matinkylä-Olarissa ja läntisessä Leppävaarassa. Leppävaaran alueelle valmistui elokuussa 2016 uudet tilat Auroran päiväkodille. Entinen Auroran päiväkotirakennus peruskorjataan Järvenperän asukaspuisto- ja nuorisotilaksi. Leppävaaran, Espoonlahden ja Espoon keskuksen palvelualueilla lakkautettiin yhteensä kuuden ryhmäperhepäiväkodin toiminta kesällä Valtuusto päätti , että Espoo ei ota käyttöön uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Hoitajamitoitus säilytettiin ennallaan 1:7:ssä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajattiin 24 lapseen. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa oppilasmäärä kasvoi välisenä aikana 86 oppilaalla. Lukion opiskelijoiden ja varhaiskasvatuksen lasten määrät pysyivät suurin piirtein ennallaan. Esiopetuksen Snöbollen-hanke ja Mattlidens gymnasiumin Tabula rasa-hanke päättyivät vuoden lopussa. Osa KETO-hankkeen valtionrahoituksesta siirrettiin vuodelle Uusina valtiolta rahoitusta saaneina hankkeina loppuvuodesta alkoivat varhaiskasvatuksen Mot en lärande gemenskap ja perusopetuksen Tasa-arvo III. Työväenopiston (Esbo Arbis) kehittämishanke sai valtiolta lisärahoitusta. Klippans daghemmin toimitilaongelmista johtuen päiväkoti sijoitettiin väliaikaisesti samoihin tiloihin Storängens daghemin ja skolan kanssa. Kulttuurin tunnettuus, saavutettavuus ja asiakasmäärät kasvoivat Vuoden 2016 aikana. KulttuuriEspoo linjausten edistäminen oli yksi vuoden tavoitteista. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut vastaa Espoon Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumista. Asiakasmäärät kasvoivat: Kirjastossa kasvu oli 11,5 prosenttia (Ison Omenan kirjastossa 36 %) kaupunginmuseossa 12 prosenttia, kaupunginorkesterilla 2,4 prosenttia ja näyttelykeskus WeeGeellä 14,2 prosenttia. Lähes kaikkien pienten kirjastojen aukioloajan lisääminen omatoimiajalla kasvatti kirjastojen käyttöä. Ison Omenan palvelutorin käynnistyi Matinkylässä. Kirjaston lisäksi palvelutorilla aloitti toimintansa myös kulttuurin ja kuntalaisten kohtaamispaikka Kohtaamo, jossa on syksyn aikana järjestetty kulttuuritapahtumien esittelyjä, näyttelyjä ja kirjaston satutunteja. KULPS!-kulttuuri- ja liikuntapolku on espoolaisille koululaisille suunnattu palvelu. KULPS!-käyntejä oli vuoden aikana yhteensä Palvelualueet ovat järjestäneet myös matalan kynnyksen tapahtumia ja tilaisuuksia lapsille ja nuorille. Ne tavoittivat yhteensä lähes lasta, nuorta ja perhettä. Kaikukortteja jaettiin työttömille tai lomautetuille sekä eläkkeellä pitkäaikaissairauden, iän, työvuosien tai työttömyyden perusteella oleville. Kulttuuriketju - Kulturkedjan vei pienimuotoisia esityksiä Espoossa toimiviin vanhusten hoivayksiköihin. Kulttuuriketjutoiminnan ulkopuolella palvelualueet järjestivät omana toimintanaan ikäihmisille tapahtumia ja tilaisuuksia. Liikunta- ja nuorisolautakunta linjasi nuorisopalveluiden kohderyhmää, toimintakausien määrää, kesätoimintaa, kouluyhteistyötä, kohdennettua pienryhmätoimintaa, nuorisopalveluiden osallistumista peruskoulunsa päättäneiden palvelukokonaisuuteen, pop up -toimintaa ja tapahtumia sekä järjestöyhteistyötä. Suuntaamon mukaiset linjaukset määrittävät kaupungin tarjoamia nuorisopalveluita tulevina vuosina. Kesällä pilotoitiin liikkuva nuorisotyö, NuoriEspoo kesäpaku -toiminta. Liikkuva nuorisotila kohtasi nuoria mm. uimarannoilla, urheilupuistoissa sekä muissa nuorten suosimissa paikoissa sekä tarjosi kivaa tekemistä turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksessa. Liikkuva nuorisotilatoiminta vakiinnutetaan vuonna Palvelutorilla käynnistyi myös jalkautuva nuorisotyö kirjastossa sekä Länsimetron valmistumista ennakoiva Nuorisotyö raiteilla -yhteistyö Vantaan kanssa. Senioreille tarjottiin uintiystäväkäyntejä, jossa erityisuimarannekkeen tai 68+ sporttikortin haltijan uintiystävä pääsi maksutta mukaan uimaan. Kutsu 68+ senioriliikuntapalveluiden maksuttomaksi käyttäjäksi lähetettiin kirjeenä 2400 espoolaiselle. Liikunnanohjaustoiminnan poikkihallinnollisena nostona vietettiin Iloisesti liikku-

21 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 maan -teemavuotta, joka on osa vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteitä. Maksuttomana toimintana järjestettiin TÖPINÄT-perheliikuntaa, alakoululaisille (1.-4.lk.) matalankynnyksen WAU-harrastekerhoja, luokkalaisille MUUVI-toimintaa sekä yläkoululaisille JUMPPI-ryhmiä. Peruskorjattu Leppävaaran uimahalli avattiin 2016 alussa, maauimala avattiin toukokuussa. 2. Talous ja talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelma Koko sivistystoimen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,1 milj. euroa. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä sivistystoimen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion 0,2 milj. euroa, josta noin 0,1 milj. euroa on valmistus omaan käyttöön tuloa. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 7,3 milj. euroa ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä 8,1 milj. euroa. Henkilöstömenot alittivat muutetun talousarvion noin 16,8 milj. eurolla, mutta työvoimanvuokrausmenot ylittyivät noin 5,4 milj. euroa. Säästöä syntyi mm. opetuksen, varhaiskasvatuksen ja kulttuurin henkilöstömenoissa. Lisäksi turvapaikanhakijoihin määrän kasvusta johtuviin menoihin myönnetystä määrärahasta säästyi noin 4 milj. euroa ja lomapalkkajaksotuksista noin 2,6 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät noin 6,4 milj. euroa. Suurimmat ylitykset olivat työvoimanvuokrauskustannuksissa ja ateriapalveluissa. Aineet ja tarvikkeet ylittyivät yhteensä noin 2,1 milj. euroa. Ylitystä tuli mm. kalustohankinnoissa, koulutarvikkeissa ja opetusvälineissä. Avustukset alittuivat 1,2 milj. euroa. Alitus johtui mm. yksityisen hoidon tuesta. Vuokrissa muut vuokrat alittivat talousarvion noin 1,1 milj. euroa. Muissa vuokrissa oli varauduttu puuttuvien toimitilojen ja väistötilojen kustannuksiin. Muissa kuluissa ylitys aiheutui vanhojen saatavien poistoista 0,6 milj. euroa. Sisäiset menot ylittivät muutetun talousarvion noin 2,8 milj. euroa. Ylitykset johtuivat mm. tietoliikenne- ja järjestelmäkuluista sekä laitehankinnoista, rakentamis- ja huoltopalveluista. Nettobudjetoidun kulttuurin menot ylittyivät noin 0,8 milj. euroa ja tulot noin 0,9 milj. euroa. Toimialan toimintakate ylitti 8,4 milj. euroa muutetun talousarvion. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tulot ylittivät vuoden 2016 muutetun talousarvion noin 1,6 milj. euroa johtuen valtiolta saaduista avustuksista, maksutuotoista sekä vammaispalvelujen iltapäivä- ja lomatoiminnasta. Menot alittivat muutetun talousarvion noin 1,6 milj. euroa. Henkilöstömenot alittivat muutetun talousarvion noin 11,3 milj. euroa. Koulukohtaisessa budjetoinnissa avustajien palkkaukseen varatut määrärahat budjetoidaan henkilöstökuluihin ja menot toteutuivat palvelujen ostoissa, missä työvoimanvuokrauskustannukset ylittyivät noin 4,4 milj. euroa. Muut ulkoiset palvelujen ostot ylittyvät noin 1,1 milj. euroa, ylitystä syntyi mm. ateriapalveluista. Aineet, tavarat ja tarvikkeet -määrärahat ylittyivät noin 2,2 milj. euroa. Ylityksiä toteutui koulutarvikkeissa, opetusvälineissä, kalustohankinnoissa, käyttöaineissa ja tarvikkeissa. Avustuksissa yksityisen hoidon tuki alitti muutetun talousarvion noin 0,9 milj. euroa. Ulkoiset vuokrat toteutuivat 0,4 milj. euroa muutettua talousarviota alempina. Muissa kulut ylittyivät 0,8 milj. euroa vanhojen saatavien poiston vuoksi. Sisäiset ict -kustannukset, huolto- ja ylläpitopalvelut sekä ruokapalvelut ylittivät muutetun talousarvion yhteensä noin 1,9 milj. euroa. Sisäiset aineiden ja tarvikkeiden ostot ylittyivät noin 0,8 milj. euroa tarvikkeiden ostoista sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen ict -laitehankinnoista. Toimitilavuokrat alittivat muutetun talousarvion 0,2 milj. euroa. Toimintakate oli 3,2 milj. euroa muutettua talousarviota parempi.

22 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kustannusten nousua kyettiin hillitsemään lasten määrän kasvusta huolimatta mm. tehostamalla varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä. Kerhotoiminnan paikkojen ja käytön kasvu oli ennakoitua suurempaa. Kerhotoiminnan lisäys syksyllä 2016 oli noin 170 uutta paikkaa, lisäystavoite oli 100 uutta paikkaa. Kerhotoiminnassa henkilöstökustannukset ovat kokopäiväistä varhaiskasvatusta merkittävästi pienemmät. Svenska Rum -lautakunnassa tulot alittivat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen tulokertymä oli arvioitua alempi. Menot alittivat muutetun talousarvion noin 2,3 milj. euroa. Henkilöstömenot alittuivat noin 1,5 milj. euroa, mutta vastaavasti työvoimanvuokrausmenot ylittyivät noin 0,9 milj. euroa. Muut palvelujen ostot alittivat muutetun talousarvion noin 0,4 milj. euroa mm. varhaiskasvatuksen ateriamaksuista johtuen. Aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden menot alittuivat 0,2 milj. euroa. Sisäiset menot alittivat muutetun talousarvion 0,1 milj. euroa. Ateriakustannukset ylittyivät 0,5 milj. euroa, sisäisistä tietoliikennekustannuksista säästyi 0,3 milj. euroa ja toimitilavuokrat alittuivat 0,2 milj. euroa. Toimintakate oli 2,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Kulttuurilautakunnassa (ilman kulttuurin nettoyksikköä) toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisina. Menot alittivat muutetun talousarvion lomapalkkajaksotuksilla 0,1 milj. euroa. Kulttuurin nettoyksikössä sitova toimintakate oli 0,1 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Liikunta- ja nuorisolautakunnassa tulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. euroa. Liikuntatilojen ja asiakasmaksujen myynti- ja maksutuotot kasvoivat. Menot alittivat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. euroa, koska toimitilavuokrat toteutuivat alempina Tapiolan uimahallin ollessa suljettuna ennakoitua pidemmän aikaa. Henkilöstömenot ylittyivät johtuen nuorisopalvelujen projekteista mm. Tajua mut! -projektista. Encora - järjestelmä otettiin käyttöön mm. uimahalleissa, mikä aiheutti sisäisten tietotekniikkakustannusten ylitystä. Toimintakate oli 0,9 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Sivistystoimen esikunnan tulot alittivat muutetun talousarvion noin 1,7 milj. euroa johtuen sivistystoimen liian suuresta tulo-odotteesta. Opetus ja kulttuuritoimen rahoituksena maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen saatavaa valtionosuutta ei makseta erikseen sivistystoimelle, vaan yhdessä muiden OKM:n valtionosuuksien kanssa kaupungin rahoituksen tuloksi. Menot alittivat muutetun talousarvion noin 3,6 milj. euroa. Henkilöstömenot alittivat talousarvion noin 4,0 milj. euroa, koska turvapaikanhakijoihin myönnetystä määrärahasta saatiin säästöä. Palvelujen ostot ylittyivät noin 0,8 milj. euroa johtuen kotikuntakorvauksista. Lisäksi muut kulut alittivat talousarvion noin 0,2 milj. euroa ja sisäiset menot noin 0,1 milj. euroa. Toimintakate oli 1,8 milj. euroa muutettua talousarviota parempi.

