HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2017

Transkriptio

1 HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2017 Hyrynsalmi, KH Hyrynsalmi, KV

2 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan talousarvio ja -suunnitelma on valtuuston tahtotilan määritelmä kunnan käytössä olevien resurssien jakoperusteista ja mitä palveluita niillä kunnan lakisääteisten palveluiden lisäksi tuotetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan kestävästi myös tulevaisuudessa. Kuntalain mukaisesti kunnan talous on voitava tasapainottaa ja mahdolliset alijäämät kattaa suunnittelukautena tai muussa tapauksessa vaaditaan erityinen toimenpideohjelma asian korjaamiseksi pidemmällä aikavälillä. Uusi kuntalaki astuu voimaan Kuntalaki käytännössä edellyttänee kunnilta alijäämien kattamista vuoteen 2020 mennessä. Hyrynsalmen kunnan talouden tasapainotusohjelma on päivitetty vuonna Kunnan taloudellinen liikkumavara on pieni ja toimenpiteiden painopiste tulevaisuudessa on rakenteellisissa muutoksissa sekä verotulopohjan vahvistamisessa. Pieniä rakenteellisia muutoksia on toteutettu ja päätöksiä suurista muutoksista on tehty. Kunnan valtionosuudet ovat vähentyneet merkittävästi vuonna 2014 ja verotuloennuste on laskenut samanaikaisesti. Tällaisessa tilanteessa keskeiset toimenpiteet ovatkin verotulokertymän kasvattaminen esim. tuulivoimarakentamisen myötä ja kiinteistömassan myynti sekä käyttökustannusten merkittävä vähentäminen. Kunta on vuosien 2012 ja 2013 investointien tuloksena ylittänyt koko maan keskimääräisen lainakannan 2 540,2 euroa/asukas vuonna 2013 (kuva 1.). Kuva 1. Hyrynsalmen lainakannan kehitys

3 Hyrynsalmen kunnan lainakanta vuonna 2013 oli 2 743,1 euroa/asukas. Paikallista kehittämistä on tuettu ja tuetaan myös talousarviovuonna harkitulla, strategisella, kehittämishanketoiminnalla. Tärkeimpänä on edelleen ja työllisyyden edistäminen sekä yrittäjyyden tukeminen. Hyrynsalmen kunnan tuottamia palveluja joudutaan karsimaan suunnitelmakaudella, vaikka palvelutarve ei vähene väestön vähentyessä. Ikärakenteen vanhetessa muuttotappioalueelle tyypilliseen tapaan tulee toimenpiteiden keskiössä olemaan toimintojen vaikuttavuuden arviointi. Vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa hyviä työkaluja ovat hyvinvointikertomuksen laadinta, vuosittainen päivittäminen ja seuranta sekä sitä täydentävä itsenäinen vaikutusten arviointimenettely, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta lukien. Valtakunnallinen kuntarakenneuudistus Kainuun osalta päättyy kesällä 2015 ja selvittää omalta osaltaan kuntaliitosten tai rakennemuutosten taloudellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia. Ari Nurkkala 2

4 Sisällys Kunnanjohtajan katsaus 1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Hyrynsalmi alueena ja kuntana Kehittymisen lähtökohdat ja tulevaisuus Hyrynsalmen kunnan palvelustrategia ja elinkeinostrategia Organisaatio ja johtaminen Kuntakonsernin tavoitteet ja ohjaus Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma vuoteen Tulo- ja menoperusteet Henkilöstösuunnitelma Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi vuoteen Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Käyttötalouden yleiskuva Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vastuualueittain Investoinnit 62 LIITTEET: Liite 1 Avustukset vuonna 2015 Liite 2 Talousarvioasetelma Liite 3 Kiinteistö Oy Ahmahakan talousarvio ja taloussuunnitelma 2015 Liite 4 Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Liite 5 Asunto Oy Kiviöntaidon talousarvio vuodelle 2015 Liite 6 Vesi-Mega Oy:n talousarvio

5 1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Suomen kansantalouden lähes yhtämittainen yli 15 vuoden talouden kasvuputki taittui syksyllä 2008 eikä talous ole tämän jälkeen vakautunut. Valtion rahoitusalijäämä tulee jatkumaan koko suunnittelukauden, mikä heijastuu myös kuntatalouteen. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristivät kuntien taloutta jo vuonna 2012 ja erityisesti vuonna Sama kehitystrendi jatkuu myös vuonna 2015, ja sen ennustetaan jatkuvan aina vuoteen 2020 saakka. Suomen talouden rakenne ja väestön jatkuva ikääntyminen, erityisesti muuttotappioalueilla, heikentää myös aluetaloutta, mikä näkyy alueiden välisissä verotuloeroissa, joita valtionosuusleikkaukset kärjistävät. Talouskasvun pohja ja työllisyystilanne on siis epävakaa jatkossa erityisesti syrjäisillä, maaseutumaisilla alueilla. Tämä luo erittäin haasteellisen lähtökohdan myös Hyrynsalmen kunnan talouden kehitykselle ja talouden hallinnalle suunnittelukaudella Kunnissa on yleisesti reagoitu edellä mainittuun tilanteeseen veroja korottamalla. Hyrynsalmen kunta on nostanut tuloveroprosentin 21,75:een ja tarkentanut kiinteistöverotusta vuodelle 2014 ja pitää verotason muuttumattomana myös vuodelle Kuntapalvelut hoidetaan edelleenkin peruskunnan ja muun kuntakonsernin kanssa yhteistyössä. Positiivisia uutisia kuntamme talouteen tuovat tuulivoimahankkeet, joiden merkitys kuntamme verotulokertymään on kuntatalouden tasapainottamisen kannalta erittäin merkittävä. 4

6 1.2 Hyrynsalmi alueena ja kuntana Alue- ja väestö Hyrynsalmi on laaja (1520 km²), mutta väestöltään suhteellisen pieni ja harvaan asuttu (n. 1,8 asukasta/ maapinta-ala, km²) maaseutumainen kunta, joka kuuluu aluekehitykseltään erittäin haasteelliseen Kehys-Kainuun seutukuntaan ja Kainuun maakuntaan. Hyrynsalmi luokitellaan harvan asutuksensa perusteella kuntiin, jotka on saanut korotettua valtionosuutta vuoden 2011 alusta lähtien, mikä on helpottanut hieman kuntatalouden hallintaa. Hyrynsalmen väestöllinen kehitys ja suhteellinen taloudellinen kehitys on ollut maamme heikoimpia koko 2000-luvun ajan. Syntyvyys on ollut alhaisempi kuin kuolleisuus ja muuttotase negatiivinen, aina 1960-luvulta lähtien. Korkeasta työttömyydestä ja lähellä sijaitsevien opiskelupaikkojen vähäisyydestä johtuen ennen kaikkea nuoret ovat lähteneet alueelta. Koulutuspaikkojen puute ja yksipuolinen työpaikkarakenne ovat johtaneet nuorten muuttoliikkeen kautta suhteelliseen alhaiseen koulutusasteeseen ja väestön ikärakenteen vanhenemiseen. Hyrynsalmella oli vuoden 2013 lopussa asuntokuntaa, joista rivi- ja pientaloissa asuvien osuus oli 92 % ja vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus ,2 %. Työikäisten poismuuttoa pitää yllä Hyrynsalmella korkea työttömyys, joka on sitkeästi korkeammalla kuin Kainuussa keskimäärin. Väestön ikärakenne on Hyrynsalmella vanhusvoittoinen ja sairastavuus maan korkeimpia. Hyrynsalmen väestömäärä on ollut vähenevä jo yli 40 vuoden ajan, ja se on alle puolittunut 60-luvulta. Negatiivisen muuttotaseen lisäksi viimeisen 10 vuoden aikana Hyrynsalmella on kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden ollut lähes kaksinkertainen. Aivan viime vuosina muuton kautta menetettävä väestötappio on pienentynyt, mikä johtuu muuttoaktiivisten ikäluokkien pienenemisestä. Muuttoliikkeen kautta tapahtuva väestön menetys on suurinta vuotiaissa. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kunta saa juuri eläkeikään tulevassa tai tulleessa ikäryhmässä. Eläkkeensaajia Hyrynsalmella on noin 42 % väestöstä (koko maassa noin 24 %). Etenkin iäkkäämpien, yli 84-vuotiaiden, määrä kasvaa Hyrynsalmella suhteellisen nopeasti, mikä aiheuttaa myös jatkossa paineita erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille. Vuoden 2013 lopussa hyrynsalmelaisia oli Väestön muutokset ovat siis olleet suhteellisen suuria ja nopeita. Viimeisin tilastokeskuksen trendiennuste on Hyrynsalmen osalta aiempia ennusteita hieman valoisampi: se ennustaa väkiluvun vähenemisen hidastuvan pitkällä aikavälillä. Väkiluku lienee suunnittelukauden (vuoden 2017) lopussa noin Väestön ikärakenne vaikuttaa kunnan palvelurakenteeseen siten, että koulupalveluiden tarve vähenee ja vastaavasti vanhuspalvelujen tarve lisääntyy. Asukasluvun laskun lisäksi siis kunnan väestön ikärakenne muuttuu raskaammaksi (huollettavien määrä suhteessa huoltajiin, siis huoltosuhde oli vuonna 2012 Hyrynsalmella 2,11 ja koko maassa 1,32). Tämä muodostaa siis yleensä haasteellisen kehittämisympäristön ja myös vaativan kunnallisten palvelujen järjestämisympäristön. Aluerakenteen luonne myös muuttuu, kun väestö vähenee ja asutus edelleen erityisesti maaseutualueella harvenee. Tämä luo paineita erityisesti maaseutualueiden palvelujen järjestämiseen tehokkaasti. 5

7 Asutusrakenteen harvenemista on hieman kompensoinut vapaa-ajan rakentaminen. Kesämökkien lukumäärän ja matkailun kasvun ansiosta kaupallisten palveluiden tarve ja tarjonta alueella on säilynyt lähes entisellään. Kunta on itsekin tukenut kehitystä maan hankinnalla ja kaavoituksella. Esimerkiksi kesämökkien määrä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana noin kaksinkertaiseksi vuoden 2013 lopussa kunnassa oli 678 kesämökkiä, mikä on yli puolet kunnan asuntokunnista, joita oli Työvoima ja elinkeinorakenne Hyrynsalmen elinkeinorakennetta leimaa suhteellisen suuri alkutuotannon osuus, pieni jalostussektorin osuus ja suuri palvelujen osuus (erityisesti julkisten palvelujen osalta). Viime vuosina alueen työpaikkojen määrällinen taso (vuonna kappaletta ja vuonna kappaletta) on laskenut voimakkaasti. Hyrynsalmi on myös Suomen eteläisin poronhoitokunta, joten porotaloudella on alueelle sekä imagollista että tuotantotaloudellista merkitystä. Alueen työllistäjänä julkisilla palveluilla on erittäin korostunut rooli. Yhteiskunnallisissa palveluissa on noin kolmannes työvoimasta, joista valtaosa kuntasektorilla (kunta ja sote-kuntayhtymä). Tämä asettaa kunnalle erityisiä haasteita paikallisena työllistäjänä ja vastuullisena työllisyyden hoitajana. Työttömyys Kuntatalouteen ja aluekehitykseen vaikuttaa keskeisesti talouden kasvu ja sen seurausvaikutukset, kuten työttömyys. Kainuun työttömyysaste on ollut pitkään maakunnista maan korkeimpia ja Hyrynsalmen työllisyystilanne oli Kainuun huonoin kesällä Heinäkuussa 2014 Hyrynsalmen työttömyysaste oli 19,3, mikä tarkoitti 195 työtöntä työnhakijaa kunnassamme. Vastaavana ajankohtana Kainuun työttömyysaste oli 17,4. Tämä rakenteellinen epätasapaino pitää yllä jatkuvaa muuttotappiota sekä Hyrynsalmelta, että koko Kainuusta. Rakennetyöttömyys on siis säilynyt kunnassa suhteellisen korkeana, jopa lisääntynyt, huolimatta kunnan työllistämisponnisteluista sekä työvoimahallinnon aktiivisista toimista. Erilaisella kehittämishanketoiminnalla tuetaan kunnan elinkeinojen ja erityisesti matkailun kehittämistä. Yhdessä Puolangan kunnan kanssa on päätetty jatkaa myös työllistämis- ja koulutushanketta (Kotvanen päättyi helmikuussa 2014 ja Kullervo jatkaa siitä) aina vuoden 2015 kevääseen saakka, nyt Puolangan kunnan vetämänä. Kullervolle valmistellaan jatkohanketta toiminnan edellytysten jatkamiseksi. Syvenevä taantuma ja alueen edelleen vaikea rakennetyöttömyys asettaa siis Hyrynsalmen kunnan haasteelliseen asemaan työllisyyden hoidossa, koska paikalliset ja alueellisetkin työmarkkinat ovat pienet. Samanaikaisesti lisääntyvä kuntien kustannusvelvollisuus työttömyydenhoidossa sekä viime aikoina tapahtuneet alueelliset takaiskut, kuten Talvivaaran konkurssi, tekevät toimintaympäristöstä erityisen haastavan. 6

