Laadullisen tutkimuksen perusteet. Tutkimusmenetelmät Hanna Weselius 2016

Transkriptio

1 Laadullisen tutkimuksen perusteet Tutkimusmenetelmät Hanna Weselius 2016

2 1. Mitä on tutkimus? 2. Määrällinen ja laadullinen tutkimus 3. Laadullisen tutkimuksen peruskäsitteitä 4. Mikä on metodi?

3 1. Mitä on tutkimus?

4 Mitä on tutkimus? Tutkimus on systemaattisin keinoin tapahtuvaatiedonkeruuta maailmasta. Sen tarkoitus on tuottaa uutta tietoa. Mutta ei ole olemassa puhtaasti uutta tietoa kaikki tieto on uutta vain suhteessa aikaisempaan tietoon. Tutkimus on vakiintuneen tiedon (usko) suunnitelmallista kriisiyttämistä, korvaamista uudella tiedolla, epäilyä ja epävarmuuden poistamista järjestelmällisin menetelmin. (P. Sulkunen)

5 Mitä on tutkimus? Tutkimus on systemaattisin keinoin tapahtuvaa tiedonkeruuta maailmasta. Sen tarkoitus on tuottaa uutta tietoa. Mutta ei ole olemassa puhtaasti uutta tietoa kaikki tieto on uutta vain suhteessa aikaisempaan tietoon. Tutkimus on vakiintuneen tiedon (usko) suunnitelmallista kriisiyttämistä, korvaamista uudella tiedolla, epäilyä ja epävarmuuden poistamista järjestelmällisin menetelmin. (P. Sulkunen)

6 Mitä on tutkimus? 1. artefakti: artikkeli, väitöskirja, raportti jne. 2. prosessi: matka tutkimusintressistä tuloksiin 3. työ: tutkimustyö sijoittuu sekä akateemiseen kontekstiin (akateemiseen diskurssiin) että sitä ympäröivään yhteiskuntaan

7 1. Tutkimus artefaktina Tutkimuksella on monia formaatteja omine sääntöineen. Monografia tai artikkeliväitöskirja Erilliset tieteelliset artikkelit (journaaleissa / kirjoissa) Tutkimusraportit Konferenssipaperit ja posterit Referaatit (selosteet), kirja-arvostelut, katsaukset (reviews), esseet, Jotkut näistä ovat julkaisuja, jotkut eivät.

8 2. Tutkimus prosessina Tutkimusintressi, tutkimussuunnitelma. "Mistä tässä on kysymys, mitä tämä tarkoittaa? Miten sen voisi saada selville? Miten sen voisi käsitteellistää ja kertoa? Tutkimuskysymys tai kysymykset. Tutkimusaineisto (empiirisessä tutkimuksessa). Tutkimusmenetelmän tai -menetelmien valitseminen sekä aineiston keruuseen että analyysiin.

9 Tutkimuskysymys on ratkaiseva tekijä tutkimusasetelman suunnittelussa ja 2. aineiston Tutkimus analyysissä. prosessina Tutkimusintressi, tutkimussuunnitelma. Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuskysymys usein elää tutkimuksen edetessä. "Mistä tässä on kysymys, mitä tämä tarkoittaa? Miten sen voisi saada selville? Miten sen voisi käsitteellistää ja kertoa? Aineistolähtöinen vai teorialähtöinen tutkimuskysymys? Tutkimuskysymys tai kysymykset. Miten tutkimuskysymys muotoillaan? Laadullisessa tutkimuksessa miten- ja miksi-kysymykset ovat tyypillisiä. Tutkimusaineisto (empiirisessä tutkimuksessa). Tutkimusmenetelmän Mikä on paras mahdollinen tai -menetelmien tutkimuskysymys? valitseminen sekä aineiston keruuseen että analyysiin.

10 2. Tutkimus prosessina Teoria. Missä vaiheessa teoria tulee mukaan? Tulokset.

11 2. Tutkimus prosessina Teoria. Missä vaiheessa teoria tulee mukaan? Tulokset. Samoista aineistoista voi tehdä useita tutkimuksia vaihtamalla menetelmiä tai näkökulmia. Laadullisiin aineistoihin voi palata myöhemmin, ja niitä voi jakaa osiin tai jatkaa keräämällä lisäaineistoja.

