KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

Transkriptio

1 KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus luokanopettajien koulutuksessa on jatkuvasti vähentynyt. Nykyään taideaineiden tunteja on kohtuullisesti vain peruskoulun alaluokilla (1. 6.luokalla). Silloin oppilaita opettaa tavallisesti luokanopettaja. Uudessa luokanopettajan koulutusohjelmassa opiskelija saa noin kahden viikon ajan taideaineiden opetusta. Tähän opiskeluun pohjautuen vastataan suurimmasta osasta peruskoulun taideaineiden opetusta. Musiikkiin tai kuvataiteeseen erikoistuneita luokanopettajia on vain joillakin luokilla. Yläluokilla (7. 9.luokilla) opettaa musiikin tai kuvataiteen aineenopettaja, jolla on musiikin tai kuvataiteen aineenopettajakoulutus. Peruskoulun yläluokilla on musiikin tunteja tavallisesti vain yksi ja kuvataiteen tunteja kaksi 7.luokalla. Kahdella ylimmällä luokalla taideaineita ei opeteta lainkaan kaikille yhteisinä aineina. Valinnaisaineena taideaineita ei enää voida valita entiseen tapaan, koska valinnaisaineiden määrä on pudonnut ratkaisevasti. 1

2 Peruskoulun musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMAKOMITEAN MIETINTÖ ja 2.luokilla musiikkia ja liikuntaa yhteensä 3 tuntia viikossa kuvaamataitoa 1 tunti viikossa 3. 6.luokilla musiikkia ja kuvaamataitoa yhteensä 4 tuntia viikossa luokilla musiikkia ja kuvaamataitoa yhteensä 1 tunti viikossa lisäksi luokalla valinnaisaineena musiikkia ja kuvaamataitoa 2 3 tuntia viikossa PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET ja 2.luokilla musiikkia 1 2 tuntia viikossa kuvaamataitoa 1 2 tuntia viikossa luokilla musiikkia 1 4 tuntia viikossa kuvaamataitoa 1 4 tuntia viikossa 7. luokalla musiikkia 1 tunti viikossa (osalle 2 t) kuvaamataitoa 2 tuntia viikossa 8. ja 9. luokalla musiikkia tai kuvaamataitoa 1 tunti viikossa lisäksi valinnaisaineena musiikkia ja kuvaamataitoa 8. ja 9.luokalla voi olla 1 3 tuntia viikossa 2

3 PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET luokalla musiikkia 6 viikkotuntia kuvataidetta 6 viikkotuntia jaettavaksi kuuden luokka asteen kesken lisäksi taito ja taideaineiden tunteja 6 tuntia luokilla luokalla musiikkia 1 viikkotuntia kuvataidetta 2 viikkotuntia jaettavaksi kolmen luokka asteen kesken lisäksi valinnaistunteja 20 tuntia luokilla Tuntijako käytännössä: luokalla jokaisella oppilaalla on ollut musiikkia ja kuvataidetta ainakin 1 t viikossa ja joillakin luokka asteilla 2 t viikossa 7. luokalla jokaisella oppilaalla on ollut musiikkia 1 t viikossa ja kuvataidetta 2 t viikossa 8. ja 9. luokalla musiikkia 0 tuntia, kuvataidetta 0 tuntia kummallakin luokalla ollut valittavana 10 tuntia valinnaisaineiden tunteja on ollut mahdollisuus myös taideaineisiin painotettuihin luokkiin 3

4 UUSI TUNTIJAKO 2001 (voimassa kaikissa kouluissa viimeistään 2006) luokalla musiikkia 4 viikkotuntia kuvataidetta 4 viikkotuntia jaettavaksi neljän luokka asteen kesken lisäksi taito ja taideaineiden tunteja 6 tuntia luokilla luokalla musiikkia 3 viikkotuntia kuvataidetta 4 viikkotuntia jaettavaksi viiden luokka asteen kesken lisäksi taito ja taideaineiden tunteja 6 tuntia 5. 9.luokilla valinnaistunteja 13 tuntia Uusi tuntijako käytännössä: luokalla jokaisella oppilaalla on musiikkia ja kuvataidetta ainakin 1 t viikossa ja joillakin luokka asteilla 2 t viikossa 5. 6.luokalla jokaisella oppilaalla on 1 2 t viikossa musiikkia ja kuvataidetta 7. luokalla jokaisella oppilaalla on musiikkia 1 t viikossa ja kuvataidetta 2 t viikossa (tavallisesti) 8. ja 9. luokalla musiikkia 0 tuntia, kuvataidetta 0 tuntia on valittavana 6,5 tuntia valinnaisaineiden tunteja tuntijako ei mahdollista enää taideaineisiin painotettuja luokkia, jos kunta ei maksa niiden kuluja itse 4