8 1.3 Kehittymisen lähtökohdat ja tulevaisuus Kainuussa katsotaan tulevaisuuteen huolestuneen odottavalla mielellä. Kaivosteollisuuden ympäristövaikutukset ovat olleet näkyvästi esillä ja Talvivaaran konkurssipesän ja valtion jatkotoimenpiteet ko. asiassa ovat edelleen auki. Myönteistä kehitystä odotetaan edelleen myös matkailussa ja ICT -alalla sekä metalliteollisuudessa erityisesti tuulivoimasektorilla. Ylä-Kainuun alueella matkailualalla Hyrynsalmen Ukkohallan matkailukeskus on alueen veturi. Matkailukeskus on piristysruiske erityisesti Hyrynsalmelle. Viime vuosina Ukkohallaan on investoitu mittavasti ja suunnitteluvuosilla investointitahti tulee olemaan edelleen vahva. Matkailukeskukseen on rakennettu lisää majoitus- ja palvelutiloja ja keila-rata. Suunnittelukaudella Ukkohallan MasterPlan suunnitelma päivitetään, sillä vanha suunnitelma on jo vanhentunut sen toimenpiteiden muututtua investoinneiksi. Positiivisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia, erityisesti maanrakennussektorille, aikaansaavat Hyrynsalmen kunnan alueelle sijoittuvat tuulivoimahankkeet, joiden merkitys kunnan asukkaiden työllisyyteen ja alueen kehittymiseen on merkittävä. Matkailun positiivisesta kehityksestä huolimatta väestökehitykseltään taantuva ja ikärakenteeltaan vanheneva sekä harvaanasuttu kunta on kehittymisympäristönä ja palvelujen tuottajana suunnittelukaudella entistä suurempien haasteiden edessä, koska kunnan taloudellinen liikkumavara pienenee ja samanaikaisesti tuulivoiman ja kunnan tervehdyttämistoimien (kiinteistöjen myynti) tulovaikutus viivästyy. Maakuntahallintokokeilun jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelut vievät yhä enemmän liikkumavarasta. Tästä johtuen peruskunnan palvelu- ja elinkeinostrategiaa joudutaan tarkistaman tulevana vuonna. Kesällä 2015 valmistuu myös Kainuun kuntarakenneselvitys, josta saattaa tulla käyttökelpoisia kehittämisehdotuksia kuntien välisen yhteistyön parantamiseksi tai kuntaliitosten toteuttamiseksi. Uusina työkaluina vuodelle 2015 otetaan käyttöön hyvinvointikertomus, joka on kunnan talousarviota täydentävä strateginen osuus ja jonka toimenpideehdotukset siirretään kohdittain talousarvioon ja toimintasuunnitelmiin, sekä inhimillisten- ja elinkeinovaikutusten arviointi lautakuntien, kunnanhallituksen ja valtuuston päätösten valmistelussa. Alueen kehittämistä (strategiaa) voidaan tarkastella seuraavan kuvan (2), Markku Sotaraudan alueen kilpailukyvyn viitekehyksen, avulla. 7

9 Infrastruktuuri Verkostoihin kuuluminen Instituutiot ja toimiva kehittäjäverkosto Luova jännite Asuin- ja elinympäristön laatu Yritykset Inhimilliset voimavarat Kuva 2. Kunnan kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Mallin mukaan siis alueen kilpailukyky koostuu toisiinsa liittyneistä elementistä, joista kuusi on eräänlaisia peruselementtejä, joiden välillä puolestaan on luova jännite. Lisäksi kilpailukykyyn vaikuttaa imago, joka muotoutuu kullekin alueelle ominaisella tavalla joko yhden tai useamman peruselementin varaan. Hyrynsalmella elementit ovat seuraavat: Infrastruktuuri on rakennettu aikoinaan noin 6000 asukkaalle - nyt hyrynsalmelaisia on 2575 ja ennusteiden mukaan vuoden 2020 tienoilla alle Tähän vetäytyvään kehitykseen liittyy kunnan kannalta suuria haasteita. Teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos on johtanut yleisellä tasolla infrastruktuurin ja erityisesti tilojen vajaakäyttöön. Kunnan osalta tilanne on myös hankala. Esim. koulukäytöstä vapautuneiden kiinteistöjen uusi, taloudellisesti mielekäs, käyttö on valtava haaste. Myös yhä harvaan asutumman maaseudun palvelutarpeet (esim. yksityisteiden hoito) eivät ole merkittävästi vähentyneet. Toisaalta vapaaajan asutuksen ja matkailua palvelevan infrastruktuurin rakentaminen on lisännyt aktiivisuutta. Yrityspohja on hitaassa muutoksessa. Alkutuotantoyritykset vähenevät edelleen hitaasti; jalostus on suhteellisen stabiilissa tilassa; ja yksityisissä palveluissa matkailusektori on ainut joka hivenen kasvaa, lähinnä Ukkohallaan tehtyjen investointien ansiosta. Kunnan oma (Ylä-Kainuun yhteistyötä ja EU-ohjelmia hyödyntävä) aktiivinen elinkeino- ja kehittämispolitiikka on välttämätön yrityspohjaa laajennettaessa. Inhimilliset voimavarat eli osaaminen on Hyrynsalmella ehkä parempi kuin koskaan, mutta alueellisessa vertailussa kunta leimautuu erityisesti tässä suhteessa heikoksi. Koulutustaso on alhainen, jolla selittyy myös sitkeä, työttömyyden luja ydin. Osaamisen vahvistaminen ja sitä kautta kilpailukyvyn lisääminen on erittäin suuri haaste Hyrynsalmelle. 8

10 Asuin ja elinympäristön laatu on Hyrynsalmen vahvuus, mutta vain mikäli paikalliset peruspalvelut kyetään säilyttämään. Uuden sosiaali- ja terveyskuntayhtymän palvelut ja yhteistyö palvelujen tuottamisessa on erittäin keskeisessä asemassa. Tällä osa-alueella kunnan vahva rooli liittyy keskeisimpien peruspalvelujen turvaamiseen ja joustavaan kaavoitukseen sekä loma- ja asuntotonttien tarjontaan. Myös kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien myynti läheltä palveluja on osa elinympäristön laadun kehittämisessä. Kehittäjäverkosto, jolla tarkoitetaan kaikkia alueellista kehittymistä tukevia tahoja kuten kunnan elinkeinotoimi, oppilaitokset, tutkimuslaitokset jne., on kunnassa ohut ja haavoittuva. Se rakentuu pääosin yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Kehittäjätahoihin liittyvää ongelmaa ei helpota seikka, että vahvasti osaamisen kehittämisen varaan rakennettu Kainuun ohjelmallinen alueiden kehittäminen keskittää resursseja Kajaanin seudulle. Tämä haastaa Hyrynsalmen tyyppiset syrjäiset ja monessa suhteessa supistuvat alueet verkostojen kautta tapahtuvaan yhteistyöhön. Yhteistyön avulla on turvattava myös yritysten kehittämispalvelujen ja aikuisten sivistys- ja harrastepalveluiden saatavuus Hyrynsalmella. Verkostoihin kuuluminen on Hyrynsalmen strateginen mahdollisuus. Sosiaalinen pääoma mahdollistaa verkostoihin kuulumisen. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisön jäsenten välistä kykyä toimia keskenään ja erityisesti luottamusta toisiinsa. Tarvitaan siis kykyä sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja vastavuoroisuuteen. Mitä enemmän alueella on hyviä, toimivia verkostoja, sitä enemmän sillä on sosiaalista pääomaa ja sitä paremmin tavoitteet voidaan saavuttaa. Verkostojen toiminta ja toimivuus sekä johtaminen korostuvat erityisesti palvelujen uudelleenjärjestelyissä ja erilaisessa yhteistyössä, myös kuntakonsernin sisällä. Luovaa jännitettä ja kiinnostavia tapahtumia kunnassa riittää, mutta miten käy kunnan aseman palvelukeskuksena, jos julkisia palveluja vielä nykyisestä menetetään. Keskeisessä roolissa kunnan kehittämisessä ja tilanteen hallinnassa tulee olemaan kuntatalous, joka on saatava mahdollisimman pian tasapainoon. Erittäin suuren epävarmuustekijän kuntataloudelle aiheuttaa valtionosuusuudistus, joka näyttää päivittyvän budjetointitasolla puolivuosittain. Yritysten kehittämisessä uuden tason saavuttamiseen tarvittavat kehittämispanokset on haettava kunnan ulkopuolelta, lähinnä toimija- ja hankeyhteistyön kautta. Kiinnostavat työpaikat, toimivat palvelut ja hyvä, vetovoimainen ympäristö parantavat kunnan mahdollisuuksia kehittyä edelleen. 1.4 Hyrynsalmen kunnan palvelustrategia ja elinkeinostrategia Kuntastrategian arvopohja ja kriittiset menestystekijät Hyrynsalmen kunnanvaltuusto linjasi vuoden 2013 keväällä arvot, joille Hyrynsalmen kunta perustaa toimintansa. Tärkeimmiksi toimintaa ohjaaviksi arvoiksi (arvoryhmät) priorisoitiin seuraavat: Yhteisöllisyys ja kaikista kuntalaisista huolehtiminen Elinvoimainen työelämä ja ympäristö Itsenäisyys ja yhteistyökykyisyys Omaleimaisuus ja ennakkoluulottomuus 9