23 Tilinpäätöksen ennakkotieto / TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI 1000 EUR Muutettu TA Toteuma Toteuma Toteuma-% Kasvu-% Tilinimi TP / / Myyntituotot, ulkoiset ,1 % -14,1 % Maksutuotot, ulkoiset ,1 % -11,7 % Tuet ja avustukset, ulkoiset ,7 % -46,9 % Vuokratuotot, ulkoiset ,1 % 6,8 % Muut tuotot, ulkoiset ,1 % 18,3 % TOIMINTATULOT, ULKOISET ,5 % -0,4 % Valmistus omaan käyttöön ,9 % -83,5 % Henkilöstökulut ,8 % -0,2 % Palvelujen ostot, ulkoiset ,2 % -6,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,6 % -32,5 % Avustukset, ulkoiset ,0 % -14,7 % Vuokrat, ulkoiset ,4 % 6,7 % Muut kulut, ulkoiset ,7 % 2,5 % TOIMINTAMENOT, ULKOISET ,6 % -5,7 % Toimintatulot, sisäiset ,5 % -40,8 % Toimintamenot, sisäiset ,8 % -69,3 % Tulot yhteensä ,4 % -28,9 % Menot yhteensä ,6 % -20,7 % TOIMINTAKATE ,5 % 45,0 % (koko tekninen ja ympäristötoimi) TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI (pl. ulkopuol. työt, rakentami 1000 EUR Muutettu TA Toteuma Toteuma Toteuma-% Kasvu-% Tilinimi TP / / Myyntituotot, ulkoiset ,7 % 27,3 % Maksutuotot, ulkoiset ,7 % -12,5 % Tuet ja avustukset, ulkoiset ,7 % -9,9 % Vuokratuotot, ulkoiset ,1 % 6,8 % Muut tuotot, ulkoiset ,1 % 18,3 % TOIMINTATULOT, ULKOISET ,1 % 7,0 % Valmistus omaan käyttöön ,9 % 74,0 % Henkilöstökulut ,4 % -0,4 % Palvelujen ostot, ulkoiset ,3 % -4,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,5 % -36,5 % Avustukset, ulkoiset ,0 % -14,7 % Vuokrat, ulkoiset ,0 % 6,3 % Muut kulut, ulkoiset ,7 % 0,7 % TOIMINTAMENOT, ULKOISET ,0 % -4,6 % Toimintatulot, sisäiset ,4 % -75,9 % Toimintamenot, sisäiset ,0 % -52,9 % Tulot yhteensä ,8 % -29,2 % Menot yhteensä ,0 % -15,9 % TOIMINTAKATE ,7 % 39,8 % (tekninen ja ympäristötoimi ilman nettositovia tehtäväalueita) Muutettu TA Toteuma Toteuma Toteuma-% Kasvu-% Toimintakate 1000 TP / / TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI ,5% 45,0 % TEKNINEN LAUTAKUNTA ,9% 84,9 % KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA ,9% -1,3 % YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA ,5% 4,7 % RAKENNUSLAUTAKUNTA ,2% -35,1 % JOUKKOLIIKENNE ,1% 12,2 % MUUT TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT ,4% 10,7 %

24 Tilinpäätöksen ennakkotieto / Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen Espoota kehitettiin viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Väestönkasvun edellytysten ja talouden turvaamiseksi alueella tarvitaan vuosittain uutta asuntoa. Espoon asuntotuotanto oli voimakkaassa kasvussa. Espoossa alkoi vuonna 2016 ennätysmäärä eli kaikkiaan uuden asunnon rakentaminen. Maankäyttöä tehostettiin hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä. Tavoitteena oli sujuva joukkoliikenne, jota täydentää metroliikenteen käynnistyminen vuodesta 2017 lähtien ja metron jatkeen rakentaminen. Kaupunkirakennetta kehitettiin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi metropolialueeksi yhteistyössä viranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Toimiala loi edellytykset yksityiselle asuin-, liike- ja toimitilarakentamiselle. Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Olimme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme kaupungin ilmastotyötä. Espoo on mukana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa. Tuotimme ja kehitimme palveluja yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena oli turvallinen, esteettömästi ja laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty kaupunkiympäristö. Toimialaan yhdistettiin Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos vuoden 2016 alusta. Muutoksella haettiin tuottavuuden kasvua, jolloin mm. päällekkäiset toiminnot poistuivat ja palvelua tarjottiin ns. yhden luukun periaatteella, yhtenäisenä kaupunkina. Toimiala saavutti uudella toiminta- ja johtamismallilla tuottavuustavoitteensa. Sähköisten palvelujen, toimintatapojen ja asiakaspalvelun kehittäminen eteni. Toimintatapoja muutettiin lisäten tehokkuutta ja henkilöstöresurssien tehokasta hyödyntämistä. Myös ostopalvelujen käyttöä lisättiin ja kehitettiin. Toimitilojen käyttöä tehostettiin ja niiden käyttökustannuksia pyrittiin vähentämään. 2. Talous ja talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelma Teknisen toimialan (pl. nettositovat yksiköt) ulkoiset toimintatulot ylittyivät 6,7 milj. euroa ja sisäiset tulot 1,6 milj. euroa. Ulkoisia toimintatuloja kertyi odotettua enemmän mm. maamassojen vastaanotosta, lisääntyneistä maastomittauksista ja Matinkylästä saadusta 0,8 milj. euron sopimuskorvauksesta. Esikunnan tulot ylittyivät 3,3 milj. euroa, josta suurin osa johtui maanvuokratuottojen odotettua paremmasta kertymästä. Maankäyttömaksuja saatiin 1 milj. euroa talousarviota enemmän. Sisäisiä myyntituloja kasvatti Tilapalvelut-liikelaitoksen määrältään ennakoitua suuremmat pohjatutkimustilaukset talonrakennusinvestointien toteuttamiseen. Ulkoiset toimintamenot ylittävät 3,6 milj. eurolla talousarvion. Henkilöstökulut alittuivat 2,8 milj. euroa. Teknisen keskuksen ja Espoo Kaupunkitekniikka- liikelaitoksen yhdistymisen seurauksena on tuottavuutta saatu nostettua toimintaa tehostamalla ja päällekkäisyyksiä purkamalla, jolloin vapautuneita vakansseja ei ole ollut tarvetta täyttää. Palveluostojen ylitys selittyy Finnoon keskuksen asemakaavan mukaisilla pilaantuneiden maiden puhdistusmenoilla, joista tehtiin 6,5 milj. euron pakollinen varaus. Sisäiset toimintamenot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Teknisellä toimialalla on tavoitteena parantaa tuottavuutta yht. 10 milj. euroa vuoden 2015 tilinpäätöksestä vuoteen 2018 mennessä. Tuottavuutta on kehitetty oman tuotannon ja ostopalveluiden ja palvelurakenteen optimoinnilla. Henkilöstömenot ja infran ylläpitomenot ovat alittuneet. Tuottavuutta ja talouden tasapainoa on haettu myös tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessia sekä hankintamallia ja rakennusten tyyppiratkaisuja kehittäen. Menojen kehitys on ollut tavoitteiden mukaista. Tavoitteen toteutumisen seuranta on järjestetty. Seurannassa hyödynnetään normaalia kirjanpidon raportointia kuitenkin niin, että luvuista eliminoidaan pilaantuneiden maiden puhdistusmenot ja niihin liittyvät pakolliset varaukset sekä maanjalostuksen tarpeisiin tehty esirakentaminen.

25 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Toimialan tavoitteena oli myös tiivistää kaupunkirakennetta mahdollistamalla asuntojen ja uusien työpaikkojen syntyminen sekä palveluiden sijoittuminen metron kehityskäytävälle. Toimiala saavutti MAL-sopimuksen tavoitteet. Espoon asuntotuotanto oli voimakkaassa kasvussa. Espoossa alkoi viime vuonna ennätysmäärä eli kaikkiaan uuden asunnon rakentaminen. Kaavoitustahti vaikuttaa oleellisesti asuntotuotannon määrään. Vuonna 2016 Espoossa hyväksyttiin runsaasti asuntokaavoja. Hyväksytyissä kaavoissa oli uutta asumiseen tarkoitettua kerrosalaa kerrosneliömetriä. Lainvoimaiseksi tulleissa kaavoissa oli peräti kerrosneliömetriä asumiseen. Talousarvion toteutuminen (sitovat erät) Teknisen lautakunnan (pl. nettoyksiköt) toimintatulojen toteuma oli 32,1 milj. euroa. Toimintatulot toteutuivat 4,5 milj. euroa yli budjetin johtuen pääasiassa myynti- ja maksutulojen hyvästä kehityksestä. Myyntituloja kasvatti Tilapalvelut-liikelaitoksen määrältään ennakoitua suuremmat pohjatutkimustilaukset talonrakennusinvestointien toteuttamiseen, asiantuntija- ja rakentamispalveluiden myynti HSY:lle sekä ennakoitua suuremmat maamassojen vastaanottamisen tulot. Maksutuloja nosti maankäyttömaksujen noin 1 milj. euron suurempi tuloutus verrattuna talousarvioon, maastomittausten ennakoitua parempi menekki ja Matinkylästä saatu 0,8 milj. euron sopimuskorvaus 46 kaupungin autopaikkarasitteen ja niihin liittyvän kulkuyhteyden poistamisesta. Henkilöstömenojen toteuma oli 27 milj. euroa ja se alitti budjetin 2,5 milj. euroa. Talousarvion luvut eivät ottaneet täysin huomioon yhdistymisen vaikutusta henkilöstövahvuuteen ja siten kuluihin. Vuoden alussa henkilöstömäärä oli 590 ja vuoden lopussa 559. Palvelujen ostojen vertailukelpoinen toteuma oli 16,4 milj. euroa (15,6 milj. euroa). Tilinpäätöslukujen palvelujen ostojen toteutuma 22,9 milj. euroa ylitti talousarvion, koska Finnoon keskuksen asemakaavan mukaisista pilaantuneiden maiden puhdistusmenoista on tehty 6,5 milj. euron pakollinen varaus. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuloja kertyi 0,5 milj. euroa. Tulot ylittyivät euroa. Maksutuloja kertyi 0,44 milj. euroa. Sisäisiä toimintatuloja kertyi euroa. Asemakaavoituksen palvelumaksujen kertymä vaihtelee vuosittain kaavojen ja lupien koon mukaan. Tukia ja avustuksia saatiin valtiolta euroa. Menoja kertyi 10,4 milj. euroa. Määrärahaa säästyi euroa muutettuun talousarvioon verrattuna, lähinnä henkilöstömenojen osalta mm. rekrytointiviiveistä johtuen. Henkilöstömenoja kertyi 7,4 milj. euroa, 97,1 %. Ympäristölautakunnalle tuloja kertyi euroa, 98,4 %. Suurin osa tuloista on maksutuloja. Tukia ja avustuksia saatiin euroa. Tulot toteutuivat lähes budjetoidusti. Menoja kertyi 2,5 milj. euroa. Määrärahaa säästyi euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Asiantuntijapalveluita ostettiin 0,2 milj. eurolla. Määrärahaa säästyi euroa. Projekteihin kohdistuneita menoja kertyi henkilöstömenoihin. Metsähallitukselle maksetaan rahoitusosuutta Haltia -luontokeskuksen menoihin euroa vuodessa. Menot toteutuivat budjetoidusti. Rakennuslautakunnalle tuloja on kertynyt 5,3 milj. euroa. Tulot kertyivät pääosin ulkoisista maksutuloista 5,1 milj. euroa. Tulokertymään vaikuttaa suurten hankkeiden määrä ja metroasemien lähialueiden hankkeet. Tulot ylittyivät 1,1 milj. euroa. Tuloylitys aiheutui lähinnä lautakunnan toimintakatteen tarkistamisesta lokakuun toteumaennusteen perusteella. Tulot ylittyivät 0,3 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Menoja on kertynyt 4,1 milj. euroa. Menot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joita kertyi 3,1 milj. euroa. Henkilöstömenot toteutuivat budjetoidusti. Valtuusto on joulukuussa 2016 päätöksellään alentanut rakennuslautakunnan sitovaa toimintakatetta euroa lokakuun toteumaennusteen perusteella. Tuloarvion vähennys 0,78 milj. euroa ja määrärahan lisäys euroa. Lautakunnan sitova toimintakate on muutetun talousarvion mukaan 0,16 milj. euroa. Toteuma vuoden 2016 lopussa on 1,23 milj. euroa. Joukkoliikenteen talousarvio laadittiin sillä oletuksella, että Matinkylään päättyvän metron liikennöinti olisi alkanut elokuussa Alkuperäinen talousarvio sisälsi HSL-kuntaosuuksien lisäksi Länsimetro Oy:n metroinvestoinnista ja ylläpidosta kertyvät ylläpito- ja rahoitusvastikkeet elokuusta alkaen. Vastikkeet oli arvioitu talousarvioon 15,3 milj. euron suuruisiksi. Yhtiö alkaa kuitenkin periä näitä vastikkeita vasta, kun metron liikennöinti alkaa. Siksi vuodelle 2016 varatut vastikkeet jäivät käyttämättä.

26 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Metroliikenteen aloittamisen siirtyminen alensi myös Espoon talousarvion infrakorvaustuloja 10,9 milj. euroa ja -menoja 8,8 milj. euroa, sillä joukkoliikenneinfraa koskevien sopimusten lähtökohta on, että HSL maksaa käyttökorvausta uudesta infrasta, kun se on otettu käyttöön. Esikunnan tulot ylittivät talousarvion 3,3 milj. euroa lähinnä maanvuokratuottojen talousarviota paremman kertymän vuoksi. Tontinluovutusmuotona vuokraaminen on ollut suosittua ja määräaikaisia sopimuksia on tehty ennakoitua enemmän. Toiminnan tehostamisen ja toimintaympäristön olosuhteiden johdosta toimintamenot alittivat talousarvion 0,9 milj. euroa. Palvelujen ostoihin käytettiin 0,6 milj. euroa ja avustuksiin 0,3 milj. euroa talousarviota vähemmän. Palveluostoihin siirrettiin investoinneista 3,6 milj. euroa Tynnyripuiston tontin esirakentamiseen. Siirretystä määrärahasta jäi käyttämättä 0,3 milj. euroa. Projektialueita kehitettiin suunniteltua enemmän omana työnä ja näin palvelujen ostorahaa jäi käyttämättä. 6.1 TILAPALVELUT-LIIKELAITOS Tilinimi TP 2015 TILAPALVELUT -LIIKELAITOS 1000 EUR Muutettu TA 2016 Toteuma 12/2015 Toteuma Toteuma-% 12/ Kasvu-% Liikevaihto ,6% -8,9% Valmistus omaan käyttöön ,7% -98,9% Liiketoiminnan muut tuotot ,0% Materiaalit ja palvelut ,6% -39,3% Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4% 9,6% Palvelujen ostot ,4% -50,3% Henkilöstökulut ,7% -5,0% Palkat ja palkkiot ,7% -5,5% Henkilösivukulut ,7% -3,3% Eläkekulut ,3% -6,0% Muut henkilösivukulut ,8% 8,2% Poistot ja arvonalentumiset ,5% -9,5% Suunnitelman mukaiset poistot ,5% -9,5% Arvonalentumiset ,0% Liiketoiminnan muut kulut ,9% 10,5% Vuokrat ,4% 10,4% Muut kulut ,2% 33,7% Liikeylijäämä (-alijäämä) ,3% 7,7% Rahoitustuotot ja -kulut ,9% -0,1% Kunnalle maksetut korkokulut ,4% -6,6% Korvaus peruspääomasta ,0% -0,0% Muut rahoituskulut ,0% Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ,6% 26,6% Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,6% 26,6% Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,2% 10,9% Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,0% 21,9% 1. Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen Tilapalvelut-liikelaitos aloitti toimintansa vuonna 2016, kun kaupunginhallitus päätti , että Tilakeskus-liikelaitos ja Espoo Kiinteistöpalvelut-liikelaitos yhdistyvät alkaen yhdeksi liikelaitokseksi. Vuoden 2016 ennakkotilinpäätös on liikelaitoksen ensimmäinen. Liikelaitoksessa on tilahallinnasta, rakennuttamisesta, kiinteistönhoidosta, siivouksesta, aula- ja turvallisuuspalveluista sekä toiminnan tuki- ja kehittämispalveluista vastaavat yksiköt. Toiminnan tuki- ja kehittämispalveluissa kehitettiin toimintaa entistä enemmän asiakaspalvelulähtöiseksi kun yksikössä aloitti kolme asiakaspäällikköä vuoden alussa. Asiakaspäälliköt suorittivat vuoden aikana yhteensä 115 tapaamista kohteissa. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin syksyllä 2016.