12 3. Tutkimus työnä Miksi minä tutkin? Miksi minä tutkin? Kuka olen tutkijana? Mitä tutkin? Miten tutkin? Tutkimusote. Missä tutkin? Akateeminen maailma. Miksi tutkitaan? Tutkimuksen tehtävät yhteiskunnassa.

13 1. Mitä on tutkimus? 2. Määrällinen ja laadullinen tutkimus 3. Laadullisen tutkimuksen peruskäsitteitä 4. Mikä on metodi?

14 Määrällinen tutkimus Satunnaisotanta: perusjoukon ja otoksen määri6ely Tutkimuksen tulosten yleistäminen perusjoukkoon. Aineistossa havai6ujen erojen seli6äminen muiden muu6ujien avulla. Tilastolliset säännönmukaisuudet: miten eri muu6ujien arvot lii6yvät toisiinsa? Laadullinen tutkimus Harkinnanvarainen tai teoree:nen otanta: näyte sosiaalisesta todellisuudesta, tasalaatuisten havaintoyksiköiden löytäminen. Tutkimuksen tarkoituksena ilmiön ymmärre6äväksi tekeminen. Tutki6avien oman näkökulman huomioiminen. Aineiston ymmärtäminen loogisena kokonaisuutena ja yhdistävien piirteiden etsiminen. Havaintojen pelkistäminen. Mikä on olennaista?

15 Määrällinen tutkimus - tarkastelee aineiston mitattavissa olevia suhteita - rakentaa aineistoista erilaisia muuttujia ja luokituksia - hyödyntää suuria aineistoja, edustavia otoksia ja tilastollisia menetelmiä aineiston analyysissä - käyttää joskus koe- ja vertailuryhmiä sekä testimuuttujia - pyrkii suureen yleistettävyyteen - ei yleensä pidä tutkijan osuutta tutkimustuloksissa kovinkaan merkittävänä - Esimerkiksi mediatutkimuksessa tutkimusaineisto voidaan hankkia strukturoidulla kyselylomakkeella

16 Määrällinen tutkimus ei sulje pois laadullista tutkimusta eikä päinvastoin. Ne muodostavat jatkumon. (Alasuutari 1999.) (Onko laadullinen tutkimus vastaus määrällisen tutkimuksen ongelmiin?)

17 Määrällinen vs. laadullinen tutkimus Arkikäsitys tieteellisestä tutkimuksesta on muodostunut luonnontieteiden pohjalta: tilastolliset menetelmät, yleistettävyys, ihmistieteissä esim. surveyt ja rekisteritutkimus. Jyrkkä jako laadulliseen ja määrälliseen tieteelliseen tutkimukseen on ongelmallinen, koska kaikessa tutkimuksessa on yhteisiä periaatteita: systemaattisuus, looginen todistelu, (pyrkimys objektiivisuuteen).

18 Laadullinen tutkimus Yleisiä periaatteita (Sosiaalinen) konstruktionismi Merkitykset Induktio ja deduktio Hypoteesit Reliabiliteetti ja validiteetti Tutkijan asema

19 Laadullinen tutkimus - Laadullinen tutkimus on ei-numeraalisilla aineistoilla tehtävää tutkimusta, jossa pyritään ei-numeraalisiin tuloksiin aineistojen sisällöistä. - Tutkimuksen kohteena on usein ihmisen elämis- ja kokemusmaailma, elämiseen ja kokemiseen liittyvät merkitykset. - Ei ole yhtä yksittäistä laadullista menetelmää.

20 Laadullinen tutkimus Pertti Alasuutarin (3. uud.p. 1999) mukaan laadullinen tutkimus sisältää kaksi perusvaihetta: 1) havaintojen pelkistämisen ja 2) arvoituksen ratkaisemisen. Jaottelu on analyyttinen, sillä käytännössä vaiheita ei voi pitää toisistaan erillään.

21 Laadullinen tutkimus: aineistot - On monia eri tapoja kerätä ja analysoida aineistoa. - Pienet, harkinnanvaraiset aineistot. Tutkimuksen kohteena merkitykset, eivät lukumäärät. - Aineistoesimerkkejä: yksilöhaastattelut, ryhmähaastattelut, etnografiset havainnointiaineistot, media- ja verkkoaineistot, viranomaisaineistot, kuvat, tekstit, ääni.

