SELVITYS KOLMIPORTAISEN TUEN TOIMEENPANOSTA

Transkriptio

1 SELVITYS KOLMIPORTAISEN TUEN TOIMEENPANOSTA Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala

2 Perusopetuslain (642/2010) muutosten tavoitteet Vahvistaa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä Lisätä annettavan tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa nykyisin käytössä olevia tukitoimia Lisätä moniammatillista yhteistyötä Muuttaa tuen tarjontaan liittyvää prosessia ja tehdä siitä läpinäkyvämpi

3 Eduskunta hyväksyi perusopetuslain 642/2010 käsittelyn yhteydessä kaksi lausumaa; Ensinnäkin eduskunta edellytti, että hallitus seuraa sitä, toteutuuko oppilaan oikeus erityiseen tukee hänen oppimisedellytystensä mukaisesti, ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, jos osoittautuu, että oppilaan mahdollisuudet saada oppimiseen tukea tarpeen mukaan ja mahdollisuudet tuloksekkaaseen oppimiseen heikentyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee antaa asiasta sivistysvaliokunnalle selvitys vuoden 2013 loppuun mennessä. Toiseksi eduskunta edellytti, että valtiontalouden kehyksissä ja tulevissa valtion talousarvioissa otetaan huomioon perusopetuslain erityisopetusta ja muuta erityistä tukea koskevien lainmuutosten johdosta syntyvät lisärahoitustarpeet.

4 Mitä vaikutti vuoden 2010 vos-uudistus (yhden putken malli)? Resursseja valtionavustuksina - vos:n lisäksi Vuosina tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaan yhteensä yli 45 milj. (KELPO) Vuosina tehostetun ja erityisen tuen toimeenpanoa tuettiin opetustoimen henkilöstökoulutuksessa yhteensä yli 4 milj. Tämän lisäksi oli koulutuksia, jolla tuettiin erityispedagogista osaamista Ryhmäkokojen pienentämiseen vuosina yhteensä 186 milj. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosina yhteensä 45,5 milj.

5 Selvityksessä käytetty aineisto Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kysely. (Opetushallitus, 2013) Erityisopetuksen järjestäminen ja rahoitus: Lakimuutosten vaikutusten seuranta kuntatasolla. Väliraportti 1. (Pulkkinen, J. & Jahnukainen, M ) Väliraportti 2. (Pulkkinen, J. & Jahnukainen, M ) Vaativan erityisen tuen VETURI-tutkimus- ja kehittämishanke. (Kokko, T., Pesonen, H., Polet, J., Kontu, E., Ojala, T. & Pirttimaa, R. 2013). Helsingin yliopisto & Jyväskylän yliopisto.

6 Selvityksessä käytetty aineisto Valtakunnallinen perusopetuksen lainsäädäntömuutoksen seurantatutkimus. (VALAISE ). Hautamäki, J., Hilasvuori, T., Lintuvuori, M. Thuneberg, H., Vainikainen,M-P., Ahtiainen, R., Mäkelä, T., Hienonen, N., Kivistö, E. ja Karjula, A.). Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus. Dnro 068/54/2010 (2013). Erityisopetus perusopetuksessa.

7 Selvityksessä käytetty aineisto Selvitys perusopetuslain muutosten vaikutuksista kehityksellisten häiriöiden huomioimiseen tehostetussa ja erityisessä tuessa. (Pekka Räsänen, toim.). Ensiraportti Niilo Mäki Instituutti. Kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden lukumäärää ja opetusjärjestelyjä koskeva selvitys. Selvitys valmistui maaliskuussa 2014.

8

9 Erityistä ja tehostettua tukea saaneet peruskoulun oppilaat maakunnittain 2012 Lähde: Tilastokeskus

10 Erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat, joiden opetus on kokonaan erityiskoulussa tai eritysryhmässä maakunnittain 2012

11 Tehostettua tai erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat 2012 Lähde: Tilastokeskus Vuosiluokat / sukupuoli Tehostettua tukea saaneiden oppilaiden osuus peruskoulun oppilasmäärästä, % Erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus peruskoulun oppilasmäärästä, % Tehostettua tai erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus peruskoulun oppilasmäärästä, % Esiopetus 1,8 7,6 9,4 Vuosiluokat 1 6 5,5 6,5 12,1 Vuosiluokat 7 9 4,4 9,6 14,0 Lisäopetus 1,4 24,0 25,4 Yhteensä 5,1 7,6 12,7 Pojat 6,5 10,3 16,8 Tytöt 3,6 4,8 8,3

