Korvennevan tuulivoimapuiston pöllöselvitys ja metsojen soidinpaikkakartoitus

Transkriptio

1 Liite 6 OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuiston pöllöselvitys ja metsojen soidinpaikkakartoitus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32233

2 Raportti 1 (7) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvitysalue Menetelmät Pöllöselvitys Metson soidinpaikkaselvitys Epävarmuudet Tulokset Pöllöselvitys Metsojen soidinpaikkaselvitys Muita huomioita alueen luontoarvoista Yhteenveto ja suositukset... 6 Lähteet... 6 Pohjakartat MML 2017 Kannen kuva: Metso (Tetrao urogallus) (ei kuvattu suunnittelualueella) FCG/Tiina Mäkelä

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Korvennevan tuulivoimapuiston pöllöselvitys ja metsojen soidinpaikkakartoitus 1 Johdanto 2 Selvitysalue Pöllöselvitys ja metsojen soidinpaikkakartoitus on laadittu täydentämään Korvennevan tuulivoimapuiston alueella vuosina laadittuja luonto- ja linnustoselvityksiä. Tarkoituksena oli selvittää maastokäynneillä mahdolliset metsojen soidinpaikat sekä pöllöjen esiintyminen tuulivoimapuiston suunnittelualueella. Metso on EU:n lintudirektiivin liitteen I laji ja alueellisesti uhanalainen Pohjanmaan rannikkoalueella (Tiainen ym. 2016). Myös Suomen kaikki pöllölajit kuuluvat lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Uusimman uhanalaisarvioinnin mukaan huuhkaja on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) ja varpuspöllö sekä helmipöllö silmälläpidettäviksi (NT) (Tiainen ym. 2016). Maastokäynneillä havainnoitiin myös muuta tuulivoimapuiston suunnittelualueella esiintyvää linnustoa ja eläimistöä sekä kiinnitettiin erityistä huomiota EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) liitooravan (NT, silmälläpidettävä) ja lajille soveltuvien elinympäristöjen esiintymiseen alueella. Selvityksen on laatinut biologi, FM Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Korvennevan tuulivoimapuiston suunnittelualue sijoittuu noin kymmenen kilometriä pohjoiseen Merikarvian kunnan keskustaajamasta; pääosin Riispyyntien eteläpuolelle, Valtatien 8 (E8) ja Rantatien (6600) väliselle alueelle. Maastoselvitykset kohdennettiin varsinaisen suunnittelualueen lisäksi myös sen lähiympäristöön hyödyntäen alueella risteilevää metsäautotieverkostoa. Tuulivoimapuiston suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvassa 1.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (6) Kuva 1. Korvennevan tuulivoimapuiston suunnittelualue. 3 Menetelmät 3.1 Pöllöselvitys Pöllöjä kartoitettiin kuuntelemalla niiden soidinääntelyä kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies ym. 1988) soveltaen. Alue kuljettiin maastossa kauttaaltaan lävitse metsäautotieverkostoa hyödyntäen ja välillä pysähdyttiin pitkiksi ajoiksi kuuntelemaan ja havainnoimaan pöllöjen ääntelyä. Kartoitusta tehtiin iltahämärän ja alkuyön aikaan. Maaliskuun maastokäynnillä kuuntelua jatkettiin myös aamuyöstä. Säätila oli pöllöjen kuuntelun kannalta ensimmäisenä yönä hyvä-kohtalainen (heikkoa ja ajoittain kohtalaista tuulta) ja toisena kartoitusyönä erinomainen (heikkoa tuulta). Kartoituspäivät ja säätilat on esitetty alla olevassa taulukossa. Pilvisyys on esitetty asteikolla: 0/8 (täysin pilvetön) 8/8 (täysin pilvinen).