22 Laadullinen tutkimus: aineistot - Luonnollisten aineistojen suosiminen: havainnointi ja strukturoimattomuus mieluummin kuin koeasetelmat ja strukturoidut haastattelut. - Laadullista tutkimusta ei määrittele aineiston tyyppi vaan se, mitä aineiston kanssa tehdään. (Vrt. esim. tilastollisen analyysin tuloksien vs. aineistositaattien käyttö tutkimusongelmaan vastaamisessa.)

23 Laadullinen tutkimus: analyysi - Kohteen ymmärtäminen tutkittavien näkökulmasta. - Kerronnallisuus. - Induktiivisuuden suosiminen: aineistolähtöisyys, ei (välttämättä) hypoteesien testausta.

24 Laadullinen tutkimus: analyysi Miksi-kysymyksiä on hyvä tehdä pitkin tutkimuksen kulkua. Miksi-kysymyksiä voi pyrkiä tuottamaan esimerkiksi seuraavien strategioiden avulla: 1) kulttuurien välinen vertailu 2) ristiriita muihin tutkimuksiin 3) suhde julkiseen diskurssiin 4) hiljaisuuksien etsiminen 5) aineiston sisäiset ristiriitaisuudet 6) normien etsiminen 7) analogioiden ja kattokäsitteiden etsiminen (Alasuutari 1999, )

25 Laadullinen tutkimus Miksi tutkija valitsee laadullisen lähestymistavan? Onko se parempi kuin määrällinen? Onko se syvällisempi kuin määrällinen? Onko se innovatiivisempaa? Onko ihmisten oman kokemuksen ymmärtäminen arvokkaampaa kuin asioiden mittaaminen? Kiehtooko kriittisyys, kyseenalaistaminen ja uusien käsitteiden soveltaminen?

26 Laadullinen tutkimus Aloittelevan tutkijan haasteita: - Laadullinen tutkimus ei ole tarkkarajainen ja selkeä kokonaisuus. - Samoja menetelmiä ja näkökulmia kutsutaan eri termeillä, tai samoilla termeillä tarkoitetaan eri asioita. - Täsmällisiä metodisia ohjeita on vähän / ei ollenkaan. Menetelmäoppaita on laaja kirjo.

27 Laadullinen tutkimus Aloittelevan tutkijan haasteita: - "Kaikki käy"? - Periaatteessa kyllä, jos valintansa pystyy perustelemaan ja tekemään prosessinsa läpinäkyviksi. - Voiko valinnanvapaus muotoutua myös taakaksi?

28 Laadullinen tutkimus Mitä laadulliselta tutkijalta vaaditaan? Humanistista asennetta tutkimukseen Uteliaisuutta ja loogisuutta Kykyä tunnistaa sekä mutkikkuus että säännönmukaisuus Kykyä ottaa riskejä Epämääräisyydensietokykyä Kykyä kohdata matkan varrella eteen tulevat ongelmat Kykyä hyväksyä itsensä osaksi tutkimusta Uskoa omiin kykyihinsä ja tutkimuksensa arvoon

29 1. Mitä on tutkimus? 2. Määrällinen ja laadullinen tutkimus 3. Laadullisen tutkimuksen peruskäsitteitä 4. Mikä on metodi?

30 (Sosiaalinen) konstruktionismi Todellisuus on olemassa ihmisille merkitysvälitteisesti. Emme koe maailmaa sellaisenaan, vaan aina sen suhteen kautta, joka meillä on maailmaan. Perusperiaate: todellisuus on konstruoitunut sosiaalisesti kielellisessä vuorovaikutuksessa. (Berger & Luckmann 1994 [1966])

31 (Sosiaalinen) konstruktionismi Nk. kielellinen käänne (n luvut). Painopisteen muutos: koska kieli rakentaa sosiaalista todellisuutta, emme voi tutkimuksen keinoin päästä kiinni todellisuuteen sinänsä, vaan sen konstruoituneisuuteen. Kieli -> todellisuus jossa ihmiset elävät.