5 Mitä arviointitutkimus on kertonut suomalaisen koulun taideopetuksesta? Esko Korkeakoski (toim.) LASTEN JA NUORTEN TAIDEKASVATUS PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA Arviointi 9/1998 OPETUSHALLITUS Peruskoulun taidekasvatuksen opetussuunnitelma toimeenpantuna voi koulusta, sen toimintakulttuurista, resursseista ynnä muista seikoista johtuen vaihdella runsaastikin. Erot voivat olla alueellisia, kuntakohtaisia ja koulujen välisiäkin sen suhteen, missä määrin ja millaista taidekasvatusta oppilaalla on mahdollisuus saada peruskoulun aikana. Koulun koko, sijainti ja opettajien kelpoisuudet olivat yhteydessä siihen, millaisen taideoppimisen ja opiskelun ympäristön peruskoulu ja lukio tarjosivat itse kullekin lapselle ja nuorelle kokonaispersoonallisuuden kehityksen kannalta. Erot oppimisympäristöissä liittyivät mm. siihen, paljonko taidekasvatusta oli tarjolla, missä määrin voitiin tehdä valintoja, hoitiko opetuksen kelpoinen opettaja vai ei sekä mikä oli tilojen, välineiden ja materiaalien taso koulussa. Koulun koosta ja sijainnista riippumatta taideaineen opettajan persoonallisuus ja osaaminen vaikuttavat ratkaisevasti opetuksen onnistumiseen. Taideaineisiin erikoistuneilla luokanopettajilla on opetettavanaan vain vähän enemmän taideaineiden tunteja kuin muilla luokanopettajilla. Erikoistumista ja aineenopettajien osaamista tulisi hyödyntää selvästi enemmän. Erikoistuneiden luokanopettajien määrissä oli selviä alueellisia eroja taideaineissa. Kuvattu koulutuksellinen mekanismi toimii eriarvoistavasti ainakin peruskoulun musiikin ja kuvaamataidon opetuksessa yhdessä kelpoisten opettajien vaihtelun kanssa. Yläasteen ja lukion oppilaiden myönteiset kokemukset vahvistavat käsitystä niin kuvaamataidon kuin musiikinkin opiskelun positiivisesta merkityksestä lasten ja nuorten kokonaispersoonallisuuden kasvulle. Oppilaiden kokemusten erot erityisesti kaupunkimaisten ja maaseutumaisten kuntien välillä viittaavat kuitenkin motivaatioperustan eroihin. Kelpoiset opettajat ja asianmukaiset opetus ja oppimisedellytykset (tilat, laitteet, materiaalit, tuntimäärät, täydennyskoulutus) kaventavat eroja. 5

6 Esko Korkeakoski (toim.) TAPAUSTUTKIMUKSIA PERUSKOULUN KUVAAMATAIDON JA MUSIIKIN OPETUKSESTA LUKUVUONNA Arviointi 3/1998 OPETUSHALLITUS Tutkimuksen tulosten mukaan peruskoulun kuvaamataidon opetuksen laatu on epätasainen. Opetuksen tavoitteet toteutuvat vain osalla kouluista. Koulutuksellinen tasa arvo ei toteudu kuvaamataidossa. Hyvän kuvaamataidon opetuksen keskeisin edellytys on pätevä opettaja. Yläasteella hyvän kuvaamataidon opetuksen edellytyksenä on, että koulussa on vakituinen, pätevä kuvaamataidon opettaja. Alaasteella hyvä opetus edellyttää, että koulussa työskentelee riittävät kuvaamataidon opinnot suorittanut luokanopettaja. Luokanopettajan peruskoulutus ei nykyisellään näytä antavan tarpeeksi valmiuksia kuvaamataidon opetukseen kuudella alimmalla luokalla. Riittämättömänä pidettiin yhtä musiikkituntia viikossa. Ala asteilla musiikin arviointikäytännöt olivat huomattavan erilaiset jopa koulujen sisällä. Taideaineiden oppimisesta ei ole Suomessa tehty oppimistuloksia arvioivia tutkimuksia lainkaan. Kaikki 2000 luvun oppimistuloksia koskevat tutkimukset on tehty matemaattis luonnontieteellisten, kielen ja kirjallisuuden oppimisen, yhteiskunnallisten ja humanististen aineiden sekä liikunnan oppimistuloksista. Pisa tutkimuksissa Suomi on menestynyt hyvin, mutta niissä ei ole mitattu oppilaiden kulttuurista osaamista tai ilmaisua kuvallisella tai musiikillisella alueella. 6