11 Arvopohjan vaaliminen edellyttää onnistumista kehittämisresurssien strategisesti viisaassa suuntaamisessa. Kuntalain perusteella pienenkin kunnan itsehallinto on teoriassa suuri, mutta käytännössä pieni (valtion velvoitteet sekä ohjaus- ja valvonta selvityksen mukaan kunnilla laskettiin olevan keväällä 2013 noin 535 tehtävää). Hyrynsalmen kunnan kehittäminen on siis jatkuvaa strategiatyötä: kuntapalvelujen kehittämisessä ja mitoittamisessa; talouden hallinnassa; yhteistyön organisoinnissa; ja elinkeinojen kehittämisessä. Erityisenä painopisteenä tulevalla suunnittelukaudella on kuntatalous ja kuntayhteistyö. Tavoitteet ja kehittämisen painopisteet Visio vuonna 2016: Hyrynsalmi on elinvoimainen ja palveluja monipuolisesti kehittävä kunta, jolla on hyvät paikalliset peruspalvelut. Visio edellyttää, että Hyrynsalmen kunta on palvelu- ja kehittämisyhteisö, jossa luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio toimivat yhdensuuntaisesti ja tehokkaasti. Yhteistyötä tehdään strategisesti mielekkäiden kumppaneiden kanssa koko Kainuussa. Kuntalaisille tuotetaan kunnan, kuntakonsernin, naapurikuntien ja maakunnan yhteistyöllä lain edellyttämät peruspalvelut tehokkaasti. Hyrynsalmi tekee tulevaisuuttaan siten, että monipuoliset elämisen ja hyvinvoinnin edellytykset turvataan ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa. Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään seuraaviin painopisteisiin: Kunnan perustoiminnot sopeutetaan niihin taloudellisiin voimavaroihin, joita kunnalla on käytettävissä. Tämä edellyttää erilaisen yhteistyön tehostamista kaikessa palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä sekä tarvittavien rakenteellisten muutosten käsittelyä avoimesti kokonaisuuden etua tavoitellen. Erityinen painopiste talousarviovuonna on yhteistyön jatkaminen Puolangan kanssa ja tiivistäminen erityisesti Suomussalmen kanssa. Organisaation osaamista edistetään aktiivisesti yhdessä eri koulutusorganisaatioiden ja kehittäjätahojen kanssa. Kunta siis kehittää organisaationsa osaamista ja tukee näin oppivan organisaation syntyä, josta hyötyvät myös kuntalaiset siten, että palvelut tuotetaan sujuvasti. Henkilöstöstrategian lähtökohtana pidetään sitä, että henkilöstön määrää vähennetään luonnollisen poistuman kautta samassa suhteessa kuin kunnan palvelutarve muuttuu. Henkilöstön osaaminen turvataan työnantajan järjestämän teemakoulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen avulla. Kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen pyritään hyvinvointikertomuksen mukaisesti. Väestöstrategiaa toteutetaan elinkeino- ja palvelustrategian lisäksi huolehtimalla siitä, että kunta on kiinnostava asuinpaikka mm. kaavoituksellisin keinoin. Edellä mainitusta esimerkkinä Ukkohallan alueen vakituisen asumisen mahdollistaminen kaavallisin keinoin. Strategiaa tuetaan järjestämällä koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä sekä tukemalla erityisesti erilaisia nuorten hankkeita ja palkitsemalla hyrynsalmelaisia menestyjiä. Kunta pyrkii edistämään vapaa-ajan asumista ja roh- 10

12 kaisemaan myös paluumuuttoa Hyrynsalmelle sekä varautumaan siihen monipuolisella asumisvaihtoehto- ja tonttitarjonnalla. Kunnan tavoitteena on vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että kaikki lakisääteiset palvelut turvataan myös maaseudulla. Palvelujen käytännön järjestämisessä käytetään mahdollisimman paljon hyväksi myös tietoverkkojen ja tietoliikenteen mahdollisuuksia sekä yhteistyötä eri paikallisten toimijoiden kanssa. Myös laajakaistan kehittämisessä ollaan edelleen aktiivisesti mukana. Elinkeinostrategia Elinkeinostrategialla tuetaan kunnan arvoja ja kokonaisstrategiaa. Tavoitteena on, että Hyrynsalmella tehdään elinkeinojen kehittämisessä yhteistyötä strategisesti relevanttien kumppaneiden kanssa koko Kainuussa. Toiminta- ja kehittämisprosessit järjestetään siten, että monipuoliset paikalliset yritysten kehittämispalvelut ja -panokset turvataan. Tavoitteena siis on turvata toimivien kärkiyritysten kehittyminen ja mahdollistaa niiden yritysten kasvu, joilla on potentiaalia ja halua kasvaa sekä luoda uusia yrityksiä, työpaikkoja ja työmahdollisuuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään seuraaviin erityistavoitealueisiin: 1. Eri toimijoiden osaamista ja yhteistyötä edistetään aktiivisesti yhdessä eri koulutusorganisaatioiden, kehittäjätahojen ja alueen yrittäjien sekä uudistuneen työvoimahallinnon kanssa. 2. Elinkeinojen kehittämistavoitteena on menestyvän kärkiyritysten vahvistaminen ja pienyritystoiminnan kehittäminen sekä uusien yritysten synnyttäminen. Tätä kautta tavoitellaan työpaikkojen lisäämistä ja yritystoiminnalle suotuisan ilmapiirin luomista. Elinkeinojen kehittämistoiminnassa osallistutaan aktiivisesti Kainuun eri kehittämisohjelmien hyödyntämiseen ja erityisesti Ylä-Kainuun yhteistyöhön hanketoiminnassa. 3. Matkailu ja sitä tukevat toimialat ovat erityisenä painopisteenä. Matkailussa Hyrynsalmella on useita paikallisia vahvuuksia, joita kytketään osaksi Ukkohallan kehittyvää matkailukeskusta. Tärkeässä roolissa ovat myös tunnetut tapahtumat (mm. Suopotkupallon ja Umpihankifutiksen MM-kisat sekä suuret hiihtotapahtumat, myös vesihiihtoon liittyen). Tapahtumat ovat kunnan markkinointivahvuuksia. Kunnan missio on olla paikallisen elinkeinopolitiikan mahdollistaja, toimija ja koordinoija. Tavoitteena on tukea pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä osuvan kehittämispolitiikan, rahoitusjärjestelyjen ja erityisesti kehittämis- ja yrityshankkeiden keinoin. Erityisesti hanketoiminnan kautta turvataan kehittämisvaiheessa oleville yrityksille lähiyrityspalvelut, tilat ja edistetään osaavan työvoiman saatavuutta. Käytännössä elinkeinoyhteistyötä siis kehitetään tiiviimpään ja yhtenäisempään suuntaan. Hyrynsalmen kunta edistää aktiivisella elinkeinopolitiikalla metsien talouspotentiaalin aktivoimista. Suunnittelukaudella kunnan elinkeinotoimintoja kehitetään edelleen siten, että elinkeinoasioita hoidetaan operatiivisella tasolla seuraavasti: 1. Kunta, paikallinen yrittäjäjärjestö, TE-toimisto ja Kainuun alueen seudulliset yrityspalvelut -hanke sekä Kainuun Etu Oy: huolehtivat aloittavien 11

13 yritysten perusneuvonnasta, matkailusta, tapahtumien kehittämisestä ja yritysten strategisista kehittämishankkeista. 2. Ylä-Kainuu ja ELY-keskus sekä alueelliset yritykset: painopisteenä ovat erilaiset yhteistyöhankkeet ja uudentyyppiset neuvonta- ja kehittämispalvelut kasvuhakuisille yrityksille sekä markkinointiyhteistyö. Maakuntataso: kokoavana yhteistyökumppanina toimii Kainuun Etu Oy (toimialayhteistyö); ja Elävä Kainuu Leader -toimintaryhmä; muuta yhteistyötä tukevat erilaiset alueelliset sekä maakunnalliset ja valtakunnalliset hankkeet. 1.5 Organisaatio ja johtaminen Hyrynsalmen kunta on hakeutumassa erilaisiin verkostoihin ja yhteistyökonsortioihin lähinnä siitä syystä, että myös pienille kunnille on lakisääteisesti määrätty paljon tehtäviä ja velvoitteita ilman että niihin on osoitettavissa riittävästi resursseja. Pelkästään omien vapaaehtoisten palvelujen supistaminen ei riitä ratkaisuksi, vaan lisäksi on pystyttävä merkittävästi lisäämään tehokkuutta ja eri tehtävien ulkopuolista rahoitusta. Toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin on vastattu ja vastataan Hyrynsalmella kevennetyllä kuntaorganisaatiolla ja konserniyhteistyöllä sekä erilaisten verkostojen kautta tehtävällä yhteistyöllä. Kuntien palvelurakenne on edelleen erityisen tarkastelun kohde talousarviovuonna Kunnan organisaatio ja toiminnot jakautuvat luottamushenkilöorganisaatioon ja palveluorganisaatioon, joista jälkimmäisen toiminnallinen kehittäminen kohti joustavaa tiimiorganisaatiota on edennyt (osastojaosta huolimatta). Luottamushenkilöorganisaatioon kuuluvat, muutamien toimikuntien lisäksi (ks. seuraava kuva): Kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa korkeinta päätösvaltaa lähinnä budjetin kautta ja on tässä mielessä tärkein poliittinen toimija ja kunnan strategisten ja toiminnallisten resurssien linjaaja. Käytännössä kunnanvaltuuston rooli aktiivisessa, operatiivisessa toimijaverkostossa on kuitenkin vähäinen, ainoastaan puheenjohtajiston asema (mikäli he sitä käyttävät) voi nousta merkittäväksi. Keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta: Näillä lautakunnilla ei ole suurta roolia kunnan käytännön toimissa, mikäli ongelmia ei ilmene. Tarkastuslautakunta on kuitenkin kontrolloiva toimija ja sen rooli korostuu erityisesti taloudellisissa kriisitilanteissa. Kunnanhallitus: Kunnanhallituksen rooli poliittisessa päätöksenteossa ja toiminnassa on erittäin keskeinen. Kunnanhallitus valmistelee valtuuston esitykset ja lisäksi se käyttää poliittista ohjaus- ja toimeenpanovaltaa kunnassa. Kunnanhallitus voi myös ottaa käsittelyynsä ja ohjaukseensa monen tyyppisiä asioita näin halutessaan. Keskeisiä tehtäviä ovat konserniohjaus ja erilaisten avustusten suuntaaminen (ks. liite 1). Käytännössä kunnanhallitus ja sen puheenjohtajat ovat erittäin keskeisiä toimijoita kunnan poliittisen kentän ja virasto-organisaation välillä. Kunnanhallituksen jäsenten yhteistyökyky ja - kapasiteetti sekä heidän kompetenssinsa ovat tärkeä osa kunnan toiminnallista verkostoa, vaikka painotus ja rooli ovatkin poliittisia. 12

14 Sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta: Lautakuntien rooli on päättää teknisistä asioista ja valmistella toimintalohkonsa asioita hallitukselle. Niissä korostuu lautakuntien jäsenten paikallinen näkemys ja tekninen asiantuntemus sekä eri toimintojen ja toimenpiteiden vaikutusten ymmärrys kuntalaisiin. Hyrynsalmen kunnan palveluorganisaation muodostavat seuraavat osastot: hallintopalvelut (ml. maaseutu- ja elinkeinopalvelut), sivistyspalvelut ja tekniset palvelut (ks. seuraava kuva). Osastojen välisestä tehtäväjaosta päättää kunnanhallitus. Osastojen sisäisten vastuualueiden organisoinnista ja henkilöiden sijoittamisesta päätetään organisaation sisällä hallintosäännön ja osastojen johtosääntöjen mukaan (avainasemassa lähinnä kunnanjohtaja). Organisaation edelleen madaltaminen ja kaikkien toimintaprosessien kehittäminen kohti tiimimäistä ja verkostomaista toimintatapaa on organisaatiossa parhaillaan käynnissä, erityisesti esimiestyön osalta (ks. seuraava kuva). KUNNNANVALTUUSTO (21) Keskusvaalilautakunta (5) Tarkastuslautakunta (5) KUNNANHALLITUS (10) Kunnanjohtaja Ympäristölautakunta (7) Sivistyslautakunta (7) Tekniset palvelut Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Kuva 2. Hyrynsalmen kunnan organisaatio Kuntaorganisaation keskeisen toiminnallisen osan muodostaa kunnanvirasto, jossa kunnanjohtajalla ja osastopäälliköillä sekä itsenäisessä johtavassa asemassa olevilla viranhaltijoilla on erittäin keskeinen rooli palvelujen tuottamisessa ja tuotteistamisessa. Johtosäännöillä ja kunnan hallintosäännöillä on delegoitu päätös- ja toimintavaltaa johtaville virkamiehille, jotka tekevät päätöksiä ja panevat niitä toimeen virkavastuulla. Tämän takia yksittäisten virkamiesten ja johtoryhmän toiminta ja kompetenssi ovat erittäin ratkaisevia eri toimintojen ja kaikkien kunnan palveluprosessien sujumisen kannalta. Päätösten toimeenpanosta ja viestinnän selkeydestä sekä sujuvuudesta vastaa johtoryhmä. Esimiestyön rooli korostuu jatkuvassa muutospaineessa olevassa organisaatiossa. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään tulevina vuosina säästötoimien onnistumiseen (talouden tasapainottamisohjelman päivittämisen kautta) ja koko konsernin ohjaukseen sekä sisäiseen valvontaan. Tulevana vuonna käynnistetään hallinnollisten ohjeiden ja sääntöjen päivitys sekä tarkastellaan organisaatiorakenne tarvetta vastaavaksi. 13

