Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY JA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221

2 1 (9) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto Metson ja teeren Menetelmät Tulokset Metso Teeri Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi Metso Teeri Viitteet... 7 Kansi: Varttunutta metsää Haapalammen kaakkoispuolella. Raportin kuvat: Tuomo Pihlaja Pohjakartat: Maanmittauslaitos 2015

3 1 (7) tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren 1 Johdanto Saarijärven tuulivoimapuiston suunnittelun osana alueella tehtiin keväällä, alkukesällä ja syksyllä 2014 useita luontoselvityksiä. Keväällä 2015 selvityksiä täydennettiin metson ja teeren soidinalueiden selvityksillä. Tässä raportissa esitellään selvitysten tulokset ja johtopäätökset hankeen toteuttamisen kannalta. Tausta-aineistona on käytetty kaavaehdotusta ja sen liitteenä olevia kauden 2014 aikana tehtyjä luontoselvityksiä ja Tiira-havaintopalvelun tietoja (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys 2014). Soidinselvityksen maastotyöt ja raportoinnin suorittivat FT Marjo Pihlaja FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä.

4 2 (7) Selvitysalue sijaitsee Saarijärvellä Kolkanlahden kylän pohjoispuolella noin 7,5 kilometriä Saarijärven kirkonkylästä. Selvitysalue rajattiin perustuen karkeasti suunnitellun tuulivoimapuiston 40 db melualueeseen. Kuva 1. Selvitysalue noudattaa oranssia 40 db:n vyöhykettä. Layout suunnitelmaa on päivitetty luontoselvitysten jälkeen siten, että kuvassa oleva voimala no. 4 on jäänyt kokonaan pois ja voimala 2 siirretty tien ja pienen suon pohjoispuolelle sekä voimala 3 lähemmäs tietä. 2 Metson ja teeren 2.1 Menetelmät Soidinselvitys suoritettiin kahdella maastokäynnillä 1. ja Alueella liikuttiin autolla ja jalan. Havainnointia tehtiin myös vuoden 2014 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä. Metson soitimia etsittiin jalan lajin soitimille puuston rakenteeltaan sopivilta alueilta. Samalla havainnoitiin myös koppeloita, jätösjälkiä ja mahdollisia hakomapuita. Metson soidinselvitykset tehtiin aamuyön ja varhaisaamuntunteina pääosin hämärän tunteina. Soitimien lisäksi havainnoitiin metson jätöksien yleisyyttä alueella.

5 3 (7) Kuva 2. Metson ulosteita tieuralla. Teeren soitimien sijainti selvitettiin kuuntelemalla, jonka jälkeen paikannetuilla soitimilla käytiin laskemassa soitimen kukkojen määrä. Teeren soitimet paikannettiin varhaisaamun tunteina.

6 4 (7) 2.2 Tulokset Metso Kuva 3. Metsohavainnot alueelta (kukko=sininen, koppelo=vihreä, jätökset=punainen). Selvitysalueella on laajalti mäntyvaltaista kangasmetsää ja ojitettua rämeistä suota. Metso on yksi tällaisen metsämaiseman tyyppilajeista. Selvitysalueella on jonkin verran silmämäärin arvioituna lajin soidinpaikoiksi soveltuvia alueita. Erityisesti tällaista aluetta on Haapalammin kaakkoispuolen varttunut metsäalue (Kuva 4). Toisaalta suuri osa selvitysalueesta on myös tuoreita hakkuuaukeita tai hyvin nuoria, rakenteeltaan metson soidinalueiksi liian tiheitä metsiä. Tyypillisesti tällaisessa metsäympäristössä soitimien keskikoko on pieni, ja kukot voivat myös soidintaa yksittäin. Soidinpaikkojen vaihtuvuus on perinteisiä vanhan metsän alueita suurempaa ja soidinpaikan keskus voi vaihtua vuosien välillä useita satoja metrejä (Kursula ym. 2014). Jopa päivien välillä voi olla satojen metrien siirtymiä.