27 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Tilahallinnassa otettiin käyttöön graafinen tilahallintaohjelmisto ja pilottina tehtiin 17 erilaista toimitilakohdetta. Graafisen tilanhallinnan varsinainen käyttöönotto tapahtuu 2017 ja järjestelmän piiriin liitetään yli 60 kohdetta. Graafisen tilahallinnan tavoitteena on saada aikaan tilatehokkuutta ja kustannussäästöjä. Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS2008) sopimuskausi päättyi Sopimuskauden aikana käsiteltiin yli 600 energiatehokkuustoimenpidettä, joista yli 300 oli erisuuruisia energiantehokkuusinvestointeja, jotka sisälsivät uusiutuvan energianhankkeita mm. Villa Elfvikin maalämpölaitos ja Mankkaan varikon aurinkosähkölaitos sähköautojen latausasemineen. Päättyneen sopimuskauden tulokset julkaistaan toukokuussa Espoo myös sitoutui mukaan uuteen KETS sopimukseen. Rakennusteknisessä ja taloteknisessä kunnossapidossa kehitettiin tiedottamista ja asiakasyhteistyötä. Tuotannonohjausjärjestelmä käyttöönotettiin kunnossapidossa ja järjestelmän käyttöä laajennettiin käyttäjäpalvelujen laskutukseen ja sähköiseen tilaamisen. Järjestelmäongelmien vuoksi sähköinen tilaamisen kehittäminen jatkuu seuraavalle vuodelle. Kiinteistönhoidossa valmisteltiin Espoon pohjoisen alueen kiinteistönhoidon hankintaa siten, että alue kilpailutetaan kahtena hoitoalueena. Tarkoitus on saada uusi palveluntuottaja aloittamaan heinä-elokuussa Pohjoisen alueen ulkoistamisella ei ole henkilöstövaikutuksia, alueella nyt työskentelevät kiinteistönhoitajat jatkavat työtään Tilapalveluiden muissa kiinteistönhoitokohteissa. Apuvälinekorjauspalveluissa ja huoltokuljetuksissa valmisteltiin toiminnan muuttumista Espoon sairaalan valmistumisen jälkeen. Sekä huoltokuljetusettä apuvälinekorjauspalveluista siirtyy osa henkilöstöstä HUS:n palvelukseen Espoon sairaalan valmistuttua. Tilapalveluille jäävä huoltokuljetuspalvelu tulee päättymään kokonaan keväällä Tässä yksikössä oleva henkilöstö tullaan siirtämään kiinteistönhoitoon. Siivouspalveluissa muutettiin liikuntapaikkojen työmäärämitoituksia ja palvelumuotoilua. Samalla päivitetään liikuntapalvelujen siivoussopimusta. Espoo Catering Oy:n siivouspalvelusopimuksen päivitys saatiin valmiiksi. Vuoden alussa käynnistettiin Leppävaaran uimahallin siivous ja kesällä maauimalan siivous. Ison Omenan palvelutorin siivous käynnistyi elokuun alussa. Siivouksen sisäilmaprosessiin liittyviä raportteja on vuoden aikana tehty 68 kpl. Syksyn aikana valmisteltiin palveluntuottajan vaihtumista kilpailutuksen myöstä noin 40 kohteessa. Valmisteltiin siivouksen laadunvarmistuksen ja raportoinnin siirtymistä Granlund Manageriin. Aluepäälliköiden määrä väheni syksyllä viidestä neljään. Aula- ja turvallisuuspalvelujen toimesta otettiin kaupungissa käyttöön elektroninen lukitus iloq. Kulunvalvonta-asiat keskitettiin yksikköön. Liikelaitoksen henkilökuntamäärä on laskenut vuoden alun 642 (685) henkilömäärästä, ollen vuoden lopussa 599 (647). Trendi henkilöstömäärän kehityksessä on laskeva, koska omaa tuotantoa korjausrakentamisen, siivouksen ja aula- ja turvallisuuspalveluiden osalta ei ylläpidetä aikaisemmalla tasolla ja tarvittava lisäkapasiteetti palveluiden tuottamiseen ostetaan markkinoilta. 2. Talous ja talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelma Liikevaihdon toteuma oli 237,2 milj. euroa (233,4 milj. euroa). Liikevaihto toteutui yli budjetin johtuen pääasiassa Keskuskeittiöhankkeen keskeneräisten investointien myynnistä Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiölle. Liikevaihdon toteuma olisi ollut 1,1 milj. euroa suurempi, ellei Sosiaali- ja terveystoimelle olisi annettu alennusta Espoon sairaalasta. Liiketoiminnan muiden tuottojen toteuma oli 0,9 milj. euroa (0 euroa), josta osake- ja vuokrakohteilta laskutettu energian sekä ylläpitomenojen osuus oli 0,5 milj. euroa ja asunto-osakkeiden myyntivoitot 0,3 milj. euroa. Aine-, tarvike- ja tavarakulujen toteuma on 20,2 milj. euroa (20,1 milj. euroa). Kulut koostuvat pääasiassa lämmitys-, sähkö- ja vesikuluista. Palvelujen ostojen toteuma on 40,5 milj. euroa (31 milj. euroa). Palvelujen ostot sisältävät Keskuskeittiöhankkeen keskeneräisiä investointimenoja 3,9 milj. euroa, joista on saatu vastaava myyntitulo. Vuosikorjauksiin käytettiin 2,4 milj. euroa enemmän kuin budjetoitu, yhteensä 11,7 milj. euroa (9,3 milj. euroa) sekä hankkeiden esisuunnitteluun ja tutkimukseen 0,9 milj. euroa enemmän kuin budjetoitu, yhteensä 1,7 milj. euroa (0,8 milj. euroa). Lisäksi palvelujen ostoihin on kirjattu Keskuspaloasemahankkeen pilaantuneiden maiden puhdistus 0,3 milj. euroa, Hansakallion koulun lisätilojen rakennuskuluja 0,2 milj. euroa, eri rakennusten purkukuluja 0,7 milj. euroa (0,4 milj. euroa), suurimpina Pohjois-Tapiolan päiväkoti ja entinen Poliisiopistorakennus.

28 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Henkilöstökulujen toteuma oli 24,7 milj. euroa (27,3 milj. euroa), koska budjetoidut luvut eivät ottaneet täysin huomioon yhdistymisen vaikutusta henkilöstövahvuuteen ja siten kuluihin. Suunnitelman mukaisten poistojen toteuma on tammi marraskuulta 43,2 milj. euroa, josta kertaluonteiset poistot puretuista rakennuksista sekä aktivointikelvottomista menoista ovat 0,3 milj. euroa ja suunnitelman mukaiset poistot 42,8 milj. euroa. Joulukuun poistoja ei ole kirjattu kirjanpitoon. Vuokra- ja vastikekulujen toteuma on 65,9 milj. euroa (61,9 milj. euroa). Omistetuille kiinteistöosakeyhtiöille maksettiin 4 milj. euroa enemmän vastikkeita budjettiin verrattuna. Kiinteistö Oy Espoon sairaalalle on maksettu 1,4 milj. euroa ja WeeGee Oy:lle 0,7 milj. euroa enemmän vastikkeita kuin mihin varauduttiin. Ero toteuman ja talousarvion välillä selittyy sillä, että vastikkeet ovat olleet alibudjetoituja. Ennakkotilinpäätöslukujen perusteella tilikauden ylijäämä ennen varauksia on 14,8 milj. euroa (15,9 milj. euroa), alittaen tulostavoitteen 1,2 milj. eurolla. Kuluja lisäävistä kirjauksista on kirjaamatta joulukuun poistot. Tilikauden ylijäämä on 20,2 milj. euroa, tulosta parantaa peruspalvelujen kehittämisrahaston investointiavustuksilla katettujen investointien poistoihin liittyvä poistoeron muutos 5,5 milj. euroa. Liikelaitoksen toiminnalle on asetettu tavoitteeksi tuottavuuden kasvattaminen sekä säästöjä vuosina 2016 ja 2017 yhteensä 5 milj. eurolla. Tavoite: Optimoitu tilapalveluiden oman tuotannon ja ostopalveluiden tuottavuutta. Toteuma: Siivouspalvelujen ostopalvelujen osuus koko tuotannosta on noussut noin 48 %:iin. Yhteistyössä Hankintakeskuksen kanssa kehitetään siivouspalvelujen kilpailutusta. Vuoden 2016 noin 40 kohteen kilpailutus viivästyi Hankintakeskuksen resurssipulan vuoksi. Uudet sopimukset saatiin voimaan vasta vuoden 2017 alussa, ei syksystä Tämän kilpailutuksen mahdolliset säästöt kohdistuvat vasta vuodelle Vuoden 2016 aikana laitoshuoltajien lukumäärä väheni 28 henkilöllä. Poistunut henkilöstöresurssi korvattiin ostamalla työpanos kilpailutetuilta puitesopimustoimittajilta. Lisäksi noin 80 kohteessa tehtiin työmäärämitoitus ja tai palvelumuotoilua. Näillä toimenpiteillä saatiin toteutumaan asetettu 3 % tavoite yksikköhintojen laskemiseksi. Kiinteistönhoidossa valmistellaan Pohjois-Espoon alueen osalta kiinteistönhoidon hankintaa. Omaa tuotantoa on kehitetty ja yksikön toimintakate oli talousarviota parempi 1,6 milj. euroa. Tavoite: Tilapalveluiden yhdistymisen vaikutus; henkilöstösäästöt. Toteuma: Henkilöstökustannukset ovat 24,7 milj. euroa ja ovat pudonneet verrattuna edelliseen vuoteen noin 2,5 milj. euroa. Yhdistymisen yhteydessä tarkastettiin joidenkin yksiköiden tehtäviä ja tehtiin työntekijöille tehtävämuutoksia, esimerkiksi kolme asiakaspäällikköä aloitti toimintansa. Rakennusalan korkeasuhdanne on aiheuttanut lisäksi henkilöstön siirtymistä yksityiselle sektorille ja rekrytoinnin vaikeus on ollut huomattava. Esimerkkinä tästä on hankepäälliköiden tehtävät, jotka ovat olleet koko vuoden vajaat. Tavoite: Tilahankkeiden hankekustannukset alenevat. Toteuma: Jokaisessa Tilapalvelujen hankkeessa on tavoitteen tilakustannuksiltaan tehokkaat muuntojoustavat tilat. Kaikissa ratkaisuissa suositaan kustannusvaikuttavia tyyppipäiväkoteja ja tyyppikouluja. Osassa kiireellisiä toteutuksia noudatetaan ketterää vuokraus ja lunastusmallia, joka mahdollistaa nopean reagoinnin. Ensimmäiset tyyppikoulut rakennetaan Karhusuolle ja Niipperiin. Karhusuon 1. vaihe valmistuu syksyllä 2017 (Vaihe 2. valmistuu 2018 ja vaihe 3. viimeistään 2020). Tilahankkeiden hankekustannusten aleneminen näkyy niissä kohteissa, joissa on suunnittelu aloitettu vuonna Tästä esimerkkinä Niipperin ja Karhusuon koulun tyyppikouluratkaisut, joissa lunastuskustannukset ovat keskimäärin 2400 euroa/brm2 vastaten noin euroa/oppilas ja keskimäärin 16,5 euron neliövuokraa. Lunastusajankohta on erikseen sovittavissa nopeallakin aikataululla. Vertailutaso aiemmin toteutuneissa uudiskoulukohteissa on ollut luokkaa 2800 euroa/brm2 ja euroa/oppilaspaikka. Karhusuon koulun tyyppikouluratkaisulla kyettiin lisäksi korvaamaan yhden väistökoulun kustannukset. Tilapalveluissa on myös aloitettu päiväkotien suunnitteluohjeiden päivitys, joka konkretisoituu seuraavan vuoden hankkeissa. Jokaisessa hankkeessa toteutetaan kustannussäästöjä sekä tilaohjelman että suunnitteluratkaisujen tarkalla suunnittelulla. Toteutusvaiheessa olevat hankkeet etenevät aiemmin laadittujen suunnitelmien ja sopimusten mukaan. Tilapalvelujen rakennuttamisen, hankeohjauksen ja valvonnan roolia on myös näissä kohteissa kehitetty.