32 (Sosiaalinen) konstruktionismi Nykyisessä menetelmäkeskustelussa lähtökohta on moneen kertaan kyseenalaistettu. Laadullinen tutkimus on paljon muutakin kuin sosiaalista konstruktionismia (esim. etnografinen tutkimus, ANT). Silti: monien tutkimusten lähtökohta on se, että tutkimuksen kohde on sosiaalisesti konstruoitunut (esim. syrjäytyminen, syrjäytyneet, luonto ). Miksei tutkita itse asiaa? Miksi keskittyä konstruktioihin?

33 (Sosiaalinen) konstruktionismi Ian Hacking: The Social Construction of What? (1999/2009) Bruno Latour: Pandora's Hope (1999), Reassembling the Social (2005) Asiantuntijuus, biseksuaalisuus naisilla, dementia, emootiot, faktat, gender, homoseksuaalinen kulttuuri, Intian metsät, jaettu vanhemmuus, kvarkit, lapsikatsoja, medikalisoitu maahanmuuttaja, naispakolaiset, opettajien stressi, postmodernismi, "rotu", sarjamurha, todellisuus, urbaani koulutus, vaara, yhteisöt, zulunationalismi (Hacking 2009, 13 14)

34 Merkitykset Merkitys = mitä jokin asia tarkoittaa. Empiirisessä tutkimuksessa symboliikka / representaatiot: mihin ilmisisällön ulkopuoliseen asiaan objektit / sanat viittaavat? Merkityksen ymmärtäminen symboliseksi paljastaa uuden tason yli arkiymmärryksen. Esim. apina ja vihkivesi tai tislattu vesi.

35 Merkitykset Ihmiset eivät kohtaa ympäröivää maailmaa tai luontoa suoraan. Kohtaaminen on sosiokulttuurisesti välittynyt. Keskeisessä asemassa tässä ovat symbolit. Kulttuuria voidaan kuvata merkitysjärjestelmäksi merkitys rakentuu symbolien välisistä suhteista.

36 Merkitykset Symbolit voivat olla sanoja, kuvia, esineitä tai toimintatapoja. Ne viittaavat itsensä ulkopuolelle. Symbolin ja sen referenssin välinen suhde ei ole luonnollinen. Symbolisaatio rakentaa suhteen erillisten kulttuuristen kontekstien välille. Yhteyksistä saattaa tulla itsestäänselvyyteen saakka konventionaalisia eli totunnaisia. Kun elämysmaailmaan tulee uusia elementtejä,ne voidaan ottaa käsitteellisesti haltuun aikaisempien symbolisaatioiden kautta.

37 Merkitykset Eläimet jakautuvat seuraaviin ryhmiin: a) keisarille kuuluvat, b) balsamoidut, c) kesytetyt, d) siat, e) merenneidot, f) tarunomaiset, g) juoksukoirat, h) tässä luokitellut, i) ne jotka riehuvat kuin hullut, j) lukemattomat, (k) hienonhienolla kamelinkarvasiveltimellä piirretyt, l) ja niin edelleen, m) juuri nahkansa luoneet, n) etäältä kärpästä muistuttavat. (Jorge Luis Borges)

38

39 Induktio ja deduktio Deduktiivinen päättely: teoriasta (=yleistyksestä) yksittäistapaukseen Induktiivinen päättely: yksittäistapauksesta (=aineistosta) yleistykseen

40 Induktio ja deduktio Deduktio eli teorialähtöisyys etenee yleisestä havainnosta yksittäisiin väitteisiin. Tutkimusaineiston analyysi perustuu jo olemassa olevaan teoriaan tai malliin. Aikaisemmista tutkimustuloksista ja teorioista johdetut hypoteesit todennetaan empirian (esim. kokeiden, testausten tai kyselyiden tms.) avulla. Deduktion ongelma: voiko sen avulla tuottaa uutta tietoa?

41 Induktio ja deduktio Induktio eli aineistolähtöisyys etenee yksittäisistä havainnoista yleisempiin väitteisiin. "Jos jokin pätee kaikissa havaituissa tapauksissa, se pätee kaikissa tapauksissa." Induktion ongelma: mustan joutsenen löytyminen Induktion ongelma: voiko tuloksiin luottaa?