7 5 (7) Selvityksissä ei saatu havaintoa yhdestäkään soitimesta tai soidintavasta metsokukosta. alueella Haapalammen kaakkoispuolella havaittiin runsaasti jälkiä, jotka viittaavat mahdollisen soitimen sijaintiin alueella. Lumella ei kuitenkaan näkynyt siivenvetojälkiä. Tällä alueella havaittiin myös kohtalaisen runsaasti jätöksiä tieuralla. Alue on esitetty kuvassa 3 sinisellä rasterilla. Jätöksiä alueella havaittiin yleisesti ottaen kohtalaisen niukasti, mutta lähes koko selvitysalueelta. Todennäköisesti metsot käyttävät koko selvitysaluetta ja pesintöjä saattaa esiintyä koko alueella, mutta merkittävää yli 5 kukon käyttämää soidinta ei alueella todennäköisesti esiinny. Linnustoselvityksen (2014) yhteydessä havaittiin yksi koppelo Tervalamminkankaan alueella. Tiira-havaintopalvelussa ei ole alueelta havaintoja metsoista. Kuva 4. Metsää Haapalammen kaakkoispuolella, jossa havaittiin eniten metson jätöksiä. Alueella sijaitsee mahdollisesti soidinpaikka.

8 6 (7) Teeri Kuva 5. Havaitut teeren soidinpaikat (siniset pisteet). Vihreällä merkityssä pisteessä havaittiin yksi teerikana. Selvitysalueella havaittiin kohtalaisen niukasti soidintavia teeriä. Enimmillään havaittiin yhdellä soitimella 5 kukkoa. Havaintojen sijoittuminen on esitetty kuvassa 5. Soidinrakenne alueella vaikutti hajanaiselta, sillä alueella ei ole avosuota tai muuta paikkaa, jolle pysyvä laaja soidin voisi muodostua. Suuri osa havaituista soidinalueista oli alueen hakkuilla. Nämä eivät muodosta pysyviä soitimia, vaan niiden paikat muuttuvat metsärakenteen muutoksien mukana. Kukkojen liikehdintää näiden pienten soidinkeskuksien välillä tapahtuu usein myös soidinaamujen sisällä. Pysyvän soidinpaikan muodostanee alueen eteläpuolisen Lähteenmäen talon peltojen alue. Soidinselvitysvuonna tämänkin alueen kukot olivat siirtyneet hakkuuaukealle peltojen pohjoispuolelle. Haapalammin eteläpuolella havaittiin yksi teerikana todennäköisellä pesimäpaikalla vuoden 2014 pesimälinnustoselvityksessä.

9 7 (7) Tiira-havaintopalvelussa on ainoastaan yksi teerihavainto 65 yksilön talviparvesta Lähteenmäen alueelta vuodelta Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi 3.1 Metso 3.2 Teeri 4 Viitteet Selvitysalueelta ei paikannettu metson soitimia. Havaintojen perusteella voidaan selvitysaluetta kuitenkin pitää kohtalaisen vahvana metson esiintymisalueena, jonka lisääntyvä kanta on useiden parien suuruinen. Alueen luonteesta johtuen on todennäköistä metsätalouden toimet alueella ohjaavat soitimien sijoittumista ja muuttavat myös niiden paikkoja enemmän kuin alueelle suunniteltu tuulivoimarakentaminen. Metson kannalta tärkeimmältä kohdalta jätettiin jatkosuunnittelussa voimalapaikka pois, joten vaikutukset lajiin ovat todennäköisesti hyvin vähäiset. Selvitysalueella havaittiin kohtalaisen niukasti teeriä. Voimalapaikkoja lähimmät soitimet sijaitsevat kaikki hakkuuaukoilla ja ovat luonteeltaan tilapäisiä. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan teereen erityisen haitallisesti. Kursula, O., valkeajärvi, P. & Vesterinen, R. (toim.) Metso, havumetsien lintu. Keski-Suomen Metsoparlamentti. 153 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Rydell, J., Engström, H., Hedenström, A., Larsen, J. K., Pettersson, J. ja Green, M The effect of wind power on birds and bats, A synthesis. Vindval report Väisänen, Risto A.; Lammi, Esa & Koskimies, Pertti Muuttuva pesimälinnusto. - Otava. Keuruu.