29 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Tavoite: Tarve- ja hankesuunnittelun omistajaohjauksen kehittäminen. Toteuma: Tarve- ja hankesuunnittelun kehittäminen on aloitettu ja työ jatkuu seuraavana vuonna toiminnan muun kehittämisen yhteydessä. Hankkeiden valmistelussa tapahtuvaa esisuunnittelua on tarkoitus prosessoida ja linjata. Hankesuunnitelmavaihetta on jo yksinkertaistettu ja selkeytetty ja sen on näkynyt päätettäväksi viedyissä hankesuunnitelmissa. Tavoitteena on lyhentää ja tehostaa hankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitelma vaihetta. Tavoite: Sisäilmaprosessin kehittäminen ja hätäväistöjen vähentäminen. Toteuma: Sisäilmaprosessin kehittäminen aloitettiin ja menettelytapaohje saatiin päivitettyä heti vuoden alussa. Menettelytapaohjeen pääkohdat olivat prosessin vasteaikojen nopeuttaminen ja erityisesti tiedottamisen parantaminen. Tilapalvelujen sisäilmakohteiden selvityksien ja korjauksen prosessia kehitettiin ja luotiin selkeä malli miten sisäilmakohteiden osalta toimitaan. Voidaan myös todeta, että on selkeästi huomattu, että tiedottamiseen tarvitaan kokonaan oma resurssi. Prosessin kehittäminen jatkuu edelleen. Hätäväistöjen vähentämiseksi aloitettiin koko Espoon alueen kartoittaminen mahdollisten pysyvien väistöilojen löytämiseksi olemassa olevista kiinteistöistä. Selvitystyön tulokset näkyvät seuraavana vuonna. Käytössä olevien tilojen kehitys Tunnuslukuja Toimitilat - oma rakennuskanta m² osaketilat m² vuokratilat m² Yhteensä Kaupungin kasvusta johtuva toiminnan kasvu on pääasiassa vaikuttanut tilatarpeisiin. Omien tilojen rakennuskannan kehitykseen on vaikuttanut Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan ja Nuumäen päiväkodin uudisrakennusten valmistuminen sekä Keskuspaloaseman ja Tapiolan koulun ja lukion peruskorjausten ja laajennusten valmistumiset. Vuoden 2016 aikana puretut rakennukset kuten Pohjois- Tapiolan päiväkoti ja entinen poliisiopisto vähentävät oman rakennuskannan neliöitä. Osaketilat ovat kasvaneet, koska Kiinteistö Oy Espoon sairaalan rakennus on valmistunut sekä otettu käyttöön vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla ja Espoon Elä ja Asu Oy:n Leppävaaran rakennus, Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiön Keskuskeittiörakennus sekä Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen Päivänkehrän koulurakennus on huomioitu neliötiedoissa. 3. Sitovat tulostavoitteet 1. Liikelaitoksen vuoden 2016 tulostavoite on 15,9 milj. euroa ylijäämäinen tulos ennen varauksia. Ennakkotilinpäätöksen tulos ennen varauksia on 14,8 milj. euroa ja joulukuun poistoja ei ole vielä kirjattu. Tulostavoite ei toteudu, koska Sosiaali- ja terveystoimelle annettiin 1,1 milj. euron alennus Espoon sairaalan vuokrasta, vuosikorjauksiin käytettiin 2,4 milj. euroa ja esisuunnitteluun 0,9 milj. euroa enemmän kuin budjetoitu sekä maksettiin Kiinteistö Oy Espoon sairaalalle 1,4 milj. euroa ja WeeGee Oy:lle 0,7 milj. euroa enemmän vastikkeita kuin mihin varauduttiin. 2. Liikelaitoksen talonrakennusinvestointien hankkeiden toteutuminen valtuuston päättämän talousarvio sekä taloussuunnitelman investointiohjelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Tulostavoite ei toteutunut, koska osalla talonrakennushankkeiden suunnittelu ja tai rakentaminen siirtyi, johtuen joko käyttäjätoimialan muuttuneista tarpeista tai urakkatarjousten ylittäessä kustannusarvion.

30 Tilinpäätöksen ennakkotieto / SUURPELLON TASEYKSIKKÖ 1000 EUR Muutettu TA 2016 Toteuma 12/2015 Toteuma 12/2016 Toteuma- %2016 Toimintatulot ,3% Toimintamenot ,5% Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,1% Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Vuoden 2016 aikana Suurpellon kunnallistekniikan rakentaminen jatkui. Ensimmäisten kaava-alueiden teiden ja katujen pohjarakennustöiden valmistuttua on pintarakenteita rakennettu valmistuneiden asuinrakennusten ympäristöissä. Maakirjan ja Suurpellon päiväkodit sekä Opinmäki ovat käytössä. Lisäksi alueelle on valmistunut yksityinen päiväkoti. Suurpellon markkinointi Oy:n toiminta jatkui. Suurpellon jätehuolto Oy:n toiminta on laajentunut valmistuneiden kohteiden mukana. Suurpellon keskusta-alueen kehittämistä jatkettiin erityisesti ensimmäisen kauppakorttelin osalta. Ko. alueen kaava vahvistettiin ja kaupallisen alueen 1- vaihe käynnistyi. Lisäksi ns. C-korttelin asemakaavamuutos on hyväksytty lautakunnassa. Ko. alueiden rakentamisen käynnistyminen on lähellä. Lisäksi Suurpellon alueelle on valmistunut lisää liiketiloja ja uusia on rakenteilla useammassa kohteessa. Kaava-alueet IV ja V on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kaava-alueiden VI ja VII kaavaluonnokset (Nygrannas) ovat olleet nähtävillä. Kaava-alueen III (Henttaanlaakso) vahvistettiin valtuustossa. Talous ja investoinnit Taseyksikön tuotot muodostuvat maankäyttö- ja kehittämiskorvauksista (95 %) sekä pitkäaikaisten vuokrasopimusten tuotoista (5 %). Maankäyttö- ja kehittämiskorvauksia tuloutetaan vuosittain investointien verran. Koska kaikki talousarviossa suunnitellut investoinnit eivät toteutuneet, myös tuotot jäivät 1,9 milj. euroa alle talousarvion. Muut talousarvion erät toteutuvat kokonaisuutena hieman talousarviota parempina. Näin tulos jää 1,7 milj. euroa alle talousarvion. Taseyksiköllä ei ole sitovaa tulostavoitetta. Investointien sitovuustaso on omaisuuslaji. Taseyksiköllä oli talousarviossaan vain kunnallistekniikan investointeja. Investoinnit toteutuivat talousarvion puitteissa. Kaavatilanteiden vuoksi määrärahaa jäi käyttämättä 1,9 milj. euroa. Ensimmäisten kaava-alueiden (I ja II) teiden ja katujen pohjarakennustöiden valmistuttua pintarakenteita rakennettiin valmistuneiden asuinrakennusten ympäristöissä. Kaava-alueet IV ja V on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kaava-alueiden VI ja VII kaavaluonnokset (Nygrannas) ovat olleet nähtävillä. Kaava-alueen III (Henttaanlaakso) vahvistettiin valtuustossa. Suurpellon alueella asuu yli 3000 asukasta.

31 Tilinpäätöksen ennakkotieto / TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ 1000 EUR Muutettu TA 2016 Toteuma 12/2015 Toteuma 12/2016 Toteuma- %2016 Toimintatulot ,3% Toimintamenot ,2% Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,1% Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa Kaupungin ja LähiTapiolan kesken vuonna 2014 solmitun sopimuksen perusteella jatkui Tapiolan keskuksen keskeisen osan toteuttaminen. Tämä ns. LähiTapiola-hanke toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan keskuksen itäreunaan Stockmannille uudet tilat, jotka valmistuvat keväällä Liiketilojen päälle tehdään asuntoja. LähiTapiola-hankkeessa rakennettiin myös Merituulentietä sekä bussiterminaalia. Tapiolan keskuksesta myytiin asuintontti, josta aikanaan purettiin terveysasema. Etelä-Tapiolan uudet asuinkorttelit valmistuivat. Ahertajankulman ensimmäisen uuden asuintalon rakennustyöt käynnistyivät syyskuussa. WeeGee-talon viereen laadittiin asemakaavaehdotus uudelle hybridikohteelle, jonka pohjakerrokseen tulee WeeGee-taloon liittyviä näyttely- ja toimintatiloja ja niiden yläpuolelle asuntoja. Tuuliniityn alueella suunniteltiin kunnallistekniikkaa ja tehtiin ensimmäiset asuintonttien suunnitteluvaraukset. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti , että kaupunginteatterin tilat toteutetaan Kulttuurikeskuksen yhteyteen Kulttuurikeskuksen peruskorjauksen yhteydessä. Vesiputoustalon edustalla olevan teatterilta vapautuneen alueen käyttöä ryhdyttiin selvittämään. Kehä I:n parantamisen I vaiheen työt käynnistyivät Keilaniemessä. Hankkeeseen liittyy kaksi asuintornitonttia, jotka toteuttaa SRV Rakennus Oy. Tontteja koskevat kiinteistökaupan esisopimukset allekirjoitettiin Valtuuston hyväksymän toivomusponnen mukaisesti selvitettiin mahdollisuuksia toteuttaa Kehä I:n tunneli koko laajuudessaan heti. Valtuusto päätti , että tunneli toteutetaan koko mitaltaan jo ensimmäisessä vaiheessa. Fortumin Keilaniemessä sijaitsevan korttelin asemakaavanmuutos ja siihen liittyvä maankäyttösopimus hyväksyttiin syyskuussa Kaavamuutos mahdollistaa Fortumin tornin muuttamisen asuinkäyttöön. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti varata ns. melontakeskuksen tontin Ilmariselle/Hartelalle liittyen naapuritontilla vireillä olevaan Keilalahti Tower -hankkeen kehittämiseen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti varata Eteralle ja YIT Rakennus Oy:lle alueen Raide-Jokerin tulevan päätepysäkin vierestä liittyen Eteran jo omistamaan tonttiin. Tavoitteena on tehokas maankäyttö joukkoliikenteen solmukohdassa. Kehä I:n tunneloinnin suunnittelu Tapiolan ja Otaniemen välillä ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen etenivät. Maarinsolmun eritasoliittymästä johtaisivat rampit tunnelin päälle suunniteltavalle kaupunkibulevardille, joka johtaisi Tapiolantielle. Kehittämishanke tehdään yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien kanssa. Raide-Jokerin toteuttamisesta päätettiin valtuustossa sen jälkeen, kun valtio oli päättänyt osaltaan hankkeen rahoittamisesta. Helsinki päätti asiasta osaltaan Raide-Jokerin toteutuksen valmistelu käynnistyi. Tavoitteena on, että Raide-Jokeri liikennöi vuonna Otaniemessä oli vireillä useita maankäytön kehittämishankkeita, joissa yhtenä tärkeänä tavoitteena on asumisen lisääminen sekä liikkumiskulttuurin muuttaminen kevyttä liikennettä suosivaksi. Otaniemen keskuksessa Aalto-yliopiston uuden koulurakennuksen ensimmäisen vaiheen Väreen rakennustyöt etenivät. Myös toisen vaiheen rakentaminen käynnistyi sen jälkeen, kun yliopisto oli päättänyt koko kauppakorkeakoulun siirtämisestä Otaniemeen. Dipolin peruskorjaustyöt jatkuivat. Kirjaston peruskorjaustyöt valmistuivat syksyllä. Kirjasto on nykyisin Harald Herlin oppimiskeskus. HOAS ja AYY suunnittelivat opiskelija-asuntoja entisen Poliisiopiston tontille. Entisen Poliisiopiston rakennusten purkutyöt käynnistyivät syksyllä. Rakennuksen alkuperäinen peruskivilieriö luovutettiin poliiseille erityisessä juhlassa

32 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Jousenpuistossa valmistui vuoden lopussa Urheilupuiston metroaseman päälle suunniteltu pysäköintitalo (789 ap), johon osoitetaan kaikki alueen autopaikat ja metron liityntäpaikat. Keväällä 2016 myytiin alueelta toinen tontti, johon tulee asuntojen ohella päivittäistavarakauppa. Vuoden 2016 lopussa käynnistettiin kahden asuintontin tarjouskilpailu ja varattiin yksi tontti Espoon Asunnot Oy:lle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti hyväksyä koko Urheilupuiston alueelle laaditun kokonaissuunnitelman. Sen pohjalta käynnistetään koko alueelle asemakaavanmuutoksen laadinta. Samalla päätettiin, ettei alueelle tule esitettyä suuren mittaluokan jalkapallo- ja tapahtuma-areenaa. Alueen jatkokehittäminen käynnistettiin päätöksen perusteella. Talous ja investoinnit Taseyksikön tuotot muodostuvat maankäyttö- ja kehittämiskorvauksista, maanmyyntivoitoista sekä pitkäaikaisten vuokrasopimusten tuotoista. Tulotavoite oli haastava, mutta lopulta tuotot ylittivät talousarvion 0,7 milj. euroa. Palveluiden ostoihin on kirjattu 1,7 milj. euroa tulevina tilikausina myytävien tonttien esirakentamiskustannuksia. Kertyneet menot laskutetaan aikanaan tonttien ostajilta. Muihin menoihin on kirjattu 1,2 milj. euroa Tapiolan keilahalli Oy:n purkutappiota. Muut talousarvion erät toteutuvat kokonaisuutena noin 1 milj. euroa talousarviota parempina. Näin tulos jää 1,2 milj. euroa alle talousarvion. Taseyksiköllä ei ole sitovaa tulostavoitetta. Investointien sitovuustaso on omaisuuslaji. Kokonaisuutena investoinnit toteutuivat 11,7 milj. euroa talousarviota pienempinä. Osakkeiden ja osuuksien määräraha ylittyi. Muiden omaisuuslajien investoinnit toteutuivat talousarvion puitteissa.

33 Tilinpäätöksen ennakkotieto / RAHASTOT Päättyvänä vuonna politiikka leimasi talouden ja sijoitusmarkkinoiden kehitystä. Juhannuksen alla Iso- Britannia äänesti vastoin odotuksia maansa EU-eron puolesta, öljyn hintasota ja Brasilian presidentin viraltapano heiluttivat kaikki markkinoita. Marraskuun alussa koettiin yllätys, kun Yhdysvalloissa Donald Trump valittiin vastoin ennakko-odotuksia maansa uudeksi presidentiksi. Odotuksia vaatimattomammaksi jääneestä talouskasvusta ja poliittisista shokeista huolimatta sijoitusmarkkinoiden kehitys vuonna 2016 oli vahvaa, joskin kehitys oli vaihtelevaa ja ajoittaiset kurssilaskut olivat jyrkkiä. Riskillisen korko-omaisuusluokkien tuottokehitys oli odotettua vahvempaa korkotason laskiessa ja luottomarginaalien kaventuessa edelleen. Vihdoin joulukuun alussa Yhdysvaltain keskuspankki nosti ohjauskorkoaan ja kiristi näin talouspolitiikkaa, kun työmarkkinoiden ja talouden kehityksen todettiin parantuneet. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston 2016 vuoden tuotto oli 6,0 % ja tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 54,2 %. Peruspalvelujen kehittämisrahaston 2016 vuoden tuotto oli 4,8 % ja tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 98,7 %. Peruspalvelujen kehittämisrahastoon jäänyt noin 12,0 milj. euron pääoma on suunniteltu purettavaksi vuoden 2017 aikana. Rahastojen rahoitustuotoiksi vuodelle 2016 oli talousarvioon budjetoitu 17,3 milj. euroa ja toteuma oli 20,7 milj. euroa. Erityiskatteisten rahastojen tuottojenvaihtelu voi olla erityisen suurta, joten ne pyritään arvioimaan talousarviossa varovasti. Ennakoitua paremmasta sijoitusvuodesta johtuen rahastojen tuotot ylittivät budjetoidut erät. Tuotot eivät ole vuoden aikana käytettävissä vaan ne kertyvät rahastoon. Rahastojen tuloslaskelma sisältää ne rahastot, jotka ovat kirjanpidossa eriytetty erillisiksi taseyksiköiksi. Näitä ovat Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, Peruspalvelujen kehittämisrahasto, Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, Vahinkorahasto sekä Sosiaalisen luototuksen rahasto. Rahastojen osalta suurin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. Tästä johtuen esimerkiksi sijoitusten tuotot eivät vuosittain kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon ja voidaankin todeta, ettei kirjanpito anna oikeaa kuvaa rahastojen sijoitusten kehittymisestä. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti sijoitusten arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Arvonalentumisten palautumiset tehdään hankintahintaan asti. Arvonnousuja ei kirjata ennen niiden realisoitumista. RAHASTOT 1000 EUR Tilinimi TP 2015 Muutettu TA 2016 Toteuma 12/2015 Toteuma Toteuma-% 12/ Kasvu-% Liikevaihto ,5% -50,0% Liiketoiminnan muut tuotot ,6% -0,0% Materiaalit ja palvelut ,4% 351,4% Palvelujen ostot ,4% 351,4% Poistot ja arvonalentumiset -25 Arvonalentumiset -25 Liiketoiminnan muut kulut ,8% -70,7% Muut kulut ,8% -70,7% Liikeylijäämä (-alijäämä) ,1% 52,6% Rahoitustuotot ja -kulut ,3% -34,2% Korkotuotot ,9% 29,6% Muut rahoitustuotot ,1% -49,1% Muut rahoituskulut ,2% -78,5% Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ,5% -33,3% Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,5% -33,3% Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,5% -33,3% Rahastoja seurataan kuukausittain kirjanpidollisen tuloksen lisäksi myös markkina-arvostettuna. Tällöin sijoitusten kunkin raportointiajankohdan markkina-arvon perusteella lasketaan ja analysoidaan sijoitusten kehitystä.

