Kaupunginhallitus Sivu 1 / 94. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 94 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-20:15 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Mikko Hintsala, poistui klo käsittelyn aikana Saara Hyrkkö Pia Kauma, poistui klo käsittelyn aikana Laura Kiijärvi, saapui klo käsittelyn aikana Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Hannele Kerola Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina valtuuston puheenjohtaja, poistui klo käsittelyn aikana Sirpa Hertell valtuuston I varapuheenjohtaja, poistui klo käsittelyn aikana Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Marja-Leena Remes perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui klo käsittelyn ajaksi Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Ari Konttas rahoitusjohtaja, poistui klo saapui klo Pia Ojavuo taloussuunittelujohtaja, saapui klo 17.27, poistui klo Mari Immonen kaupunginsihteeri Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Tapio Siukonen kuntayhtymän johtaja, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, saapui klo 17.30, poistui klo Tiina Pesonen lakimies, saapui klo 18.42, poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 94 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty, paitsi 232, joka tarkastettiin kokouksessa : Hannele Kerola Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä , paitsi 232, josta laadittu osapöytäkirja on julkipannun kuulutuksen mukaan ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs. Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 94 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 230 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Paapuurin päiväkodin, hankkeen 3688, rakentamisen 7 aloittamisen hyväksyminen 233 Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö 9 ja täydennysvaali (Kv-asia) Vuoden 2016 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat 11 toimenpiteet (Kv-asia) Vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien 25 määrääminen vuodelle 2017 (Kv-asia) 237 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / (Kv-asia) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian toiminnan ja 31 tehtävien siirrosta Omnia koulutus Oy:lle aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia) 239 Osallistujan nimeäminen Nordic Smart Cities Live - 39 konferenssiin Tasa-arvotoimikunnan jäsenen eronpyyntö ja tasaarvotoimikunnan 40 täydennysvaali Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat 41 muutokset vuonna Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä 43 opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b :n muuttamisesta 243 Valtuustoaloite päiväkotien ja koulujen 47 hankintaperiaatteiden uudistamisesta (Kv-asia) 244 Valtuustoaloite Espoon kaupungin rakennusinvestointien 50 piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi (Kv-asia) Monikon (Leppävaaran koulukeskus ja 52 ympärivuorokautinen päiväkoti) hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Meri-Matin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja 58 nykytilanteesta (Kv-asia) 248 Suviniitty III, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 64 hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus 249 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 69 valituksesta, joka koskee valtuuston päätöstä Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksymisestä 250 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset 75

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 4 / Valtuustokysymys glyfosaatin käytön lopettamisesta Espoon kaupungilla (Kv-asia) 253 Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista (Kv-asia) Esitys valtioneuvostolle pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi sote- ja aluehallintouudistuksissa Valtuustokysymys Länsimetron kustannuksista, viivästymisestä ja tietojen antamisesta (Kv-asia) 256 Valtuustoaloite Länsimetron kustannuksista, valmistumisen ajankohdasta sekä liikenteen väliaikaisjärjestelyjen aiheuttamista lisäkustannuksista tehtävästä selonteosta ja ennusteesta (Kv-asia)

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 230 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 231 Kaupunginhallitus Sivu 6 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Christina Gestrin ja Hannele Kerola.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Kaupunginhallitus Sivu 7 / / Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Paapuurin päiväkodin, hankkeen 3688, rakentamisen aloittamisen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy Paapuurin päiväkodin, hankkeen 3688, rakentamisen aloittamisen. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Rakentamisen aloittamisesitys Paapuurin päiväkotia koskien Paapuurin päiväkodin, hankkeen 3688, kokonaismääräraha vuoden 2016 talousarviossa on 5,6 milj. euroa. Kokonaismäärärahan on ennustettu ajoittuvan pääasiassa vuosille Vuoden 2015 loppuun mennessä hankkeen toteutuneet menot ovat olleet 0,2 milj. euroa. Vuodelle 2016 on arvioitu määrärahaa kuluvan 2,3 milj. euroa ja 3 milj. euroa vuonna Urakan kilpailutuksen perusteella hankkeen kokonaismäärärahan tarvetta on jouduttu korottamaan 0,2 milj. euroa, 5,8 milj. euroon. Lisämäärärahan tarve ajoittuu vuodelle 2017 ja tämä on huomioitu Tilapalvelut-liikelaitoksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta. Päiväkodin valmistuminen suunnitellun aikataulun mukaan on tärkeää, jotta Saunalahden koulussa väistössä oleva päiväkoti voi siirtyä uusiin tiloihin vuoden 2017 aikana. Saunalahden koulun saama valtionapu 3,8 milj. euroa joudetaan palauttamaan siltä osin kuin koulu ei ole koulukäytössä vuonna Hankkeen eteneminen aikataulun mukaisesti ja rakentamisen aloittaminen ilman, että lisämäärärahasta on saatu valtuuston päätös, on mahdollista vain kaupunginhallituksen päätöksellä. Esitetään, että kaupunginhallitus hyväksyy rakentamisen aloittamisen riippumatta kustannusarvion ylittymisestä.