15 1.6 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohjaus Kunnalla on myös tärkeä edunvalvonnan ja yhteistyön koordinoinnin rooli konsernin ohjauksessa. Kunnan omat yhtiöt ovat kuntakonsernin ydintä, tärkeimpiä kunnan ohjattavia toimijoita. Aidon konserniohjauksen ulkopuolella on keskeisin kunnan palvelujen tuottaja, maakunnalliset kuntayhtymät, jotka toimivat omalla poliittisella järjestelmällään. Lisäksi palo- ja pelastustoimi toimii maakunnallisena organisaationa, osana Kajaanin kaupungin organisaatiota; ja jätehuoltokuntayhtymä omana kuntayhtymänään. Kunnan operatiivinen organisaatio on myös verkosto. Johtavat virkamiehet muodostavat siis linkkejä omaan poliittiseen organisaatioon, eri sektoriviranomaisiin ja toimijoihin sekä yksityisiin yrityksiin (palvelujen toimittajat) erityisesti alue- ja maakuntatasolla. Lisäksi he ovat erittäin keskeisiä toimijoita yksityisen ja julkisen sektorin välillä, koska kunnat myös ostavat palveluita yksityiseltä sektorilta ja muilta julkisilta organisaatioilta (esim. maaseutuhallinto Puolangan kunnalta vuoden 2012 alusta). Hyrynsalmen kunta on perustanut myös omia yhtiöitä, joihin on siirretty kunnalle perinteisesti kuuluvia palveluita (vesi ja lämpö; asuminen/asuinkiinteistöt valtaosin). Seuraava taulukko sisältää vuoden 2015 tilanteessa konserniin sisältyvät yhteisöt (7 kpl). Alla on käsitelty kunnan omistamien yhteisöjen toiminnalliset tavoitteet ja talous vuodelle (Osuudet kuntayhtymissä ovat suhteellisen pieniä, joten ne on jätetty tässä yhteydessä tarkemmin käsittelemättä.) Siis kuntakonsernin kannalta keskeisimmät ovat Ahmahaka Oy, Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalo ja Vesi-Mega Oy, jotka on syytä tarkastella tässä yhteydessä erikseen (ks. myös liitteet 3-6). Taulukko 1. Hyrynsalmen kunnan konserni. Hyrynsalmen kunta Tytäryhteisöt Yhdistelty (kpl) Omistusosuus Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Asunto Oy Kiviöntaito 100 % Kt Oy Ahmahaka 100 % Kt Oy Hyrynsalmen virastotalo 100 % Muut yhtiöt 1 Vesi-Mega Oy 100 % Kuntayhtymät 3 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 3,98 % Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 3,84 % Kainuun liitto Yhteensä 7 Hyrynsalmen kunnan konserniohjeet päivitetään vuoden 2015 aikana. 14

16 Kiinteistö Oy Ahmahaka Kiinteistö Oy Ahmahakan tehtävänä on vuokrata suoraan omistamiaan asuinhuoneistoja 229 kpl ja kehittää asumispalveluja Hyrynsalmen kunnan alueella. Strategiset tavoitteet vuoteen 2017 Tavoitteena on vuokrattavien asuntojen määrän suhteuttaminen vastaamaan kysyntää ja yhtiön talouden tervehdyttäminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää n. 50 asunnon myyntiä loma-asunnoiksi tai asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia ja vuokrien vuosittaista korottamista vastaamaan hoito- ja rahoituskuluja. Toiminnalliset tavoitteet 2015 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas vuokraustoiminta yhteistyössä kunnan ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Toimenpiteet 2015 Yhtiö vuokraa kohtuuhintaisia asuntoja. Vuokria korotetaan 2.5 prosentilla, paitsi Väisälän rivitalon vuokria ei koroteta. Yhtiön taloudellista tilannetta tervehdytetään myymällä Asunto Oy Hyrynsalmen Linnala (asuntoja 10 kpl). Vuokraasuntoihin ei suunnitella peruskorjauksia vuoden 2015 aikana mutta asuntoihin tehdään vuokralaisen muuton yhteydessä tapahtuvia ns. pintaremontteja. Resurssit 1. osa-aikainen (50 %) toimitusjohtaja ostopalveluina 2. koko-aikainen toimistosihteeri 3. tekninen isännöitsijä ostopalveluina 4. sosiaalinen isännöitsijä ostopalveluina 5. siivooja (kokoaikainen) ja siivooja (5 %) Liikevaihdoksi on arvioitu n euroa ja tulokseksi n Tilinpäätös 2013: Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli ,90 euroa ja voitto oli ,72 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli ,02 euroa ja oma pääoma ,98 euroa. (Kiinteistö Oy Ahmahakan talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2015 liitteenä 3). Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalo Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon tehtävänä on vastata kiinteistön (3924 m²) kunnossapidosta ja tarjota kohtuuhintaisella vastikkeella tiloja omistajiensa käyttöön. Strategiset tavoitteet vuoteen 2017 Strategisena tavoitteena on pitää Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon talous hyvässä kunnossa. 15

17 Toiminnalliset tavoitteet 2015 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas kiinteistönhallinta. Tavoitteena on pitää vuokralaiset omistajien hallitsemissa tiloissa. Toimenpiteet 2014 Vastikkeita korotetaan vuodelle 2015 n. 7 prosenttia. Käyttövesiverkostoa saneerataan tarvittaessa ja kiinteistön hulevesijärjestelmää pyritään uusimaan etupihan osalta vuoden 2015 aikana. Resurssit osa-aikainen toimitusjohtaja kiinteistönhoitaja siivouspalvelut (ostopalveluina) Liikevaihdoksi on arvioitu euroa ja tulokseksi n euroa vuodelle Tilinpäätös 2013: Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli ,75 euroa ja voitto oli ,22 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli ,80 euroa ja oma pääoma ,06 euroa. (Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon taloussuunnitelma ja talousarvio 2015 liitteenä 4). Asunto Oy Kiviöntaito Asunto Oy Kiviöntaidon tehtävänä on vastata neljän asuinhuoneiston kunnossapidosta ja tarjota kohtuuhintaisella vastikkeella tiloja omistajiensa käyttöön. Strategiset tavoitteet vuoteen 2017 Strategisena tavoitteena on pitää Asunto Oy Kiviöntaidon talous hyvässä kunnossa. Toiminnalliset tavoitteet 2015 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas kiinteistönhallinta. Tavoitteena on pitää vuokralaiset omistajien hallitsemissa tiloissa. Toimenpiteet 2015 Vastikkeita ei koroteta talousarviovuodelle. Kiinteistössä tehdään vain välttämättömimmät korjaukset. Resurssit osa-aikainen isännöitsijä kiinteistönhoitaja (ostopalveluina) Liikevaihdoksi on arvioitu euroa ja tulokseksi euroa vuodelle

18 Tilinpäätös 2013: Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli euroa ja voitto oli 13,30 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli 1 238,68 euroa ja oma pääoma ,69 euroa. (As Oy Kiviöntaidon talousarvio vuodelle 2015 liitteenä 5). Vesi-Mega Oy Perustehtävät Yhtiön perustehtävät ovat seuraavat: vesi- ja lämpöhuoltopalveluiden tuottaminen Hyrynsalmen kunnan taajamassa ja Ukkohallan kaava-alueella, kaukolämmön tuotanto ja jakelu mahdollisimman vähin häiriöin, lämmöntuotantoon pyritään käyttämään pääasiassa edullisia biopolttoaineita ja toimittaa puhdasta laadukasta talousvettä ja puhdistaa taajamien jätevedet myönnettyjen lupaehtojen mukaisesti mahdollisimman vähin häiriöin. Lämpölaitostoiminnan suurimmaksi haasteeksi on muodostumassa suurten kiinteistöjen tyhjilleen jäänti ja sitä kautta myyntitulojen pieneneminen. Yhtiö on varautunut haasteeseen rakentamalla verkostoja alueille, missä kiinteistöt on liitettävissä kohtuullisilla kustannuksilla kaukolämpöverkostoon. Vesilaitostoiminnan suuria haasteita ovat jätevesien puhdistuksen kovenevat vaatimukset. Yhtiö on jättänyt Kainuun ELY-keskukselle uuden jätevesien johtamislupahakemuksen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Nähtäväksi jää mitä vaatimuksia uusi lupa edellyttää. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2015 Kaukolämpöverkkoa on Hyrynsalmella laajennettu aktiivisesti viimeiset 11 vuotta. Kaukolämpöverkon runkolinjat on rakennettu. Jatkossa kaukolämpöverkkoon liitetään ainoastaan yksittäisiä omakotitaloja. Kesän 2015 aikana Vonkan asemakaava-alueelle on rakennettava vesi- ja viemäriverkostoa. Verkoston rakentaminen kohdistuu pääsääntöisesti UPM:n omistamiin rakennuspaikkoihin. Liittymismaksut kattanevat rakennuskustannukset jonkin ajan kuluessa. Yhtiön liikevaihto oli viimeksi vahvistetulta tilikaudelta (2013) ja liikevoitto poistojen jälkeen Suunnitelman mukaiset poistot olivat Vuoden 2015 liikevaihtotavoite on ja tulostavoite Vieras pääoma vuoden 2013 lopussa on noin Yhtiö käytti investointeihin vuonna 2013 noin Yhtiö on investoinut yhdeksän vuoden aikana noin 2,05 milj. euroa. (Vesi-Mega Oy:n talousarvio 2015 on liitteenä 6.) 17

19 2 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma vuoteen Tulo- ja menoperusteet Viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen (2013) mukaan Hyrynsalmen kunnalle on kertynyt euroa alijäämää. Tarkasteluhetkellä (marraskuu) kunnan tulos on noin euroa ylijäämäinen ja mikäli merkittäviä muutoksia ei loppuvuoden 2014 aikana ilmene, ei kumulatiivisen alijäämän määrä lisäänny. Valtionosuusjärjestelmän muutosten myötä (valtionosuuksien leikkaukset) sekä verotulokertymän trendin ja ennusteen heikkenemisen myötä kunnan alijäämien kattamisvelvoite on muuttunut aikaisempaa haastavammaksi. Näin ollen kunnanvaltuusto käsittelee myös erillisen talouden tasapainottamisohjelman vuoden 2015 alkupuoliskolla. Ohjelma ulottuu vuoteen 2020 saakka, jolloin taloudellinen tasapaino on saavutettava. Kunnan taloudellinen liikkumavara on ollut pieni ja tilanteen korjaamiseksi ja tervehdyttämiseksi on vuosittain ollut syytä ottaa käyttöön uusia keinoja kunnan omien kustannusten pienentämiseksi, maakunnan sote-maksuosuuden jatkuvasti kasvaessa. Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuoteen 2017 on laadittu käyttäen 21,75 prosentin suuruista tuloveroprosenttia. Hyrynsalmen kunnan vuoden 2015 kiinteistöveroprosenteiksi on määrätty: - yleinen 1,00 % - vakituinen asuinrakennus 0,55 % - muut asuinrakennukset 1,15 % - voimalaitosrakennukset 2,85 % - yleishyödyllinen yhteisö 0,40 % - rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % Seuraava asetelma kuvaa rahoituksen tuloslaskelman. 18

20 Rahoitusosan tuloslaskelma (TS) Hyrynsalmen kunta TP 2013 TA 2014 TA 2015 EUR EUR EUR Muutos % MTA 2014 / TP 2013 Muutos % TA 2015 / MTA 2014 VEROTULOT Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteistöveron tuotosta VALTIONOSUUDET Yleinen valtionosuus Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva vo tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE RAHASTOJEN LISÄYS TAI VÄHENNYS Rahastojen lisäys Rahastojen vähennys TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suunnitelmakauden taloussuunnittelua vaikeuttavat erityisesti useiden hallintovalitusten aiheuttamat viivästykset, tulonmenetykset sekä päätösten myötä tulevat mahdolliset lisäkustannukset, joita talousarviovaiheessa on erittäin vaikea ennakoida. 2.2 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstö on kunnan keskeisin resurssi palveluja tuotettaessa. Toisaalta se on myös keskeisin kustannustekijä. Erityisesti vuosina vähennettiin vakinaista henkilökuntaa luonnollisen poistuman kautta, joka näkyy myös kuluvan vuoden ja vuoden 2015 henkilöstön määrässä (ks. taulukko 2). Kunta työllistää myös opiskelijoita kesätöihin (noin 40) ja työllistämisen kautta keskimäärin 20 henkilötyövuotta. Nämä luvut eivät näy alla olevassa taulukossa. Kunnan henkilöstö lienee siis kokonaisuudessa keskimäärin noin 100 henkilötyövuotta. Hyrynsalmen kunnan henkilöstöasioita käsittelee ja koordinoi vuonna 2014 perustettu henkilöstötoimikunta. Vuonna 2015 valmisteltava päiväkoti-investointi aiheuttaa omat muutostarpeensa päivähoidon henkilöstösuunnitelmaan. 19

21 Taulukko 2. Henkilöstösuunnitelma HENKILÖSTÖSUUNNITELMA KUNNANHALLITUS TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnanjohtaja Hallintopalvelut Hallintosihteeri Toimistosihteeri Elinkeinotoimi- ja matkailutoimi sekä maaseutupalvelut Kehityspäällikkö KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ SIVISTYSLAUTAKUNTA TS 2015 TS TS 2017 Sivistyspalvelut Nivan koulun rehtori/sivistyspalv. päällikkö Toimistosihteeri 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 1,8 1,8 1,8 Päivähoito Päivähoidonohjaaja Perhepäivähoitaja (Ryhmikset) Perhepäivähoitaja omassa kodissa (määräaikainen) Lastentoiminnanohjaaja Yhteensä Perusopetus Lehtori 6,3 6,3 6,3 Luokanopettaja Erityisopettaja Erityisluokanopettaja Tuntiopettaja (määräaikainen) Tuntiopettaja, erityisopetus Toimistosihteeri Kouluavustaja (Moisiovaara, Niva, Isto ja erityisop. henk.koht.) Yhteensä 26,3 24,3 24,3 Kansalaisopisto Toimistosihteeri 0,2 0,2 0,2 Tuntiopettaja yli 16 vt. (määräaikainen) Yhteensä 0,2 0,2 0,2 Kirjasto Kirjastovirkailija Kirjastotoimenjohtaja Yhteensä Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikasihteeri Nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö Yhteensä SIVISTYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 47,3 45,3 45,3 20

22 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TS 2015 TS 2016 TS 2017 Hallinto Kunnanrakennusmestari Rakennustarkastaja Palveluesimies Asuntosihteeri Toimistosihteeri Yhteensä Liikunta- ja yleiset alueet Urheilualueiden hoitaja 0,75 0,75 0,75 Ajoharjoitteluradan hoitaja 0,25 0,25 0,25 Yhteensä Kiinteistöt Talonmies/kiinteistönhoitaja Rakennusalan yleismies 0,2 0,2 0,2 Yhteensä 4,2 4,2 4,2 Konevarikko Autonkuljettaja Koneenkuljettaja 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 2,8 2,8 2,8 Ruoka- ja siivoushuolto Ravitsemustyönjohtaja Ravitsemustyöntekijä 5,5 5,5 5,5 Laitosapulainen Siivooja Yhteensä 12,5 12,5 12,5 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 25,5 25,5 25,5 KOKO KUNTA YHTEENSÄ 77,8 75,8 75,8 2.3 Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi vuoteen 2020 Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Ja jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Talousanalyysin mukaan ankaralla menoleikkauksella ja -kurilla ja veroprosentin korottamisella talous nousi ylijäämäiseksi jo vuonna 2009 ja reilusti ylijäämäiseksi Tämän jälkeen tilanne kuitenkin heikkeni, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymä ajautui talousvaikeuksiin, jotka ovat jatkuneet tähän saakka ja jatkuvat myös talousarviovuonna 2014, mutta voivat hieman hellittää suunnittelukauden lopulla, mikäli päivitettävä säästöohjelma viedään täytäntöön ja tarvittavat rakenteelliset muutokset kyetään tekemään. (ks. taulukko 3). Ongelmana on ollut heikko maksuvalmius ja se, että vuosikate ei riitä edes ylläpitoinvestointeihin. 21

23 HYRYNSALMI Taulukko 3. Talouden kehitys ja ohjeellinen painelaskelma (huom. vuosi 2014 on tässä taulukossa tavoitteellinen). TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TULOSLASKELMA Asukasluku Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkokulut VUOSIKATE /asukas Poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-) tai väh.(+) Tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Talouden tervehdyttämisen edellytyksenä on, että kunnan kulurakennetta leikkaamalla, tai vastaavasti tuloja lisäämällä, talouden vuosittainen ylijäämä pystytään toteuttamaan suunnitelmavuosilla siten, että yllä esitetyn ohjeellisen painelaskelman kertynyt alijäämä vuonna 2020 on kuoletettu. Talouden pitkän aikavälin kehitystä käsitellään erillisessä vuodenvaihteen jälkeen laadittavassa tasapainotusohjelman päivityksessä. Laadittavan erillisen tasapainotusohjelman lähtökohtana on, että siinä määriteltyjä rakenteellisia muutoksia viedään suunnittelukaudella aktiivisesti täytäntöön. Tämä tarkoittaa, että sote-menojen on pysyttävä suunnitellulla tasolla (n. 3 %:n nimelliskasvu), muuten se lisää entisestään leikkauspaineita peruskuntaan. Ja että kunnassa kyetään toimeenpanemaan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavia rakenteellisia muutoksia, esim. kiinteistöjen myynnit, hallinnollisista valituksista huolimatta. Osana ko. toimenpiteitä talousarvioon on sisällytetty jo tässä vaiheessa kaikkia hallintokuntia koskeva tavoite vähentää lomapalkkavelkaa euroa vuonna

24 2.4 Tulos- ja rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma on esitetty asianomaisessa talousarviokohdassa tarkasti vain talousarviovuoden osalta. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan tulos- ja rahoituslaskelmilla. Kunnan tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin (on 0,3 M alijäämäinen). Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan. Vuoden 2015 investoinnit rahoitetaan täysin lainanotolla. Positiivista on, että toimintakulujen kokonaiskasvu on onnistuttu taittamaan huolimatta Kainuun sote-kuntayhtymän menojen kasvusta. 23

25 Kunnan tuloslaskelma (TS), ulkoiset tilit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TOIMINTATUOTOT EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT EUR EUR EUR josta jäsenkunnilta EUR EUR EUR MAKSUTUOTOT EUR EUR EUR TUET JA AVUSTUKSET EUR EUR EUR MUUT TOIMINTATUOTOT EUR EUR EUR Vuokratuotot EUR EUR EUR Muut toimintatuotot EUR EUR EUR VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT EUR EUR EUR HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN EUR EUR EUR Palkat ja palkkiot EUR EUR EUR Henkilösivulut EUR EUR EUR PALVELUJEN OSTOT EUR EUR EUR Asiakaspalvelujen ostot EUR EUR EUR Muiden palvelujen ostot EUR EUR EUR josta maakunta-kuntayhtymältä EUR EUR EUR AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT EUR EUR EUR AVUSTUKSET EUR EUR EUR MUUT TOIMINTAKULUT EUR EUR EUR VUOKRAT EUR EUR EUR Muut toimintakulut EUR EUR EUR TOIMINTAKATE EUR EUR EUR VEROTULOT EUR EUR EUR VALTIONOSUUDET EUR EUR EUR RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT EUR EUR EUR Korkotuotot EUR EUR EUR Muut rahoitustuotot EUR EUR EUR Korkokulut EUR EUR EUR Muut rahoituskulut EUR EUR EUR VUOSIKATE EUR EUR EUR POISTOT JA ARVONALENTUMISET EUR EUR EUR Suunnitelman mukaiset poistot EUR EUR EUR Arvonalentumiset SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS EUR EUR EUR POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) EUR EUR EUR VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) RAHASTOJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ EUR EUR EUR TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT, % VUOSIKATE / POISTOT, % VUOSIKATE/ASUKAS 6 EUR / AS 67 EUR / AS 202 EUR / AS KERTYNYT YLI-/ALIJÄÄMÄ EUR EUR EUR Asukasluku vuoden lopussa AS AS AS 24

26 Kunnan rahoitusosa (TS) TP 2013 TA 2014 TA 2015 TOIMINNAN RAHAVIRTA EUR EUR EUR Vuosikate EUR EUR EUR Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät EUR EUR EUR INVESTOINTIEN RAHAVIRTA EUR EUR EUR Investointimenot EUR EUR EUR Rahoitusosuudet investointimenoihin EUR EUR Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot EUR EUR EUR TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA EUR EUR EUR RAHOITUKSEN RAHAVIRTA EUR EUR ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset LAINAKANNAN MUUTOKSET EUR EUR EUR Pitkäaikaisten lainojen lisäys EUR EUR EUR Pitkäaikaisten lainojen vähennys EUR EUR EUR Lyhytaikaisten lainojen muutos EUR OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET EUR VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN EUR EUR EUR Rahavarat EUR EUR EUR Rahavarat EUR EUR EUR Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä EUR EUR Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv

27 3 Käyttötalous 3.1 Käyttötalouden yleiskuva Seuraavassa taulukossa on esitetty budjettivertailu tulosyksiköittäin. Taulukon avulla on mahdollista vertailla tulosyksiköitä ja niiden talouskehitystä. 26

28 Vertailu tulosyksiköittäin Tulosyksikkö TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % KÄYTTÖTALOUS , Keskusvaalilautakunt , Vaalitoiminnat , Vaalit , Kunnanvaltuusto , Kunnanvaltuusto , Kunnanvaltuusto , Tarkastuslautakunta , Tarkastustoimi , Tarkastustoimi , Kunnanhallitus , Kunnanhallitus , Kunnanhallitus , Kunnanhallinto , Maakuntahallinto , Hallintopalvelut , Henkilöstöpalvelut , Elinkeino-ja matkail , Aluekehitysraha , Työllistäminen , Maaseututoimi , Sivistyslautakunta , Sivistystoimi , Sivistyspalvelut , Päivähoito , Perusopetus , Kansalaisopisto , Kirjasto , Kulttuuripalvelut , Vapaa-aikapalvelut , Ympäristölautakunta , Tekninen- ja valvont , Tekninen-ja valvonta , Valvonta,kaavoitus j , Liikenneväylät , Liikuntapaikat ja yl , Kiinteistöt , Konevarikko , Ruoka- ja siivoushuo ,8 27

29 3.2 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vastuualueittain KESKUSVAALILAUTAKUNTA Eduskuntavaalit ovat vuonna TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,3 TUET JA AVUSTUKSET Tulosyksikkö Keskusvaalilautakunta TOIMINTATUOTOT ,3 HENKILÖSTÖKULUT ,7 PALVELUJEN OSTOT ,2 AINEET, TARVIKKEET J ,7 MUUT TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,1 VUOSIKATE ,1 TILIKAUDEN TULOS ,1 TULOSLASKELMA ,1 KUNNAN TULOSLASKELMA ,1 KUNNANVALTUUSTO Valtuuston perustehtävänä on kuntalain 13 :n mukainen päätöksenteko. Valtuustolla on kokonaisvastuu koko kuntakonsernin toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja tavoitteiden asettamisesta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Valtuusto päättää kunnan kehittämis- ja palvelustrategioista ja seuraa niiden toteutumista. Kunnan toiminta ja talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana siten, että valtuustoja suunnitelmakauden lopussa vuosikate kattaa poistot. Valtuusto arvioi ja seuraa kunnan palvelujen tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää, että talousarvioseurannan lisäksi hallintokunnat laativat valtuustolle katsauksia palvelutuotannostaan ja arvioivat osaltaan talousarvion toteutumista. 28

