Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Maankäyttö, ympäristö ja rakentaminen Kaupunkisuunnittelu Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee Vantaan kaupungin 23. kaupunginosaa, Kivistö, osaa korttelia Tonttijaon muutos Tonttijaon muutos koskee korttelin tontteja 3 ja 4. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kivistön kaupunginosassa Riipiläntien ja Linnankalliontien risteyksessä. 1.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavan muutos nro , Kivistö. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus muuttaa puutarha- ja kasvihuonealuetta erillispientalojen korttelialueeksi sekä korottaa olemassa olevan tontin rakennusoikeutta. 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 Asemakaavan muutos... 1 Kaava-alueen sijainti KAAVAN NIMI JA TARKOITUS TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 Alueen yleiskuvaus... 4 Luonnonympäristö... 4 Rakennettu ympäristö... 4 Liikenne... 4 Tekninen huolto... 4 Maanomistus Suunnittelutilanne... 4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 Maakuntakaava... 5 Marja-Vantaan osayleiskaava... 5 Rakennusjärjestys... 6 Tonttijako- ja kiinteistörekisteri... 6 Pohjakartta... 6 Rakennuskiellot ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osallistuminen ja vuorovaikutus... 6 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Asemakaavan muutoksen tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne... 8 Korttelialueet Kaavan vaikutukset... 9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön... 9 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 9 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 9 Vaikutukset liikenteeseen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET

3 2 TIIVISTELMÄ Tonttien ja sekä tilan omistajat hakivat asemakaavan muuttamista Tilan omistaja liittyi hakemukseen Suunnittelualueella on voimassa asemakaava nro , jossa alue on erillispientalojen korttelialuetta AO, ja asemakaava nro , jossa alue on erillispientalojen korttelialuetta AO sekä puutarha- ja kasvihuonealuetta MP. Asemakaavamuutoshakemuksessa on esitetty osan puutarha- ja kasvihuonealueesta MP muutettavaksi erillispientalojen korttelialueeksi AO ja liitettäväksi olemassa oleviin AO-korttelin tontteihin ja Tilan kohdalla asemakaavaa esitettiin muutettavaksi siten, että nykyisen 300 k-m 2 :n rakennusoikeuden sijasta rakennusoikeus osoitettaisiin tehokkuusluvulla e=0,20. Asemakaavan muutoksella voimassa olevaa asemakaavaa muutetaan siten, että 2966 m 2 :n suuruinen osa puutarha- ja kasvihuonealuetta MP muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi AO ja liitetään olemassa oleviin AO-korttelin tontteihin ja Uusia tontteja ei alueelle voi muodostaa, koska niille ei voida osoittaa kulkuyhteyksiä. Jäljelle jäävän MP-alueen osan käyttötarkoitus pysyy ennallaan. Tontin pinta-ala kasvaa 187 m 2 ja sille osoitetaan rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0,20, jolloin nykyinen rakennusoikeus lisääntyy 37 k-m 2. Tontin pinta-ala kasvaa 2779 m 2 ja sille osoitetaan rakennusoikeutta 550 k-m 2, jolloin nykyinen rakennusoikeus lisääntyy 413 k-m 2. Tonttijaossa ja tonttijaon muutoksessa tonteille tulee uudet numerot ja Tilan kohdalla asemakaavaa muutetaan siten, että nykyisen 300 k-m 2 :n rakennusoikeuden sijasta rakennusoikeus osoitetaan tehokkuusluvulla e=0,20, jolloin rakennusoikeus lisääntyy 303 k-m 2. Tilalle ei hakijan toivomuksesta tehdä tonttijakoa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3