34 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 RAHASTOJEN YHTEENVETO Sijoitusten markkinaarvo ( ) Tuotto vuoden alusta ( ) Tuotto vuoden alusta (%) Rahastosiirrot vuoden alusta ( ) Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto (PMIR) ,0% Evli ,5% Danske Tuoteportfolio Alfred Berg Oma Varainhoito Seligson ,5% ,0% ,3% ,8% ,7% Peruspalvelujen kehittämisrahasto (PPKR) ,8% 0 Danske ,8% Oma Varainhoito ,2% Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto (ETKR) ,9% Investointirahasto (INVR) ,2% Vahinkorahasto (VAHR) ,8% Rahastot yhteensä ,2%

35 Tilinpäätöksen ennakkotieto / INVESTOINNIT Investoinnit EUR AlkuperäinenT A 2016 Muutokset Korotukset Muutettu TA 2016 Toteuma 12/2016 Jäljellä 91 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHT Liikenneväylät Alueellinen kunnalistekniikka HA KT-sopimusrakentaminen Muu sopimus- ja projektirakentaminen Liikuntapaikkojen perusparantaminen KONEET JA KALUSTO OSAKKEET JA OSUUDET TILAPALVELUT YHTEENSÄ Uudisrakentaminen Perusparantaminen Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos Suurpellon taseyksikkö Tapiolan taseyksikkö INVESTOINNIT YHTEENSÄ Kaupungin investointimenot vuonna 2016 ovat kaikkiaan 287 milj. euroa. Laskua edellisvuoteen nähden on 70 milj. euroa. Rahoitusosuudet huomioiden kaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 257 milj. euroa, laskua edellisvuodesta 58 milj. euroa. Bruttoinvestoinnit alittivat muutetun talousarvion 114 milj. eurolla ja nettoinvestoinnit 65 milj. eurolla. Aineettomien investointien kautta kanavoidaan länsimetron valtionavustukset metroyhtiölle. Sekä menoihin että tuloihin oli budjetoitu valtionavustuksia 78,4 milj. euroa. Vuodelle 2016 valtionosuuksia kirjattiin 26,1 milj. euroa. Metron I-vaiheelle budjetoitu 13,4 milj. euron avustus jäi saamatta valtion maksukaton täytyttyä jo aiemmin ja II-vaiheen rakennustyöt ovat edenneet talousarviossa arvioitua hitaammin ja samalla valtionosuus jäi budjetoitua alhaisemmaksi vuonna Kaupungin ICT-hankkeisiin investoitiin yhteensä 3 milj. euroa. Investoinnit alittivat muutetun talousarvion 4,9 milj. eurolla kaupungin erp-järjestelmän uusintahankkeen siirryttyä. Maata hankittiin yhteensä 12,2 milj. eurolla. Hankintaan oli alkuperäisessä talousarviossa varattu 4 milj. euroa. Ostettavaksi sopivia kohteita oli tarjolla ja neuvottelut sujuivat hyvin ja sen vuoksi valtuusto myönsi vuoden aikana hankintaan lisämäärärahaa. Kallvikin alueelta hankittiin rantapuistoja, Bembölestä ja Gumbölestä raakamaa-alueita sekä Sammalvuodesta tontti tulevalle paloasemalle. Vermontien voimaantulleella kaava-alueella toteutettiin maankäyttösopimuksiin liittyvät aluevaihdot ja yleisten alueiden hankinnat, joiden arvo oli yhteensä noin 2,7 milj. euroa. Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin investointiin yhteensä 86 milj. euroa. Liikenneväyliä ja kulutuskerroksien uusintaa toteutettiin 11,9 milj. eurolla. Alueelliseen kunnallistekniikkaan investointiin 17,6 milj. euroa ja kun-

36 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 nallistekniikan sopimus- ja projektirakentamiseen 52 milj. euroa, josta Kilo - Turvesolmun projektialueelle 4,7 milj. euroa, Perkkaan-Vermon alueelle 4,8 milj. euroa, metroasemien vaatimaan kunnallistekniikkaan 15,4 milj. euroa, Finnoo-Espoonlahti -projektialueelle 7,3 milj. euroa ja kunnallistekniikan sopimusrakentamiseen 16 milj. euroa. Suurimpia hankkeita olivat Niittykummun metrokeskuksen katujärjestelyt 9,1 milj. euroa, Perkkaantie 4,2 milj. euroa, Marsbyntie ja Hannuksenpelto II 4,1 milj. euroa, Vermontie 3,9 milj. euroa ja Suomenlahdentie 3,4 milj. euroa. Peruskaupungin investoinnit koneisiin ja kalustoon olivat 15,8 milj. euroa. Investoinnit alittivat muutetun talousarvion 12,3 milj. eurolla. Espoon uuden sairaalan kalustamisen oli varattu 10,7 milj. euroa, mutta hankintoja toteutettiin vain 2,7 milj. eurolla. Pääosa kalustamisesta toteutettiin suorahankintojen sijaan vuokraamalla. Opetus ja varhaiskasvatuksessa menot alittivat muutetun talousarvion 1,1 milj. eurolla, johtuen mm. ensikertaisen kalustamisen kohteina olevien tilojen valmistumisen viivästymisestä sekä siitä, että osa maksetaan kirjaustavasta johtuen käyttötalouden määrärahoista. Suurimpia hankintoja olivat kuituverkon rakentaminen 2,6 milj. eurolla, logistiikan kalusto 2,4 milj. euroa, koulujen ensikertainen varustaminen 2 milj. euroa, liikunnan hankinnat 1,2 milj. euroa sekä Ison omenan palvelutorin hankinnat 1,3 milj. euroa. Tilapalvelujen investointeihin oli muutetussa talousarviossa varattu 97,7 milj. euroa. Toteutuneet menot olivat yhteensä 69,3 milj. euroa. Uudisrakentamiseen investointiin 48,5 milj. euroa, joka alitti talousarvion 20 milj. eurolla. Menojen alhaisempi toteuma johtuu pääosin hankkeiden suunnittelun ja rakentamisen aloituksen siirtymisistä tai siirroista selvityskohteiksi. Suuria valmistuneita tai meneillään olevia rakennushankkeita ovat mm. Tapiolan koulu ja lukio, Auroran koulu ja päiväkoti, Keskuspaloasema ja Nuumäen ja Kirkkojärven päiväkodit. Yhtiöhankkeista valmistui tai on meneillään Päiväkehrän koulu, Espoon sairaala, Leppävaaran Elä ja Asu keskus sekä keskuskeittiö. Toteutuneet perusparannusinvestoinnit olivat 7,8 milj. euroa (9 milj. euroa). Perusparannusinvestoinnit alittuivat 1,2 milj. eurolla, koska käyttö painottui enemmän vuosikorjausluonteisiin töihin. Tilapalvelujen osakkeista ja osuuksista maksettiin rahoitusvastikkeita Espoon toimitilat Oy:lle ja Weegee Oy:lle yhteensä 9,5 milj. euroa, tehtiin 1,6 milj. euron pääomasijoitus Koy Niittykummun Metropysäköintiin sekä ostettiin Otahalli Oy:n osakekannasta 25%. Tapiolan taseyksikön investoinnit olivat pääosin kunnallistekniikkaa. Alueelle investoitiin 64,4 milj. euroa. Kokonaisuutena investoinnit toteutuivat 11,7 milj. euroa talousarviota pienempinä. Osakkeiden ja osuuksien määräraha ylittyi. Muiden omaisuuslajien investoinnit toteutuivat talousarvion puitteissa. Kunnallistekniikan investoinneista jäi käyttämättä 11,1 milj. euroa. Talousarviopoikkeaman selittävät kaksi isoa hanketta: Kehä I sekä LähiTapiola -hanke. Talousarviossa oli varattu Kehä I:sen rakentamiseen Keilaniemessä 20 milj. euroa. Rakentamiseen käytettiin 12,4 milj. euroa vuonna Kyseessä on laaja, monivuotinen hanke, jonka ajoitusta ja rahoitusta on tarpeen täsmentää vuosittain talousarvioprosessin eri vaiheissa. Tapiolan keskuksen keskeisen osan toteuttaminen kaupungin ja LähiTapiolan kesken vuonna 2014 solmitun sopimuksen perusteella jatkui. Tämä ns. LähiTapiola-hanke toteutetaan vaiheittain. Suurimpia hankkeita olivat Merituulentie ja terminaali sekä Tapiolan metroaseman pohjoinen sisäänkäynti 9. ESPOO-TARINAN TOTEUTUMINEN Espoo-tarinasta oli vuodelle 2016 johdettu yhteensä 36 tulostavoitetta. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat olivat asettaneet tavoitteita, jotka eivät olleet valtuustoon nähden sitovia. Niiden toteutumisen eteneminen raportoitiin lautakunnille ja johtokunnille. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden toteumatiedot sekä niiden poikkeamat. Tammikuun lopun tietojen mukaan 26 tulostavoitetta toteutui ja yhdeksän tulostavoitteen osalta tavoitetta ei saavutettu. Yhden tulostavoitteen toteutuminen on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen yhteydessä. Tulostavoitteiden tarkempi toteutuminen on esitetty liitteessä 1.

37 Tilinpäätöksen ennakkotieto / RESURSSIT JA JOHTAMINEN Vuoden 2016 talous toteutui talousarviossa oletettua paremmin. Toimintakulujen ja -katteen kehityksen vertailua edelliseen vuoteen vaikeuttaa mm. catering palvelujen yhtiöittäminen, liikelaitosten purkaminen sekä HUS ylijäämäpalautukset vuodelta 2015 ja Kaupungin ulkoiset toimintatuotot kasvoivat vuonna 2016 yhteensä 12 prosenttia ja toimintakulut vertailukelpoisesti 4,6 prosenttia (huomioituna valmistus omaan käyttöön -erä). Toimintakatteen vertailukelpoinen alijäämä heikkeni noin 3 prosenttia mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu oli 4,6 prosenttia. Toimintakate toteutui 24 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana lähinnä kertaluontoisista eristä, kuten Länsimetron liikennöinnin siirtymisestä ja HUS ylijäämäpalautuksista johtuen. Verotulot toteutuivat 48 milj. euroa talousarviota paremmin vuoden 2015 ja 2016 jako-osuuksien korjauksista ja oikaisutilityksistä johtuen. Verotulojen kasvu oli 3,8 prosenttia, jos oikaisutilitykset kohdennetaan oikeille vuosille, oli kasvu 1,6 prosenttia. Espoon valtionosuudet kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen nähden veroperustemuutosten kompensoinnin ja kustannusten jaon tarkistuksen myötä. Verorahoitus yhteensä kasvoi lähes 6 prosenttia vuoteen 2015 nähden. Vuosikate toteutui noin 80 milj. euroa talousarviota parempana 198 milj. euroa, vuosikatteeseen sisältyy noin 20 milj. euroa rahastojen tuottoja, jotka kirjataan rahastojen pääomiin. Investoinnit toteutuivat 115 milj. euroa talousarviossa oletettua alemmalla tasolla. Toteutunut vuosikate ei riitä toteutuneiden investointien rahoittamiseen tulorahoituksella, edelleen noin 25 prosenttia investoinneista rahoitetaan velalla. Kaupungin lainakanta kasvoi vuoden 2016 aikana 210 milj. eurolla. Kaupungin talous ja rahoitusasema toteutuivat kaiken kaikkiaan talousarviossa oletettua parempana. Vuoden 2016 kaupungin tulos- ja rahoituslaskelmasta laskettavat tulostavoitteet ovat pääosin toteutumassa. Toimintakatteen väestö ja indeksikorjattu kasvu oli 0,4 %, joka alitti asetetun tavoitteen. Konsernin lainakannan tavoitearvo ylittynee Länsimetron kasvaneiden kustannusten johdosta. Kaupungin yhtiömuotoiset toimitilat ovat kasvaneet noin m2 vuoden 2016 aikana mm. Espoon sairaalan, Elä ja Asu Leppävaaran kiinteistön ja keskuskeittiörakennusten valmistuessa. Tavoite tilakustannusten alenemisesta / asukas prosenttiyksiköllä ei siten toteudu. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma päivitetyt hyötytavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa Kaupunginjohtajan esitys talousarvioksi ja suunnitelmaksi vuosille laadittiin linjausten ja taloustavoitteiden mukaisesti. Esitys sisälsi toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi mm. palvelutason, maksujen tarkastamisen sekä tilojen käytön tehostamisen ja toimitilainvestointien osalta. Palvelujen tuotteistaminen ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen projektin suunnittelu aloitettiin lokakuussa ja projektin asettamispäätös tehtiin Henkilötyön tuottavuuden paranemista prosentilla koskeva tulostavoite ei toteutunut. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien yhteenlaskettu määrä oli vuonna 2016 ja vuonna 2015 (Espoo Cateringin henkilöstö poistettu molemmilta vuosilta). Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä nousi aavistuksen verran, joten siihen liittyvä tulostavoite toteutui. Sen sijaan henkilöstön terveysperusteiset poissaolot lisääntyivät, mikä oli asetetun tavoitteen vastaista. Tämä johtui vuoden 2016 viimeiselle neljännekselle osuneesta influenssakaudesta, joka käänsi hyvään suuntaan osoittaneet poissaolomäärät kasvuun. Kokonaistyöhyvinvoinnin kehitystä mittaavan työhyvinvointimatriisin kehitys raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä maaliskuussa. 9.2 ASUKKAAT JA PALVELUT Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palvelujen laatuun oli vuonna 2016 parempi kuin kertaakaan aikaisemmin. Tyytyväisimpiä espoolaiset olivat päivähoitoon ja peruskouluun, vaikka tilakysymykset huolestuttivat asukkaita. Kaikille peruskoulun päättäneille tarjottiin paikkaa koulutuksessa tai työpaikkaa osana koulutustakuuta. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua ja tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia tuettiin ja otettiin mm. käyttöön tunti liikuntaa päivässä -malli. Palveluja kehitettiin yhteistyössä kuntalaisten kanssa monin tavoin, mm. ottamalla koulujen ja yritysten kiihdytetyn yhteiskehittämisen KYKY-toimintamalli käyttöön. Kuntalaisten arkea helpottamaan ja palvelujen saavutettavuutta parantamaan avattiin elo-kuussa 2016 Ison Omenan palvelutori. Palvelutori saavutti välittömästi suuren suosion ja vuoden loppuun mennessä palvelutorilla oli jo lähes kävijää. Ruotsinkielisen lukion ja suomenkielisten lukioiden (Kaitaa, Haukilahti ja Espoonlahti) yhteistyö metrokäytävän varrella käynnistettiin. Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston kehittämä

