Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Transkriptio

1 Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

2 Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Esim. media ei heijasta ulkoista todellisuutta, vaan osallistuu yhteisen todellisuuden tuottamiseen Realistinen konstruktivismi -> > fyysinen todellisuus on olemassa, mutta emme voi tuntea sitä ennen kuin se esiintyy diskurssissa Kriittinen suhtautuminen kaikkeen itsestää ään n selvää ään tietoon: kaikki kuvaukset sisält ltävät t piileviä oletuksia siitä,, mikä on luonnollista

3 Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Todellisuuskuvan historiallinen ja kulttuurinen sidonnaisuus Tutkijan tarkoituksena rakentaa selitysvoimaisia kuvauksia siitä,, miten sosiaalinen todellisuus on rakentunut ja miten sitä jatkuvasti rakennetaan

4 Diskurssianalyysi Viestinnän n tutkimuksen tekstianalyysimetodeja Kehysanalyysi Metafora-analyysi analyysi Retoriikka, argumentaatioanalyysi Dramaturginen tekstianalyysi Narratiivinen analyysi Laadullinen sisäll llönerittely

5 Kehysanalyysi Kehykset auttavat jäsentj sentämään n maailmaa ja hahmottamaan, mistä on kulloinkin kyse Kehystämäll llä media rakentaa yksittäisist isistä tapahtumista ja laajemmista ilmiöist istä ymmärrett rrettäviä kokonaisuuksia Kehystäminen edellyttää valintoja ja rajaamista: kehykset ylläpit pitävät t tietynlaisia tulkintoja todellisuudesta

6 Metafora-analyysi analyysi Metafora vertauskuvana tai kielikuvana Syntyy, kun asialle annetaan nimi, joka varsinaisesti kuuluu jollekin muulle -> > asian ymmärt rtäminen ja kokeminen toisen asian termein (Lakoff&Johnson( Lakoff&Johnson) Analyysillä voidaan paljastaa näkökulma n kulma ja siihen liittyvät rajaukset

7 Retoriikka Traditiot ja käyttötavattavat moninaisia -> ei vain yhtä oppirakennelmaa/metodia Antiikin retoriikka: oppi vakuuttamisen tekniikasta. Kolme syytä, jotka saavat aikaan puheen vakuuttavuuden: 1. itse puhe (logos): sisält ltää kielenkäyt ytön ja sananvalinnat argumenttia muodostettaessa 2. puhujan luonne (ethos): keskittyy siihen, missä määrin puhujan persoona kykenee saamaan yleisön vakuuttuneeksi siitä, että hän on uskottava 3. puhujan mielentila tai tunteiden ilmaisu (pathos): missä määrin puhuja yrittää vedota kuulijoiden tunteisiin saadakseen heidät puolelleen Uusi retoriikka: 1. kielellinen käänne ihmistieteissä 2. painotus argumentaation analyysissä 3. sisält ltöä ja ulkoasua ei voi erottaa toisistaan

8 Diskurssianalyysi Väljä teoreettis-metodologinen viitekehys enemmän n kuin selkeärajainen tutkimusmenetelmä: : tutkijan omien rajausten, määritelmien ja metodisten ratkaisujen merkitys on korostunut Puhetapa, kielenkäyt ytön n tapa. Ei sama asia kuin mielipide, näkökulma kulma tai teema Tapa käsittk sittää/käsitteellistää maailma suhteellisen vakiintuneella tavalla. Jotkut puhetavat ovat hallitsevia Havainnoimme ympärist ristöämme aina jonkin diskurssin puitteissa ja sen kautta. Analyysin avulla voidaan osoittaa diskurssien konstruktiivisuus

9 Diskurssianalyysi Tulkitseva diskurssianalyysi (esim. sosiaalipsykologia) -korostaa vastaanottajien näkökulmaa n kulmaa ja tulkintojen luovuutta -ei korosta diskurssien seurauksellisuutta -Mitä-kysymykset (kuvailevuus) -mikrotason analyysi Valtaorientoitunut kriittinen diskurssianalyysi -tarkastelee vallan epätasaista jakautumista yhteiskunnallisten toimijoiden kesken -Miten-kysymykset -makrotason analyysi, kontekstina laajempi yhteiskunnallinen ulottuvuus tuvuus -Tekstin ideologisten seurausten arviointi -Spekulatiivisuus!

10 Diskurssianalyysi Analyysin tyypillisiä peruskysymyksiä: 1. miten maailmaa representoidaan? 2. minkälaisia identiteettejä rakennetaan? 3. minkälaisia suhteita puhujien sekä lukijoiden/kuulijoiden välillev muodostuu ja muodostetaan? (Fairclough( Fairclough) Esimerkki: globalisaatio-käsitteen sitteen käyttk yttö julkisuudessa -> > visiot Suomen tulevaisuudesta. Mistä kertoo? -Yhteiskunnallisista muutoksista ja yhteiskunnallisen vallankäyt ytön n tavoista Tutkimuskysymykset: 1. Minkälaista diskursiivista kuvaa Suomesta ja sen tulevaisuudesta rakennetaan globalisaatiokeskustelussa? (representaatioiden taso) 2. Miten ja minkälaista valtaa käyttk yttävät t yhtää äältä erilaiset toimijat ja toisaalta journalismi HS:ssa? (yhteiskunnallisten käytk ytäntöjen taso)

11 Laadullisen aineiston analyysiprosessi HAVAINNOT KUVAILU TULKINTA JOHTOPÄÄ ÄÄTÖKSET