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (6) Päivä Kellonaika Tuulisuus ja pilvisyys Lämpötila :30 23: m/s 1 C..-1 C :30 22: m/s, 0/8 +1 C -3 C 4:30 6: m/s, 8/8 +2 C 3.2 Metson soidinpaikkaselvitys Metso on lintudirektiivin liitteen I laji sekä Eteläboreaalisella lounaismaalla ja Pohjanmaan rannikolla (2a) luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi (RT) lintulajiksi (Tiainen ym. 2016). Metson soidinpaikkoja etsittiin Keski-Suomen Metsoparlamentin soidinpaikkaesitteen ohjeiden mukaan ( Ensimmäisellä maastokäynnillä maaliskuun loppupuolella etsittiin metson jälkiä, siivenvetojälkiä sekä hakomismäntyjä sopivilta lumisilta alueilta. Hakomismäntyjen (ruokailupuiden) alta jätökset löytyvät helpommin lumiseen aikaan. Soivia metsoja etsittiin aktiivisimpaan soidinaikaan toisella maastokäynnillä huhtikuun lopulla liikkumalla hiljaa alueella aamuyön aikaan ja pysähtyen säännöllisin välimatkoin kuuntelemaan. Säätila maastokäynneillä oli soidinpaikkaselvityksen laatimiseen erinomainen. Kartoituspäivät ja säätilat on esitetty alla olevassa taulukossa. Pilvisyys on esitetty asteikolla: 0/8 (täysin pilvetön) 8/8 (täysin pilvinen). Päivä Kellonaika Tuulisuus ja pilvisyys Lämpötila :00 11: m/s, 8/8 +2 C :30 9:30 0 m/s, 0/8-3 C 4 Epävarmuudet Selvityksen epävarmuudet liittyvät luonnossa tapahtuvaan vuosittaiseen vaihteluun ja kartoitusten rajalliseen kestoon. Eri lajien esiintyminen voi samallakin alueella hieman vaihdella eri vuosina. Pöllöjen pesintäaktiivisuuteen vaikuttaa voimakkaasti esim. vuosittainen ravintotilanne. Lisäksi pöllöjen ääntelyaktiivisuus vaihtelee eri iltoina/öinä. Keväällä 2017 myyrätilanne oli alueella kuitenkin melko hyvä, ja pöllöjen ääntely oli eteläisessä Suomessa erittäin aktiivista. Kartoitus laadittiin lisäksi hyvissä sääolosuhteissa ja aktiivisimpaan pöllöjen soidinaikaan. Kartoitusta tehtiin kahtena eri ajankohtana (maaliskuu ja huhtikuu). Näin ollen selvityksen tulosten arvioidaan antavan melko hyvän kuvan suunnittelualueen merkityksestä pöllöjen elinympäristönä. Metson soidinpaikkaselvitys on laadittu lajin aktiivisimpaan soidinaikaan ja hyvissä sääolosuhteissa, eikä siihen arvioida sisältyvän erityisiä epävarmuuksia.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (6) 5 Tulokset 5.1 Pöllöselvitys Ensimmäisellä kuuntelukerralla ( ) suunnittelualueella ei havaittu lainkaan pöllöjä. Toisella kuuntelukerralla ( ) suunnittelualueen pohjoisosassa kuultiin varpuspöllön soidinääntelyä. Pöllöselvityksen yhteydessä kierreltiin myös suunnittelualueen lähiympäristöjä noin kilometrin etäisyydellä metsäautotieverkostoa hyödyntäen, mutta muita havaintoja pöllöistä ei tehty. Varpuspöllö on EU:n lintudirektiivin liitteen I laji. Laji ei ole uhanalainen, mutta se on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Varpuspöllöä esiintyy pesimälintuna metsäalueilla lähes koko maassa. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu noin paria (Valkama ym. 2011). Kuva 2. Varpuspöllön havaintopaikka on merkitty vihreällä pallolla. Tuulivoimapuiston suunnittelualue on rajattu kuvaan punaisella katkoviivalla.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (6) 5.2 Metsojen soidinpaikkaselvitys Pöllöselvityksen maastokäynnillä ( ) havaittiin Mankanevan maantieltä Vaasantielle johtavan metsäautotien varressa (voimalan nro. 2 pystytysalueella) koirasmetso. Metson ulosteita havaittiin myös jonkin verran alueen keskelle sijoittuvalla Mankanevan maantiellä. Ensimmäisellä varsinaisen metsokartoituksen maastokäynnillä (26.3) alueella ei havaittu lainkaan metsoja. Paikoin löydettiin vähäisiä hakomisjälkiä ja yksittäisiä ulosteita. Soivista metsoista ei tehty havaintoja eikä soidinjälkiä (siiven vetojäljet hangella ym.) havaittu. Toisella maastokäynnillä ( ) havaittiin koirasmetso samalla paikalla kuin pöllöselvityksen yhteydessä 28. helmikuuta, eli voimalan nro. 2 pystytysalueella. Alueella oli myös metson ulosteita ja hakomisjälkiä. Havaintopaikka on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Metson havaintopaikat on merkitty punaisilla palloilla. Tuulivoimapuiston suunnittelualue on rajattu kuvaan punaisella katkoviivalla. 5.3 Muita huomioita alueen luontoarvoista Pöllö- ja soidinpaikkaselvityksen yhteydessä tarkasteltiin uudelleen myös liitooravan ja lajille potentiaalisten elinympäristöjen esiintymistä hankealueella sekä elinympäristötarkasteluna että etsimällä papanoita alueelta. Tehtyjen maastotarkastelujen perusteella suunnittelualueella ei nykyisellään esiinny liito-

