Kunnanjohtajan katsaus

Transkriptio

1 HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2013 Hyrynsalmi, KH 7. joulukuuta 2010 Hyrynsalmi, KV 16. joulukuuta 2010

2 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan talousarvio ja -suunnitelma on valtuuston tahto siitä, miten kunnan käytössä olevat resurssit jaetaan ja mitä palveluita niillä kunnan lakisääteisten palveluiden lisäksi tuotetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan kestävästi myös tulevaisuudessa. Kuntalain mukaan kunnan talous on voitava tasapainottaa ja mahdolliset alijäämät kattaa suunnittelukautena tai muussa tapauksessa vaaditaan erityinen toimenpideohjelma asian korjaamiseksi pidemmällä aikavälillä. Hyrynsalmen kunnan osalta alijäämien kattamiseksi tehtiin suunnitelma jo 2006 ja sitä tarkennettiin Audiatorin tekemällä kunnan talousanalyysillä kesällä 2007 ja edelleen kunnan omana työnä vuoden 2009 aikana. Tehokkaalla menokurilla talous saatiinkin ylijäämäisesi jo vuonna 2009 ja kun säästöohjelmaa jatketaan, alijäämät saataneen katetuksi vuoteen 2014 mennessä. Vuoden 2010 tilinpäätöksestä tulee myös selvästi ylijäämäinen. Kunnan säästöohjelma on siis alkanut vaikuttaa. Kunnan taloudellinen liikkumavara on kuitenkin pieni, sillä Kainuun maakunta -kuntayhtymän maksuosuuden jatkuvalle kasvulle emme voi mitään. Valtionosuuksien lievä kasvu vuonna 2010 ja huomattava kasvu (uutena harvan asutuksen valtionosuus) vuodelle 2011 antavat kuitenkin hieman pelivaraa, ja näin talousarvio vuodelle 2011 on saatu vuosien jälkeen selvästi ylijäämäiseksi ( ). Tämä on kuitenkin edellyttänyt rakenteellisia muutoksia organisaatiossa ja palveluissa sekä velkaantumisen määrätietoista pysäyttämistä. Investointipaine on kuitenkin kasvanut. Suunnitelmakaudella joudutaan ottamaan myös velkaa välttämättömien investointien kattamiseen. Myönteistä alueellista ja paikallista kehittymistä sekä kunnan oman palveluvarustuksen kohentamista tuetaan infrastruktuuri-investoinneilla (kärkihankkeena Nivan koulun perusparannushanke ja yhtenäiseen perusopetukseen siirtyminen) ja harkitulla, strategisella, kehittämishanketoiminnalla. Tärkeimpänä on edelleen matkailun ja työllisyyden edistäminen sekä yrittäjyyden tukeminen, yhdessä Kainuun Etu Oy:n kanssa. Hyrynsalmen kunnan peruspalvelutarpeissa ei tapahdu oleellisia muutoksia suunnitelmakaudella, vaikka kunnan asukasluku vähenee hieman ja ikärakenne tulee edelleen vanhenemaan muuttotappioalueelle tyypilliseen tapaan. Vaativaan palvelutarpeeseen pystyttäneen kuitenkin vastaamaan yhdessä maakunnan kanssa, jonka tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut vievät entistä suuremman osan kunnan taloudellisesta liikkumavarasta. Lukion alasajo on merkittävä takaisku, joka heikentää oleellisesti talousarviovuonna 2011 maakunnan Hyrynsalmella järjestämää palvelutarjontaa. Tässä toimintaympäristössä strategisesta yhteistyöstä ja verkostoitumisesta sekä yhteisvastuullisen toiminnan kehittämisestä kaikille kuntalaisille tulee pitää erityistä huolta. Heimo Keränen 1

3 Sisällys Kunnanjohtajan katsaus 1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Hyrynsalmi alueena ja kuntana Kehittymisen lähtökohdat ja tulevaisuus Hyrynsalmen kunnan palvelustrategia ja elinkeinostrategia Organisaatio ja johtaminen Kuntakonsernin tavoitteet ja ohjaus Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma vuoteen Tulo- ja menoperusteet Henkilöstösuunnitelma Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Käyttötalouden yleiskuva Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vastuualueittain Investoinnit 55 LIITTEET: Liite 1 Avustukset vuonna 2011 Liite 2 Kuntakonserni Liite 3 Talousarvioasetelma 2

4 1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Suomen kansantalouden kehitys on ollut 1990-luvun alun laman jälkeen varsin suotuisa; takana on 15 vuoden talouden kasvuputki, keskimäärin 3,6 % vuodessa. Syksyllä 2008 alkanut lama kuitenkin katkaisi, ja käänsi laskuun, tämän hyvän kasvun lähes kahdeksi vuodeksi. Kuluvana vuonna on talouskasvu taas käynnistynyt ja ensi vuodelle odotetaan jo noin 3 %:n tuotannon ja BKT:n kasvua. Suomen talouden rakenne ja väestön jatkuva ikääntyminen, erityisesti muuttotappioalueilla, hidastaa osaltaan aluetalouden elpymistä. Talouskasvun pohja ja työllisyystilanne on siis epävakaa jatkossa erityisesti syrjäisillä, maaseutumaisilla alueilla. Tämä luo erittäin haasteellisen lähtökohdan myös Hyrynsalmen kunnan talouden kehitykselle ja talouden hallinnalle suunnittelukaudella Kuntatalous on ollut viime vuosina toipumassa pahimmasta kriisistä. Koko maassa kuntien vuosikatteet ovat olleet kasvussa suotuisan verotulokehityksen ja valtionosuuskehityksen ansiosta vuoteen 2008 saakka. Talouden synkkä käänne näkyi viiveellä myös kuntataloudessa: yhteisöverot romahtivat vuonna 2009 ja kunnallisverojen kasvu pysähtyi Toimintamenot kuitenkin kasvoivat tuona aikana noin 4 %. Kuntatalouden toipuminen on kuitenkin myös alkanut, mutta verojen kiristyksellä. Kunnissa on siis reagoitu lamaan veroja korottamalla. Hieman yli puolet kunnista korotti tuloveroja vuodeksi Keskimääräinen tuloveroprosentti oli vuonna 2010 Suomen kunnissa olemaan 18,98 (Hyrynsalmella 20,25). Kunnat ovat nostamassa veroja myös vuonna 2011 (tuloveroprosenttia nostaa 49 kuntaa ja laskee 6). Keskimääräinen prosentti tulee siis olemaan 19,17. Hyrynsalmen kunta pitää veronsa vuoden 2010 tasolla, koska riittävät korjaukset tehtiin jo vuodelle Kunta ja palvelurakenneuudistus hoidetaan Hyrynsalmen osalta Kainuun hallintokokeilun kautta suunnittelukauden loppuun. Lain ja sen nojalla tehtyjen so- 3

5 pimusten mukaisesti Hyrynsalmen kunnan tehtävistä siirtyivät sosiaali- ja terveydenhuolto päivähoitoa lukuun ottamatta ja lukio Kainuun maakunta - kuntayhtymän hoidettavaksi. Hallintokokeilualueen kunnat ovat sopineet hoitavansa yhteistyössä myös kirjanpidon, palkkakirjanpidon ja ATK-palvelut. Näiden palveluiden jatko (vuoden 2012 jälkeen) hoidetaan neljän vuoden jatkolailla. Siihen liittyvä kuntien uuden perussopimuksen suunnittelu on jo aloitettu ja tähän liittyvät tärkeimmät päätökset tehdään keväällä On myös huomattava, että Kainuun maakunta -kuntayhtymään kertynyt alijäämä on Kainuun kuntien maksettava kokeilukauden aikana. Vuosina Hyrynsalmen kunnan osuus kertyneestä alijäämästä on noin 0,2 milj Hyrynsalmi alueena ja kuntana Alue- ja väestö Hyrynsalmi on laaja (1520 km²), mutta väestöltään suhteellisen pieni ja harvaan asuttu (1,9 asukasta/ km²) maaseutumainen kunta, joka kuuluu aluekehitykseltään erittäin haasteelliseen Kehys-Kainuun seutukuntaan ja Kainuun maakuntaan. Hyrynsalmi luokitellaan harvan asutuksensa perusteella kuntiin, jotka saavat korotettua valtionosuutta (noin ) vuoden 2011 alusta, mikä helpottaa hieman talouden hallintaa suunnittelujaksolla. Hyrynsalmen väestöllinen kehitys ja suhteellinen taloudellinen kehitys on ollut maamme heikoimpia myös 2000-luvulla. Syntyvyys on ollut alhaisempi kuin kuolleisuus jo 1990-luvulta lähtien ja muuttotase on ollut negatiivinen luvulta lähtien. Korkeasta työttömyydestä ja opiskelupaikkojen vähäisyydestä johtuen ennen kaikkea nuoret ja koulutetut ovat lähteneet alueelta. Tämä on johtanut suhteelliseen alhaiseen koulutusasteeseen ja väestön ikärakenteen vanhenemiseen. On huomattava, että koko Kainuun, ja erityisesti Kehys- Kainuun, huoltosuhde (työvoiman ulkopuoliset yhtä työllistä kohti) on ollut raskas jo pitkään: yli 2, samalla kun koko maassa se on alle 1,3. Työikäisten poismuuttoa pitää yllä Hyrynsalmella korkea työttömyys, joka on ollut pitkästä aikaa taas kasvussa ja Kainuun pahimpia. Väestön ikärakenne on Hyrynsalmella vanhusvoittoinen ja sairastavuus maan korkeimpia. Hyrynsalmen väestömäärä on ollut vähenevä jo yli 40 vuoden ajan, ja se on puolittunut 60- luvulta. Negatiivisen muuttotaseen lisäksi viimeisen 10 vuoden aikana Hyrynsalmella on kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden ollut lähes kaksinkertainen. Aivan viime vuosina muuton kautta menetettävä väestötappio on pienentynyt, mikä johtuu muuttoaktiivisten ikäluokkien pienenemisestä. Muuttoliikkeen kautta tapahtuva väestön menetys on suurinta vuotiaissa (ks. seuraava kuva). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa alueelle saadaan juuri eläkeikään tulevassa tai tulleessa ikäryhmässä. Eläkkeensaajia Hyrynsalmella oli (vuonna 2008) 41 % väestöstä, Kainuussa 32 % ja koko maassa 25 % väestöstä. Yli 65- vuotiaiden osuus oli vuonna 2009 jo yli 27 % koko väestöstä ja kasvu jatkuu. Etenkin iäkkäämpien, yli 84-vuotiaiden, määrä kasvaa nopeasti, mikä aiheuttaa paineita erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille. 4

6 Hyrynsalmelta muuttaneiden ikäjakauma vuosina Kuva 1. Hyrynsalmelta muuttaneiden ikäjakauma vuosina Hyrynsalmen väkiluku kasvoi viime vuosisadalla kolminkertaiseksi 60 vuodessa ja puolittui yli 6000 asukkaan huipusta (v. 1960) 40 vuodessa. Vuoden 2009 lopussa hyrynsalmelaisia oli 2791 (ks. seuraava kuva), ja vuoden 2010 syyskuun lopussa Väestön muutokset ovat siis olleet erittäin suuria. Viimeisin tilastokeskuksen trendiennuste on Hyrynsalmen osalta aiempia ennusteita hieman valoisampi: se ennustaa väkiluvun vähenemisen hidastuvan pitkällä aikavälillä. Väkiluku lienee vuoden 2013 lopussa noin Ja ennusteiden mukaan vuonna 2030 hyrynsalmelaisia on noin Kuva 2. Hyrynsalmen kunnan väkiluvun kehitys huipusta (1960) nykyhetkeen (2009). 5

7 Väestön ikärakenne vaikutta kunnan palvelurakenteeseen siten, että koulupalveluiden tarve vähenee suhteellisen nopeasti ja vastaavasti vanhuspalvelujen tarve lisääntyy. Asukasluvun laskun lisäksi siis kunnan väestön ikärakenne muuttuu raskaammaksi. Tämä muodostaa haasteellisen kehittämisympäristön ja kunnallisten palvelujen järjestämisympäristön. Haasteita palvelurakenteen sopeuttamiseen sekä palveluiden rahoittamiseen: esim. päivähoidon ja opetustoimen henkilöresurssien mitoitus ja tilojen tehokas käyttö hoidettavien ja oppilasmäärien pienentyessä on tärkeää ennakoida samalla, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus- ja henkilöstötarve edelleen kasvaa. Nämä seikat vaikuttavat myös kunnan palvelujen tuottamisen kustannuksiin, esim. asumiseen ja liikenneinfrastruktuuriin liittyvissä palveluissa. Aluerakenteen luonne myös muuttuu, kun väestö vähenee ja asutus edelleen harvenee. Tämä luo paineita erityisesti maaseutualueiden palvelujen järjestämiseen tehokkaasti. Asutusrakenteen harvenemista on kompensoinut vapaa-ajan rakentaminen. Kesämökkien lukumäärän ja matkailun kasvun ansiosta kaupallisten palveluiden tarve ja tarjonta alueella on säilynyt lähes entisellään. Kunta on itsekin tukenut kehitystä maan hankinnalla ja kaavoituksella. Esimerkiksi kesämökkien määrä on kasavanut vuoden 1990 tilanteesta (345 kpl) noin kaksinkertaiseksi. Työvoima ja elinkeinorakenne Hyrynsalmen elinkeinorakennetta leimaa muihin Suomen kuntiin verrattuna suhteellisen suuri alkutuotannon osuus (vajaat 150 työpaikkaa), pieni jalostussektorin osuus (noin 100 työpaikkaa) ja suuri palvelujen osuus (runsaat 500 työpaikkaa), erityisesti julkisten palvelujen osalta. Viime vuosina yritystoimipaikkojen määrällinen taso on kuitenkin säilynyt suhteellisen vakaana. Myös maatilojen lukumäärä ja erityisesti sen perusta, maidontuotanto, on säilynyt merkittävän korkeana, vaikka tilojen määrällinen trendi onkin ollut hitaasti vähenevä. Tällä hetkellä aktiivitiloja on noin 60, joista 38 maitotaloustiloja. Hyrynsalmi on myös Suomen eteläisin poronhoitokunta, joten porotaloudella on alueelle sekä imagollista että tuotantotaloudellista merkitystä. Alueen työllistäjänä julkisilla palveluilla on siis suuri rooli. Yhteiskunnallisissa palveluissa on noin kolmannes työvoimasta, joista valtaosa kuntasektorilla (kunta ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä). Tämä asettaa Hyrynsalmen kunnalle ja Kainuun maakunta -kuntayhtymälle erityisiä haasteita paikallisena toimijana, työllistäjänä ja siis myös työllisyyden hoitajana. Hyrynsalmen kunnan työpaikkojen lukumäärä vuoteen 2010 ja työpaikkasuunnite (siis tavoite) vuoteen 2025 on esitetty seuraavassa taulukossa. Työllinen työvoima on hieman työpaikkojen lukumäärää suurempi, eli Hyrynsalmelta käydään enemmän muualla töissä kuin täällä käydään. Taulukko 1. Hyrynsalmen työpaikkakehitys Vuosi (Tilastokeskus ja kunnan suunnite 2025) Hyrynsalmen työpaikat; kaikki elinkeinot (kpl)

8 Työttömyys Kuntatalouteen ja aluekehitykseen vaikuttaa keskeisesti talouden kasvu ja sen seurausvaikutukset. Kainuussa seitsemän vuoden ajan jatkunut myönteinen työllisyyden kehityssuunta taittui vuoden 2008 lopulla. Lomautusten vuoksi työttömyys kääntyi jo vuoden 2008 lopulla tavanomaista kausivaihteluakin jyrkempään kasvuun; ja se on jatkunut koko vuoden Kainuun työttömyysaste on ollut pitkään maakunnista maan korkeimpia ja Hyrynsalmella on ollut työllisyystilanne Kainuun vaikeimpia (taulukko 2). Taulukko 2. Hyrynsalmen, Kainuun ja koko maan työttömyysasteen (%) kehitys Vuosi Hyrynsalmi Kainuu Koko maa ,4 25,2 17, ,7 24,9 16, ,3 21,5 15, ,9 21,2 14, ,3 21,1 11, ,4 20,6 11, ,4 18,7 10, ,8 21,1 10, ,9 18,6 11, ,8 18,3 10, ,8 16,4 9, ,4 14,1 7, ,2 13,0 6, ,2 14,8 9,7 2010* 13,9 12,0 9,3 Lähde: Kainuun ELY-ksekus; (* lokakuu 2010). Vaikka työttömyys on myös Hyrynsalmella ollut taas hieman helpottamassa, on rakennetyöttömyys säilynyt suhteellisen korkeana, huolimatta kunnan työllistämisponnisteluista sekä työvoimahallinnon aktiivisista toimista. Vuoden 2011 ennustetaan siis olevan myös Hyrynsalmen osalta vaikean. Lisäksi Hyrynsalmen erityinen ongelma on suhteellisen suuri teollisten työpaikkojen menetys vuonna 2010, kun Parker Hannifin Oy sulki Hyrynsalmen tehtaansa. Tämän aiheuttaman ongelmallisen kehityksen katkaisemisessa kunta on tärkeässä roolissa. Yhdessä Kainuun Etu Oy:n kanssa on käynnistetty syksyllä Hyrynsalmen ja Ristijärven alueella Hyrinä-hankkeen pöyhimään yrityksiin uusia työpaikkoja ja kehittämään matkailua. Taantuman jälkihoito ja alueen edelleen vaikea rakennetyöttömyys asettaa siis Hyrynsalmen kunnan haasteelliseen asemaan työllisyyden hoidossa, koska paikalliset ja alueellisetkin työmarkkinat ovat pienet. 1.3 Kehittymisen lähtökohdat ja tulevaisuus Väestökehitykseltään taantuva ja ikärakenteeltaan vanheneva sekä harvaanasuttu kunta on kehittymisympäristönä ja palvelujen tuottajana suunnittelukaudella suurten haasteiden edessä, vaikka kunnan taloudellinen liikkumavara hieman kasvaa valtionosuuksien kasvaessa. Jatkossa kuitenkin sosiaali- ja terveyspalvelut vievät yhä enemmän liikkumavarasta. Tilanteen korjaamiseksi ja 7

9 tervehdyttämiseksi on vuosittain ollut syytä ottaa käyttöön uusia keinoja kustannusten pienentämiseksi. Kunnan palvelu- ja elinkeinostrategiaa joudutaan siis tarkistaman vuosittain. Muutos on pysyvä olotila. Tällaisessa ympäristössä riittävän selkeä käsitys yhteisestä kehittämissuunnasta ja yhteisistä arvoista sekä yhteisistä tavoista edetä on välttämätöntä. Kunnan kehittämisessä tarvitaan kokoavaa strategista näkemystä, joka helpottaa jäsentämään ja priorisoimaan kehittämistarpeita sekä valitsemaan oikeita kehittämiskeinoja. Alueen kehittämistä (strategiaa) voidaan tarkastella seuraavan kuvan (3), Markku Sotaraudan alueen kilpailukyvyn viitekehyksen, avulla. Infrastruktuuri Verkostoihin kuuluminen Instituutiot ja toimiva kehittäjäverkosto Luova jännite Asuin- ja elinympäristön laatu Yritykset Inhimilliset voimavarat Kuva 3. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Mallin mukaan siis alueen kilpailukyky koostuu toisiinsa liittyneistä elementistä, joista kuusi on eräänlaisia peruselementtejä, joiden välillä puolestaan on luova jännite. Lisäksi kilpailukykyyn vaikuttaa imago, joka muotoutuu kullekin alueelle ominaisella tavalla joko yhden tai useamman peruselementin varaan. Hyrynsalmella elementit ovat seuraavat: Infrastruktuuri on rakennettu aikoinaan noin 6000 asukkaalle - nyt hyrynsalmelaisia on ja ennusteiden muka 20 vuoden päästä noin Tähän vetäytyvään kehitykseen liittyy kunnan kannalta suuria haasteita. Teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos on johtanut yleisellä tasolla infrastruktuurin ja erityisesti tilojen vajaakäyttöön. Kunnan osalta tilanne on myös hankala. Esim. koulukäytöstä vapautuvien kiinteistöjen uusi, taloudellisesti mielekäs, käyttö on valtava haaste. Myös yhä harvaan asutumman maaseudun palvelutarpeet (esim. yksityisteiden hoito ja jätevedet) eivät ole ainakaan vähentyneet. Toisaalta vapaa-ajan asutuksen ja matkailua palvelevan infrastruktuurin rakentaminen on lisännyt aktiivisuutta. Yrityspohja on suhteellisen nopeassa muutoksessa. Alkutuotantoyritykset vähenevät edelleen hitaasti; jalostus on suhteellisen stabiilissa tilassa, pienestä notkahduksesta huolimatta; ja yksityisissä palveluissa matkailusektori on ainut joka hivenen kasvaa; lähinnä Ukkohallaan tehtyjen investointien ansiosta. Kun- 8

10 nan oma (yhteistyötä ja EU-ohjelmia hyödyntävä) aktiivinen elinkeino- ja kehittämispolitiikka on välttämätön yrityspohjaa laajennettaessa. Inhimilliset voimavarat eli osaaminen on Hyrynsalmella ehkä parempi kuin koskaan, mutta alueellisessa vertailussa kunta leimautuu tässäkin suhteessa heikoksi. Koulutustaso on alhainen, jolla selittyy myös sitkeä, työttömyyden luja ydin. Osaamisen vahvistaminen ja sitä kautta kilpailukyvyn lisääminen on erittäin suuri haaste Hyrynsalmelle. Esimerkiksi paikallisen lukiokoulutuksen päättyminen on erittäin kova isku paikallisen osaamisrakenteen murtamisessa. Asuin ja elinympäristön laatu on Hyrynsalmen vahvuus, mutta vain mikäli paikalliset peruspalvelut kyetään säilyttämään. Kainuun maakunta - kuntayhtymän palvelut ja yhteistyö palvelujen tuottamisessa on erittäin keskeisessä asemassa. Tällä osa-alueella kunnan vahva rooli liittyy keskeisimpien peruspalvelujen turvaamiseen ja joustavaan kaavoitukseen sekä loma- ja asuntotonttien tarjontaan. Myös kohtuuhintaisten asuntojen myynti läheltä palveluja on osa elinympäristön laadun kehittämisessä. Kehittäjäverkosto, jolla tarkoitetaan kaikkia alueellista kehittymistä tukevia tahoja kuten kunnan elinkeinotoimi, oppilaitokset, tutkimuslaitokset jne., on kunnassa ohut ja haavoittuva. Se rakentuu pääosin yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Kehittäjätahoihin liittyvää ongelmaa ei helpota seikka, että vahvasti osaamisen kehittämisen varaan rakennettu Kainuun ohjelmallinen alueiden kehittäminen keskittää resursseja Kajaanin seudulle. Tämä haastaa Hyrynsalmen tyyppiset syrjäiset ja monessa suhteessa supistuvat alueet verkostojen kautta tapahtuvaan yhteistyöhön. Yhteistyön avulla on turvattava myös yritysten kehittämispalvelujen ja aikuisten sivistys- ja harrastepalveluiden saatavuus Hyrynsalmella. Verkostoihin kuuluminen on Hyrynsalmen strateginen mahdollisuus. Sosiaalinen pääoma mahdollistaa verkostoihin kuulumisen. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisön jäsenten välistä kykyä toimia keskenään ja erityisesti luottamusta toisiinsa. Tarvitaan siis kykyä sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja vastavuoroisuuteen. Mitä enemmän alueella on hyviä, toimivia verkostoja, sitä enemmän sillä on sosiaalista pääomaa ja sitä paremmin tavoitteet voidaan saavuttaa. Verkostojen toiminta ja toimivuus sekä johtaminen korostuvat erityisesti palvelujen uudelleenjärjestelyissä ja erilaisessa yhteistyössä, myös kuntakonsernin sisällä. Luovaa jännitettä ja kiinnostavia tapahtumia kunnassa riittää, mutta miten käy kunnan maineen, kun esim. lukio menetetään. Keskeisessä roolissa kunnan kehittämisessä ja tilanteen hallinnassa tulee olemaan kuntatalous, joka on saatava mahdollisimman pian kuntoon. Yritysten kehittämisessä uuden tason saavuttamiseen tarvittavat kehittämispanokset on haettava kunnan ulkopuolelta, lähinnä hankeyhteistyön kautta. Suhteellisen tasapainoisen väestörakenteen säilyttäminen, kiinnostavat työpaikat, toimivat palvelut ja hyvä, vetovoimainen ympäristö parantavat kunnan mahdollisuuksia kehittyä edelleen. 9

11 1.4 Hyrynsalmen kunnan palvelustrategia ja elinkeinostrategia Kuntastrategian arvopohja ja kriittiset menestystekijät Hyrynsalmen kunnanvaltuusto on seminaarissaan linjannut arvot, joille Hyrynsalmen kunta perustaa toimintansa. Tärkeimmät toimintaa ohjaavat arvot ovat seuraavat: Itsenäisyys Yhteisöllisyys ja kaikista kuntalaisista huolehtiminen Elinvoimainen työelämä ja ympäristö sekä luonto Rehellisyys ja avoimuus Omaleimaisuus ja sen hyödyntäminen Arvopohjan vaaliminen edellyttää onnistumista seuraavissa strategisesti kriittisissä asioissa: yhteistyön rakentamisessa ja yhteistyökyvyn ylläpidossa; kuntatalouden hallinnassa; kehittämisresurssien suuntaamisessa (jossa matkailu ja yrittäminen sekä maaseutu ovat tärkeässä asemassa). Kuntalain perusteella pienenkin kunnan itsehallinto on teoriassa suuri, mutta käytännössä pieni (valtion velvoitteet sekä ohjaus- ja valvonta). Hyrynsalmen kunnan kehittäminen on jatkuvaa strategiatyötä: Kuntapalvelujen kehittämisessä ja mitoittamisessa Talouden hallinnassa Yhteistyön organisoinnissa Elinkeinojen kehittämisessä Tavoitteet ja kehittämisen painopisteet Visio vuonna 2016: Hyrynsalmi on itsenäinen, omaleimainen ja palveluja monipuolisesti kehittävä kunta, jolla on hyvät peruspalvelut ja vakaa talous. Visio edellyttää, että Hyrynsalmen kunta on itsenäinen palvelu- ja kehittämisyhteisö, jossa luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio toimivat yhdensuuntaisesti ja tehokkaasti. Yhteistyötä tehdään strategisesti mielekkäiden kumppaneiden kanssa koko Kainuussa. Kuntalaisille tuotetaan kunnan, kuntakonsernin ja maakunnan yhteistyöllä lain edellyttämät peruspalvelut tehokkaasti. Hyrynsalmi tekee tulevaisuuttaan siten, että monipuoliset elämisen ja hyvinvoinnin edellytykset turvataan ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa. Kunnan toimintastrategian lähtökohtana on, että taloussuunnitelmakauden loppuun (2013) mennessä taloudellinen tulos ylijäämäinen ja alijäämät lähes katettu. Tähän edetään niin, että tuotettujen palvelujen laatu ja määrä sekä laajuus pystytään säilyttämään mahdollisimman hyvänä. 10

12 Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään seuraaviin painopisteisiin: Kunnan perustoiminnot sopeutetaan niihin taloudellisiin voimavaroihin, joita kunnalla on käytettävissä. Tämä edellyttää erilaisen yhteistyön tehostamista lähes kaikessa palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Organisaation osaamista edistetään aktiivisesti yhdessä eri koulutusorganisaatioiden ja kehittäjätahojen kanssa. Kunta siis kehittää organisaationsa osaamista ja tukee näin oppivan organisaation syntyä, josta hyötyvät myös asiakkaat siten, että palvelut paranevat. Erityisenä painopisteenä on palveluyhteistyön kehittäminen Työvoimahallinnon ja Kelan kanssa. Kaikki kunnan virat ja toimet suunnataan palvelemaan kuntalaisten ja kunnan yhteistä palvelutavoitetta. Tämä edellyttää joustavuutta niin työnantajan kuin henkilöstönkin taholta. Kunnan palvelutehtävissä pyritään uusien työskentelyprosessien ja -tapojen kokeiluun ja käyttöönottoon. Keskeisimpänä keinona otetaan käyttöön uudentyyppiset kehityskeskustelut ja työnohjausprosessit. Henkilöstöstrategian lähtökohtana pidetään sitä, että henkilöstön määrää vähennetään luonnollisen poistuman kautta samassa suhteessa kuin kunnan palvelutarve muuttuu. Henkilöstön osaaminen turvataan työnantajan järjestämän koulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen avulla, joita kehitetään systemaattisesti prosesseja ja tiimityötä kehittämällä. Kuntalaisten viihtyvyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen pyritään kaikessa toiminnassa. Väestöstrategiaa toteutetaan elinkeino- ja palvelustrategian lisäksi huolehtimalla siitä, että kunta on kiinnostava asuinpaikka myös opiskelun jälkeen. Strategiaa tuetaan järjestämällä koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä sekä tukemalla erityisesti nuorten hankkeita ja palkitsemalla hyrynsalmelaisia menestyjiä. Kunta pyrkii kannustamaan ja rohkaisemaan myös paluumuuttoa Hyrynsalmelle ja varautumaan siihen monipuolisella asumisvaihtoehto- ja tonttitarjonnalla. Kunnan tavoitteena on vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että kaikki lakisääteiset palvelut turvataan myös maaseudulla. Palvelujen käytännön järjestämisessä käytetään mahdollisimman paljon hyväksi myös tietoverkkojen ja tietoliikenteen mahdollisuuksia sekä yhteistyötä eri paikallisten toimijoiden kanssa. Myös laajakaistan kehittämisessä ollaan mukana. Elinkeinostrategia Visiona on olla erityisesti paikallisia ja alueellisia mahdollisuuksiansa hyödyntävä omaperäinen kehittymisympäristö, joka uudistaa työpaikkoja ja turvaa uusien työpaikkojen syntymisen. Tavoitteena on, että Hyrynsalmella tehdään elinkeinojen kehittämisessä yhteistyötä strategisesti relevanttien kumppaneiden kanssa koko Kainuussa. Toiminta- ja kehittämisprosessit järjestetään siten, että monipuoliset paikalliset yritysten kehittämispalvelut ja -panokset turvataan. 11

13 Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään seuraaviin erityistavoitealueisiin: 1. Eri toimijoiden osaamista edistetään aktiivisesti yhdessä eri koulutusorganisaatioiden, kehittäjätahojen ja alueen yrittäjien sekä uudistetun työvoimahallinnon sekä Kainuun Etu Oy:n Hyrinä-hankkeen kanssa. 2. Elinkeinojen kehittämistavoitteena on menestyvän kärkiyritysten vahvistaminen ja pienyritystoiminnan kehittäminen sekä uusien yritysten synnyttäminen. Tätä kautta tavoitellaan työpaikkojen lisäämistä ja yritystoiminnalle suotuisan ilmapiirin luomista. Kunnassa käydään suunnittelukaudella systemaattisesti läpi teollisen tuotannon laajentumis- ja alihankintamahdollisuudet. Elinkeinojen kehittämistä tukee aktiivinen osallistuminen Kainuun eri kehittämisohjelmien sekä Ylä-Kainuun kehittämispalvelujen toteutukseen, prosessimaisesti uudistettavan kehittämisstrategian mukaisesti. 3. Myös alueen väestöstrategiaa tuetaan elinkeinostrategialla, huolehtimalla siitä, että nuoret voisivat palata, opiskelun lomassa ja jälkeenkin, paikkakunnalle. Tätä tuetaan siis järjestämällä opiskelijoille kesätöitä sekä tukemalla erityisesti erilaisia nuorten hankkeita. Myös senioreiden ja maaseudulla asuvien palveluita kehitetään ja asumisolosuhteita parannetaan. 4. Matkailu ja sitä tukevat toimialat ovat erityisenä painopisteenä. Matkailussa Hyrynsalmella on useita paikallisia vahvuuksia, joita kytketään osaksi Ukkohallan kehittyvää matkailukeskusta. Tärkeässä roolissa ovat myös tunnetut tapahtumat (mm. Suopotkupallon ja Umpihankifutiksen MM-kisat). Nämä ovat kunnan markkinointivahvuuksia, joiden kautta voidaan kehittää myös kansainvälistä yhteistyöverkostoa ja kansainvälistä matkailua yleensä. Tavoitteena siis on turvata toimivien kärkiyritysten kehittyminen ja mahdollistaa niiden yritysten kasvu, joilla on potentiaalia ja halua kasvaa luoda uusia yrityksiä, työpaikkoja ja työmahdollisuuksia kehittää elinkeinorakennetta rakenteellisesti alueelle sopivampaan ja kestävämpään suuntaan tiivistää ja parantaa yhteistyötä eri toimijoiden ja toimialojen välillä. Missio on olla paikallisen elinkeinopolitiikan keskeinen pöyhijä, toimija ja koordinoija. Tavoitteena on tukea pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä osuvan kehittämispolitiikan, rahoitusjärjestelyjen ja erityisesti kehittämisja yrityshankkeiden keinoin. Erityisesti hanketoiminnan kautta turvataan kehittämisvaiheessa oleville yrityksille lähiyrityspalvelut, tilat ja edistetään osaavan työvoiman saatavuutta. Käytännössä elinkeinoyhteistyötä siis kehitetään tiiviimpään ja yhtenäisempään suuntaan. Suunnittelukaudella kunnan elinkeinotoimintoja kehitetään edelleen siten, että elinkeinoasioita hoidetaan operatiivisella tasolla seuraavasti: 1. Kunta ja paikalliset yritykset sekä Kainuun Etu Oy: huolehtivat aloittavien yritysten perusneuvonnasta, matkailusta, tapahtumien kehittämisestä ja yritysten strategisista kehittämishankkeista. 12

14 2. Ylä-Kainuu ja Kehys-Kainuu sekä alueelliset yritykset: painopisteenä ovat erilaiset yhteistyöhankkeet ja uudentyyppiset neuvonta- ja kehittämispalvelut kasvuhakuisille yrityksille. 3. Maakuntataso: kokoavana yhteistyökumppanina on Kainuun Etu Oy (toimialayhteistyö); ja Elävä Kainuu Leader -toimintaryhmä; muuta yhteistyötä tukevat erilaiset alueelliset sekä maakunnalliset ja valtakunnalliset hankkeet. 1.5 Organisaatio ja johtaminen Hyrynsalmen kunta on hakeutumassa erilaisiin verkostoihin ja yhteistyökonsortioihin lähinnä seuraavasta syystä: Kunnan kannalta ongelman ydin on siinä, että myös pienille kunnille on lakisääteisesti määrätty paljon tehtäviä ja velvoitteita ilman että niihin on saatavissa riittävästi rahoitusta. Pelkästään omien vapaaehtoisten palvelujen supistaminen ei riitä ratkaisuksi, vaan lisäksi on pystyttävä merkittävästi lisäämään tehokkuutta ja eri tehtävien ulkopuolista rahoitusta. Kainuun maakunnalle hallintokokeilussa siirretyllä terveydenhuollolla ja keskiasteen koulutuksella on suuri (potentiaalista) tehokkuutta lisäävä rooli. Toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin on vastattu ja vastataan Hyrynsalmella kevennetyllä kuntaorganisaatiolla ja konserniyhteistyöllä sekä erilaisten verkostojen kautta tehtävällä yhteistyöllä. Lisäksi kehitetään kuntalaisten palveluja vuoden 2011 aikana palveluyhteistyötä tiivistämällä paikallisen TE-toimiston ja KELA:n kanssa sekä mahdollisesti myös muiden valtioviranomaisten kanssa. Kunnan organisaatio ja toiminnot jakautuvat luottamushenkilöorganisaatioon ja palveluorganisaatioon, joista jälkimmäisen toiminnallinen kehittäminen kohti joustavaa tiimiorganisaatiota on välttämätöntä. Luottamushenkilöorganisaatioon kuuluvat (ks. seuraava kuva): Kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa korkeinta päätösvaltaa lähinnä budjetin kautta ja on tässä mielessä tärkein poliittinen toimija ja kunnan strategisten ja toiminnallisten resurssien linjaaja. Käytännössä kunnanvaltuuston rooli aktiivisessa, operatiivisessa toimijaverkostossa on kuitenkin vähäinen, ainoastaan puheenjohtajiston asema (mikäli he sitä käyttävät) voi nousta merkittäväksi. Keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta: Näillä lautakunnilla ei ole suurta roolia kunnan käytännön toimissa, mikäli ongelmia ei ilmene. Tarkastuslautakunta on kuitenkin kontrolloiva toimija ja sen rooli korostuu erityisesti taloudellisissa kriisitilanteissa. Kunnanhallitus: Kunnanhallituksen rooli poliittisessa päätöksenteossa ja toiminnassa on erittäin keskeinen. Kunnanhallitus valmistelee valtuuston esitykset ja lisäksi se käyttää poliittista ohjaus- ja toimeenpanovaltaa kunnassa. Kunnanhallitus voi myös ottaa käsittelyynsä ja ohjaukseensa monen tyyppisiä asioita näin halutessaan. Keskeisiä tehtäviä ovat konserniohjaus ja erilaisten avustusten suuntaaminen (ks. liite 1). Käytännössä kunnanhallitus ja sen puheenjohtajat ovat erittäin keskeisiä toimijoita kunnan poliittisen kentän ja virasto- 13

15 organisaation välillä. Kunnanhallituksen jäsenten yhteistyökyky ja -kapasiteetti sekä heidän kompetenssinsa ovat tärkeä osa kunnan nan toiminnallista verkostoa, vaikka painotus ja rooli ovatkin poliittisia. Sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta: Lautakuntien rooli on päättää teknisistä asioista ja valmistella toimintalohkonsa asioita hallitukselle. Niissä koros- tuu lautakuntien jäsenten paikallinen näkemys ja tekninen asiantuntemus sekä eri toimintojen ja toimenpiteiden vaikutusten ymmärrys kuntalaisiin. Hyrynsalmen kunnan palveluorganisaation muodostavat seuraavat osastot: hal- lintopalvelut (ml. maaseutu- ja elinkeinopalvelut), sivistyspalvelut ja tekniset palvelut (ks. seuraava kuva). Osastojen välisestä tehtäväjaosta päättää kunnanhallitus. Osastojen sisäisten vastuualueiden organisoinnista ja henkilöiden sijoittamisesta päätetään organisaation sisällä hallintosäännön ja osastojen johtosääntöjen mukaan (avainasemassa lähinnä kunnanjohtaja). Organisaation edelleen madaltaminen ja kaikkien toimintaprosessien kehittäminen kohti tiimimäistä ja verkostomaista toimintatapaa on organisaatiossa parhaillaan käynnissä, erityisesti esimiestyön estyön osalta (ks. seuraava kuva). KUNNNANVALTUUSTO (21) Keskusvaalilautakunta (5) Tarkastuslautakunta (5) KUNNANHALLITUS (10) Kunnanjohtaja Ympäristölautakunta (7) Sivistyslautakunta (7) Tekniset palvelut Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Kuva 4. Hyrynsalmen kunnan organisaatio Kuntaorganisaation keskeisen toiminnallisen osan muodostaa kunnanvirasto, jossa kunnanjohtajalla ja osastopäälliköillä sekä itsenäisessä johtavassa aseijoilla on erittäin keskeinen rooli palvelujen tuottamisessa ja tuotteistamisessa. Johtosäännöillä ja kunnan hallintosäännöillä on delegoitu massa olevilla viranhaltijoilla päätös- ja toimintavaltaa johtaville virkamiehille, jotka tekevät päätöksiä ja pa- nevat niitä toimeen virkavastuulla. Tämän takia yksittäisten virkamiesten ja johtoryhmän toiminta ja kompetenssi ovat erittäin ratkaisevia eri toimintojen ja kaikkien kunnan palveluprosessien sujumisen kannalta. Päätösten toimeenpa- nosta ja viestinnän selkeydestä sekä sujuvuudesta vastaa johtoryhmä. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään tulevina vuosina säästötoimien onnistumiseen ja 14

16 koko konsernin ohjaukseen. Esimiestyö korostuu jatkuvassa muutospaineessa olevassa organisaatiossa. 1.6 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohjaus Kunnalla on myös tärkeä edunvalvonnan ja yhteistyön koordinoinnin rooli konsernin ohjauksessa. Kunnan omat yhtiöt ovat kuntakonsernin ydintä, tärkeimpiä kunnan ohjattavia toimijoita. Aidon konserniohjauksen ulkopuolella on keskeisin kunnan palvelujen tuottaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, joka toimii omalla itsenäisellä poliittisella mandaatillaan, koska siellä on oma suvereeni poliittinen elin maakuntavaltuusto (ja hallitus sekä lautakunnat). Lisäksi palo- ja pelastustoimi toimii maakunnallisena organisaationa, osana Kajaanin kaupungin organisaatiota; ja jätehuoltokuntayhtymä omana kuntayhtymänään. Kunnan operatiivinen organisaatio on myös verkosto. Johtavat virkamiehet muodostavat siis linkkejä omaan poliittiseen organisaatioon, eri sektoriviranomaisiin ja toimijoihin sekä yksityisiin yrityksiin (palvelujen toimittajat) erityisesti alue- ja maakuntatasolla. Lisäksi he ovat erittäin keskeisiä toimijoita yksityisen ja julkisen sektorin välillä, koska kunnat myös ostavat palveluita yksityiseltä sektorilta ja muilta julkisilta organisaatioilta. Hyrynsalmen kunta on perustanut myös omia yhtiöitä, joihin on siirretty kunnalle perinteisesti kuuluvia palveluita (vesi ja lämpö; asuminen/asuinkiinteistöt valtaosin). Seuraava taulukko sisältää vuoden 2011 tilanteessa konserniin sisältyvät yhteisöt (6 kpl). Alla on käsitelty kunnan omistamien yhteisöjen toiminnalliset tavoitteet ja talous vuodelle (Osuudet kuntayhtymissä ovat suhteellisen pieniä, joten ne on jätetty tässä yhteydessä tarkemmin käsittelemättä.) Siis kuntakonsernin kannalta keskeisimmät ovat Ahmahaka Oy, Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalo ja Vesi-Mega Oy, jotka on syytä tarkastella tässä yhteydessä erikseen (ks. liite 2). (Huom. Asunto Oy Kiviöntaito on pieni hyvässä fyysisessä ja taloudellisessa kunnossa oleva asuntoyhtiö.) Taulukko 3. Hyrynsalmen kunnan konserni Hyrynsalmen kunta Tytäryhteisöt Yhdistelty (kpl) Omistusosuus Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Asunto Oy Kiviöntaito 100 % Kt Oy Ahmahaka 100 % Kt Oy Hyrynsalmen virastotalo 95,5 % Muut yhtiöt 1 Vesi-Mega Oy 100 % Kuntayhtymät 2 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 3,98 % Kainuun maakunta -kuntayhtymä 3,84 % Yhteensä 6 15

17 Kiinteistö Oy Ahmahaka Kiinteistö Oy Ahmahakan tehtävänä vuokrata suoraan omistamiaan asuinhuoneistoja 246 kpl ja kehittää asumispalveluja Hyrynsalmen kunnan alueella. Strategiset tavoitteet vuoteen 2013 Vuokrattavien asuntojen määrä suhteutetaan vastaamaan kysyntää ja yhtiön talouden tervehdyttäminen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää noin asunnon myyntiä loma-asunnoiksi tai asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia ja vuokrien vuosittaista korottamista vastaamaan hoito- ja rahoituskuluja. Toiminnalliset tavoitteet 2011 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas vuokraustoiminta yhteistyössä sosiaaliviranomaisten kanssa. Toimenpiteet 2011 Yhtiö vuokraa kohtuuhintaisia asuntoja. Vuokria korotetaan pääosin 2,5 prosentilla. Poromiehentien asuntojen vuokria korotetaan 2,0 prosentilla ja Väisälän rivitalon vuokria ei koroteta. Yhtiön taloudellista tilannetta tervehdytetään myymällä Asunto Oy Hyrynsalmen Ahmarivin asuntoja (10 kpl). Lotnikan vuokraasuntojen kattojen korjausta jatketaan. Muihin asuntoihin tehdään vaan vuokralaisen muuton yhteydessä tapahtuvia ns. pintaremontteja. Resurssit Yhtiö toimii seuraavalla henkilöstöllä: osa-aikainen (50 %) isännöitsijä ostopalveluina koko-aikainen toimistovirkailija tekninen isännöitsijä ostopalveluina sosiaalinen isännöitsijä ostopalveluina 2 osa-aikaista siivoojaa (50 % ja 5 %). Tilinpäätös 2009 oli seuraava: Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli ,35 euroa ja tappio ,04 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli ,71 euroa ja oma pääoma ,91 euroa. Liikevaihdoksi vuodelle 2010 on arvioitu euroa ja talous pyritään saamaan tasapainoon. Viimeistään vuoden 2011 aikana on tavoitteena saavuttaa tasapainoinen talous. Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalo Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon tehtävänä on vastata kiinteistön (3715 m²) kunnossapidosta ja tarjota kohtuuhintaisella vastikkeella tiloja omistajiensa käyttöön. 16

18 Strategiset tavoitteet vuoteen 2013 Strategisena tavoitteena on pitää Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon talous hyvässä kunnossa. Toiminnalliset tavoitteet 2011 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas kiinteistönhallinta. Tavoitteena on myös löytää lisää vuokralaisia omistajien hallitsemiin tiloihin. Toimenpiteet 2011 Vastikkeita korotetaan n 14.8 prosentilla ja tuleviin peruskorjaustarpeisiin varataan määräraha talousarvioon käyttövesiverkoston saneerauksen suunnittelemiseksi / toteuttamiseksi. Saneeraus rahoitetaan osittain lainanotolla. Kiinteistön hulevesijärjestelmää pyritään uusimaan vuoden 2011 aikana Resurssit Yhtiö toimii seuraavalla henkilöstöllä: osa-aikainen isännöitsijä (ostopalveluina) kiinteistönhoitaja siivouspalvelut (ostopalveluina) Tilinpäätös 2009 oli seuraava: Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli ,71 euroa ja tappio ,88 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli ,80 euroa ja oma pääoma ,24 euroa. Liikevaihdoksi vuodelle 2011 on arvioitu euroa; ja tavoitteena on saavuttaa tasapainoinen talous. Vesi-Mega Oy Perustehtävät Yhtiön perustehtävät ovat seuraavat: Vesi- ja lämpöhuoltopalveluiden tuottaminen Hyrynsalmen kunnan taajamassa ja Ukkohallan kaava-alueella Kaukolämmön tuotanto ja jakelu mahdollisimman vähin häiriöin, lämmöntuotantoon pyritään käyttämään pääasiassa edullisia biopolttoaineita Toimittaa puhdasta laadukasta talousvettä ja puhdistaa taajamien jätevedet myönnettyjen lupaehtojen mukaisesti mahdollisimman vähin häiriöin. Lämpölaitostoiminnan suurimmaksi haasteeksi on muodostumassa suureten kiinteistöjen tyhjilleen jäänti ja sitä kautta myyntitulojen pieneneminen. Vesilaitostoiminnan suuria haasteita ovat jätevesien puhdistuksen kovenevat vaatimukset ja taajamien vedenkäytön kulutuksen pieneneminen sekä verkostojen huono kunto. Tavoitteet vuoteen 2013 Tavoitteena on tiivistää konserniyhteistyötä. Kouluttaa kunnan kiinteistönhoitajia lämpö-, vesi-, ja viemärilaitostoimintoihin niin, että henkilöt voivat osallistua lai- 17

19 tosten päivystystehtäviin. Tavoitteena suorittaa käyttö- ja kunnossapito toiminnat nykyisellä miehistöllä. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2011 Vesi-Mega Oy:llä ei ole merkittäviä investointisuunnitelmia vuodelle Investoinneissa pyritään pitämään välivuosi ja kasvattamaan yhtiön kassavarallisuutta. Yhtiö on investoinut kahdeksan vuoden aikana noin 1,5 milj. euroa. Yhtiö seuraa Ukkohallan alueen rakentamissuunnitelmia ja on valmis tekemään niiden pohjalta nopeita investointipäätöksiä, jos ne ovat alueen kehittymisen kannalta välttämättömiä. Yhtiön liikevaihto oli viimeksi vahvistetulta tilikaudelta (2009) ja verottajan hyväksymä voitto Vuoden 2011 liikevaihtotavoite on ja tulostavoite

20 2 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma vuoteen Tulo- ja menoperusteet Kunnan taloudellinen liikkumavara on ollut pieni (alijäämiä kertynyt n. 1,86 milj. ; ja lisäksi Hyrynsalmen osuus Kainuun maakunta -kuntayhtymälle kertyneistä alijäämistä on rahoitusosuuden suhteessa laskettuna noin 0,2 miljoonaa euroa). Tilanteen korjaamiseksi ja tervehdyttämiseksi on vuosittain ollut syytä ottaa käyttöön uusia keinoja kunnan omien kustannusten pienentämiseksi, maakunnan maksuosuuden jatkuvasti kasvaessa. Audiatorin laatima säästö- ja talouden tervehdyttämisohjelma laadittiin jo vuonna 2007 ja sitä on tarkistettu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Jatkossa kunnan palvelu- ja elinkeinostrategiaa tarkistetaan entistäkin vaikeimmissa olosuhteissa, kun säästämisen keskeisiä keinoja ovat karsinta, tehostaminen ja rationalisointi. Vuonna 2009 Hyrynsalmella ryhdyttiin entistäkin tiukempiin säästötoimiin, joka tuotti jo hyvän tuloksen. Talousarvio vuodelle 2011 ja taloussuunnitelma vuoteen 2013 on laadittu käyttäen 20,25 prosentin suuruista tuloveroprosenttia. Hyrynsalmen kunnan vuoden 2011 kiinteistöveroprosenteiksi on määrätty (ks. seuraava numeroimaton taulukko: TULO- JA MENOPERUSTEET JA LAINANHOITO): - yleinen 0,90 % - vakituinen asuinrakennus 0,45 % - muut asuinrakennukset 1,0 % - voimalaitosrakennukset 2,85 % - yleishyödyllinen yhteisö 0,40 % - rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % 19

21 TULO- JA MENOPERUSTEET Valtionosuudet Tp 2008 Tp 2009 TA 2010 T-arvio 2011 Yleinen valtionosuus STM:n valtionosuus OPM:n valtionosuus *) Valtionosuuksien tasaus Yhteensä muutos ed. vuoteen muutos ed. vuoteen % 9,3 5,1 3,0 5,8 valtionosuudet/asukas asukasmäärä Verotulot Tp 2008 Tp 2009 TA 2010 T-arvio 2011 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä muutos ed. vuoteen muutos ed. vuoteen % 9,0 0,7 2,1 0,9 verotulot/asukas asukasmäärä Tulovero -% verovuosi ,00 verovuosi ,00 verovuosi ,75 verovuosi ,25 Kiinteistövero -% v Yleinen kiinteistövero 0,90 2. Vakituinen asuinrakennus 0,45 3. Muut asuinrakennukset 1,00 4. Voimalaitokset 2,85 5. Yleishyödyllinen yhteisö 0,40 6. Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 Toimintakulut/-tuotot Tp 2008 Tp 2009 TA 2010 T-arvio 2011 Toimintakulut muutos ed. vuoteen muutos ed.vuoteen % 6,5-0,6 1,9-3,2 Toimintatuotot

22 muutos ed. vuoteen muutos ed.vuoteen % -8,4-8,2-14,7 2,9 Toimintatuotot/-kulut -13,5-12,5-10,4-10,4 Henkilöstökulut Tp 2008 Tp 2009 TA 2010 T-arvio 2011 Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä muutos ed. vuoteen euroa muutos ed.vuoteen % 1,3-6,0-1,5-2,5 Palkkojen määrärahavaraukset laskettu 2 % :n korotuksella kuluvaan vuoteen verrattuna. Käytetyt palkkojen sivukulu -% * sosiaaliturvamaksu 2,20 * työttömyysvakuutusmaksu 3,25 * KuEL/Vel-maksu 0 16,00 * Tapaturmavakuutusmaksu 0,55 LAINANHOITO Tp 2008 Tp 2009 TP-arvio T-arvio Lainanotto Lyhennykset Lyhennykset % verorahoit. 4,9 0,9 5,8 3,3 Nettolainanotto Lainakanta Korot Korot % verorahoituksesta 1,4 1,0 0,9 0,6 Hoitokustannukset Hoitokustannukset % verorahoit. 6,3 1,9 6,7 4,0 Lainanhoitokate 0,4 0,6 0,5 1,0 Lainat /asukas Asukasmäärä Lainat % verorahoituksesta 28,0 28,0 21,6 18,3 21

23 2.2 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstö on kunnan keskeisin resurssi palveluja tuotettaessa. Toisaalta se on myös keskeisin kustannustekijä. Erityisesti vuonna 2009 vähennettiin vakinaista henkilökuntaa luonnollisen poistuman kautta, joka näkyy myös kuluvan vuoden ja vuoden 2011 henkilöstön määrässä. Jatkossakin henkilöstövähennyksiin pyritään noin 2 %:n vuosivauhdilla, mikä aiheuttaa myös rekrytointitarvetta. Kunnan tuottamien palvelujen tehostamiseksi ja työyhteisön kehittämiseksi jatketaan kunnassa työssä jaksamista tukevaa toimintaa. Lisäksi kunnassa on jatkettu valtuustokauden loppuun kestävää strategiaprosessia, jossa kehitetään kunnan palvelu- ja elinkeinostrategiaa sekä kehitetään yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Kunta työllistää myös opiskelijoita kesätöihin (noin 45) ja työllistämisen kautta keskimäärin 20 henkilötyövuotta. Nämä luvut eivät näy alla olevassa taulukossa. Kunnan henkilöstö lienee siis keskimäärin 110 (henkilötyövuotta). Taulukko 4. Henkilöstösuunnitelma HENKILÖSTÖSUUNNITELMA KUNNANHALLITUS TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Kunnanjohtaja Hallintopalvelut Hallintosihteeri Kanslisti Yhteyssihteeri 0,12 Elinkeinotoimi- ja matkailutoimi sekä maaseutupalvelut Kehityspäällikkö (huom. toimii myös Kt Oy Ahmahakan toimitusjohtajana) Maataloussihteeri KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ 6, SIVISTYSLAUTAKUNTA TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Sivistyspalvelut Nivan koulun rehtori/sivistyspalv. päällikkö Kanslisti 0,8 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 1,8 1,8 1,8 1,8 Päivähoito Päivähoidonohjaaja Perhepäivähoitaja Lastentoiminnanohjaaja Yhteensä Perusopetus Iston koulun ja kansalaisopiston rehtori Lehtori Luokanopettaja Erityisopettaja Erityisluokanopettaja Erityisluokanopettaja (määräaikainen) Opinto-ohjaaja 1 1 Tuntiopettaja Tuntiopettaja (määräaikainen) 0 22

24 SIVISTYSLAUTAKUNTA TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Tuntiopettaja, erityisopetus 1 1 Kanslisti Kanslisti (yht. lukion kanssa) 0,5 0,5 0,5 Kouluavustaja (Moisiovaara, Niva, Isto ja erityisop. henk.koht.) Yhteensä 34,5 34,5 31,5 29 Kansalaisopisto Rehtori (ks. perusopetus) Kanslisti 0,2 0,2 0,2 0,2 Tuntiopettaja yli 16 vt. (määräaikainen) Yhteensä 1,2 1,2 1,2 1,2 Kirjasto Kirjastovirkailija Kirjastovirkailija, auto 0,4 Kirjastotoimenjohtaja Yhteensä 2, Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikasihteeri Yhteensä SIVISTYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 56,9 56,5 53,5 51 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Hallinto Kunnanrakennusmestari Rakennustarkastaja Palveluesimies Asuntosihteeri Kanslisti Yhteensä Liikunta- ja yleiset alueet Urheilualueiden hoitaja Ajoharjoitteluradan hoitaja Yhteensä Kiinteistöt Talonmies/kiinteistönhoitaja Rakennusalan yleismies Yhteensä Konevarikko Putkiasentaja Autonkuljettaja Koneenkuljettaja Yhteensä Ruoka- ja siivoushuolto Ravitsemustyönjohtaja Ravitsemustyöntekijä 5,75 5,75 5,75 5,75 Laitosapulainen Siivooja Yhteensä 15,75 15,75 15,75 15,75 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 31,75 31,75 31,75 31,75 KOKO KUNTA YHTEENSÄ 94,77 94,25 91,25 88,75 23

25 2.3 Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Ja jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Hyrynsalmen kunnan taloudellinen tilanne on heikentynyt 2000-luvulla vuoteen 2008 saakka, jonka jälkeen talouden tervehdyttämisohjelma on saanut talouden tasapainoon. Kunnan taloudellinen liikkumavara on edelleen pieni, mutta paranee jatkossa talouden tervehdyttämisohjelman ansiosta ja valtionosuuksien kasvun myötä. Talousanalyysin mukaan ankaralla menoleikkauksella ja -kurilla ja veroprosentin korottamisella talous nousi ylijäämäiseksi jo vuonna Ongelmana on heikko maksuvalmius ja se, että investoinnit (vuosikate) kattavat vain ylläpitoinvestoinnit. Pitkällä aikavälillä lainakanta laskee säästöjen ansiosta nopeasti: viiden vuoden sisällä velat on mahdollista lähes maksaa pois ja taseen kumulatiivinen alijäämäkin sulaa pois vuoteen 2015 mennessä. Talous on kääntynyt jo selvästi paremmaksi vuosien 2009 ja 2010 aikana. Talouden tervehdyttämisen edellytyksenä on, että kunnan jo toteuttama kustannusten lasku jatkuu, ainakin vielä muutaman vuoden. Myös maakunnan menojen on pysyttävä suunnitellulla tasolla (3-4 %:n nimelliskasvu), muuten se lisää entisestään leikkauspaineita Hyrynsalmen kunnan organisaatioon. Lähtökohtana on, että tilinpäätös on tasapainossa (ks. seuraava taulukko) vuonna 2010 ja reilusti ylijäämäinen jo vuodesta 2011 alkaen. Tämä edellyttää, että hallituksen 2010 antamia seuraavia säästötoimenpiteitä (talousarvion 2010 täytäntöönpano-ohjeet) jatketaan: 1. Taloutta seurantaa tulosalueittain siten, että mahdolliset ylitykset voidaan ennakoida. Seurannasta raportoidaan neljännesvuosittain johtoryhmässä ja hallituksessa sekä puolivuosittain myös valtuustossa. Talousarvion täytäntöönpanossa on ensisijaisesti tarkasteltava eri toimintojen kokonaisedullisuutta, myös koko kuntakonsernin näkökulmasta. Samaa periaatetta noudatetaan myös koko kuntakonsernissa. Talousarvion täytäntöönpanossa ja seurannassa käytetään hyväksi hallinnonalakohtaisia käyttösuunnitelmia (jotka tulee hyväksyttää mahdollisimman pian vastuullisissa toimielimissä). Vastuu seurannan toteutuksesta ja raportoinnista sekä tiedotuksesta on osastopäälliköillä ja tulosalueiden esimiehillä. 2. Henkilöstöpoistuma ja erilaiset vapaat hyödynnetään taloudellisesti tehokkaasti. Henkilöstömenoissa mahdollisesti syntyviä säästöjä ei ilman kunnanhallituksen tai kunnanjohtajan lupaa saa käyttää muiden menojen katteeksi. Virkojen tai toimien täyttämiseen tulee olla kunnanhallituksen lupa. Määräaikaisten palkkaukseen on oltava myös kunnanhallituksen lupa (poikkeus: opettajat). Ylitöiden teettäminen sallitaan vain pakottavista syistä; ja ylitöiden tekemiseen tulee olla työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen 24