12 Yleisiä näkymiä tulosten valossa Kunnat ovat edistyneet perusopetuslain muutosten tavoitteiden mukaisesti Kuntakohtaiset erot kolmiportaisen tuen toimeenpanossa ovat huomattavia Erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on kääntynyt laskuun tehostettua tukea saavien oppilaiden osuuden kasvaessa Uudistuksia pidetään tarpeellisena, paperityö lisääntynyt Opetussuunnitelmat on päivitetty ja muutoksiin liittyvä täydennyskoulutus on toteutunut hyvin

13 Yleisiä näkymiä tulosten valossa - Tuen suunnitteluaikaa koulussa on varattu liian vähän - Tukiopetuksen resursointi koetaan riittäväksi, mutta osaaikaisen erityisopetuksen tarve ja resurssit eivät vastaa toisiaan. - Oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämispäätökset ovat vähentyneet - Oppilashuoltotyö on kehittynyt ennaltaehkäisevämmäksi. Painotus kuitenkin edelleen korjaavassa työssä ennaltaehkäisevän työn kustannuksella - Huoltajat tulevat hyvin kuulluiksi ja osallisiksi, mutta kaipaavat myös lisää tietoa tuen prosesseista Oppilaiden osallisuus ei näytä toteutuvan heitä koskevissa tuen eri prosesseissa

14 Yleisiä näkymiä tulosten valossa Vaativan erityisen tuen osalta perusopetuslain muutokset eivät näytä tuottaneen pedagogisiin käytänteisiin muutoksia, epäpätevien opettajien osuus iso ja opettajien vaihtuvuus suurta Vaativaa erityistä tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsevat oppilaat, joilla on esimerkiksi vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismin kirjon diagnoosi Poikkeavia opetusjärjestelyjä näyttää olevan ainakin 20 %:lla kouluista Opettajankoulutuksen yhteydessä kolmiportainen tuki on esillä ja siihen suhtaudutaan myönteisesti. Harjoittelukoulustaan riippuen tulevilla opettajilla on kuitenkin vaihtelevasti kokemusta kolmiportaisuuden soveltamisesta.

15

16 Joustavat opetusjärjestelyt laajentuneet Perustuvat opettajien yhteistyöhön, samanaikaisopetukseen sekä tiimi- ja yhteisopettajuuteen Kaikki tuen muodot huomioiden yli puolessa luokista opettajat opettavat yhdessä samassa luokassa eli opetus tapahtuu samanaikaisopetuksena Noin viidenneksessä kouluista toteutuu tiimi- ja yhteisopettajuus, joka liittyy systemaattisempaan ja suunnitelmallisempaan opettajien yhteistyön tapaan ja jolle on olemassa toimintaa ylläpitävä vakiintuneempi rakenne Kouluissa panostetaan enemmän koulunkäyntiavustajiin kuin useamman opettajan tai opettajan ja erityisopettajan yhteistyömalliin Viimeisimpien tutkimusten mukaan tämä on haaste oppilaiden ajatteluntaitojen ja itseohjautuvuuden kehittymisen kannalta

17 Kehittämisehdotukset 1. Kolmiportaisen tuen toimeenpanon seurantaa ja arviointia jatketaan 2. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä koulujen toimintaympäristö huomioidaan Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistetaan siten, uusi lainsäädäntö tulee voimaan Nykyistä tilastointia ja tiedonkeruuta kehitetään 4. Kaiken opettajan peruskoulutuksen sisältöjä kehitetään (opettajankoulutuslaitokset ja harjoittelukoulut) kolmiportaisen tuen toimeenpanoon liittyvän osaamisen vahvistamiseksi

18 Kehittämisehdotukset 5. Aineenopettajien osaamista ja valmiuksia kehitetään (opettajankoulutuslaitokset ja harjoittelukoulut) niin, että tuen kolmiportaisuus jalkautuu osaksi yläkoulujen toimintaa 6. Vaativan erityisopetuksen osalta varmistetaan kelpoisten opettajien saatavuus 7. Kolmiportaisen tuen toimeenpanoon suunnataan edelleen vuosina täydennyskoulutuksen määrärahoja 8. Selvitetään erilaisten poikkeavien opetusjärjestelyjen laajuus ja toimintatavat 9. Ohjataan opetuksen järjestäjiä varmistamaan osa-aikaisen erityisopetuksen saatavuus ja resurssit

19 Kehittämisehdotukset 10. Käynnistetään valtion erityiskoulujen (Valteri-verkosto) rakenteellinen kehittäminen ohjaus ja palvelukeskustoiminnan vahvistamiseksi. Tehdään esitys valtiovarainministeriölle valtion maksuperustelain muuttamisesta 11. Osana lapsen kasvua ja oppimista vahvistetaan kolmiportaisen tuen jatkumoa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheissa