Asia: Täydentävä muistio budjettilausuntoon; OAJ:n vastaukset valiokunnan esiin nostamiin teemoihin

Transkriptio

1 Muistio 1 (7) Sivistysvaliokunta Asia: Täydentävä muistio budjettilausuntoon; OAJ:n vastaukset valiokunnan esiin nostamiin teemoihin 1. Peruskoulun kehittämisen nykyvaihe; tavoitteena uuden opetussuunnitelman täytäntöönpano, tasa-arvoisen perusopetuksen takaaminen kaikille asuinpaikasta riippumatta, oppilaiden turvallisuuden ja oikeusturvan vahvistaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Perusopetuksen kehittämiseen on hyvät suunnitelmat, mutta kehittäminen on vaikeutunut niukentunein resurssein Perusopetuksen kehittämistarve on tunnustettu, mutta kokonaisuutena on todettava, että hyvät suunnitelmat ovat toimeenpanoa vaille valmiit. Vaikka Suomessa on edelleen yksi maailman johtavia peruskouluja, on sen tilanne jopa tunnustettua heikompi. Oppimistuloksemme ovat edelleen korkealla tasolla, mutta niiden kehitys on jo kymmenen vuoden ajan ollut laskusuuntainen. Nykytilaan ei voi olla tyytyväinen, kun 15 % vuotiaista naisista ja viidennes miehistä on työn tai koulutuksen ulkopuolella ja osuus kasvaa nopeasti heikoimmin ja parhaiten menestyvien oppilaiden erot kasvavat nopeasti matematiikkaa heikosti osaavien osuus on kaksinkertaistunut vuosina (2003 = 6% oppilaista; 2012 = 12% oppilaista) samoin lukutaidon minimitason alittavien osuus on noussut ,9% - 8,1%; Nämä oppilaat eivät saavuta jatko-opiskelussa tai työelämässä tarvittavia perustaitoja. Erot perusopetuksen järjestämisessä ovat revenneet kuntien välillä esim. oppilaiden saaman opetuksen määrässä jopa reilun lukukauden mittainen ero Kunnan suurimman opetusryhmän koko vaihtelee oppilaan välillä Tukea saavia oppilaita on osassa kuntia huomattavan vähän, esim. erityistä tukea saavien oppilaiden osuus on alle 3% oppilaista 15 kunnassa yli 10 % yli 30 kunnassa Koulujen väliset erot kasvavat huimasti ja kouluvalinta kiihtyy etenkin suurissa kaupungeissa (esim. pääkaupunkiseudun kouluja vertaillessa, toisen asteen tutkinnon suorittaa 20 ikävuoteen mennessä % koulun entisistä oppilaista) Peruskoulumme on yhä maailman huippua, mutta ei valitettavasti enää joka kunnassa. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, PL 20, Helsinki oaj@oaj.fi

2 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Muistio 2 (7) Suomessa on erinomaiset opettajat, jotka ovat tehneet liki ihmeitä, mutta valtakunnallisesti resursointimme ei vastaa hallitusohjelman tavoitetta Suomesta maailman osaavimpana kansana ja koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaana. On mahdotonta ylläpitää ennätystuloksia saavuttavaa peruskoulua, kun valtakunnalliset peruskoulupanostuksemme ovat selvästi vertailumaitamme alempia, esimerkiksi kirkkaasti Pohjoismaiden alimpia. (OECD Education at a Glance 2016; Suomen panostukset perusopetukseen 2,4% BKT:sta, Pohjoismaiden keskiarvo 3,0% BKT:sta) Parhaiten ja heikoiten menestyvien oppilaiden ero oppimistuloksissa on kasvanut. Yhä suurempi joukko nuoria ei saavuta perusopetuksen vähimmäistavoitteita, mikä johtaa heidän osaltaan syrjäytymisriskiin niin jatko-opinnoista kuin työelämästäkin. Oppilaille annettavan oppimisen tuen määrä (mm. osa-aikainen erityisopetus ja muu erityisopetus) ei vastaa todellista tarvetta. Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien määrä on muutamassa vuodessa kasvanut :lla eli kolmanneksella, mutta erityisopettajien määrää on tänä aikana lisätty vain opettajalla. Kunnat ovat viime vuosina lakkauttaneet noin 100 erityisluokkaa, minkä vuoksi erityisen tuen oppilaita on nykyään lähes jokaisessa yleisopetuksen luokassa. Erityisen ja tehostetun tuen oppilasmäärissä on suuria alueellisia eroja, eikä oppilaan oikeus oppimisen tukeen toteudu tasa-arvoisesti koko maassa. Erityisluokissa aiemmin annettu vahva tuki ei ole siirtynyt lähikouluille, joten oppilaiden tuki on usein jäänyt suunnitelmapaperille ja oppilaat ovat todellisuudessa jääneet ilman tukea. On hyvä, että hallituksen kärkihanke kohdistuu perusopetuksen kehittämiseen. OAJ kiittää ministeriön panostuksia opettajankoulutuksen kehittämiseen ja oppimisympäristöjen uudistamisen. Opettajan osaamiseen panostaminen on yksi merkittävimmistä tavoista uudistaa perusopetusta ja käyttöönottaa uusia opetussuunnitelmia. Erityisesti jokaisen koulun omat tutoropettajat ovat OAJ:n toivoma tapa jalkauttaa ja vahvistaa digipedagogista osaamista koulujen työyhteisöissä. Tämä ei kuitenkaan riitä. OAJ huomauttaa, että uusien opetussuunnitelmien edellyttämä uusi pedagogiikka ja entistä yksilöllisempi oppiminen vaativat myös riittävää resursointia. Vaikka opetussuunnitelmauudistus ja kärkihanke ovat tavoitteina hyviä ja ovat herättäneet myös innostusta kouluissa ja opettajissa, kentällä ihmetellään, miten näin massiivinen uudistus on mahdollinen samanaikaisesti tehtävien historiallisten leikkausten kanssa. Valitettavasti näyttää siltä, että monet opetuksen järjestäjistä on varautunut perusopetuksen uudistamiseen täysin riittämättömin resurssein. Jo opetussuunnitelmien laadinnan paikallinen prosessi on tehty osassa kuntia opettajia osallistamatta. Opettajien perehdytys ja täydennyskoulutus on ollut puutteellista ja opetussuunnitelman uudistuksen vaatimia oppimateriaali- ja tieto- ja viestintätekniikka-hankintoja ei

3 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Muistio 3 (7) ole tehty. Aivan perustellusti voidaan sanoa, että uuden opetussuunnitelman puutteellisen toimeenpanon myötä perusopetuksen eriarvoistuminen tulee vain lisääntymään. OAJ on huolissaan siitä, ettei lainsäädäntömme ole riittävän tarkka turvatakseen yhdenvertaisen perusopetuksen koko maassa. OAJ on huolissaan siitä, että vaikka opetussuunnitelmassa edellytetään oppilaslähtöistä pedagogiikkaa ja tavoitellaan jokaisen oppilaan yksilöllisen oppimisen polun rakentamista, suurennetaan useissa kunnissa perusopetuksen ryhmäkokoja. OAJ:n syyskuussa tekemästä laajasta luottamusmieskyselystä (142 kuntaa) selviää, että joka toisessa kyselyyn vastanneista kunnista on viime lukuvuonna leikattu perusopetuksen tuntikehystä, vähennetty jakotuntien määrää ja suurennettu ryhmäkokoja. Perusopetuksen resurssien väheneminen on jatkunut pitkään, kun valtio on pienentänyt osuuttaan sen kustannuksista. Tämä hankaloittaa merkittävästi perusopetuksen uudistamista. Peruspalveluiden valtionosuutta heikennetään 75 miljoonalla indeksien jäädyttämisen lisäksi. Lisäksi ryhmäkokoihin ja oppilaiden tuen saantiin on vaikuttanut