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 232 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 94 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Päätösehdotus Toimitusjohtaja Maija Lehtinen Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) 1 merkitsee tiedoksi Tilapalvelut-liikelaitoksen seurantaraportin Tilapalvelut -liikelaitoksen toimintakatsauksen Seuranta I liitteineen, 2 ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy Paapuurin päiväkodin, hankkeen 3688, rakentamisen aloittamisen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Kaupunginhallitus Sivu 9 / / Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Seppo Salon (Kesk.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Tiina Halttusen (Kesk.) tilalle (Kesk.). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Seppo Salon (Kesk.) henkilökohtainen varajäsen Tiina Halttunen (Kesk.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ero Suomen Keskustan jäsenyydestä. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi valitaan nainen.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 233 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 94 Tiedoksi - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Tiina Halttunen

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 234 Kaupunginhallitus Sivu 11 / / Vuoden 2016 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee liitteenä olevan seurantaraportti I:n tiedoksi, 2 merkitsee liitteenä olevan konserniseurannan tiedoksi, 3 merkitsee vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi, 4 merkitsee tiedoksi vuoden 2016 talousarvioon liittyvät pöytäkirjamerkinnät, 5 hyväksyy seuraavat talousarviomuutokset: C04 Konserniesikunta, määrärahan lisäys euroa, C052 Konsernipalvelut, Kaupunkitieto määrärahan vähennys/toimintakatteen parannus euroa, Konsernipalvelut, Espoon Logistiikka määrärahan vähennys/toimintakatteen parannus euroa, Konsernipalvelut, Hankintakeskus määrärahan vähennys/toimintakatteen parannus euroa, Yleishallinto, osakkeet ja osuudet määrärahan lisäys euroa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 234 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 94 Liite Selostus 1 Seurantaraportti 1 2 Konserniraportti 3 Vastaukset vuoden 2015 arviointikertomuksen huomioihin 4 Vuoden 2016 talousarvioon liittyvät pöytäkirjamerkinnät 5 Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen 1. Seurantaraportti I Yleinen taloudellinen tilanne Maailmantalouden ja - kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet. Kokonaisuudessaan maailmankaupan kasvu tulee olemaan vaisua seuraavien kahden vuoden aikana. EU-eron kannalle päätynyt kansanäänestys Britanniassa on heikentänyt puntaa ja Britannian talouden kasvuodotuksia. Epävarmuus Ison-Britannian ja EU:n välisestä suhteesta supistaa myös koko Euroopan, mukaan lukien Suomen, talouskasvua. Suomen talouskehitys on jähmeää. Kansantalouden tilinpidon heinäkuussa julkaistujen tietojen mukaan Suomen BKT kasvoi viime vuonna vain 0,2 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvuksi valtiovarainministeriö ennustaa 1,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2017 kasvuksi muodostuu 1 % ja vuoden 2018 kasvuksi 1,3 %. Kilpailukykysopimuksen aikaansaaminen merkitsee koko Suomen taloudelle kustannussäästöjen lisäksi odotuksia paremmasta talouskehityksestä. Sopimuksen vaikutukset näkyvät reaalitaloudessa vasta viiveellä ja kokonaisvaikutukset kuntataloudelle selviävät syksyn aikana. Toimintaympäristö Espoon asukasluku oli kesäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan asukasta. Vuoden alusta asukasmäärä oli kasvanut hengellä, joka on 300 enemmän kuin edellisenä vuotena vastaavan aikajakson aikana. Koko maan työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 13,9 %, työttömiä oli 0,8 % vähemmän ja työttömyysaste oli 0,1 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Uudenmaan ELY-keskuksen kuntien alueella oli kesäkuussa yhteensä työtöntä, (1,8 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoossa oli kesäkuun 2016 lopulla työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 11,2 %. Työttömien määrä kasvoi edelleen, kuten koko pääkaupunkiseudulla. Työttömiä oli 2,6 % (397 henkeä) enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna, työttömyysaste oli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Kaikista työttömistä oli korkeasti koulutettuja 4823 (31 % työttömistä) ja yli 50-vuotiaita Kesäkuussa nuorisotyöttömiä oli mikä on hieman vuodentakaista vähemmän. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli kesäkuun lopulla 6358 eli lähes viidennes vuodentakaista enemmän.