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (6) oravalle erityisen potentiaalisia metsäkuvioita, eikä lajin papanoita löydetty alueelta keväällä Vuoden 2012 maastokartoituksissa kaavaluonnoksen eteläosissa potentiaalisiksi arvioituja metsäkuvioita on sittemmin päätehakattu. Maastoselvitysten yhteydessä havainnoitiin myös muuta alueen linnustoa, mutta huomionarvoisista pesimälajeista ei tehty havaintoja. 6 Yhteenveto ja suositukset Soidinpaikkaselvityksen perusteella Korvennevan tuulivoimapuiston suunnittelualueella ei ole erityistä merkitystä metsojen soidinympäristönä. Selvityksen perusteella suunnittelualue kuuluu metson elinympäristöön, mutta alueella ei ole metsopopulaatiolle tärkeitä, useiden metsoyksilöiden soidinpaikkoja. Alueen metsät ovat iältään pääosin melko nuoria ja tehokkaasti hoidettuja. Ne eivät ole metsolle tyypillistä soidinmaastoa, vaikka lajin soidin voi toisinaan sijaita myös noin 30 -vuotiaissa talousmetsissäkin. Alueella voi esiintyä yksittäisiä soivia metsokukkoja, joiden soitimille on tyypillistä se, että soitimen paikka voi erityisesti talousmetsissä vaihdella vuosittain (Valkeajärvi ym. 2007, Keski-Suomen Metsoparlamentti 2006). Pöllöselvityksen perusteella suunnittelualueen merkitys pöllöille on vähäinen. Alueella havaittiin ainoastaan varpuspöllön reviiri, joka sijoittuu suunniteltujen tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen pohjoispuolelle. Alueella ei ole esimerkiksi huuhkajan suosimia kalliometsäalueita. Monet muut pöllölajit pesivät puolestaan varttuneemmilla metsäalueilla, joilta löytyy sopivia laho- ja kolopuita pesäpaikoiksi. Selvitysten perusteella suunnittelualueella ei ole tällaisia metsäalueita. Lähteet Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Maalintujen kartoituslaskentaohjeet. Teoksessa Koskimies, P. & Väisänen, R.A. (toim.), Linnustoseurannan havainnointiohjeet (2. painos) Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. < (luettu ) ISBN Valkeajärvi, P., Ijäs, L. & Lamberg, T. 2007: Metson soidinpaikat vaihtuvat lyhyen ja pitkän aikavälin havaintoja. Suomen riista 50: Keski-Suomen metsoparlamentti 2006: Kuinka löydän metson soidinpaikan? esite (luettu )