42 Induktio ja deduktio

43 Hypoteesit Hypoteesi on tutkimuksen kohdetta koskeva olettamus (jota on tutkimuksen avulla tarkoitus testata). Hypoteesien todistaminen vs. hypoteesien keksiminen. Laadullisen tutkimuksen ihanteena on joskus ollut hypoteesittomuus, ts. tutkijalla ei saa olla lukkoonlyötyjä näkemyksiä tutkimuksen kohteesta ja tuloksista. Mutta: havainnot perustuvat aina ennakko-olettamuksiin.

44 Hypoteesit Erilaisten työhypoteesien keksiminen on keskeinen osa laadullista tutkimusta. Tutkijan on pohdittava, mitä hän kohteelta / aineistolta odottaa. Minkälaisia tuloksia on mahdollista saavuttaa? Mitä niistä seuraa? Hypoteesien avulla tutkija tulee myös pohtineeksi omia asenteitaan: mitä tiedän tutkimuksen kohteesta, ja millä tavalla odotukseni rajaavat havaitsemistani?

45 Hypoteesit Vahvojen (teoreettisesti ja tutkimuksellisesti valistuneiden) hypoteesien pohtiminen ennen kentälle menoa / aineiston keruuta tuottaa oivalluksia ja oppimista ja auttaa tutkijaa löytämään olennaisen. Silti: on muistettava avoimuus aineiston suhteen. Hypoteesit muuttuvat tutkimusprosessin aikana. Alasuutari (1999): hypoteeseja löydetään ja niihin pyritään vastaamaan tutkimuksen kuluessa.

46 Reliabiliteetti ja validiteetti Reliabiliteetti: Onko aineisto ja sen käsittely luotettavaa? Määrällisessä tutkimuksessa: Sisältyykö aineistoon virheitä, onko mittari pätevä? Laadullisessa tutkimuksessa: Kuinka johdonmukaisesti aineisto on hankittu ja jäsennetty? Päätyisivätkö eri tutkijat erilaisiin jäsennyksiin? Onko esim. aineiston litterointi tehty tarpeeksi tarkasti? Aukikirjoittaminen ja läpinäkyvyys lisää reliabiliteettia.

47 Reliabiliteetti ja validiteetti Validiteetti: Onko aineisto ja sen käsittelytapa sopiva vastaamaan sille esitettyihin kysymyksiin? Määrällisessä tutkimuksessa: Mitataanko tarkoitettua asiaa? Laadullisessa tutkimuksessa: Mikä on aineiston, menetelmien ja tutkimuskysymysten suhde? Antaako aineisto tietoa juuri tutkittavasta aiheesta? Esim. voiko propagandakuvien avulla saada selville menneisyyden tosiasioita?

48 Tutkijan asema Mikä on tutkijan suhde tutkimuskohteeseen? Tutkijan ja tutkittavan vuorovaikutus vaikuttaa aina siihen, minkälaista aineistoa saadaan. Vuorovaikutus on otettava huomioon tulkinnassa: miksi tutkittavat puhuvat niin kuin he puhuvat? Voiko laadullinen tutkimus koskaan olla objektiivista? Entäpä ns. luonnolliset aineistot?

49 Tarvitaanko laadullista tutkimusta? Laadullisen tutkimuksen populaaria kritiikkiä Pienet aineistot eivät mahdollista yleistämistä. Miten lukija voi olla varma, että tutkijan päätelmät perustuvat koko aineistoon? Onko aineisto vinoutunut? Kuinka paljon tutkijan ennakkoasenteet vaikuttavat tutkimuksen tuloksiin? Kuinka edustavia ovat tutkijan käyttämät aineistoesimerkit? Tarvitsemmeko edes laadullista tutkimustietoa maailmasta?