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 234 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 94 Osuus kaikista työttömistä oli 41 %. Määrällisesti eniten pitkäaikaistyöttömiä oli erityisasiantuntijoiden ammattiryhmässä. Pitkäaikatyöttömien määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2012 lähtien. Jos muutaman viime vuoden trendi jatkuu, pitkäaikaistyöttömiä olisi vuoden 2017 kesäkuussa karkeasti arvioituna noin Uudenmaan ELY keskuksen kuntien alueella ilmoitettiin uusia avoimia työpaikkoja kesäkuun aikana , (24,6 %) enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla avointa työpaikkaa, mikä oli noin 250 työpaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä on ollut kuluneen vuoden aikana kasvussa, vaikka työttömien määrä on samanaikaisesti kasvanut. Talouden ja toiminnan toteutuminen Ulkoiset toimintatulot ovat jäämässä ennusteen mukaan talousarviosta n. 16 milj. euroa, merkittävin tekijä on maanmyyntituottojen ennusteen lasku noin 9 milj. eurolla. Tammi-heinäkuussa ulkoiset toimintatuotot olivat n. 9 milj. euroa edellisvuotta suuremmat Vertailukelpoinen henkilöstömäärä on jonkin verran kasvanut. Henkilöstökulut ovat kehittyneet ennakoitua pienempinä ja tehtyjen laskennallisten henkilötyövuosien (vuokratyövoima huomioitu) määrä on pysynyt samana kuin vuonna HUS:n vuoden 2016 erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen ennustetaan ylittävän talousarvion 3,8 milj. euroa, vanhusten palveluiden 2,3 milj. euroa ja perhe- ja sosiaali-palvelujen 2,4 milj. euroa. Ylitykset katetaan mm. HUS:n erikoissairaanhoidon vuoden 2015 ylijäämän palautuksesta. Toimintamenojen ennustetaan alittavan talousarviossa odotetun noin 20 milj. eurolla, ennusteeseen vaikuttaa kertaluontoisena eränä metron hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen korko-osuuden noin 14 milj. euroa siirtyminen seuraaville vuosille, sekä HUS:n vuoden 2015 ylijäämän 8,9 milj. euron palautus. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarviota paremmin em. kertaluontoisista eristä johtuen. Toimialojen tavoitteeksi on asetettu toimintakatteen parantaminen 15 milj. eurolla vuoden loppuun mennessä, toimenpiteiden toteutuminen ei vielä näy toimialojen ennusteissa. Heinäkuun toteuman ja loppuvuoden ennusteen mukaan vuosikate tulee olemaan tasoa 128 milj. euroa ja vuoden 2016 tulos muodostumaan positiiviseksi. Vuosikate ja tulosennuste ovat vielä merkittävästi alle talouden tasapainostus ja tuottavuusohjelmassa asetetun kestävän talouden edellyttämän tavoitetason. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty 853 milj. euroa ja ennusteen mukaan talousarvio milj. euroa tullaan saavuttamaan. Verotulot tulevat kasvamaan noin 0,4 prosenttia eli 4 milj. euroa viime vuodesta. Valtionosuuksia saadaan 59 milj. euroa.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 234 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 94 Rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuoden aikana talousarvion mukaisesti. Ulkoisissa korkokuluissa saavutetaan vuonna 2016 n. 4 milj. euron säästö talousarvioon verrattuna. Sijoitusten tuottoennuste on talousarvion mukainen. Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun lopussa on yhteensä 113 milj. euroa. Muutetussa talous-arviossa investointeihin on varattu 412 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida olevan korkeintaan 350 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvioon merkitystä 344 milj. euron lainannostovaltuudesta on käytetty 100 milj. euroa. Rahastojen purkuja ei kevään 2016 aikana ole tehty. Rahastojen purkuihin on budjetoitu 15 milj. euroa. Vuoden aikana käytettiin lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 567,1 milj. euroa. Kaupungin lainamäärä on vuodessa kasvanut 62 milj. euroa. Espoo-tarinassa on vuodelle 2016 asetettu yhteensä 36 tulostavoitetta. Viiden tulostavoitteen osalta arvioidaan, että tulostavoite ei toteudu tai sen toteutuminen on epävarmaa tai se toteutuu osin loppuvuoden aikana. Nämä kohdistuvat resurssit ja johtaminen sekä asukkaat ja palvelut - näkökulmien tulostavoitteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys - näkökulman kaikkien tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan tänä vuonna. 2. Talousarviomuutokset Yleishallinnon konserniesikuntaan on vuoden alussa siirretty kolme henkilöä konsernipalveluista. Talousarvion valmistelun yhteydessä siirroista ei vielä ollut päätöksiä ja määrärahat on varattu konsernipalvelujen vuoden 2016 määrärahoihin. Määrärahasiirto konsernipalveluista konserniesikuntaan on yhteensä euroa. Espoo Catering Oy perustettiin vuoden alusta ja yhtiöön siirrettiin apporttiomaisuutena yhteensä 4 milj. euroa. Vastikkeeksi apporttiomaisuuden luovuttamisesta Espoon kaupunki merkitsi Espoo Catering Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita 990 kappaletta. Osakkeista maksettava määrä oli apporttina luovutettavien varojen ja käyttöpääoman sekä siirtyvien velkojen ja varausten siirtoajankohdan mukainen tasearvojen erotus. 990 osaketta merkattiin arvoon ,82 euroa. Osakkeiden merkitsemiseen ei oltu varauduttu talousarviossa. Päätökset Cateringin omaisuus- ja rahoitusjärjestelyistä tehtiin talousarvion valmistumisen jälkeen. 3. Konserniraportti Tammi-kesäkuun 2016 konserniraportti sisältää Espoo-konsernin tärkeimpien tytäryhteisöiden ja kuntayhtymien talouteen ja toimintaan liittyvät olennaiset tiedot. Raportissa on esitetty myös pidemmän aikavälin ennusteita. Lisäksi raportissa käsitellään riskienhallintajärjestelmän toimivuutta tytäryhteisöissä ja kuntayhtymissä.