4 Suunnittelualue sijaitsee Kivistön kaupunginosassa osoitteessa Riipiläntie 38b, 38c ja 38d. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.2 Suunnittelutilanne Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijoittuu Riipiläntien ja Linnankallio nimisen lähivirkistysalueen väliselle alueelle. Osalla aluetta on aikaisemmin ollut pajutuotteiden myyntiä ja puutarhanäyttelyitä. Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen maaperä on suurimmilta osiltaan moreenia ja kalliota. Alueen pohjoisosassa maaperä on hiekkaa ja savea. Alue sijoittuu Linnankallion laelle, jonka korkein kohta on noin 10 metriä Riipiläntietä korkeammalla. Alueen puusto on enimmäkseen sekapuustoa. Rakennettu ympäristö Tontin pinta-ala on 2089 m 2. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus tontilla on 418 k-m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 2000 valmistunut 152 k-m 2 :n suuruinen omakotitalo ja vuonna 2004 valmistunut 131 k- m 2 :n suuruinen myymälärakennus. Tontin pinta-ala on 687 m 2. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 137 k-m 2. Tontilla ei ole rakennuksia. Tilan kaavamuutosalueeseen kuuluvan osan pinta-ala on noin 5400 m 2. Voimassa olevassa asemakaavassa tilalle on osoitettu rakennusoikeutta 500 k-m 2 varastorakennukselle ja 100 k-m 2 kasvihuoneelle. Tilalla ei sijaitse rakennuksia ja se on tällä hetkellä luonnonmukaista metsää. Tilalla näkyy jälkiä aiemmin alueella harjoitetusta pajutuotteiden myynti- ja näyttelytoiminnasta. Tilan pinta-ala on 3017 m 2. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 300 k-m 2. Tilalla sijaitsee vuonna 1984 valmistunut 249 k- m 2 :n suuruinen omakotitalo ja vuonna 1995 valmistunut autotalli. Kaavamuutosalue rajautuu rakennettuihin Riipiläntiehen ja Linnankalliontiehen. Kaavamuutosalueen lähialueen asuinkortteleissa on yleisesti tonttitehokkuuslukuna e = 0,20. Liikenne Liikennöinti kaavamuutosalueen tonteille tapahtuu aiemmin kiinteistönmuodostuksessa perustettua kulkurasitetta käyttäen tilan kohdalla olevan tonttiliittymän kautta. Riipiläntielle ei ole mahdollista lisätä tonttiliittymiä. Riipiläntie on seudullinen pääkatu. Riipiläntien bussilinjoilla pääsee Nurmijärven suuntaan, Helsinkiin, Myyrmäkeen ja Katriinan sairaalalle. Riipiläntiellä on kevyen liikenteen väylä. Linnankalliontie on vähäliikenteinen tonttikatu. Tekninen huolto Suunnittelualue kuuluu vesijohto- ja viemäriverkkojen piiriin. Yhteinen tonttiliittymä on Riipiläntien puolella. Maanomistus Suunnittelualue koostuu yksityisessä maanomistuksessa olevista tonteista ja ja tilasta sekä osasta tilaa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. 4

5 Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Marja-Vantaan osayleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa alue on pientaloaluetta A3, jolle saa rakentaa ensisijaisesti pientaloja sekä lähivirkistysaluetta VL. Alueella voidaan sallia asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutosalueella on tilan kohdalla voimassa asemakaava nro (Kv ), jossa alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Rakennusoikeus on osoitettu lukuna 300. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimisto- ja niihin verrattavia työtiloja, jotka eivät häiritse asumista, yhteensä enintään 20% tontin rakennusoikeudesta Kaavamuutosalueen tonttien ja sekä tilan kohdalla on voimassa asemakaava nro (Kv ), jossa alue on erillispientaloaluetta (AO) ja puutarhaja kasvihuonealuetta (MP). AO-tonttien rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla 0,20. Rakennusoikeudesta saa 50% käyttää liike- ja toimistotiloja varten MP-alueelle on osoitettu rakennusala jolle saa rakentaa enintään 500 k-m 2 :n varastorakennuksen, josta enintään 50% saa olla myymälä- tai näyttelytilaa. Lisäksi alueelle saa rakentaa enintään 100 k-m 2 :n kasvihuonerakennuksen. AO-alueilla rakennusten suurin sallittu kerrosluku on 2. Asuntoa kohti saa rakentaa taloustilaa suurimman sallitun kerrosalan lisäksi enintään 40 m 2. Riipiläntien puoleisten, sitä 25 met- 5