38 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Koulu palveluna -toimintamalli otettiin käyttöön ja malli voitti sarjansa Laatukeskuksen kansainvälisessä Quality Innovation Award -kilpailussa. Tyytyväisyys terveyskeskuspalveluihin parantui. Kuluneena vuonna terveysasemien palvelukyky parani, sillä kiireettömälle vastaanotolle pääsi aiempaa nopeammin, keskimäärin 17 päivässä. Sijoitettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus vähentyi vuotiaiden ikäluokassa, mutta kääntyi kasvuun vuotiaiden ikäluokassa. Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä edistettiin monin keinoin ja tuen tarpeessa olevia nuoria saatettiin tuen piiriin. Espoo koetaan turvalliseksi kaupungiksi. Joukkoliikenteessä matkustaminen lisääntyi ja palvelutaso säilyi ennallaan. Asukkaiden tyytyväisyys rakennettuun ympäristöön parani. Palvelujen digitalisoinnin nykytila kuvattiin ja tunnistettiin haasteita, joiden vuoksi palvelujen digitalisoinnin lisääminen ei edennyt riittävästi. Teknisen ja ympäristötoimen palveluja nopeutettiin lisäämällä digitalisointia ja sujuvoittamalla toimintatapoja. Uusia avoimia rajapintoja hyödyntäviä digitaalisia palveluita otettiin käyttöön mm. Varaamo (Ison Omenan palvelutori) ja Kulttuuriespoo.fi - uusi tapahtumasivusto. Kotihoitoon kehitetty Ropsu-robotti palkittiin Laatu-keskuksen kansainvälisessä Quality Innovation Award -kilpailussa. 9.3 ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KEHITYS Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edellytykset kehittyivät suotuisasti. Koko Espoon yritystyö-paikkojen määrä henkilötyövuosina kasvoi reilulla tuhannella edellisvuoteen verrattuna. Kaupunkimarkkinoinnin painopisteitä olivat Länsimetron kehityskäytävä ja Espoo Innovation Garden, joiden avulla Espooseen tavoiteltiin lisää asukkaita, osaajia, yrityksiä, työpaikkoja ja palveluja. Länsimetron vyöhykkeellä yritystyöpaikkojen määrä henkilötyövuosina kasvoi reilulla kolmellasadalla vuoteen 2015 nähden. Yritysmyönteisyyden kehittymistä edistettiin mm. temaattisten yrityskiihdyttämöiden käynnistymisten muodossa sekä tarjoamalla hankinta- ja toimitilaneuvontapalveluita yrityksille. Espoon vetovoimaisuutta kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehitettiin tiiviissä yhteistyössä Aalto-yliopiston, VTT:n ja alueen yritysten kanssa. Vuoden kuluessa mm. käynnistyi kansainvälisesti mittavan start-up -toimintaympäristön kehitystyö Otaniemessä, jossa myös Harald Herlin -oppimiskeskus avattiin peruskorjauksen myötä. Otaniemeen rakentumassa oleva kampus tukee Aallon monialaista agendaa, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Kaupunki toimi testialustana mm. autonomisten ajoneuvojen sekä Mobility as Service -liiketoimintaa harjoittavien yritysten palveluiden kehittämiselle ja pilotoinnille. Myös bio- ja kiertotalouden uusien sovellusten hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen eteni yhdessä kumppaniverkoston kanssa. Espoolaisten asumistarpeisiin vastattiin aloittamalla ennätysmäärä asuntorakentamista, noin tuhat asuntoa enemmän kuin keskimäärin 2000-luvulla on ollut. MAL-tavoite k-m² saavutettiin. Kaupunkirakennetta kehitettiin kestävällä tavalla. Kaavoituskohteita priorisoitiin erityisesti metron kehityskäytävää painottaen ja ottaen huomioon kaavoissa monipuolisen kaupunki- ja palvelurakenteen syntyminen. Länsimetron käynnistymisen viivästymisestä huolimatta metron jatkeen ja liityntälinjaston toteutus etenevät sovitun aikataulun ja sopimusten mukaisesti. Ratasuunnitelman toteutus eteni ja päätös Raide-Jokerin rakentamisesta vahvistui. Espoo todettiin taloudellisesti, ekologisesti ja sosiokulttuurisesti Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi European Sustainable City -vertailussa Vuoden 2016 väestökehityksen ennakkotietojen mukaan Espoon vieraskielisten kaupunkilaisten määrä kasvoi ennätyksellisesti hengellä vastaten 80 % Espoon väestönkasvusta. Turvapaikanhakijoiden vastaanotossa tilanne normalisoitui poikkeuksellisen vuoden 2015 jälkeen. Uusista vieraskielisistä kaupunkilaisista 615 henkilöä oli turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneita. Kaupunki nosti valmiuttaan turvapaikkaprosessissa lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneiden määrän kasvua silmällä pitäen. Kaupunki kävi aktiivista vuoropuhelua työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa työllisyysvaikutuksiltaan paremman kotoutumiskoulutuksen kehittämiseksi. Vuoden 2016 päättyessä Espoon työttömyysprosentti oli 10,3 % (+ 0,6 % / 2015). Työmarkkinatuen kuntaosuuden aiheuttamat kulut kaupungille olivat 18 meur (+ 0,7meur / 2015). Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu taittui loppuvuonna, mutta tilanne jatkuu edelleen haastavana. Eri palveluihin ohjattujen asiakkaiden määrä kaksinkertaistui (1500->3000).

39 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Espoon työllisyydenhoidon erityiskohderyhmät ovat vaikeasti työllistyvät, nuoret, maahanmuuttajat ja korkeasti koulutetut. Työllisyydenhoidon palveluvalikkoa täydennettiin EU-rahoitteisten hankkeiden muodossa. 9.4 POIKKIHALLINNOLLISTEN KEHITYSOHJELMIEN KESKEISET TULOKSET Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keskeisenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Valtuustokaudella on ollut käynnissä viisi kehitysohjelmaa, jotka on toteutettu projekteina ja toimenpiteinä. Tuotoksia on syntynyt vuosittain projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien etenemisestä on ollut kahdesti vuodessa oma seurantansa, Tämän valtuustokauden kehitysohjelmat päättyvät alkuvuonna Ohjelmista tehdään ohjelmakohtaiset loppuraportit, joissa kuvataan tarkemmin koko ohjelmakauden saavutuksia ja onnistumisia. Seuraavassa on kuvattu vuoden 2016 keskeisimpiä tuloksia ohjelmittain. Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa jatkettiin ikääntyvien hyvinvointia lisäävän ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä ja juurruttamista. Vuonna 2016 suunniteltiin ja järjestettiin yhteistyössä alueiden eläkeläisjärjestöjen kanssa kahdet kaupunginjohtajan senioreiden synttärijuhlat Karakallio Viherlaakso Laaksolahden ja Matinkylä Olarin ikääntyneille. Kauppakeskuskävelyt laajenivat ja toteutuivat säännöllisesti kolmessa kauppakeskuksessa viikoittain syksystä kesään. Yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun geronomi-koulutuslinjan kanssa työstettiin aivoterveyden edistämisen kampanjan välineeksi Jumppaa aivojasi - harjoitekirja, jota jaetaan maksutta palvelukeskuksissa, yhteispalvelupisteissä ja tilaisuuksissa yhteensä kpl. Keväällä 2016 käynnistyi Espoon Seniori-Vamos -projekti yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Projekti tavoitti 70 yksinäistä ikääntynyttä ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Kestävä kehitys -kehitysohjelma Kestävä kehitys -kehitysohjelman toimenpiteillä ja projekteilla edistettiin kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Suomen kestävän kehityksen toimikunta palkitsi Espoon kestävän kehityksen sitoumuksen vuoden vaikuttavimpana. Vuoden aikana kaupunkiorganisaatiossa annettiin yhteensä 53 sitoumusta. Pääkaupunkiseudun kaupungit, yritykset ja valtio perustivat Sitran kanssa Smart & Clean -säätiön luomaan pääkaupunkiseudusta maailman parhaan testialueen älykkäille ja vähähiilisille ratkaisuille. Kaupungin ilmastoohjelma hyväksyttiin yksimielisesti elokuussa. Verkostojohtamisen kehittämisen kautta edistettiin puurakentamisen sekä kestävien liikkumisen ja energiaratkaisujen syntymistä. Tapiolassa otettiin ensimmäisenä Suomessa reittiliikenteen käyttöön pikaladattava sähköbussi. Espoon ja Fortumin yhteistyö vahvistui päästöttömän energiantuotannon edistämiseksi. Vuonna 2016 vietettiin Vihervuotta ja tuhansia asukkaita osallistui teemavuoden sekä kestävän elämäntavan tapahtumiin ja talkoisiin. Esimiesten kestävän kehityksen valmennus käynnistettiin. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma teki useita toimenpiteitä kaupungin vetovoiman lisäämiseksi. täydennettiin metro- ja kaupunkiradan varrella olevia kaupunkikeskuksia ja -alueita potentiaalisina investointikohteina esittelevällä osiolla Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus tehtiin kolmantena vuonna peräkkäin. Muodin, materiaalien ja värien kiihdyttämö A:Space avasi ovensa Otaniemessä. Lisäksi valmisteltiin kaupungin elinkeinopolitiikan tavoitteet määrittelevä elinvoima-agenda. Hankintaneuvoja jatkoi yritysten neuvontaa, ja hankintojen digitaalisen innovaatioalustan osalta etsittiin toimivaa ja helppokäyttöistä sähköistä kohtaamispaikkaa, jonka avulla on mahdollista käydä tuote- ja palvelukehitykseen liittyvää vuoropuhelua. Osana yritysten ja kaupungin välisen dialogin lisäämistä yrittäjille järjestettiin yritysiltoja sekä kutsuttiin koolle suuryritysten, yrittäjien ja yrityskiihdyttämöjen edustajia Garden Party -tapahtumaan.

40 Tilinpäätöksen ennakkotieto / 38 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma Nuorten elinvoimaisuus - kehitysohjelman uusia toimenpiteitä vuonna 2016 olivat Urax-hanke, jota hallinnoi Monik ry. Urax-hankkeessa tuetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymistä lähinnä avoimille työmarkkinoille. Syksyllä pilotoitiin Youth Beyond the Borders -hankkeen toimintamallia, jonka tavoitteena on taiteen menetelmin tukea nuorten fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja arjen hallinnassa. Hanketta hallinnoi Helinä Rautavaaran museo, ja mukana oli oppilaita Keskuspuiston ja Omnian ammattioppilaitoksista sekä nuoria Vamos Espoosta. Kehitysohjelman lisäksi hanketta koordinoi kulttuuripalvelut. Valtakunnalliseen Keijun Varjo -hankkeeseen liittyvät tyttöryhmät aloittivat syksyllä toimintansa Espoon Tyttöjen Talolla. Ryhmissä ennaltaehkäistään väkivaltaista käyttäytymistä, ja toinen ryhmistä on kohdennettu nuorten äitien tukemiseen yhteistyössä neuvola- ja sosiaalipalveluiden kanssa. Käynnissä olevista projekteista jatkuivat Ohjaamo Espoo ja Stadium Sports Camp -toiminnot. Osallistuva Espoo -kehitysohjelma Osallistuva Espoo -kehitysohjelmassa kuntalaisille tehtiin esite, jossa kuvataan oikeat vaikuttamisen paikat. Lisäksi tuotettiin tietopaketti sosiaalisen median käyttömahdollisuuksista valmistelussa ja päätöksenteossa. Uusi kuntalaki määrittelee kunnan lakisääteiset vaikuttamiselimet. Nuorisovaltuustoa, vanhusneuvostoa ja vammaisneuvostoa haastattelemalla löydettiin kehittämiskohteet ja tehtiin valmistelijoille osallistumisen ohjeet. Kotoutumista kehitettiin vahvistamalla maahanmuuttajien omaehtoista kotoutumista. Ohjelmassa selvitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön nykytilaa. Lisäksi koottiin materiaalia tavoitetilan luomista varten ja hahmoteltiin uusia osallisuutta lisääviä menetelmiä. Nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien kanssa kehitettiin yhteistyötä ja menettelyjä, jotta saadaan nuorten ääni paremmin kuulumaan suunnittelussa, valmistelussa ja päätöksenteossa. Toimenpide toteutettiin kahden kehitysohjelman yhteistyönä.