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 234 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 94 Länsimetro Oy: Länsimetron välillä Ruoholahti-Matinkylä piti aloittaa liikennöinti alkuperäisen aikataulun mukaan , mutta hanke viivästyy. Lokakuun loppuun mennessä varmistetaan aikataulu henkilöliikenteen käynnistymisedellytyksille. Espoolaiset pääsevät kulkemaan Helsinkiin pääosin vanhoilla bussilinjoilla myös elokuun puolenvälin jälkeen. Töiden loppuunsaattamisen aikataulun pidentymisellä voi olla kustannusvaikutuksia, joita parhaillaan selvitetään. Matinkylä- Kivenlahti osuuden louhintavaihe etenee suunnitelmien mukaan. KOY Espoon sairaala: Tavoitteena on saada kohde potilaskäyttöön vuoden 2017 alussa. Alkuperäinen kustannusarvio hankkeelle oli 150 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset tulevat kuitenkin nousemaan milj. euroon. Espoon kaupungilta on haettu omavelkaisen takauksen korottamista 175 milj. euroon, josta päätetään kaupunginvaltuuston kokouksessa elokuussa. 4. Arviointikertomus vuodelta 2015 Kaupunginhallitus on pyytänyt lauta- ja johtokuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja tuomaan ne valtuuston käsiteltäväksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi Seurantaraportti 1:n yhteydessä. Selvitykset ovat liitteenä. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 235 Kaupunginhallitus Sivu 16 / / Vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuoden toimintatulot ja menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteenä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo Kivekkään ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuoden toimintatulot ja menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteenä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi, siten muutettuna että talousarvion ja taloussuunnitelman jatkovalmistelun perustaksi otetaan kunnallisveroprosentin 0,5 prosenttiyksikön korotus, jolla osaltaan tasapainotetaan taloutta ja hillitään velkamäärän kasvua siten, että samalla voidaan vastata kasvavan kaupungin palvelutarpeisiin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 235 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 94 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 5 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 6 Kehyslaskelmat Äänestyslista 235 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi annetaan liitteen mukainen kehys. Kehyksen keskeisenä tavoitteena on turvata Espoo-tarinan mukaisten valtuustokauden tavoitteiden toteutuminen. Tavoitteena on Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Kehys toteuttaa tavoitetta kaupungin velkaantumisen taittamisesta viimeistään vuonna Valtuusto on maaliskuussa 2016 hyväksynyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja kohdealueet. Pitkän aikavälin keskeisiä taloustavoitteita ovat: - Kaupungin velkaantuminen tulee taittua viimeistään vuonna Investointien määrä sovitetaan taloudellisesti kestävälle tasolle, keskimäärin enintään 280 milj. euroon vuodessa seuraavan 10 vuoden ajan. - Mikäli investointiohjelmaan esitetään jatkovalmistelussa uusia hankkeita 280 milj. euron keskimääräisen investointikaton päälle, esitetään hankkeiden yhteydessä aina myös hankkeiden rahoitus. - Käyttötalouden kokonaismenot kasvavat maltillisesti. Edellytyksenä tuottavuuden paraneminen sekä kustannusvaikuttavat palveluratkaisut, jotka mahdollistavat kasvavan palvelutarpeen rahoitusta. - Toimintatulojen kasvattaminen maksurahoitusta ja maankäytön tuloja lisäämällä. Käyttötalouden kehysvalmistelussa on huomioitu Tatu-toimenpiteiden vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen esittämien käyttötalouden TATU- ja sopeutustoimien lisäksi menojen lisäystarpeita on jouduttu karsimaan, jotta on päästy TATUohjelman keskeisiin taloustavoitteisiin ja kaupungin velkamäärä kääntyy laskuun valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Turvallisten ja terveellisten palvelutilojen varmistamiseen ja sisäilmaongelmien korjaamiseen lisätään investointiohjelmaan vuosittainen harkinnanvarainen 10 milj. euron joustovara yllättävästi esiin tuleviin korjaustarpeisiin vuosina Liikkumavara haetaan ensisijaisesti investointiohjelman sisältä hankkeiden kustannustasoa alentamalla.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 235 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 94 Tulopohjan kehitysarviot on tehty toteutuneen kehityksen sekä kesäkuussa kilpailukykysopimuksen vaikutuksilla päivitetyn veroennustekehikon ja päivitettyjen valtionosuuslaskelmien pohjalta. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kaupungin tuloihin ja menoihin tarkennetaan talousarviovalmistelun yhteydessä. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet. Kokonaisuudessaan maailmankaupan kasvu tulee olemaan vaisua seuraavien kahden vuoden aikana. Suomen talouskehitys on jähmeää. Kansantalouden tilinpidon heinäkuussa julkaistujen tietojen mukaan Suomen BKT kasvoi viime vuonna vain 0,2 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvuksi Valtiovarainministeriö ennustaa 1,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2017 kasvuksi muodostuu 1 % ja vuoden 2018 kasvuksi 1,3 %. Vuonna 2016 hintojen ennustetaan nousevan vain 0,5 prosentilla ja ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan 1,2 %. Työttömyyden kasvu on ainakin hetkellisesti hidastunut, kuluvalle vuodelle työttömyysasteen ennuste on 9,2 % ja työllisten ennustetaan kasvavan 0,3 prosentilla edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömien ja rakennetyöttömien määrä on edelleen nousussa. Työn tuottavuuden kehitys pysyy edelleen vaisuna. Kilpailukykysopimuksen aikaansaaminen merkitsee koko Suomen taloudelle kustannussäästöjen lisäksi odotuksia paremmasta