30 Tulosyksikkö Kunnanvaltuusto TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % HENKILÖSTÖKULUT ,3 PALVELUJEN OSTOT ,9 AINEET, TARVIKKEET J ,6 MUUT TOIMINTAKULUT -51 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,4 VUOSIKATE ,4 TILIKAUDEN TULOS ,4 TULOSLASKELMA ,4 KUNNAN TULOSLASKELMA ,4 TARKASTUSLAUTAKUNTA Kunnanvaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty Kuntalain 9. luvussa ja kunnanvaltuuston hyväksymässä tarkastussäännössä. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tulosyksikkö Tarkastuslautakunta TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT TOIMINTATUOTOT TA suun.vuosi, % HENKILÖSTÖKULUT ,0 PALVELUJEN OSTOT ,9 AINEET, TARVIKKEET J ,0 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,3 VUOSIKATE ,3 TILIKAUDEN TULOS ,3 TULOSLASKELMA ,3 KUNNAN TULOSLASKELMA ,3 29

31 KUNNANHALLITUS Perustehtävät ovat seuraavat: 1. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Erityisesti huomioidaan kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen hallinnon ja taloudenhoidon valvonta. 2. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen ja eri yhteisöihin valittujen kunnan edustajien välistä informaatiota ja tiedonkulkua parannetaan. 3. Kunnanhallitus valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat ja panee valtuuston päätökset täytäntöön, lukuun ottamatta tarkastuslautakunnalle kuuluvia asioita. 4. Talouden tasapainottamiseksi tehtyjen päätösten toteutumista seurataan ja näistä poikkeamisiin puututaan. 5. Palvelutuotannon kehittämistä ja niihin liittyviä projekteja valvotaan ja tarvittavia kehittämishankkeita käynnistetään. Hallintoa johtaessaan kunnanhallitus valvoo ja yhteen sovittaa myös muiden toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaa. 6. Kunnan työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa edistäviä projekteja valvotaan. Projektit raportoivat toiminnastaan kunnanhallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Kunta osallistuu määrärahojen puitteissa projekteihin, joista on katsottava olevan kunnalle hyötyä. Suunnittelukauden strategiset tavoitteet Kunnan arvot ja strategiset tavoitteet sekä kehittämisen painopisteet on käsitelty luvussa 1.4. Tämän lisäksi on syytä korostaa kunnanhallituksen roolia konserniohjauksessa ja edunvalvonnassa. Talousarviovuonna korostuu edelleen kuntarakenneselvitys. Resurssit Kunnanhallituksen kautta käytetään suurin osa kunnan resursseista. Ylivoimaisesti suurin osa kuluu sote-palvelujen ostoon. Suoraan kunnanhallituksen alaisena työntekijänä toimii ainoastaan kunnanjohtaja; vaikka hallituksen ohjauksessa toimivat myös hallinto- ja henkilöstöpalvelut, elinkeino- ja maaseututoimi sekä työllistäminen (ks. seuraava kuva ja taulukot). 30

32 Kuva 3. Kunnanhallituksen alainen toiminta. Kunnanhallitus Kunnanhallitus Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Elinkeino- ja matkailutoimi Aluekehitysraha Työllistäminen Maaseututoimi Kunnanhallinto Maakuntahallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinohallinto Projektien kuntaosuudet Tukityöllistäminen Kunnallisverotus Yhteistyötoimikunta Matkailun markkinointi Kunnan hallinnoimat projektit Nuorten kesätyöt Ystävyyskunta -toiminta Työsuojelua /-kykyä ylläp.toiminta Tapahtumat Postinjakelu Työterveyshuolto Joukkoliikenne Kuel ja Varhe Nuorisovaltuusto Eläkevastuut Vanhusneuvosto Henkilöstötoimikunta Tulosyksikkö Kunnanhallitus TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,7 MAKSUTUOTOT 464 TUET JA AVUSTUKSET ,6 MUUT TOIMINTATUOTOT ,8 TOIMINTATUOTOT ,3 HENKILÖSTÖKULUT ,1 PALVELUJEN OSTOT ,4 AINEET, TARVIKKEET J ,3 AVUSTUKSET ,4 MUUT TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,9 VUOSIKATE ,9 TILIKAUDEN TULOS ,9 TULOSLASKELMA ,9 KUNNAN TULOSLASKELMA ,9 (Sis. tulosyksiköt: kunnanhallitus (kunnanhallinto ja sote-kuntayhtymä sekä Kainuun liitto), hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, elinkeino- ja matkailupalvelut, aluekehitysrahan ja työllistämisen.) 31

33 Tulosyksikkö Kunnanhallitus TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi TA suun.vuosi, % EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,0 PALVELUJEN OSTOT ,5 AINEET, TARVIKKEET J ,8 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,8 VUOSIKATE ,8 TILIKAUDEN TULOS ,8 TULOSLASKELMA ,8 KUNNAN TULOSLASKELMA ,8 (Sis. kunnanhallinnon, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kainuun liiton maksuosuudet.) Tulosyksikkö Kunnanhallinto TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi TA suun.vuosi, % EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,0 PALVELUJEN OSTOT ,4 AINEET, TARVIKKEET J ,8 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,8 VUOSIKATE ,8 TILIKAUDEN TULOS ,8 TULOSLASKELMA ,8 KUNNAN TULOSLASKELMA ,8 (Sis. kunnanhallinnon, kunnallisverotuksen, joukkoliikenteen, nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston.) 32

34 Kunnanhallituksen avustukset (ks. liite 1): yht Hyrynsalmen 4H-yhdistys Veteraaniasiaintoimikunta 500 Korpikansa seikkailee -testikiertue ja Kainuun urheilugaala 2015, 900 Kainuun liikunta ry Hyrynsalmen sotaveteraanit 500 Kylätoimikunnat 500 Hyrynsalmen hevosystävät ry Pikkupappilan leikkikenttä Muut pienet avustukset kotitalouksille Tulosyksikkö Maakuntahallinto TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT TOIMINTATUOTOT TA suun.vuosi, % PALVELUJEN OSTOT ,5 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,5 VUOSIKATE ,5 TILIKAUDEN TULOS ,5 TULOSLASKELMA ,5 KUNNAN TULOSLASKELMA ,5 (Sis. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kainuun liiton maksuosuudet) HALLINTO Hallintopalvelut Perustehtävät Hallintopalvelut turvaa kuntalaisille, luottamushenkilöille, vastuualueille ja viranomaisille oikean ja oikea-aikaisen tiedon keskus-, talous- ja henkilöstöhallinnosta. Lisäksi hallintopalvelut vastaa kunnanjohtajan tukena kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle valmisteltavista asioista sekä päätösten täytäntöönpanosta. Arvot Hyvä asiakaspalvelu, työn laadukkuus, toimiva ja työkykyä edistävä työyhteisö. Strategiset tavoitteet vuoteen 2015 Ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön ammattiosaamista lainsäädännön ym. säännösten ja ohjeiden vaatimalle tasolle. Lisäksi kehitetään valmisteluprosesseja sekä kunnan palveluja kokonaisvaltaisesti. Toiminnalliset tavoitteet 2015 Tuotetaan palvelut asiantuntevasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi kehitetään kunnan omaa palvelutuotantoa sujuvaksi ja palveluyhteistyötä kunnan ulkopuolisten tahojen kanssa (mm. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kun- 33

35 tayhtymä, Kainuun Liitto -kuntayhtymä, Kela, Työvoimahallinto, valtion muut paikalliset toimijat). Resurssit Hallintopalvelujen tehtäviä hoitavat hallintosihteeri ja kaksi toimistosihteeriä. Tulosyksikkö Hallintopalvelut TA 2015 KS 2014 TP 2013 EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,8 MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,6 PALVELUJEN OSTOT ,7 AINEET, TARVIKKEET J ,4 MUUT TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,4 Muut rahoituskulut, 0 MUUT RAHOITUSKULUT 0 RAHOITUSTUOTOT JA -K 0 VUOSIKATE ,4 TILIKAUDEN TULOS ,4 TULOSLASKELMA ,4 KUNNAN TULOSLASKELMA ,4 Henkilöstöpalvelut Perustehtävät Henkilöstöpalveluihin sisältyvät yhteistyötoimikunta, työsuojelu ja työkykyä ylläpitävä toiminta, työterveyshuolto sekä eläkevastuista laskutettavat KueL-maksuosuudet sekä eläkevastuut vanhoista ja siirtyneistä palvelussuhteista. Toiminnalliset tavoitteet v Henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuetaan. Vuonna 2013 kunnanhallituksen hyväksymää ja käyttöönotettua Hyrynsalmen kunnan aktiivisen tuen mallin perehdyttämistä työpaikoilla jatketaan. Onnistuessaan aktiivinen tuki: - lisää työhyvinvointia ja tuloksellisuutta - vähentää sairauspoissaoloja ja uudelleen sijoituksen tarvetta - pidentää työuria - ehkäisee työpaikkakiusaamista Aktiivinen tuki sisältää: - varhaista tukea työyksiköissä, 34

36 - tehostettua tukea silloin, kun ongelmien ratkaisuun tarvitaan useampia toimijatahoja, - paluun tukea pitkien sairauspoissaolojen jälkeen, - työterveysyhteistyön. Vuoden 2015 aikana saatetaan loppuun kunnan työpaikkojen riskien kartoitus ja arvioiminen. Kartoituksessa selvitetään työn ja toiminnan luonne siten, että huomioidaan riittävän järjestelmällisesti työstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Yhteistyötoimikunta, työsuojelu ja työkykyä ylläpitävä toiminta: Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistyöstä annetun lain (449/2007) mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla yhteistoimintaelin. Hyrynsalmen kunnassa yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta. Yhteistoiminta ja työsuojelun yhteistoiminta on Hyrynsalmen kunnassa yhdistetty yhteistyötoimikuntaan. Työterveyshuolto: Hyrynsalmen kunnan lakisääteiset työterveyshuollon palvelut ostetaan Kainuun Työterveys -liikelaitokselta KueL -maksuosuudet sekä eläkevastuu vanhoista ja siirtyneistä palvelussuhteista: Kustannuksiin sisältyy ne eläkemenoperusteiset maksut (v ), joita ei voida kohdistaa toimintaan (mm. ennen v eläkkeelle jääneet sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja lyhyissä työsuhteissa työskennelleet), josta henkilö on jäänyt eläkkeelle. Tulosyksikkö Henkilöstöpalvelut TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,9 TUET JA AVUSTUKSET ,4 MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,5 HENKILÖSTÖKULUT ,9 PALVELUJEN OSTOT ,5 AINEET, TARVIKKEET J ,3 MUUT TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,8 VUOSIKATE ,8 TILIKAUDEN TULOS ,8 TULOSLASKELMA ,8 KUNNAN TULOSLASKELMA ,8 35

37 Elinkeino- ja matkailutoimi Elinkeino- ja matkailutoimen tehtävänä on kehittää kunnan yritystoimintaa elinkeinostrategian mukaisesti. Tehtävä pitää sisällään: 1) yritysneuvonnan 2) matkailuneuvonnan 3) lomatonttien markkinoinnin 4) eu-hankkeiden valmistelun, neuvonnan, suunnittelun ja rahoituksen hankkimisen 5) kunnan elinkeinollisten hankkeiden hallinnoinnin 6) teollisuustilojen markkinoinnin ja vuokrauksen 7) elinkeinoasioiden valmistelun kunnanhallitukselle 8) toimitusjohtajapalveluiden tuottaminen Kiinteistö Oy Ahmahakalle ja Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalolle. Strategiset tavoitteet vuoteen 2017 Strategisena tavoitteena on tukea Ukkohallan kehittymistä ja turvata maa- ja metsätalouden ja teollisuuden nykyiset työpaikat. Matkailutulotavoite vuonna 2017 on 10 miljoonaa euroa ja matkailun työllistävyystavoitteena henkilötyövuotta (pitää sisällään myös lomarakentamisen työpaikat). Ukkohallan vuokrauskäytössä olevien vuodepaikkojen määrä kasvaa vähintään 150 vuodepaikalla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vähintään 30 lomahuoneiston rakentamista vuokrauskäyttöön. Toiminnalliset tavoitteet 2015 Toiminnallisena tavoitteena on myötävaikuttaa matkailuyritysten liikevaihdon ja työpaikkojen kasvattamiseen 0,5-2 prosentilla, jolloin Ukkohallan vuokrattavien vuodepaikkojen lukumäärä kasvaisi 30 paikalla ja käyttöasteet kasvaisivat -1 0,5 prosenttiyksiköllä. Toimenpiteet 2015 Tavoitteena on saada myytyä 5-10 lomatonttia. Kehittämishankkeita suunnitellaan ja hankitaan rahoitusta kysyntälähtöisesti ja mahdollisesti myös osa hankkeista toteutetaan itse. Myydään Asunto Oy Hyrynsalmen Linnalan huoneistoja. Resurssit Elinkeino- ja matkailutoimen työtehtäviä hoitaa kehityspäällikkö osa-aikaisesti. 36