50 Onko laadullinen tutkimus edes tieteellistä? Laadullisen tutkimuksen populaaria kritiikkiä Historiantutkija Juha Siltala oli 1990-luvulla stereotyyppinen vasemmistointellektuelli: hän kirjoitti tiiliskiven paksuisia, psykoanalyyttistä termistöä viliseviä ja pessimistisiä kirjoja suomalaisen miehen ahdistuksesta ja työelämän huonontumisesta. Syvenevän kurjuuden takana oli kaikkialle tunkeutuva, yhä raaempi kapitalismi. Siltalasta tuli pahanilmanlintuja aina rakastavan median lemmikki, mutta tieteellisesti hänen maailmanlopun tunnelmointinsa kärsi tavanomaisista laadullisen tutkimuksen virhelähteistä. Käytetystä aineistosta olisi voinut tehdä vastakkaisetkin päätelmät, eikä tulkintojen rakentaminen freudilaisen savijalan päälle lisännyt vakuuttavuutta. Uudessa, nuorisoa käsittelevässä kirjassaan Siltala on sekä tieteellisempi että valoisampi. Psykoanalyysin sijaan hän tukeutuu evoluutiopsykologiaan, ja lähteinä on varsinaisten nuorisotutkijoiden alkuperäistutkimuksia, joista monissa on käytetty asianmukaisesti tilastollisia menetelmiä. Marko Hamilo, Tiede 8/2013

51 Onko laadullinen tutkimus edes tieteellistä? Mitä on tieteellisyys? Myös laadulliselle tutkimukselle voidaan asettaa tieteellisyyden vaatimus: Tutkimuskohde on täsmällisesti määritelty niin, että muutkin voivat sen tunnistaa. Tutkimuksen on kerrottava kohteesta jotain, mitä ei ennen ole sanottu, tai esitettävä uusi näkökulma ennestään tunnettuun. Tutkimuksesta on oltava hyötyä.

52 Kaksi kulttuuria. Sir Charles Percy Snow'n esseeseen perustuvan sarjan päätekeskustelu. YLE Keskustelemassa: Rolf Nevanlinna, Heikki Hosia, Sulo Toivonen, Päiviö Tommila, Raimo Lehti, Irmeli Niemi ja Jouko Tyyri. Toimittaja: Eero Saarenheimo.

53 1. Mitä on tutkimus? 2. Määrällinen ja laadullinen tutkimus 3. Laadullisen tutkimuksen peruskäsitteitä 4. Mikä on metodi?

54 Tutkimus: systemaattisin keinoin tapahtuvaa tiedonkeruuta maailmasta Teoria: tutkimuksen näkökulma todellisuuteen (sisältäen edeltävän tutkimuksen keskustelu tämän kanssa) Jokaisen metodin taustalla on jokin filosofinen ja tieteenfilosofinen perusta sekä jokin teoriaperhe ja teoria. Jotkut metodit ovat myös teorioita, kuten diskurssianalyysi.

55 Teoreettisen pohjan valitseminen

56

57 2. Tutkimus prosessina Tutkimusintressi, tutkimussuunnitelma. "Mistä tässä on kysymys, mitä tämä tarkoittaa? Miten sen voisi saada selville? Miten sen voisi käsitteellistää ja kert Tutkimuskysymys tai kysymykset. Tutkimusaineisto (empiirisessä tutkimuksessa). Tutkimusmenetelmän tai -menetelmien valitseminen sekä aineiston keruuseen että analyysiin.

58 Teorian operationalisoiminen Luonnontieteissä ja määrällisessä tutkimuksessa puhutaan operationalisoinnista, joka tarkoittaa teoreettisten käsitteiden muuttamista empiirisesti mitattavaan muotoon. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä puhuta operationalisoinnista, saati mittaamisesta. Silti teoreettisille käsitteille täytyy löytyä jonkinlainen empiirinen vastine, jotta asiaa voidaan ylipäätään empiirisesti tutkia. Tutkimusaineistoa kerätessään tutkija joutuu siis miettimään, kuinka kerätä havaintoja teoreettisista käsitteistä ja kääntää nämä teoreettiset käsitteet kielelle, jota tutkittavatkin ymmärtävät. (Eskola & Suoranta 1998, )

59 Mitä on metodi? Metodi: Tutkijan käyttämät työkalut ja menetelmät Tutkimuksen metodologia tutkii menetelmien perusteita ja oletuksia: Miten todellisuus pakotetaan vastaamaan tutkijan sille asettamiin kysymyksiin? Tällä kurssilla käsitellyt metodit yhtä lukuunottamatta ovat laadullisia, ja valtaosa niistä pohjautuu (sosiaaliseen) konstruktionismiin.

60