leikkaukset opetusryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettuihin erityisavustuksiin. Vielä vuonna 2014 jaettiin 60 miljoonaa ryhmäkokojen pienentämiseen, kun ensi vuodelle suunniteltu summa on enää 15 miljoonaa sisältäen avustuksen myös koulunkäyntiavustajien palkkaamisen. OAJ korostaa, että viimeisin tutkimustieto (mm. Tulevaisuuden peruskoulu -raportti sekä Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 21/2016) on entistä vahvemmin osoittanut ryhmäkoon vahvan vaikutuksen oppimistuloksiin. OAJ:n tiedon perusteella kuitenkin noin puolet kunnista suurentaa opetusryhmiä. Kesällä jakoon tullut erityisavustus tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen ryhmien pienentämiseen oli perusteiltaan ja tavoitteiltaan erittäin hyvä. Oleellista sen tavoitteissa oli, että sillä pyrittiin tukemaan juuri niitä kouluja, joissa toimintaympäristön haasteet ovat suurimmat ja toisaalta niitä ryhmiä, joissa oppilaiden tuen tarve on suurin. Valitettavasti avustuksen myöntämiskriteerit olivat niin väljät, ettei se kohdistunut tarkoitetulla tavalla. OAJ vaatii, että eduskunta palauttaa perusopetuksen ryhmäkokorahan aiemmalle tasolle, ensi sijassa esitämme tasa-arvorahan kasvattamista 20 M ja myöntökriteerien rajaamista juuri opetusryhmien pienentämiseen. Erityisesti avustusta on kohdennettava vahvempaa tukea tarvitsevien oppilaiden ryhmien pienentämiseen. (ks. erillinen muistio)

4 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Muistio 4 (7) Osana perusopetuksen kärkihanketta käynnistyy laaja Peruskoulufoorumi, jonka tehtävänä on luoda visio tulevaisuuden peruskoululle. OAJ näkee, että yhtäläiset oppimisen mahdollisuudet tarjoava, kaikkialla ja kaikille huippulaadukas peruskoulu, on visio, josta on pidettävä kiinni. Näkemyksemme mukaan foorumin tärkeimpänä tehtävänä tulee olemaan sen miettiminen, miten tämä tilanne turvataan jatkossakin. 2. Opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittämisen nykyvaihe, erityisesti ammattiopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta. Lasten ongelmien varhainen havaitseminen ja syrjäytymiskehityksen estäminen. OAJ pitää erittäin hyvänä, että opettajien osaamisen kehittäminen on hallitusohjelmassa ja kärkihankkeessa nostettu niin merkittävään asemaan. Juuri opettajien, rehtoreiden ja johtajien osaamisen kehittämisellä voidaan ratkaisevasti vaikuttaa koulutuksen kehittymiseen Suomessa. OAJ haluaa kuitenkin nostaa esille opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittämisestä seuraavat näkökulmat: a. OAJ:n mielestä lastentarhanopettajien pedagoginen koulutus tulisi olla maisteritasoista Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikkaa: "1 Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka". OAJ painottaa, että kaikkien lasten ja nuorten tulisi saada mahdollisimman laadukasta opetusta lapsen ja nuoren iästä riippumatta. Mitä korkeammin opettajat ovat koulutettuja, sitä paremmin laatu pystytään takaamaan. Yliopistossa koulutetut lastentarhanopettajat saavat pedagogisen opettajankoulutuksen. Siinä missä maisteritasoinen opettajankoulutus oli suomalaiselle peruskoululle merkittävä laatutekijä, saataisiin samoin varhaiskasvatuksen merkitystä tällä tavoin nostettua. Tuoreessa