41 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Konserniesikunta Liite 1. Konserniesikunta Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 % vuodessa. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos, % Toimintakatteen alijäämä toteutui alkuperäistä talousarviota parempana mm. Länsimetron liikennöinnin siirtymisestä ja HUS ylijäämäpalautuksista johtuen. Vertailukelpoinen, mm. Cateringin toimintojen yhtiöittämisen vaikutuksella korjattu alijäämän kasvu on 3 %. Indeksikorjattuna toimintakatteen kasvu on 0,4 % eli tuottavuus heikkenee. Tulostavoite ei toteutunut. Konsernin ja emokaupungin vuosikate ja rahoitustasapaino paranevat suunnitelmallisesti. Koko kaupungin toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen milj. euroa Yleishallinnon toimintakate on vähintään -60,3 milj. euroa Toimintakate, M Kaupungin toimintakatteen toteuma oli milj. eur, joka on noin 24 milj. euroa parempi kuin alkuperäinen talousarvio. Yleishallinnon toimintakate toteutui 8,6 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Tulostavoite toteutui. Kaupungin vuosikate vähintään 115,4 Me Kaupungin lainakanta vuoden lopussa enintään 737 Me Konsernin lainakanta vuoden lopussa enintään 3100 Me Vuosikate, M Kaupungin lainakanta, M Konsernin lainakanta, M 1 Kaupungin vuosikate toteutui 198,8 mij. euroa, joka on 81,6 milj. euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Kaupungin lainakanta vuoden lopussa on 714 milj. euroa, alkuperäisen talousarvion mukaista lainanottovaltuutta ei käytetty täysimääräisesti Konsernin lainakanta raportoidaan konsernitilinpäätöksen valmistuttua.

42 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Konserniesikunta Liite 1. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Tulostavoite toteutui. Johtaminen ja työhyvinvointi paranee.(johtamisen kannustavuus ja vastuullisuus paranee, työhyvinvointi paranee.) Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2015 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi. Tieto on saatavilla helmikuun 2017 lopulla ja raportoidaan vuoden 2016 tilinpäätöksen yhteydessä. Tulostavoitteen toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13 päivää / henkilötyövuosi. (tavoiteltava alenema vuoteen 2012 verrattuna on 20 %) Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairaspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma (päivää/henkilötyövuosi) oli vuoden 2016 osalta 15,1 päivää. Vuoden 2015 osalta vastaava määrä oli 14,5 päivää. Tulostavoite ei toteutunut. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä, %. Maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä oli v lopussa 5,54 %. Vuotta aikaisemmin osuus oli 5,50 %. Tulostavoite toteutui. Henkilötyön tuottavuus paranee 1,0 %. Oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien määrä yhteensä suhteessa asukasmäärään. Henkilötyövuosien määrä oli v osalta ja vuoden 2015 osalta (Espoo Cateringin henkilöstö poistettu molemmilta vuosilta). (palveluostojen muutosten vaikutus henkilötyövuosien määrään arvioidaan) Tulostavoite ei toteutunut. 2

43 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Konserniesikunta Liite 1. Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Espoon kokonaisarkkitehtuuri 1. edistää kansallisen palveluväylän käyttöönottoa, Palvelujen digitalisointia lisätään ja käyttöä edistetään kustannusvaikuttavasti. Lähtötilanne on kartoitettu ja mittarit on määritetty. Nykytilan kartoitus on valmistunut, perusmittari on määritelty. Tavoitetilan kirkastaminen siirtyi toteutettavaksi vuoden 2017 alkuun. Sen jälkeen täydennetään mittareita. 2. parantaa palveluvalikoiman yhteensopivuutta ja palvelujen tuottamisen yhteentoimivuutta, Tulostavoite ei toteutunut. 3. monipuolistaa yritysten mahdollisuutta osallistua julkisten palvelujen tuottamiseen, 4. parantaa palveluvalikoimaa, palvelutuotantoa ja palvelujen laatutasoa ohjaavan lainsäädännön valmisteluun vaikuttamista. 3

44 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Konserniesikunta Liite 1. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Maahanmuuttajien kotoutuminen ylläpitää kaupungin elinvoimaisuutta sekä turvaa jatkossa työvoiman saatavuuden. Varaudutaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksiin kaikissa palveluissa. Toteutuneet toimenpiteet Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun edellyttämät toimenpiteet suunniteltiin tiiviisti yhteistyössä toimialojen kanssa. Konserniesikunnan aloitteesta myös varautuminen lainvoimaisen kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden, eli ns. paperittomien määrän kasvuun käynnistyi. Markkinointiponnistelut osaavien kiinalaisten saamiseksi tukemaan yritysten kansainvälistä kasvua käynnistyivät Töissä Suomessa -hankkeessa. Tulostavoite toteutui. Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edellytykset vahvistuvat. Uusien työpaikka-alueiden lanseeraus ja muutostilanteessa olevien uudelleenprofilointi. Työpaikat lkm XEdu - ed-tech -kiihdyttämö aloitti toimintansa Otaniemessä. Aalto-yliopisto on päättänyt perustaa tyhjenevään Otakaari 5 -kiinteistöönsä merkittävän kokoisen A:Grid-kiihdyttämökeskuksen, joka aloittaa toimintansa ensimmäisen vaiheen Espoo on käynnistänyt neuvottelut kumppanuudesta Aallon kanssa tässä hankkeessa. Koko Espoon yritystyöpaikkojen kasvu henkilötyövuosina tammi-lokakuu 2015: : Muutos: Yritystyöpaikkojen lukumäärä henkilötyövuosina 4

45 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Konserniesikunta Liite 1. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Länsimetron vyöhykkeellä tammi-lokakuussa 2015: : Muutos: Tulostavoite toteutui. Elinkeinoelämän rakennemuutoksiin vastataan tarkoituksenmukaisin työllisyydenhoidon toimenpitein. Vaikeasti työllistyville, nuorille, maahanmuuttajille ja korkeasti koulutetuille määritellään tarvittavat työllisyyttä edistävät toimenpiteet. Konserniesikunta ohjaa ja koordinoi keinovalikkoa pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Tavoite 200 työpaikkaa. Työllisyyspalvelujen palveluvalikkoa on täydennetty hankepohjaisesti: Ohjaamo: henkilöasiakaita 616, joista työllistyi avoimille työmarkkinoille 137. Espoon Ohjaamo ohjaa 600 työtöntä nuorta avoimille työmarkkinoille tai tutkintoon johtavaan koulutukseen. Lisäksi 40 nuorta ohjataan oppisopimuksen kautta töihin kaupunkiorganisaatioon. Työllisyyskonsertti Sello: henkilöasiakkaita 272, joista työllistyi avoimille markkinoille 70. Työrasti: henkilöasiakkaita 132, joista työllistyi avoimille työmarkkinoille 10. Ohjaamosta ohjattiin nuoria työkokeiluun noin 40. Heistä valikoitui oppisopimuksen kautta töihin kaupunkiorganisaatioon noin 20 (luku on noin, koska joku keskeytti /ei ottanut paikkaa vastaan/otettiin ylimääräisiä). Tulostavoite toteutui. Osallistutaan kaupunkikeskusten kehittämiseen, niiden vahvuuksien määrittelyyn ja maankäytön suunnittelutavoitteiden asettamiseen. Kaupunki ja konserniyhteisöt edistävät Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän kehittymistä taloudellisesti tehokkaana älykkäiden palveluiden ja kestävän kaupunkirakentamisen alueena, joka houkuttelee työpaikkoja ja asukkaita alueelle. Palveluiden käyttöönoton ja kaupunkirakentamisen kehityshankkeet/pilotit yhteistyössä yritysten kanssa (kpl) Otaniemeen vuonna 2017 toteuttavan Future Garden -Innovation Showroomin suunnittelu edistyi kaupungin, Espoo Marketingin ja Aalto-yliopisto yhteistyönä. Päätettiin lähteä mahdollistamaan robottiajoneuvodemonstraation toteuttamista Otaniemessä. Tällä tavoitellaan uuden, työllistävän korkeanteknologian toimialan syntymistä Espooseen ja Suomeen. Tulostavoite toteutui. 5

46 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Konsernipalvelut Liite 1. Konsernipalvelut Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Palvelujen taloudellinen tehokkuus lisääntyy. Tuottavuus paranee: Kuljetus- ja materiaalipalvelut: kuljetukset tehostuvat vuodesta vrt Tilaaminen tehostuu: tilaamisessa siirrytään yhä enemmän sähköisiin tilauksiin. Tuottavuuden kasvu: kuljetuskustannukset euroa/kuljetustapahtuma sähköisten tilausten %-osuus kaikista tilauksista Kuljetukset ovat tehostuneet 24,2 eurosta 20,9 euroon, 13,6%. Sähköisten tilausten osuus 12/2016 oli 39 % (vastaava 12/2015 oli 30%) ja kumulatiivinen osuus oli 35 % 1-12/2016. (vastaava kumulatiivinen luku 1-12/2015 oli 23%). Tulostavoite toteutui. Konsernipalvelujen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -13,2 milj. euroa. Toimintakate Konsernipalvelujen toimintakate on vuoden 2016 lopussa noin -11,4 milj. euroa, joka on 1,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota (-13,2 milj. euroa) parempi. Tulostavoite toteutui. 6

47 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Sosiaali- ja terveystoimi Liite 1. Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Keskeisten suoritteiden deflatoidut kustannukset laskevat 1 %: Kotihoidon asiakaspalvelutunnin hinta (ennakkotieto 30.1.) - kotihoidon asiakaspalvelutuntihinta : 71,34 /h (defl. v rahan arvoon) - lastensuojelun asikaskohtaiset kokonaiskustannukset ja - terveysasemakäynti : 70,79 /h Muutos: -0,76 % Tulostavoite ei toteutunut. Lastensuojelun asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset (sis. sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkaat ja kustannukset): 1-12/2015: (defl. v rahan arvoon) 1-12/2016: (+1 %) Tulostavoite ei toteutunut. Terveysasemakäynnin hinta (defl. v rahan arvoon) Muutos % - 3,1 Tulostavoite toteutui. 7

48 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Sosiaali- ja terveystoimi Liite 1. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -719,4 milj. euroa Toimintakate, M Toimintakate Alkuper. TA -719,4 milj. eur Enn ,5 milj. eur Tulostavoite toteutui. 8

49 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Sosiaali- ja terveystoimi Liite 1. Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Terveysasemien palvelukyky paranee Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on korkeintaan 17 pv. T3 (kolmas kiireetön vastaanottoaika), terveysaseman mediaani lokakuussa Kiireetön aika T3: Tammi 15 pv Helmi 19 pv Maalis 24 pv Huhti 19 pv Touko 16 pv Kesä 15 pv Heinä 15 pv Elo 12 pv Syys 13 pv Loka 15 pv Marras 19 pv Joulu 27 pv Tulostavoite toteutui (tavoite kaupunkitasoisesti enintään 17 pv lokakuussa). 9

50 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Sosiaali- ja terveystoimi Liite 1. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin että he pystyvät asumaan kotonaan Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden osuus on vuoden lopussa vähintään 92,3 %. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet tilanteessa Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden %-osuus 91,9 % ,4 % 2016 (ennakkotieto ) Tulostavoite toteutui. Tarve lasten ja nuorten kiireellisiin sijoituksiin vähenee, erityisenä kohderyhmänä vuotiaat. Sijoitettuina olevien lasten ja nuorten osuus ikäluokasta on pienempi kuin vuonna SIjoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta yhteensä. Sijoitettujen 0-12-vuotiaiden osuus ikäluokasta. Kiireellisesti sijoitettujen 0-12-vuotiaiden osuus ikäluokasta. Sijoitettujen vuotiaiden osuus ikäluokasta. Kiireellisesti sijoitettujen vuotiaiden osuus ikäluokasta v ja v sijoitetuttujen lasten ja nuorten osuus vuoden keskiväestöstä, kum v: 1 12 /2015: 0,61 % (kiireellisesti sijoitettujen osuus 0,24 %) 1 12 /2016: 0,57 % (kiireellisesti sijoitettujen osuus 0,14 %) v: 1 12 /2015: 2,08 % (kiireellisesti sijoitettujen osuus 0,65 %) 1 12 /2016: 2,39 % (kiireellisesti sijoitettujen osuus 0,83 %) Sijoitettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on vähentynyt vuotiaiden ikäluokassa ja kääntynyt kasvuun vuotiaiden ikäluokassa. Tulostavoite ei toteutunut. 10

51 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Sivistystoimi Liite 1. Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -665,4 milj. euroa. Toimintakate, M Sivistystoimen toimintatulot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisina. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulot ylittivät talousarvion 0,9 milj. euroa. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 7,3 milj. eurolla johtuen mm. turvapaikanhakijoiden kustannuksiin käytettävissä olleen määrärahan säästöstä sekä varhaiskasvatuksen säästöistä. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,8 milj. eurolla.toimintakate jää alle alkuperäisen kulttuurin toimintakatteen. Tulostavoite toteutui. Tuottavuus paranee vähintään 1,0 % Tulosyksikkökohtaiset keskeiset yksikköhinnat alenevat ja ovat yhtenäisiä eri lautakuntien välillä. Tulosyksikköhtaiset keskeiset yksikköhinnat (kaikki kustannukset ja kustannukset pois lukien sisäiset kustannukset). - kunnallisen päiväkodin yksikköhinta/laskennallinen lapsi/vuosi Yksikköhinnat lasketaan tilinpäätöksen valmistuttua. Tulostavoite ei toteutunut. - hinnat/oppilas ja opiskelija/vuosi 11

52 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Sivistystoimi Liite 1. Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa osana koulutustakuuta. Kaikille peruskoulun päättäneille alle 18 -vuotiaille tarjotut koulutus-, lisäopetus- ja työpajapaikat. Kaikille ilman koulutuspaikkaa jääneille peruskoulun päättäneille nuorille järjestettiin jatkopaikka. Suko: Alkaneena lukuvuonna yhteensä 225 nuorta aloitti opiskelunsa perusopetuksen jälkeisessä valmistavassa koulutuksessa Espoossa ja Kirkkonummella. Svebi: Alkaneena lukuvuonna yhteensä 7 nuorta aloitti opiskelunsa perusopetuksen jälkeisessä lisäopetuksessa. Tulostavoite toteutui. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden läpäisyaste paranee. Tulosrahoituksen 2016 vaikuttavuusmittari. Läpäisyaste nousi 4 prosenttiyksikköä (71 % vuonna 2016 ja 67 % vuonna 2015). Tulostavoite toteutui. Aikuiskoulutuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja opetukseen. Harrastuksissa turvataan tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset Asiakastyytyväisyys Sukupuolivaikutusten arviointi 12 Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan mittaritulos nousi 0,17 yksikköä (tulos vuonna ,96 ja vuonna ,13) Tulostavoite toteutui. Tulosyksiköille on tarjottu koulutusta sukupuolivaikutusten arvioinnista.