talouskehityksestä. Sopimuksen vaikutukset näkyvät reaalitaloudessa vasta viiveellä ja kokonaisvaikutukset kuntataloudelle selviävät syksyn aikana. Kiky-sopimuksen yhteydessä tehtyjen veroperustemuutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestömuutokset Espoon väkiluku oli tämän vuoden alussa asukasta. Vuonna 2015 väestömäärä lisääntyi asukkaalla, mikä merkitsi 1,6 % suhteellista kasvua. Kasvu jäi edellisvuotta jonkin verran vähäisemmäksi. Vieraskielisiä espoolaisista oli henkeä eli heidän osuutensa oli kohonnut 14,2 %:iin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Vieraskielisten osuus väestönkasvusta oli kohonnut 73 %:iin. Alle kouluikäisten suhteellinen osuus väestöstä oli supistunut ja myös määrällisesti ikäryhmä oli edellisvuotta pienempi. Kouluikäisten ryhmä oli hieman kasvattanut osuuttaan ja myös lukumääräisesti kasvanut. Nuorten vuotiaiden ryhmä oli pienentynyt, mutta vuotiaiden määrä oli kasvanut, vaikka osuus väestöstä vähän pienenikin. Samoin oli ikäryhmässä vuotiaat. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvoi noin 1 500

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 235 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 94 henkilöllä vuoden 2015 aikana, ja ryhmän osuus väestöstä kasvoi 13,9 %:iin. Yli 75 -vuotiaiden espoolaisten määrä kasvoi yli 500 henkilöllä ja osuus kohosi 5,1 %:iin. Väestöennuste Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu on 1,6 %, vuosina väestönkasvu on 1,5 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,3-1,1 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,3 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2016 alussa ja Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2015/2016 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2025/2026 on yhteensä asukasta eli keskimäärin asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2020 alkaen asukasta vuodessa. Suurinta ennustekauden asuntotuotanto on Suurpellossa, jonne asuntotuotantoennusteen mukaan tulee uutta asuntoa. Yli asuntoa tulee Suurpellon lisäksi Niittykumpuun, Otaniemeen, Perkkaalle, Iivisniemeen ja Saunaniemeen. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät ja asukkaalla. Työllisyys ja työttömyys Espoossa oli kesäkuun 2016 lopussa työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 11,2 %. Työttömien määrä kasvoi edelleen, kuten koko pääkaupunkiseudulla. Työttömiä oli 2,6 % (397 henkeä) enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna, työttömyysaste oli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Kaikista työttömistä oli korkeasti koulutettuja (31 % työttömistä) ja yli 50-vuotiaita Työttömien määrän kasvu Espoossa on kuitenkin hidastunut viimeisen puolentoista vuoden aikana. Kuluneen kehityksen valossa työttömien määrän kasvu hidastuu edelleen ja taittuisi vuodenvaihteen tienoilla. Jos kehitys toteutuu, työttömiä olisi vuoden 2017 kesäkuussa arviolta noin Nuorisotyöttömyys on kasvanut vuoden 2011 lopulta alkaen yhtäjaksoisesti, joskin viimeisen vuoden aikana hieman hidastuen.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 235 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 94 Kesäkuussa nuorisotyöttömiä oli mikä on hieman vuodentakaista vähemmän. Mikäli viimeisen parin vuoden trendi jatkuu, vuoden 2017 kesäkuussa määrä olisi arviolta alle Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli kesäkuun lopulla eli lähes viidennes vuodentakaista enemmän. Osuus kaikista työttömistä oli 41 %. Määrällisesti eniten pitkäaikaistyöttömiä oli erityisasiantuntijoiden ammattiryhmässä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2012 lähtien. Jos muutaman viime vuoden trendi jatkuu, pitkäaikaistyöttömiä olisi vuoden 2017 kesäkuussa karkeasti arvioituna noin Ulkomaan kansalaisia oli kesäkuun lopulla työttömänä 3 467, kasvua 11 % viime vuoden vastaavaan aikaan. Parin viimeisen vuoden aikana tapahtuneen kehityksen perusteella ulkomaalaisia työttömiä olisi vuoden 2017 kesäkuussa arviolta noin Viime vuoden pakolaisten määrän nopea kasvu nostaa Espoossakin ulkomaalaisten työttömien määrää sitä mukaa, kun myönteisiä oleskelulupapäätöksiä tehdään. Kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilikauden tulos vuonna 2015 oli 28 milj. euroa ylijäämäinen ja vuosikate 155 milj. euroa. Investointimenot olivat korkeat (nettoinvestoinnit 315 milj. euroa) kaupungin tuloihin ja vuosikatteeseen nähden, mikä on johtanut lisääntyvään velanottoon. Viime vuonna lainaa nostettiin 269 milj. euroa ja rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vuonna 2015 vaikuttivat erityisesti kiinteistöveroprosentin alarajan korotus ja rahoitustuotot. Rahoitustuotot ovat useana vuonna parantaneet kaupungin tulosta, koska rahastoja on purettu ja vanhat tuotot ovat realisoituneet. Kuluvan sekä tulevien vuosien osalta vastaavia tuloutuksia ei ole enää tulossa. Vaikka tulos ja vuosikate olivat muuhun kuntakenttään nähden kohtuulliset, ovat ne kuitenkin riittämättömät kaupungin kasvuun ja investointimäärään nähden ja alittivat 100 milj. eurolla investointien vaatiman kestävän rahoitustason. Merkittävimpiä valtuustokauden tavoitteita on kaupunkikonsernin talouden tasapainotus. Talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman (TATU) päivitetyt hyötytavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa keväällä TATU 2:n keskeisenä tavoitteena on sekä kaupungin että Espookonsernin lainamäärän kasvun hidastaminen ja kääntäminen laskuun viimeistään vuonna Tavoitteen saavuttaminen edellyttää investointien mitoittamista taloudellisesti kestävälle tasolle sekä käyttötalouden menojen sopeuttamista ja tulopohjan vahvistamista. Heikon talouskehityksen sekä Espoon vahvasti kasvavan palvelujen kysynnän ja maahanmuuton sekä työttömyyden kasvun lisäkustannusten takia vuoden 2016 talousarvio hyväksyttiin 19 milj. euroa alijäämäisenä.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 235 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 94 Heinäkuun toteuman perusteella laaditun ennusteen mukaan vuoden 2016 tulos olisi positiivinen, ennustetta parantaa kertaluontoisena eränä Metron hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen korko-osuuden noin 14 milj. euroa siirtyminen seuraaville vuosille, sekä HUS:n vuoden 2015 ylijäämän 8,9 milj. euron palautus. Toimialoille on asetettu tavoitteeksi toimintakatteen parantaminen 15 milj. eurolla. Vuosikate ja tulos jäävät kuitenkin kauas TATU-tavoitteista ja investointien rahoitukseen tarvittavasta tulorahoituksesta ja lisälainaa otetaan talousarvion mukaisesti 246 milj. euroa. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea. Vuoden 2016 investointeja ennustetaan toteutuvan noin 350 milj. euroa ja koko kaupunkikonsernin investointitaso yli 700 milj. euroa. Vuonna 2015 kaupungin lainakanta kasvoi 217 milj. euroa ja vuonna 2016 arviolta 246 milj. euroa. Kaupungilla on lainaa vuoden 2016 lopussa 750 milj. euroa. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi 506 milj. euroa vuonna 2015 ja arviolta noin 500 milj. euroa vuonna Konsernin velkamäärä vuoden 2016 lopussa on 3,1 mrd. euroa. TATU-ohjelman tavoitteeksi on asetettu lainamäärä, jossa ei huomioida Espoon Asunnot Oy:n ja HSY:n lainoja. Edellä mainitun määritelmän mukainen konsernilainojen määrä vuoden 2016 lopussa on arviolta milj. euroa, euroa / asukas. TATU-ohjelman päivitettyjen taloustavoitteiden mukaan konsernin lainamäärä voi enimmillään olla 2,6 mrd. euroa, euroa / asukas. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verotuloennuste tarkistettiin elokuun alussa koko maan ja Espoon vuoden 2015 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2016 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen Kuntaliiton Kiky-sopimuksen vaikutuksilla päivittämän verotuloennustekehikon perusteella. Vuonna 2016 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä milj. euroa eli talousarvion verotulokohta täyttynee. Kunnallisveron tuotto kasvaa 2,0 prosenttia ja yhteisöveron taso laskee 14,8 prosenttia, kun yhteisöveron väliaikainen jako-osuuden korotus poistui tämän vuoden alussa. Se laskee Espoon yhteisöveron kertymää noin 20 milj. euroa. Vuosien kunnallisveron tuottoa pienentää kilpailukykysopimus, jossa työnantajamaksuja siirretään asteittain palkansaajien maksettavaksi. Samalla yhteisöverotuottojen oletetaan hieman kasvavan yritysten henkilöstömenojen vähenemisestä sekä lisääntyvästä työajasta johtuen. Vuoden 2017 verotulon arvioidaan kasvavan noin 1,3 %. Tuloarviossa vakituisten asuinrakennusten ja yleisen kiinteistöveron veroprosentit on nostettu vuonna 2017 voimaan tuleviin alarajoihin. Alarajojen korotuksien johdosta Espoon kiinteistöverot kasvavat vuonna 2017 noin 6 milj. euroa (6,7 %). Verotuloarviot on tehty muilta osin nykyisillä veroperusteilla.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 235 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 94 Yhteenveto TILIVUOSI ** 2017** 2018** 2019** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,1 2,0 0,9 3,6 1,9 Yhteisövero Muutos % 12,5-14,8 0,9 5,4 2,5 Kiinteistövero Muutos % 28,9 1,5 6,7 0,2 0,2 VEROTULOKSI KIRJA Muutos % 4,6 0,3 1,3 3,5 1,8 Vuoden 2017 valtionosuuksista on käytettävissä Suomen Kuntaliiton kesäkuussa laatimat alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan noin 44 milj. euroa vuonna 2017, kun tämän vuoden summa on 59 milj. euroa. Valtionosuuksien vähennys johtuu suurelta osin perustoimeentulotuen rahoituksen siirrosta Kelalle. Kunnan rahoitusosuus vähennetään jatkossa valtionosuusjärjestelmän kautta. Käyttötalous sekä tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalouden kehysvalmistelussa on huomioitu TATU-toimenpiteiden vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Vuosien käyttötalouden meno- ja tulokehyksien valmistelun pohjatietona on vuoden 2016 talousarvio sekä vuoden 2015 tilinpäätöksen ja alkuvuoden kehityksen pohjalta laadittu ennuste vuoden 2016 talousarvion toteutumisesta. Kaupungin strategisena päämääränä on pitää kaupunkikonsernin talous tasapainossa. Kehyksen käyttötalouden toteutumisen edellytyksenä on, että vuoden 2016 toimintakate saadaan toteutumaan talousarviota parempana ja että kaupungin sekä kaupungille palveluja tuottavien kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tuottavuus paranee vähintään prosentin. Kaupunkitasoisena tavoitteena on parantaa vuoden 2016 toimintakatetta 15 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta, joka on myös kehysvalmistelun lähtökohtana ja toimialojen tulo- ja menokehyksien pohjana. Kehysesitys pitää sisällään myös kilpailukykysopimuksen arvioidut vaikutukset vuosille Kilpailukykysopimus alentaa kaupungin henkilöstökuluja arviolta yhteensä 12 milj. euroa vuonna Lomarahan 30 % leikkaus alentaa maksettavia lomarahoja arviolta 7 milj. euroa ja sotumaksut alenevat arviolta 5 milj. euroa maksujen siirtyessä työnantajalta palkansaajille. Vastikkeettoman työajan lisäyksen henkilöstömenoja laskeva vaikutus (arviolta -1,32 prosenttia) huomioidaan talousarvion laadinnan yhteydessä. Toimintatulojen tavoitetta vuosille on kasvatettu asiakasmaksutuloja sekä maankäytön tuloja lisäämällä. Maankäytön tuloja on vuodelle 2017 budjetoitu noin 22 milj. euroa enemmän kuin vuonna