OECD:n Education at Glance- julkaisusta käy ilmi, että osallistumisaste varhaiskasvatukseen on Suomessa kansainvälisesti vertaillen alhainen, erityisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin. PISA tutkimusten mukaan ne 15- vuotiaat, jotka ovat olleet ainakin yhden vuoden varhaiskasvatuksessa, saavat merkittävästi parempia tuloksia kuin oppilaat, jotka eivät olleet osallistuneet varhaiskasvatukseen. Erityisesti ilmiö näkyy maahanmuuttajalasten kohdalla lukutaitoa mittaavassa testissä. Tutkimukset osoittavat myös sen, että mitä korkeampi koulutus opettajalla on, sitä sitoutuneempi hän on tavoitteelliseen työhön. Tämä näkyy opetuksen laadussa ja opettajan ja oppijan vuorovaikutuksessa. PISA- tutkimuksen mukaan laadukas

5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Muistio 5 (7) varhaiskasvatus näkyy oppimisessa yhden kahden vuoden edistymiseen verrattavina valmiuksina. OAJ pitää hyvänä ja tärkeänä sitä, että yliopistojen lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoja on laajennettu vuosittaisella lisärahalla ja näin saatu pedagogisen lastentarhanopettajakoulutuksen määrät kääntymään kasvuun. Lastentarhanopettajien yliopistotutkintojen määrää tulisi kuitenkin edelleen lisätä siten, että vuosittainen sisäänottomäärä yliopistojen lastentarhanopettajakoulutukseen olisi vähintään 700 uutta opiskelijaa. Näin varmistetaan myös se, että lisääntyvään erityislastentarhanopettajakoulutukseen riittää osaavia hakijoita ja heiltä vapautuviin lastentarhanopettajan tehtäviin uusia pedagogisen koulutuksen saaneita opettajia. b. Opettajien ja johtajien henkilökohtaiset osaamisen kehittymissuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa Opettajien osaamisen kehittäminen on nähtävä pitkäkestoisena, elinikäisenä oppimisena opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen jatkumona. OAJ painottaa Opettajankoulutusfoorumin työssä sitä, että määritellään, mitkä asiasisällöt kuuluvat jokaisen opettajan peruskoulutukseen ja mitkä puolestaan täydennyskoulutukseen. Korkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa tulee uudistaa ja tutkimuksen osuutta lisätä sekä lujittaa opettajan perus- ja täydennyskoulutuksessa. Tällä hetkellä opettajien täydennyskoulutus on kovin pirstaloitunutta. OAJ pitää aivan keskeisinä opettajien henkilökohtaisia osaamisen kehittymissuunnitelmia, jotta täydennyskoulutukseen saataisiin tavoitteellisuutta ja selkeä jatkumo opettajan elinikäisen osaamisen kehittymiseen. c. Opettajarekisteri, jolla saisimme ajantasaisen tiedon opettajatarpeen ennakoinnista, kuten opettajien koulutusmääristä Määrällisten opettajatarpeiden ennakointi on huomioitava, kun opettajankoulutuksen aloituspaikkoja suunnitellaan. Suomessa on pulaa etenkin erityisopettajista ja lastentarhanopettajista. Vastaavasti esimerkiksi historianopettajia ja joidenkin kielten opettajia koulutetaan liikaa. Työttömiksi opettajia ei ole järkevää kouluttaa. Tällä hetkellä kolmen vuoden välein tehtävä opettajatiedonkeruu ei anna riittävää tietoa opettajatarpeesta tai työssä toimivien opettajien kelpoisuudesta. Tiedonkeruu ei sisällä lastentarhanopettajia. Saatu tieto vanhenee myös nopeasti, eikä ole ajantasaista, koska tiedonkeruu toteutetaan harvoin.