38 Tulosyksikkö Elinkeino-ja matkailu TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,7 MAKSUTUOTOT 464 MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,6 HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,7 AINEET, TARVIKKEET J ,6 AVUSTUKSET ,5 MUUT TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,3 VUOSIKATE ,3 TILIKAUDEN TULOS ,3 TULOSLASKELMA ,3 KUNNAN TULOSLASKELMA ,3 Sisältää tulosyksiköt (ks. liite 1): - Elinkeino ja matkailu/hallinto (avustus kylätalo Iskun ylläpitoon ja SEO:n matkahuolto- ja infopalvelut) - Matkailun markkinointi tonttien markkinointi ja messuosaston hankkimiskulut - Tapahtumat Suopotkupallon MM-kisat Umpihankifutiksen MM-kisat Hallan akan hiihto Hallan akan vaellus Ukkohalla-Paljakka -hiihto Joulupipari Kainuun maakuntajuhla Ym. järjestöjen pienet tapahtumat Aluekehitysraha Aluekehitysraha (seuraava taulukko) sisältää kunnan yhteistyöhankkeiden kuntarahan maksuosuudet sekä Kainuun Etu Oy:n hallintokulut ja Elävä Kainuu LEADER ry:n hanke/hallintokulut sekä Kainuun Nuotta ry:n jätevesihankkeen neuvontatyön rahoitusosuuden

39 Tulosyksikkö Aluekehitysraha TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT 0 TA suun.vuosi, % TUET JA AVUSTUKSET ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,1 AINEET, TARVIKKEET J ,0 AVUSTUKSET ,2 MUUT TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,6 VUOSIKATE ,6 TILIKAUDEN TULOS ,6 TULOSLASKELMA ,6 KUNNAN TULOSLASKELMA ,6 Hankkeiden maksuosuudet Kainuun Etu Oy Ukkohalla-Paljakka starttihanke Kullervo-työllistämishanke Jatkohanke Kullervo-hankkeelle Maatilan työmäärä ja uudet tekijät -hanke Viitostien yhteismarkkinointihanke Kasvua Kainuuseen-Johdon ja henkilöstön kehittäminen -hanke Muut pienet hankkeet yht: Avustukset sisältää Kainuun Nuotta ry:n Kainuun jätevesihankkeen neuvontatyön rahoituksen (600 ), Kainuun Etu Oy:n hallinnointikulut ( ) sekä Elävä Kainuu LEADER ry:n hallinnointikulut ( ). Työllistäminen Perustehtävä Hyrynsalmen kunnalla on alueensa suurimpana työnantajana sekä moraalinen että lainsäädännöllinen velvoite huolehtia työllisyyden hoidosta resurssiensa sallimissa rajoissa. Strategiset tavoitteet vuoteen 2015 Työllisyysasioiden hoidossa pyritään tiiviiseen kunta- ja maakuntayhteistyöhön. Yhteistyö toteutetaan lähinnä hanketoiminnan kautta. 38

40 Toiminnalliset tavoitteet 2015 Kunnan työllistämistoiminta organisoidaan suoraan tukityöllistämisen, Puolangan kunnan hallinnoiman Kullervo -työllisyyshankkeen, Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämisprojektin ja kesätyöntekijöiden työllistämisen kautta. Työllistämisen resurssit jakaantuvat seuraavasti: - palkkatukimäärärahoin palkattavat, nettokustannus kesätyöntekijät avustukset yhteisöille (kesätyöntekijöistä) työmarkkinatuen maksuosuus KELA:lle Kullervo hanke; avustus yhdistyksille toisen vuoden työllistämiseen Yty-työn kuntaosuus yhdistykselle Näillä resursseilla työllistetään noin 20 henkilöä sekä n. 35 opiskelijaa kesätöihin. Tulosyksikkö Työllistäminen TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT TA suun.vuosi, % TUET JA AVUSTUKSET ,1 MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT ,1 HENKILÖSTÖKULUT ,7 PALVELUJEN OSTOT ,6 AINEET, TARVIKKEET J ,1 AVUSTUKSET ,9 MUUT TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,0 VUOSIKATE ,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 TULOSLASKELMA ,0 KUNNAN TULOSLASKELMA ,0 Maaseututoimi Kunnanvaltuusto on ( 24) on hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä. Sopimus koskee kunnan maaseutuhallintoviranomaiselle säädettyjä tehtäviä ja se sisältää kaikki kunnan maaseutuviranomaiselle säädetyt tehtävät ja palvelut. Maaseutuhallinnon järjestämisestä annetun lain mukainen toiminta Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen kunnissa järjestetään isäntäkuntamallilla, jossa isäntäkuntana toimii Puolangan kunta. 39

41 Tulosyksikkö Maa-ja metsätalous TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TUET JA AVUSTUKSET 0 MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT TA suun.vuosi, % HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,7 AINEET, TARVIKKEET J ,4 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,3 VUOSIKATE ,3 TILIKAUDEN TULOS ,3 TULOSLASKELMA ,3 KUNNAN TULOSLASKELMA ,3 SIVISTYSLAUTAKUNTA Perustehtävä: Sivistystoimen tarkoituksena on turvata ajanmukaiset päivähoito- ja perusopetuspalvelut sekä kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ja mahdollistaa sitä kautta kuntalaisen jatkuva itsensä kehittäminen ja hyvä elämänlaatu (ks. seuraava kuva). Kuva 4. Sivistyslautakunnan alainen toiminta. Sivistyslautakunta Kirjasto Hallinto Päivähoito Perusopetus Kansalaisopisto Kulttuuripalvelut Vapaaaikapalvelut 40

42 Tulosyksikkö Sivistyslautakunta TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,5 MAKSUTUOTOT ,8 TUET JA AVUSTUKSET ,5 MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT ,1 HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,3 AINEET, TARVIKKEET J ,3 AVUSTUKSET ,8 MUUT TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,2 VUOSIKATE ,2 Poistot koneista ja X Suunnitelman poistot ,0 Suunnitelman mukaise ,4 POISTOT JA ARVONALEN ,4 TILIKAUDEN TULOS ,2 TULOSLASKELMA ,2 KUNNAN TULOSLASKELMA ,2 Hallinto Strategiset tavoitteet vuoteen 2017: Kunnan sivistystoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen päivähoidon ja perusopetuksen osalta siten, että - oppilailla ja lapsilla on hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja sitä kautta koulutus pystyy vastaamaan elinkeinoelämän haasteisiin kansainvälistyvässä Suomessa, - kuntalaisella on mahdollisuudet harrastustoimintaan, virkistykseen, elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kunnan ikääntyvä väestö otetaan huomioon toiminnassa. Tiivistetään yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien välillä sekä Kainuun sivistystoimien välillä. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015: - ajantasainen ja selkeä tiedottaminen palveluista - ammattitaitoinen ja aikaansa seuraava henkilökunta - laatujärjestelmän käyttöön ottaminen perusopetuksessa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laatujärjestelmän liittäminen sen osaksi Mittarit: - verkkosivujen ajantasaisuus ja tiedotteiden selkokielisyys 41

43 - henkilökunnan osallistuminen täydennyskoulutuksiin - perusopetuksen laatujärjestelmä käytössä kokonaisuudessaan vuonna koulukuljetusten kustannukset/oppilas TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT 600 MUUT TOIMINTATUOTOT Tulosyksikkö Sivistyspalvelut TOIMINTATUOTOT 600 TA suun.vuosi, % HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,5 AINEET, TARVIKKEET J ,5 MUUT TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,0 VUOSIKATE ,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 TULOSLASKELMA ,0 KUNNAN TULOSLASKELMA ,0 Päivähoito Perustehtävä: Päivähoito on kunnan järjestettävää lakisääteistä palvelua. Alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen päivähoito-oikeus. Päivähoidon perustehtävä on tarjota päivähoitoa valtakunnallisten linjausten mukaisesti eri päivähoitoyksiköissä siinä muodossa ja laajuudessa kuin tarvetta on. Toimintaa ohjaa valtakunnallinen varhaiskasvatus-suunnitelma (vasu), jonka pohjalta on myös laadittu Hyrynsalmen kunnan oma varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, joka koostuu pienten lasten hoidosta, kasvatuksesta, opetuksesta ja huolenpidosta. Yhteistyöllä vanhempien kanssa tuetaan lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. Strategiset tavoitteet vuoteen 2017: Päivähoitoa haetaan huhti - toukokuussa seuraavaa toimintakautta (elokuuheinäkuu) varten. Hakuajan ulkopuolella hoitopaikkaa tukee hakea neljä kuukautta aikaisemmin kuin hoidon tarve alkaa. Päivähoitopaikka järjestetään kuitenkin kahden viikon sisällä hakemuksen jättämisestä, kun kyseessä on kiireellinen hoidontarve esimerkiksi työstä tai opiskelusta johtuen. Henkilöstöä tuetaan koulutuksella ja muulla yhteisellä toiminnalla. Tiivistä yhteistyötä tehdään oman kunnan toimijoiden kanssa (mm. neuvola, perheneuvola, koulu, sosiaalitoimi ja seurakunta). 42

44 Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015: Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tuottaa mahdollisimman laadukasta ja monipuolista päivähoitoa hyrynsalmelaisille lapsiperheille. Toimintaa pyritään kehittämään niin henkilöstön kuin asiakkaidenkin tarpeita paremmin vastaaviksi. Laatua tarkastellaan asiakkaille suunnatuilla asiakastyytyväisyyskyselyillä. Tällä hetkellä tarjoamamme päivähoidon palvelut ovat perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, vuorohoito sekä seurakunnan ja kunnan yhteisesti järjestämä alle kouluikäisten lasten päiväkerhotoiminta. Päivähoidon ohjaaja koordinoi perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Henkilöstö: - Päivähoidon ohjaaja 1 vakituisessa virkasuhteessa - Omassa kodissaan hoitavia perhepäivähoitajia määräaikaisessa työsuhteessa 1 - Ryhmäperhepäiväkoti Naperolassa vakituisessa työsuhteessa 3 perhepäivähoitajaa ja 1 lähihoitaja, määräaikaisessa työsuhteessa 1 perhepäivähoitaja - Ryhmäperhepäiväkoti Touhulassa vakituisessa työsuhteessa 2 perhepäivähoitajaa ja palkkatukeen oikeutettu määräaikainen sijainen. - Ryhmäperhepäiväkoti Lumikissa 2 vakituisessa työsuhteessa olevaa perhepäivähoitajaa ja 1 määräaikainen perhepäivähoitaja - Ryhmäperhepäivähoidossa lisäksi 1-2 sijais-/määräaikaishoitajaa. - Päiväkerhotoiminnassa 1 vakituisessa työsuhteessa oleva työntekijä - Aamu- ja iltapäivätoiminnassa 2 vakituisessa työsuhteessa olevaa työntekijää. Tulosyksikkö Päivähoito TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT TA suun.vuosi, % MAKSUTUOTOT ,3 MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT ,3 HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,2 AINEET, TARVIKKEET J ,1 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,6 VUOSIKATE ,6 TILIKAUDEN TULOS ,6 TULOSLASKELMA ,6 KUNNAN TULOSLASKELMA ,6 43