53 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Sivistystoimi Liite 1. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta mahdollisuudet. Sivistystoimen oma ennakkoarviointimalli on käytössä ja malli on käännetty myös ruotsiksi. Tehdään arviointi kun se on tarpeen esiarvioinnin perusteella. Tulostavoite toteutui. 13

54 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Sivistystoimi Liite 1. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä edistetään sivistystoimessa: Tuen tarpeessa olevat nuoret on tavoitettu ja he ovat tuen piirissä. Tajua Mut! -hankkeen, Vamoksen, Ohjaamon ja Etsivän nuorisotyön asiakasmäärät. Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä on edistetty. Tajua mut! Puheeksiotto ja tietojärjestelmään tehtiin 26 liputusta. Etsivä nuorisotyö oli yhteydessä 688 nuoreen, joista 204 nuorelle tehtiin yksilöllinen etenemissuunnitelma. Vamos Espoon palvelun aktiivisessa työskentelyssä oli 279 nuorta. Vuoden 2016 aikana käyntikertoja oli yhteensä Ohjaamo Espoolla on ollut yhteensä 726 asiakasta ja käyntikertoja Tulostavoite toteutui. Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Sivistystoimen palvelut länsimetron kehitys- ja koulutuskäytävällä on suunniteltu. Jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. 14 Tulosyksiköt aloittivat uusien palvelukokonaisuuksien suunnittelun ja toteuttamisen metrokäytävälle. Suko ja Svebi: Ruotsinkielisen lukion ja suomenkielisten lukioiden (Kaitaa, Haukilahti ja Espoonlahti) yhteistyö metrokäytävän varrella on käynnissä. Lukiokoulutuksen metrokäytävän kehittämissuunnitelman valmistelu on käynnissä. Suvan investointiesityksissä otetaan huomioon länsimetron tuoma väestön kasvu. Tiivistyvillä kaupunkialueilla etsitään erillisrakentamiselle

55 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Sivistystoimi Liite 1. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta vaihtoehtoisia malleja uusien päiväkotien saamiseksi alueille. Kulttuuri: Kulttuurin isojen hankkeiden konseptien kehittäminen on jatkunut. Liinu: Nuorisotyö raitella -malli jalkauttaa nuorisotyön metroon, ranta- ja kehäradan asemille, kauppakeskuksiin sekä tapahtumiin. Tulostavoite toteutui. 15

56 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Tekninen ja ympäristötoimi Liite 1. Tekninen ja ympäristötoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimialan (TYT) toimintakate ei heikkene vuoden 2013 tasosta. Toimialan toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -52,4 milj. euroa. Toimintakate, M Toimialan toimintakate oli - 46,7 milj. euroa vuoden 2016 lopussa. Toimintakatteella tarkoitetaan tässä peruskaupungin osuutta TYTin talousarviosta. Pääsyy toimintakatteen parantumiseen on se, että Länsimetro Oy ei peri vuodelta 2016 rahoitusvastiketta korkoja varten eikä hoitovastiketta. Tulostavoite toteutui. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranevat. Tuottavuus paranee vähintään 1,0 %. Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos % Keskeisten palvelujen tuottavuusmittarit: Käyttötalouden toteutuneet neliöhinnat, euroa/m2 ja yksikkökustannukset luvat Toiminnan kustannustehokkuus on noussut eri toiminnoissa samalla määrärahalla. Ylläpidettävien kohteiden kuten kiinteistöjen, katujen ja teidän sekä viheraluieden määrä on kasvanut, mutta määrärahojen määrä on edellisvuoden tasolla. Mm yleisten alueiden määrän kasvu on ollut n. 3 %. Käyttötalouden toteutuneet kustannukset saadaan myöhemmin. Tulostavoite toteutui. Tilakustannukset/asukas alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Tilakustannukset/asukas Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi etenevät. Tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessin kehittäminen etenee (TATU) ja jatkuu toiminnan 16

57 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Tekninen ja ympäristötoimi Liite 1. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta kehittämisenä seuraavana vuotena. Tilatehokkuuden nosto ja kehittäminen -kehitysprojekti on saatu päätökseen (TATU). Sisäilman laadun parantaminen -kehitysprojekti (TATU) on saatu päätökseen. Tiloja koskevat käyttö- ja energiakustannusten seurantatiedot on saatu. Energiakulutuksen vuoden 2016 lopun tilanne on: sähkö + 4,6 %, lämmön osalta - 2,2 % ja veden osalta - 2,9 %. Sähköenergia kulutuslisäys on aiheutunut pääosin yleisestä ilmanvaihdon käyttöaikojen pidentämisestä. Vuoden 2016 aikana ylläpitoon siirtyi 7 uutta kohdetta (sairaala oy ei sisälly), yhteensä brm2, joiden laskennallinen kustannuslisäys on yli euroa/vuosi. Investointihankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen kustannusten alentaminen, toteutus näkyy vasta 1-2 vuoden viiveellä. Toimenpiteet hankkeiden suunnitteluohjauksen ja hankkeiden kustannusten alentamisen osalta on käynnistetty. Suunnitteluohjeiden päivitys on aloitettu ja uudet ohjeet valmistuvat 2017 vuoden alussa. Ensimmäiset tyyppikouluratkatkaisut on suunniteltu ja kilpailutettu. Toteutus seuraavana kesänä. Tyyppipäiväkotiratkaisu on valmisteilla. Uusi hankintamalli on käynnistetty ja Cloudia 100 % käyttöönotto tehty. Tilojen määrä kasvoi Espoon sairaalan ja Ison Omenan palvelutorin valmistuessa. Tulostavoite ei toteutunut. 17

58 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Tekninen ja ympäristötoimi Liite 1. Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokkaat, terveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisesti asiakkaille. Metroliikenne käynnistyy Matinkylään. Toimitilat tukevat palvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Metron ja liityntäliikennöinnin alkaminen syksyllä Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Metro ja liityntäliikennöinti eivät käynnistyneet vuonna Tulostavoite ei toteutunut. Tilapalvelut mukana monitilatoimistohankkeissa. Liikelaitoksen tilapalvelutuotannon tehostaminen, yhteistyö tilojen käyttäjien kanssa. Palvelujen tuottamisen tehostamista on tehty, mm. asiakaspäälliköiden käyntejä eri kohteissa yli 100 kpl. Kehityskokoukset pidettiin toimialojen kanssa. Asiakastyytyväisyyskysely tehty ja palautteita käyty läpi asiakkaiden kanssa. Uusitun toimitilaprosessin tavoitteena on parantaa tila- ja kustannustehokkuutta. Tilojen käyttötaloudellisuutta ja energiatehokkuutta edistetään investointien ja korjausrakentamisen yhteydessä. Tulostavoite toteutui. 18

59 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Tekninen ja ympäristötoimi Liite 1. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Asuntotonttien asemakaavoitustavoitteen määrää kasvatetaan 25 % voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen verrattuna. Tiivistetään kaupunkirakennetta mahdollistamalla asuntojen, uusien työpaikkojen syntyminen ja palvelujen sijoittuminen metron kehityskäytävälle. Kaavoituksen ja asuntotuotannon määrä Kaavoitus ja investointien eteneminen. 19 Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet asunnon vuosituotannolle. Espoossa alkoi viime vuonna ennätysmäärä eli kaikkiaan uuden asunnon rakentaminen. Määrä on noin tuhat asuntoa enemmän kuin, mitä se keskimäärin on 2000-luvulla ollut. Espoon kaupungissa mennessä hyväksytyt asemakaavat ovat sisältäneet k-m² uutta asumisen kerrosalaa. MAL-tavoite k-m² on saavutettu. Tulostavoite toteutui. Kaavoituksen työohjelman kohteita on priorisoitu siten, että painotetaan erityisesti metron kehityskäytävään ja kaavoissa otetaan huomioon monipuolisen kaupunki- ja palvelurakenteen syntyminen. Hyväksyttyjen asemakaavojen asuinrakennusoikeudesta sijoittuu yli 60% metron vaikutusalueelle. Nämä kaavat sisältävät merkittäviä palveluita kuten Lippulaivan laajennuksen, Matikylän uimahallin, Merimatin koulun, Djupsundsbäckenin

60 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Tekninen ja ympäristötoimi Liite 1. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta koulutonttivarauksen, Fortumin tornin asuinkäyttöön mahdollistava Keilaniemen kaavan sekä useita päiväkotivarauksia. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi työohjelman vuodelle Mukana on uusia kohteita metron kehityskäytävälle. Kaavat sisältävät asuntoja, työpaikkoja ja palveluita. Tulostavoite toteutui. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen ja kaupunkiradan rakentamiselle. Länsimetron jatkeen rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Rakentamisen aikataulun ja budjetin toteutuminen. Liityntäliikenteen järjestelyjen eteneminen. Vuonna 2016 hyväksyttyjen kaavojen asuinrakennusoikeudesta yli 60 % sijoittuu metron vaikutusalueelle ja lähes 90 % hyville saavutettavuusvyöhykkeille I-III (SAVU 2025). Finnoon osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa. Lisäksi on hyväksytty useita merkittäviä asemakaavoituskohteita. Metron jatkeen ja liityntälinjaston toteutus etenevät sovitun aikataulun ja sopimusten mukaisesti. Espoonlahden keskuksen (Mårtensbro) kaavaehdotus on hyväksytty nähtäville. Kauppakeskus Lippulaivan laajentumisen ja metroaseman rakentamisen mahdollistava Espoonlahden keskuksen asemakaava hyväksyttiin valtuustossa kesäkuussa. Valtuustossa on hyväksytty useita merkittäviä asemakaavoja, kuten Finnoo-Djupsundsbäcken ja Tiistilä Ylä-Soukka B:n ja Espoonlahden keskuksen (Lokirinne) kaavaehdotukset on hyväksytty nähtäville. Tulostavoite toteutui. Luodaan edellytykset kaupunkiradan ja sen lähialueiden Liikenneviraston ratasuunnitelman toteutus etenee Espoon 20 Keran osayleiskaava on hyväksytty ehdotuksena kaupunginhallitukselle.

61 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Tekninen ja ympäristötoimi Liite 1. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta kehittämiselle. kaupunkiradan välillä Leppävaara Kauklahti. Kaavarungosta on järjestetty työpajat sekä päättäjille että maanomistajille. Ratasuunnitelman toteutus etenee. Tulostavoite toteutui. 21

62 ESPOON TILAPALVELUT-LIIKELAITOS Rakennuttaminen Talonrakennushankkeiden tuotantoaikataulu 2016 Päällikkö: Reijo Yrjölä Päivitetty: Suunnittelija: Hannu Tuominen Nykyhetki: PlaNet ESPOON KAUPUNKI

63 ESPOON TILAPALVELUT-LIIKELAITOS Rakennuttaminen Talonrakennushankkeiden tuotantoaikataulu 2016 Päällikkö: Reijo Yrjölä Päivitetty: Suunnittelija: Hannu Tuominen Nykyhetki: PlaNet ESPOON KAUPUNKI

64 ESPOON TILAPALVELUT-LIIKELAITOS Rakennuttaminen Talonrakennushankkeiden tuotantoaikataulu 2016 Päällikkö: Reijo Yrjölä Päivitetty: Suunnittelija: Hannu Tuominen Nykyhetki: PlaNet ESPOON KAUPUNKI

65 ESPOON TILAPALVELUT-LIIKELAITOS Rakennuttaminen Talonrakennushankkeiden tuotantoaikataulu 2016 Päällikkö: Reijo Yrjölä Päivitetty: Suunnittelija: Hannu Tuominen Nykyhetki: PlaNet ESPOON KAUPUNKI

66 ESPOON KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi Kaupunkitekniikan keskus Kunnallistekniikan hankkeiden toteutumistilanne 12/ KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET LIIKENNEVÄYLÄT YLEISET TIET Kehä I Kehä II Kt 51 (Länsiväylä) VT1 (Turunväylä) Turuntie, Leppävaara-Bemböle Kauklahdenväylä Vihdintie Keilaniemen kohdalle on hyväksytty yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma. I-vaiheen rakentaminen on alkanut valtuuston päätöksen mukaisesti tammikuussa Lokakuussa 2016 valtuusto päätti koko tunnelin rakentamisesta. Kehä I välillä Kalevalantie-Turunväylä tiesuunnitelman laadinta on viimeistelyvaiheessa. Kehä I Hagalundinkallion tiesuunnitelman laadinta on käynnissä. Laajalahden kohdan (Kurkijoentie ja Turvesuontie) rakentamisesta valmistellaan aiesopimusta Liikenneviraston kanssa. Osuuden Turunväylä - Hämeenlinnanväylä yleissuunnitelma on valmistunut. Suunnitelman keventämismahdollisuuksia on tarkasteltu yhteistyössä ELY-keskuksen, Vantaan ja Helsingin kanssa, mutta se ei näyttäisi johtavan kelvolliseen lopputulokseen. Käynnissä on Kehä II:n jatkeen maankäyttötarkastelut. Länsimetron liityntäyhteyksien rakentaminen Matinkylässä on valmistunut. Hankkeeseen kuului bussikaistat, melusuojauksia ja kevyenliikenteen väylien rakentamista. Länsiväylän tilavaraussuunnitelma Kivenlahdessa on valmistunut (liittyen metrokeskuksen kaavoitukseen). Kehä II - Tuomarila -välin lisäkaistojen tiesuunnitelma ja rakennussuunnitelma ovat valmistuneet. Hankkeen toteuttamisesta valmistellaan aiesopimusta Liikenneviraston kanssa. Tuomarilan ja Espoontien välinen painumankorjauksen ja lisäkaistojen sekä Naapurimäen sillan rakentaminen alkaa Turuntie on tarkoitus muuttaa kaduksi Leppävaaran ja Metsälammentien väliltä vaiheittain maankäytön kehittämisen edellyttämässä tahdissa. Jorvin sairaalan liittymän rakentaminen on valmistunut. Kurttilantien kiertoliittymän rakentaminen on valmistunut. Suunnittelu on käynnissä Kummelivuoren, Tillinmäen ja Hansavalkaman kohdalla. Kummelivuoren kiertoliitttymän rakentaminen alkaa Vihdintien Mariannantien ja Juvanmalmintien liittymän rakentaminen on alkanut Espoon kaupunki Sivu 1