6 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Muistio 6 (7) OAJ on esittänyt perustettavaksi opettajarekisteriä, josta opettajan kelpoisuuden ja koulutuksen voisi helposti tarkistaa. Rekisteri toimisi myös ajantasaisena välineenä opettajatarpeen ennakointiin. OAJ on esittänyt, että osana opettajankoulutuksen kehittämistä ainakin selvitettäisiin opettajarekisterin hyödyt, kustannukset ja muut käytännön kysymykset. d. Ammatillisille opettajille koulutusta ohjaukseen Ammatillisessa koulutuksessa lainsäädäntöä ja rahoitusta kehitetään osana laajaa ammatillista reformia. Koulutuksenjärjestäjäkenttä, järjestämismuodot ja tutkintorakenne muuttuvat. Näin suuret muutokset edellyttävät henkilöstön mukaan ottamista ja erityisesti opettajien kohdalla lisä-, täydennys- ja jatkokoulutusta. Lisäksi opiskelijoiden valinnanvapaudet lisääntyvät, mikä lisää ohjauksen tarvetta. OAJ vaatii erityisesti ammatillisille opettajille suunnattua koulutusta ohjaukseen. 3. Liikunnan merkitys osana nuorten terveyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Harrastustakuu keinona ohjata nuoret eri harrastusten ja liikunnan pariin. Urheilijoiden sosiaaliturvan ongelmat. Tärkein liikuntaosuus koulussa ovat liikunnan oppitunnit. Tältä osin liikunta tulee jo hallituskauden aikana lisääntymään, koska liikunnan oppituntien määrää lisättiin vuonna 2016 käyttöön tulevassa tuntijaossa. Myös muu liikunnan lisääminen kouluissa tulisi olla tiiviissä yhteydessä liikunnan opetuksen kehittämiseen. Tässä parhaita asiantuntijoita ovat liikunnan opettajat. Liikunnan lisääminen koulupäiviin Liikkuvan koulun kautta on tähän asti menestynyt hyvin, kuitenkin sielläkin näyttäytyy perusopetuksen eriarvoistuminen kuntien välillä. Vaikka mukana olevien kuntien osuus on noussut nopeasti, on nähtävissä sama ilmiö kuin muissakin kehittämishankehauissa. Viimeinen viidennes kunnista on kaikkein vaikeinta saada hankkeeseen mukaan. OAJ pitää tärkeänä harrastustoiminnan lisäämistä kouluilla ja koulupäivän välittömässä yhteydessä. Koulupäivän eheää kokonaisuutta ei pirstoa sijoittamalla sen keskelle vapaaehtoista harrastustoimintaa. Tällainen harrastustoiminta tulee sijoittaa koulupäivän päihin, jolloin perheet voivat tosiasiallisesti valita, haluavatko lastensa osallistuvan vapaaehtoiseen toimintaan. Liikunnan lisäämisessä koulupäivän yhteydessä on ollut koulun kerhotoiminnalla aivan oleellinen osuus. Laadukkainta kerhotoiminta on opettajien järjestämänä. Kerhotoiminta on myös harrastustoimintaa, joka on voinut saavuttaa oppilaat jokaisella koululla, ei ainoastaan keskuksissa ja alueilla, joissa muiden toimijoiden ylläpitämä

7 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Muistio 7 (7) harrastustoiminta on vireää. Kerhotoiminnan laajentamisessa on ollut merkittävä vaikutus siihen osoitetuilla kehittämisrahoilla. Hallitusohjelman tavoite liikunnan lisäämisestä kouluissa ja muu lasten harrastustoiminnan lisäämisestä on ristiriidassa kerhotoiminnan kehittämisrahoihin kaavailtujen leikkausten kanssa. Liikunnallisuutta on mahdollista tukea myös olemassa olevien oppituntien ja välituntien puitteissa. Uusi opetussuunnitelma kannustaa oppilaita aktivoivien työtapojen ja myös koulun ulkopuolella olevien oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Oppituntien liikunnallisia työtapoja olisi mahdollista tukea myös opettajien täydennyskoulutuksen kautta. Koulutilat, koulualueet ja koulun liikuntavälineistön taso asettavat myös rajoituksia koulupäivän liikunnallisuudelle. Kun ottaa huomioon koulutilojen olemassa olevan mittavan korjausvelan ja muuten kasvavat suhteelliset kiinteistökulut, on ilman muuta selvää, ettei koulujen liikuntatiloja ja paikkoja voida kansallisesti uudistaa ilman merkittävää lisärahoitusta opetukseen varattujen resurssien ulkopuolelta. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Jaakko Salo erityisasiantuntija