45 Perusopetus Perustehtävä: Alkuopetuksen opetuksellinen tehtävä on tuottaa oppilaalle uutta tietoa ja oppimisen iloa. Tärkeätä on ohjata lapsi oppimaan. Hänen yksilöllistä kasvuaan ja kehitystään tuetaan. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen, tiedon hankkimiseen, kriittisyyteen ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Koko perusopetuksen kasvatuksellisena tehtävänä on tuottaa terveen itsetunnon omaavia, suvaitsevaisia nuoria, jotka sisäistävät perusopetuksen arvopohjan. Koko perusopetuksen opetuksellisena tehtävänä on taata oppilaille oppimisen taso, joka antaa päättövaiheessa monipuoliset jatko-opintomahdollisuudet ja valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Strategiset tavoitteet vuoteen 2017: Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa tehostetaan nykyaikaisella kalustolla. Perusopetusta kehitetään tulevaisuuden kouluksi, jota mukautuva oppimisympäristö tukee. Samanaikaisopetusta hyödynnetään luokissa. Opetusalan täydennys- ja lisäkoulutusta tullaan järjestämään yhteistyössä Aikopan ja Kainuun kuntien kanssa. Koulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon edelleen oman opettajakunnan erikoistaidot. Tiivistetään seutukunnallista yhteistyötä. Perusopetuksessa on käytössä laatutyökalut. Lisätään lasten ja nuorten osallistamista. Koulut ovat mukana kiusaamisen vastaisessa toiminnassa (KiVa koulu). Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015: - kehitetään perusopetusta yhtenäiseksi oppimispoluksi - osallistutaan Kainuun opetusalan täydennyskoulutushankkeeseen (OSAA- VA) - aloitetaan yhteistyö eurooppalaisten koulujen kanssa (esim. etwinnigin kautta) - suunnittelussa huomioidaan aleneva oppilasmäärä - kehitetään kerhotoimintaa ja tuetaan sitä kautta oppilaiden vahvuuksia - jatketaan yhteistyötä Kainuun perusopetuksen koulujen kanssa, käytetään etäopetusta opetusmuotona valinnaisissa kielissä - perusopetuksen laatukäsikirja otetaan aktiivisesti käyttöön - kehitetään perusopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyötä - käynnistetään Perusopetuksen opetussuunnitelma työskentely - osallistutaan Kainuun kesuttajat (kehityksen suuntaajat) -hankkeeseen, jossa kehitetään opetusmenetelmiä ja valmistaudutaan tulevaan opetussuunnitelmaprosessiin Mittarit: vuosiluokat perusopetusryhmät 10 - oppilasryhmät: Moisiovaara 6-12, yhtenäiskoulu oppilasta vuosiluokat perusopetusryhmät 5 - oppilasryhmät oppilasta 44

46 erityisopetus - pienryhmä 0-9 luokat Tulosyksikkö Perusopetus TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,6 TUET JA AVUSTUKSET X MUUT TOIMINTATUOTOT 487 TOIMINTATUOTOT ,7 HENKILÖSTÖKULUT ,4 PALVELUJEN OSTOT ,5 AINEET, TARVIKKEET J ,5 MUUT TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,4 VUOSIKATE ,4 Poistot koneista ja X Suunnitelman poistot ,0 Suunnitelman mukaise ,1 POISTOT JA ARVONALEN ,1 TILIKAUDEN TULOS ,4 TULOSLASKELMA ,4 KUNNAN TULOSLASKELMA ,4 Kansalaisopisto Perustehtävä: Kansalaisopisto tarjoaa paikkakunnan asukkaille mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen, itsensä kehittämiseen, yleissivistykseen sekä mielekkääseen vapaa-ajan harrastustoimintaan. Strategiset tavoitteet vuoteen 2017: - aikuisten opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksien monipuolinen kehittäminen (kädentaidot, taideaineet, kielet ja yhteiskunnalliset aineet,) - sivukylien tukeminen - lapsille ja nuorille järjestettävä taito- ja taideaineiden opetus - tiivistetään yhteistyötä kainuulaisten kansalaisopistojen kanssa Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015: - opetusta kirkonkylällä, Väisälässä, Moisiovaarassa ja Ilveksessä - kansalaisopisto saanut opetushallitukselta avustuksen maahanmuuttajien, työttömien sekä seniorien ja eläkeläisten kurssimaksujen alentamiseen/korvaamiseen, avustuksen käyttöaika päättyy Avustus kirjattu tuloksi 2014, käyttämätön osa siirretään vuodelle Henkilöstö: - Rehtori yhteinen perusopetuksen kanssa 45

47 - Sivistyspalvelujen kanslisti hoitaa opiston toimistotehtävät - Opettajina toimivat määräaikaiset tuntiopettajat Mittarit: tuntia 250 opiskelijaa (kertaalleen laskettuna) Tulosyksikkö Kansalaisopisto TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MAKSUTUOTOT ,0 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT 593 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,3 PALVELUJEN OSTOT ,5 AINEET, TARVIKKEET J ,8 MUUT TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,0 VUOSIKATE ,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 TULOSLASKELMA ,0 KUNNAN TULOSLASKELMA ,0 Kirjasto Perustehtävä: Ajanmukaiset kirjasto- ja tietopalvelut pääkirjastosta. Kirjasto toimii yhteistyössä Kainuun kirjastojen kanssa. Moisiovaaran koululle ostetaan palvelu Suomussalmen kunnasta. Strategiset tavoitteet vuoteen 2017: Yhteistyötä tehdään koulun kanssa. Kainuun kirjastojen kanssa yhteinen aineistorekisteri ja kirjastoaineiston yhteishankinnat tehdään Kainuun kirjastojen hankintarenkaan kautta. Kirjaston kotipalvelutoimintaa kehitetään. Järjestetään erilaisia tapahtumia. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015: Vuosilainatavoite lainaa ja kävijämäärätavoite kävijää. Aukiolotavoite 31 h/vko, henkilöstön lomien aikana 25 h/vko. 46

48 Tulosyksikkö Kirjasto TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi TA suun.vuosi, % EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT ,0 MAKSUTUOTOT ,7 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT ,4 HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,1 AINEET, TARVIKKEET J ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,0 VUOSIKATE ,0 Suunnitelman poistot ,3 Suunnitelman mukaise ,3 POISTOT JA ARVONALEN ,3 TILIKAUDEN TULOS ,3 TULOSLASKELMA ,3 KUNNAN TULOSLASKELMA ,3 Kulttuuripalvelut (sis. Kulttuuritoimi, Musiikki ja taidekasvatus ja museo) Musiikki ja taidekasvatus Perustehtävä: Korkeatasoinen ja tavoitteellinen musiikin opiskelu Musiikinopetuspalvelut ostetaan Kainuun musiikkiopistolta Kajaanista. Strategiset tavoitteet vuoteen 2017: Musiikinopetuspalveluiden turvaaminen ostamalla palvelut Kainuun musiikkiopistolta. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015: I, II ja III tason tutkinnot - musiikkiopistotoiminnan kehittäminen Mittarit: 21 opiskelijaa 18,33 viikkotuntia 47

49 Kulttuuritoimi ja museo Perustehtävä: Kulttuuritoimen kehittäminen ja vaaliminen hyrynsalmelaiset erityispiirteet huomioiden Strategiset tavoitteet vuoteen 2017: - tuotetaan mahdollisimman monipuolisesti kulttuuripalveluja kunnallisten sekä maakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa - vaalitaan Hyrynsalmen rikasta kulttuuriperintöä Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015: - avustukset järjestöille näyttelyt ja taiteilijavierailut - Kaunislehdon talomuseon tapahtumat - yhteistyö kirjaston ja koulujen kanssa - osallistutaan Konsertti joka kouluun -hankkeeseen Mittarit: Kaunislehdon talomuseossa 850 kävijää avustukset järjestöille 500 Tulosyksikkö Kulttuuripalvelut TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,0 MAKSUTUOTOT ,2 TUET JA AVUSTUKSET 0 MUUT TOIMINTATUOTOT 175 TOIMINTATUOTOT ,7 HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,4 AINEET, TARVIKKEET J ,9 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,2 VUOSIKATE ,2 TILIKAUDEN TULOS ,2 TULOSLASKELMA ,2 KUNNAN TULOSLASKELMA ,2 48

50 Vapaa-aikapalvelut Liikuntatoimi Perustehtävä: Kaikenikäisten kuntalaisten liikuntaharrastusten ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen painottuen kuitenkin lapsiin ja nuoriin. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015: - avustusten jako urheiluseuroille. - urheiluseurojen ja kunnan välisen yhteistyön kehittäminen. - yhteistyö koulujen ja järjestöjen kanssa. - lasten ja nuorten liikuntakerhot ja liikuntatapahtumat. - liikuntatapahtumat ja liikuntaryhmät aikuisille. - kuntosalin avaaminen ja toiminnan kehittäminen Mittarit: - avustukset urheiluseuroille euroa. - lasten ja nuorten liikuntakerhoihin osallistuu 30 lasta ja nuorta, tapahtumiin 50 lasta ja nuorta, aikuisten ryhmiin 20 aikuista. - kuntosalin käyttäjämäärä Nuorisotoimi Perustehtävä: Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien ja osallisuuden lisääminen. Tarjota nuorille mahdollisuuksia päihteettömään ja turvalliseen vapaa-ajan viettoon. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015: - avustusten jako nuorisojärjestöille - nuorisojärjestöjen ja kunnan välisen yhteistyön kehittäminen - nuorisotalo Arkkolan toiminnan ylläpitäminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa - kerhojen ja leirien järjestäminen - nuorisotapahtumien järjestäminen - nuorisovaltuuston toiminnan kehittäminen ja tukeminen - etsivännuorisotyöntekijän palkkaaminen (hankerahahakemus laitettu syksyllä 2014) - kouluyhteistyön kehittäminen Mittarit: - avustukset järjestöille 1500 euroa - Arkkolan toimintaan osallistuu keskimäärin 15 nuorta/ilta. - kerhoihin osallistuu 35 lasta ja nuorta, leirille 20 lasta. - lasten ja nuorten tapahtumiin osallistuu 80 lasta ja nuorta. 49

51 Tulosyksikkö Vapaa-aikapalvelut TA 2015 KS 2014 TP 2013 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MAKSUTUOTOT X TUET JA AVUSTUKSET ,5 MUUT TOIMINTATUOTOT 563 TOIMINTATUOTOT ,8 HENKILÖSTÖKULUT ,3 PALVELUJEN OSTOT ,5 AINEET, TARVIKKEET J ,7 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,3 VUOSIKATE ,3 TILIKAUDEN TULOS ,3 TULOSLASKELMA ,3 KUNNAN TULOSLASKELMA ,3 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Perustehtävä on tuottaa teknisen hallinnon palvelut kuntalaisille ja kuntaorganisaatiolle edullisesti, laadukkaasti ja joustavasti. Lautakunnan tehtäväkenttä on laaja, kuten seuraava kuva osoittaa. Kuva 5. Ympäristölautakunnan alainen toiminta. Ympäristölautakunta Tekninen- ja valvontatoimi Hallinto Asumisen edistäminen Ympäristön -huolto Valvonta, kaavoitus ja mittaus Aluearkkitehti Rakennusvalvonta Liikenneväylät Yksityistiet Liikuntapaikat ja yleiset alueet Puistot ja yleiset alueet Liikuntapaikat ja reitistöt Tori Kiinteistöt Kaavoitusja mittaustoiminta Asemakaavatiet Asuinrakennukset ja huoneistot Teollisuustilat Ruoka- ja siivoushuolto Konevarikko Ravitsemuspalvelut Siivouspalvelut Aluepelastus -keskus Omassa käytössä olevat maa- ja metsätilat Vuokralle annetut maa- ja metsätilat Ajoharjoittelurata 50