6 riä lähempänä sijaitsevien asuinhuoneiden ulkokuoren ääneneristys tieliikennemelua vastaan on oltava vähintään 33 db. Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv Tonttijako- ja kiinteistörekisteri Suunnittelualue on merkitty kiinteistörekisteriin tontteina ja sekä tiloina ja Kulkuyhteysrasitteita on merkitty tilan ja tontin kautta. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Tonttien ja sekä tilan omistajat hakivat asemakaavan muuttamista Tilan omistaja liittyi hakemukseen Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja postitettiin osallisille Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa Mielipiteet pyydettiin mennessä. Osallisia olivat: - hakijat - naapurit - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukasym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsoivat olevansa osallisia. Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Kirjeitse ja sähköpostitse saatiin neljä mielipidettä. Museovirastolta, Vantaan kaupunginmuseolla ja Vantaan Energia Oy:llä ei ollut huomautettavaa kaavamuutoksesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä esitti mielipiteenään, että asemakaavan laatimisen johdosta muodostuvien uusien tonttien kytkentä vesihuoltoon tulisi tarkastella kaavoituksen yhteydessä. 4.2 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ei ollut kaavatyön edetessä tarpeen tehdä tarkistuksia. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa puutarha- ja kasvihuonealuetta erillispientalojen korttelialueeksi ja liittää se olemassa oleviin korttelin tontteihin sekä lisätä tilan rakennusoikeutta. Asemakaavan muutoksella alueelle mahdollistetaan lisää omakotitalorakentamista. 6

7 Vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavan muutos on tavoitteiden mukainen. Vertailu maakuntakaavaan ja osayleiskaavaan Hanke on maakuntakaavan mukainen. Marja-Vantaan osayleiskaavassa kaavamuutosalue on osittain lähivirkistysaluetta, joka voimassa olevalla asemakaavalla on aiemmin muutettu puutarha- ja kasvihuonealueeksi, ja joka tällä asemakaavan muutoksella muutetaan osittain erillispientalojen korttelialueeksi. Vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Voimassa olevan asemakaavan puutarha- ja kasvihuonealuetta muuttuu erillispienrakennusten korttelialueeksi ja siltä poistuu 100 k-m 2 rakennusoikeus kasvihuonerakennusta varten. Osalla erillispientalojen korttelialuetta lisätään rakennusoikeutta siten, että tilalle osoitetaan rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0,20 aikaisemman 300 k-m 2 :n sijaan, jolloin rakennusoikeus tilalla kasvaa 303 k-m 2. Aikaisempi rakennusoikeus on vastannut tehokkuuslukua e=0,10. Korttelialueeseen liitettävän puutarha- ja kasvihuonealueen myötä tontti laajenee 187 m 2 ja rakennusoikeus lisääntyy 37 k-m 2 ja tontti laajenee 2779 m 2 ja rakennusoikeus lisääntyy 413 k-m Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavaratkaisu perustuu hakijoiden esittämiin ratkaisuihin ja maanomistajien ja kaavoittajien välisiin neuvotteluihin. Mikäli kaavamuutosta ei tehdä, alue pysyy nykytilassaan Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen ja tonttijaon muutoksen sekä asetti ne nähtäville ajalle ja oikeutti kaupunkisuunnittelun pyytämään tarvittavat lausunnot. Lausunnot Lausuntoja pyydettiin ja saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä (HSY) ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). HSY esitti lausunnossaan, että uusien muodostettavien tonttien kytkentää vesihuoltoon ei ole kaavoituksen yhteydessä tarkasteltu. Vastine: Vantaan kuntatekniikan keskukselta saatujen tietojen mukaan tontit ovat liitettävissä olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkostoon eikä liittäminen edellytä niihin muutoksia. Alustava tonttienkäyttösuunnitelma toimitettiin HSY:n yhteyshenkilölle tarkastelua varten. Kommentteja ei saatu. ELY-keskukselta saadussa lausunnossa esitetään, että koska alue rajautuu vilkkaasti liikennöityyn Riipiläntiehen, on syytä selvittää alueen melutilanne ja tarkentaa melunsuojausmääräyksiä siten, että myös tontin ulko-oleskelutiloilla täyttyvät melunsuojausvaatimukset. Vastine: Uudet rakennuspaikat sijoittuvat alueelle, joka on noin 50 metrin etäisyydellä Riipiläntiestä ja noin 10 metriä sitä korkeammalla. Kaavaa laatiessa on arvioitu, ettei erillistä meluselvitystä kaavoituksen yhteydessä tarvita. Rakentamisen suunnittelussa rakennuksien sijoittelulla ja piha-alueiden suunnittelulla voidaan järjestää melulta suojattuja ulko-oleskelutiloja. Kaavamääräyksiin lisätään piha-alueiden melunsuojausta koskeva määräys. 7