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 235 Kaupunginhallitus Sivu 23 / Sopimusrakentamisen määrä ja maankäyttömaksujen tuloutus kasvavat aiemmista vuosista uusien alueiden rakentumisen myötä. Myös maanvuokratulot lisääntyvät ja maanmyynnin tulo-odotusta on lisätty. Toimintatulojen ja -menojen kehystavoitteita määriteltäessä on arvioitu väestön kasvusta johtuvaa palveluvolyymin kasvua, sisäisten palvelujen hinnan sekä volyymin muutoksia sekä hintaindeksien arvioituja vuosittaisia muutoksia. Palkkahinnan laskentaperusteena käytetään 0 prosentin kasvua. Käyttötalouden kehyksen toteutumisen edellytyksenä on jatkuva tuloksellinen tuottavuuden kehitystyö. Toimintamenojen kasvu vastaa suurten kaupunkien vastaavia kehystavoitteita. Menoissa on varauduttu suurten hankkeiden valmistumisen kustannuksiin. Länsimetro ja Espoon sairaalan toiminta käynnistyvät alkuvuodesta Palvelutarpeen kasvua on huomioitu vähäisessä määrin. Lähtökohtana on että niihin tarvittava rahoitus hoidetaan tuottavuutta parantamalla. HUS:n palveluostoihin on kehyksessä varattu 3 milj. euroa vuoden 2016 talousarviota enemmän ja työmarkkinatuen kuntaosuutta vuoden 2016 ennusteen tasolla. Kaupungin vuosikatteen tulee nousta yli 200 milj. euron tasolle vuoden 2019 loppuun mennessä, jotta kaupungin rahoitusasema säilyy terveenä ja velkaantuminen taittuu. Kehyksessä kaupungin vuosikate on 180 milj. euroa vuonna 2017 ja nousee 211 milj. euroon vuonna Kasvavan kaupungin investointien rahoitus edellyttää selvästi positiivista tilikauden tulosta. Velkaantumisen taittaminen vuonna 2020 vaatii noin 100 milj. euron tulosta, jotta investoinnit voidaan rahoittaa ilman lisävelkaa. Kaupungin vuoden 2017 tulos on 35 milj. euroa positiivinen ja tulos paranee koko suunnitelmakauden Konsernipalvelujen sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden budjetit rakennetaan siten, että ne tuottavat nollatuloksen ja palveluhinnat alenevat tai pysyvät vuoden 2016 tasolla, pl. ateriapalvelut, joiden hinnat vuonna 2017 nousevat enintään 0,5 % valmistuvan keskuskeittiön tilakustannusten johdosta. Sisäisten palvelujen tuottavuustavoitteet ovat vähintään yhtä suuret kuin asiakaspalveluja järjestävillä ja tuottavilla toimialoilla. Tuottavuushyödyt siirtyvät sisäisen hinnoittelun kautta peruspalveluihin. Rahastojen tuottoja on arvioitu varovasti mukaan vuosikatteeseen ja tulokseen. Tuotot kirjataan rahastojen pääomiin ja ne eivät lisää palvelutuotannon rahoituksen rahavirtaan. Rahastoja on arvioitu käytettävän suunnitelmakaudella 15 milj. euroa/vuosi, mikä vastaa niiden pitkän aikavälin keskimääräistä tuottoa. Rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 235 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 94 Liitteenä on omaisuuslajikohtainen investointikehyslaskelma, jossa investointikokonaisuutta on sovitettu valtuuston TATU-ohjelmassa hyväksymään investointikattoon. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 236 Kaupunginhallitus Sivu 25 / / Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2017 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Samuli Skyttä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vahvistaa 1 vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 18,00, 2 - vuoden 2017 kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - Yleinen kiinteistövero 0,86 - Vakituinen asuinrakennus 0,39 - Muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,80 - Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 - Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 - Voimalaitosrakennus 2,00. Käsittely Elo Kivekkään kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vahvistaa vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 18,50. Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuusto vahvistaa voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 2,85. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja muutosehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 5 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 236 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 94 Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 8 Äänestyslista 236 Verotusmenettelylain mukaan veroprosenttien ilmoittamispäivä on viimeistään Vuoden 2016 verotuloarvio perustuu tammi-heinäkuun verotilityksiin sekä vuoden 2015 verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin. Vuosien verotuloarviot perustuvat ehdotettuihin veroprosentteihin sekä talouden kehitysennusteisiin. Yhteisövero on arvioitu Kuntaliiton koko maata koskevan arvion perusteella. Talouden ennusteisiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka hyvin nopeasti heijastuvat Espoon pääosin verotuloihin perustuvaan tulopohjaan. Talouden tasapainotavoitteiden saavuttaminen edellyttää menojen sopeuttamista tulokehitykseen sekä tuottavuuden systemaattista parantamista. Ehdotetut veroprosentit sekä veroprosenttien ala- ja ylärajat: Espoo alarajat ylärajat 2017 Tuloveroprosentti 18,00 Kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 0,86 0,86 1,80 Vakituinen asuinrakennus 0,39 0,39 0,90 Muu kuin vakituinen asuinrakennus* 0,80 0,80 1,55 Voimalaitosrakennus 2,00 1,00 2,85 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,00 1,00 Rakentamaton rakennuspaikka** 3,00 2,36 3,00 Rakentamaton rakennuspaikka, muut 1,00 3,00 * enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakinaisen asunnon prosentti **12 b pykälän mukaan Espoossa ja eräissä muissa kunnissa oltava 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin yleinen kiinteistöveroprosentti kuitenkin enintään 3 prosenttia. Vuoden 2017 verotulon arvioidaan kasvavan noin 1,3 %. Kiinteistöverolakimuutoksen yhteydessä ( ) tehtiin muutoksia myös vuoden 2017 kiinteistöverotuksen osalta. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotettiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousi 0,80-1,55 prosentista 0,86-1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,37-0,80 prosentista 0,39-0,90 prosenttiin. Kuntien tulee viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 236 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 94 vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta Espoon kiinteistöverot kasvavat vuonna 2017 noin 6 milj. euroa (6,7 %). Verotuloarviot on tehty muilta osin nykyisillä veroperusteilla. Verotuloarviot ehdotettujen prosenttien pohjalta (1 000 euroa): Yhteenveto TILIVUOSI ** 2017** 2018** 2019** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,1 2,0 0,9 3,6 1,9 Yhteisövero Muutos % 12,5-14,8 0,9 5,4 2,5 Kiinteistövero Muutos % 28,9 1,5 6,7 0,2 0,2 VEROTULOKSI KIRJA Muutos % 4,6 0,3 1,3 3,5 1,8 Suurten kaupunkien veroprosentit vuonna 2016: Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit: luku Yleinen Vakituinen Muu kuin vaki- Voima- Jos eri kuin yleinen kiinteistövero-% asuinrakennus tuinen as.rak laitos kiinteistövero-% Muutos 2016 Muutos 2016 Muutos 2016 Muutos 2016 Yleishyö- Rakent. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. dyllinen rakennusyhteisö paikka Koko maa ,87 0,04 1,00 0,01 0,47 0,01 1,11 0,04 Manner-Suomi ,89 0,04 1,00 0,01 0,47 0,01 1,11 0,04 Uusimaa ,86 0,01 0,88 0,00 0,40 0,00 1,14 0,04 Tiedoksi Espoo ,00 0,80 0,37 0,80 2,00 0,00 3,00 Helsinki ,50 0,80 0,37 0,80 3,10 2,30 Vantaa ,00 1,00 0,37 1,00 2,85 3,00 Turku ,50 1,00 0,37 0,80 3,00 Pori ,75 0,90 0,50 1,10 2,85 3,00 Tampere ,75 1,05 0,50 0,90 0,25 3,00 Lahti ,25 1,15 0,55 0,00 1,15 2,85 0,55 3,00 Kouvola ,75 0,25 1,45 0,10 0,65 0,10 1,35 0,20 3,10 0,00 Kuopio ,50 1,30 0,52 1,10 2,50 3,00 Jyväskylä ,00 1,30 0,15 0,55 0,05 1,55 0,45 3,10 4,00 Oulu ,00 0,95 0,40 0,90 3,10 0,16

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 237 Kaupunginhallitus Sivu 28 / / Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / 2016 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh Harri Paananen, puh Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Maria Rysti, puh Pasi Laitala, puh Päivi Hoverfält, puh Viula Pakka, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I / 2016 tiedoksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seuranta I 2016 (Maria Rysti) - Kestävä kehitys -kehitysohjelman seuranta I 2016 (Pasi Laitala) - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman seuranta I 2016 (Harri Paananen) - Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seuranta I 2016 (Viula Pakka) - Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seuranta I 2016 (Mari Immonen) Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 237 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 94 Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien tilannetta hyötytavoitteittain, poikkihallinnollisen yhteistyön toteutumista ja määrärahan käyttöä alkuvuoden 2016 osalta. Ohjelmien toteutusvaihe päättyy vuoden 2016 lopussa ja loppuraportit valmistuvat keväällä Seuraavassa on ohjelmittain mainittu vuoden 2016 alkupuoliskon keskeisiä toimenpiteitä ja tuloksia. Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa on kehitetty ja mallinnettu uusia toimintoja ja näin lisätty kaikille ikääntyneille avointen ja maksuttomien, hyvinvointia kohentavien aktiviteettien tarjontaa ja tiedotusta. Alkuvuodesta käynnistyi vauhdilla Seniori-Vamos-projekti, jonka tavoitteena on mm. kehittää kotiin vietävää vapaaehtoistoimintaa ja vähentää iäkkäiden syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Yhdessä senioreiden ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa on valmisteilla aivojumppakäsikirja, joka on osa ikääntyvien aivoterveyden edistämiseen liittyvää kampanjaa. Kestävän kehityksen ohjelma Espoo sai keväällä tunnustusta Euroopan kestävimpänä kaupunkina ja Espoon kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus palkittiin vuoden vaikuttavimpana. Ilmasto-ohjelma on valmisteltu päätöksentekoa varten. Ohjelmalla asetetaan uudet ilmastotavoitteet ja edistetään kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä. Tuhansia asukkaita on osallistunut kestävän kehityksen työhön Vihervuoden sekä kestävän elämäntavan tapahtumien ja talkoiden kautta. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Espoo Innovation Gardenin verkkosivut täydentyivät kaupunkikeskuksia ja -alueita potentiaalisina investointikohteina esittelevällä Locate in Espoo -osiolla. Keväällä käynnistynyt Smart & Clean -yhteistyöhanke rakentaa pääkaupunkiseudusta merkittävää ekologisten ja älykkäiden ratkaisuiden referenssialuetta. Digitaalisen markkinavuoropuhelun mallia pilotoitiin Suurpelto III:n alueellisessa energiaratkaisuhankinnassa. Yrittäjien ja kaupungin johdon välisen vuorovaikutuksen parantamiseksi päätettiin kutsua koolle keskeisimpiä vaikuttajia espoolaisten suuryritysten, yrittäjien ja yrityskiihdyttämöjen joukosta syksystä 2016 alkaen.