8 Asiakirjoihin nähtävillä oloajan jälkeen tehtävät tarkistukset Asemakaavakarttaan on tehty tarkistus, jossa ajoyhteyden osoittava merkintä on muutettu ohjeelliseksi merkinnäksi. Kaavamääräyksiin lisättiin piha-alueiden melusuojausta koskeva määräys. Asemakaavamuutoksen selostusta on täydennetty kaavaprosessiin sekä nähtävilläoloon ja lausuntoihin liittyvien asioiden osalta. Tehdyt tarkistukset eivät ole oleellisia eikä uutta nähtävilläoloa tarvita. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Korttelialueet Asemakaavamuutosalueen pinta-ala on m 2. Tonttijaolla ja tonttijaon muutoksella tontin uudeksi numeroksi tulee ja tontin uudeksi numeroksi tulee Tilalle ei tehdä tonttijakoa asemakaavan yhteydessä. AO Erillispientalojen korttelialue Korttelialueen pinta-ala on 8758 m 2, ja se muodostuu tonteista ja sekä tilasta Tontin pinta-ala on 3466 m 2 ja sen rakennusoikeus on ilmoitettu lukuna 550 k-m 2. Tontin pinta-ala on 2276 m 2 ja sen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla 0,20, jonka mukainen rakennusoikeus sillä on 455 k-m 2. Tontin sallitusta rakennusoikeudesta saa 50 % käyttää liike- ja toimistotiloja varten. Tilan pinta-ala on 3016 m 2 ja sen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla 0,20, jonka mukainen rakennusoikeus sillä on 603 k-m 2. Korttelialueella suurin sallittu kerrosten lukumäärä on 2. Asuntoa kohti saa rakentaa taloustilaa suurimman sallitun kerrosalan lisäksi enintään 40 m 2. Riipiläntien puoleisten, sitä 25 metriä lähempänä sijaitsevien asuntojen ulkokuoren ääneneristys tieliikennemelua vastaan on oltava vähintään 33 db. Oleskeluun tarkoitetut piha-alueet on suojattava liikennemelua vastaan rakennuksen arkkitehtuuriin soveltuvilla rakenteilla siten, ettei melutaso ylitä 55 db päivällä eikä 45 db yöllä. Autopaikkojen vähimmäismäärät: Asunnot 2 autopaikkaa/asunto Liiketilat 1 autopaikka/30 k-m 2 Toimistot 1 autopaikka/50 k-m 2 Korttelialueen tonteille kuljetaan tilalle perustetun ajorasitteen kautta. 8

9 MP Puutarha- ja kasvihuonealue Puutarha- ja kasvihuonealueen pinta-ala on 2502 m 2 ja se muodostuu osasta tilaa Alueen pohjoisrajalle osoitetulle rakennusalalle saa rakentaa 500 k-m 2 :n varastorakennuksen, josta 50 % saa käyttää myymälä- ja/tai näyttelytilaa varten. Varastorakennuksen tulee olla kaksikerroksinen. Autopaikkojen vähimmäismäärät: Varastot 1 autopaikka/150 k-m 2 Myymälä 1 autopaikka/30 k-m 2 Kulkuyhteys MP-alueelle on Linnankalliontien puolelta. 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön Tontteihin liitettävä osa puutarha- ja kasvihuonealuetta on ollut tonttien omistajien hoitamaa aluetta, jolla on toiminut pajutuotteiden myyntiä ja näyttelyitä järjestänyt yritys. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja ympäristöön. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Korttelialueen laajentuessa sen rakennusoikeus lisääntyy 753 k-m 2. Rakennusoikeus mahdollistaa neljän tai viiden uuden omakotitalon rakentamisen alueelle. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilaista metsäaluetta muuttuu korttelialueeksi. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia liikenteeseen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentaminen voidaan toteuttaa rakennusluvin heti, kun asemakaava on tullut voimaan. 9

10 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimiseen ovat osallistuneet: kaavoitusinsinööri Kai Zukale, kaavoituspäällikkö Lea Varpanen, suunnitteluavustaja Juhani Rinne, suunnitteluavustaja Kaija Topra. Vantaa Lea Varpanen kaavoituspäällikkö Kai Zukale kaavoitusinsinööri 10

11 11

12 12

13 Asemakaavan muutos nro ,

14 Asemakaavan muutos nro ,

15 Asemakaavan muutos nro ,