Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet

Transkriptio

1

2 Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet Metsätalous ja kuntakaavoitus Jarkko Partanen Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Suomen metsäkeskus

3 Esityksen tavoitteita Kuvata kaavoituksen vaikutuksia metsätaloudelle Kuvata hakkuiden valvonta prosessia Kuvata, millaisia ongelmia kaava-aineistojen käyttöön liittyy Herättää ajatuksia, miten kaava-aineistojen käytettävyyttä voisi lisätä käytännön toiminnassa Suomen metsäkeskus 3

4 Metsätalousmaa Suomen pinta-alasta kolme neljäsosaa (22,8 milj. ha) on metsää (metsä- ja kitumaata) Pohjois-Savossa sama suhde (1,3 milj. ha) Metsätalousmaata (metsä-, kitu- ja joutomaa, muu metsätalouden maa) on 86 prosenttia pinta-alasta, eli 26,2 milj. ha. Pohjois-Savossa n. 83 prosenttia (1,4 milj.ha) Hakkuupinta-ala vuodessa n ha (n. 3 % metsämaasta) Pohjois-Savossa n ha ( n. 5 % metsämaasta) Kantorahatulot vuodessa M Pohjois-Savossa 127 M Suomen metsäkeskus 4

5 Kaavojen merkitys metsätalouteen Etelä-Suomen metsänomistajien liiton alueella tehty selvitys (Metla 2013): Yleiskaavojen peitto 19 % selvitetystä alueesta Metsä- ja kitumaasta keskimäärin 2,7 % suojeltu tai rajoitetun käytön piirissä Kaavoituksen vaikutuksesta rajoitetussa käytössä olevan alueen osuus nousee 5,5 %:iin Yksittäisen kunnan alueella jopa 17 %:iin Yleiskaavan käytönrajoitukset pienensivät suurimman kestävän hakkuukertymän arviota n. 2 % Yksittäisen kunnan alueella jopa 7 % maisematyöluvan hakemisesta koetun vaikeuden takia vaikutus jopa neljännes Suomen metsäkeskus 5

6 Metsälain soveltamisala (2 ) Sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen metsätalousmaaksi luettavilla alueilla. Lakia ei kuitenkaan sovelleta: 1) luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla muodostetuilla suojelualueilla, valtion luonnonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueilla eikä muilla valtion omistamilla alueilla, joita hoidetaan Metsähallituksen tai valtion maata hallinnoivan viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti; 2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoitetulla alueella; 3) erämaalain (62/1991) mukaisilla alueilla muutoin kuin tämän lain 12 :n 1 momentin osalta; Suomen metsäkeskus 6

7 Metsälain soveltamisala (2 ) 4) asemakaava-alueilla lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita; 5) alueilla, joilla on voimassa toimenpiderajoitus asemakaavan laatimiseksi; 6) oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitettuja alueita; 7) puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilla Suomen metsäkeskus 7

8 Metsälain soveltamisala kaavoitetuilla alueilla Maakuntavaava M-, MT-, MU-, MYja V-alueilla Yleiskaava M, MU, MT, MY Asemakaava SLalue M, MU, MT, MY V, VL, VU, VR Suomen metsäkeskus 8

9 Metsälain ja MRL:n suhde Metsälain alaisilla alueilla hakkuut arvioidaan metsälain perusteella Esim. Metsälain 15 :n neuvottelu tai 16 :n käsittelykielto vain metsälain perusteilla Lisäksi metsien hoidossa ja käytössä noudatettava, mitä muussa laissa säädetään metsälakia ja MRL:a sovelletaan rinnakkain Uudistamisen ristiriidoissa ratkaisu MRL:n mukaisesti Uudistamisvelvoite katsotaan täytetyksi, kun on toimittu maisematyöluvan mukaisesti Kaavoista aiheutuvien rajoitteiden huomioiminen neuvonnan kautta -> esim. maisematyölupa yhteys kaavoittajaan Suomen metsäkeskus 9

10 Metsälain ja MRL:n suhde Jos metsälaki ei voimassa ei hakkuiden sääntelyä, ei metsänkäyttöilmoitus velvoitetta Kestävän metsätalouden rahoituslain tukia ei (yleensä) voi myöntää esim. luontokohteiden ympäristötuki Metsätuholaki ei voimassa Suomen metsäkeskus 10

11 Ympäristötuki Maanomistaja voi hakea tukea elinympäristön säilyttämiseksi Tuki maksetaan kertakorvauksena 10 vuodeksi (vähintään 500 ) Tuki on verotettavaa tuloa Omavastuu 4 % kiinteistön puuston arvosta, maks Kohde jätetään luonnontilaan Sopimus tehdään metsänomistajan ja metsäkeskuksen välille Sopimus merkitään kiinteistörekisteriin Pohjois-Savossa viime vuosina n ha/v Suomen metsäkeskus 11

12 Kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Oikeusvaikutteinen tai ei oikeusvaikutteinen Asemakaava Suomen metsäkeskus 12

13 Kaavamerkinnät YM:n asetus kaavoissa käytettävistä merkinnöistä Ei pakkoa käyttää Jos käytetään, käytettävä asetuksessa esitetyssä tarkoituksessa Voi täsmentää kaavamääräyksillä Suomen metsäkeskus 13

14 Alueiden käyttötarkoitukset Suomen metsäkeskus 14

15 Alueiden käyttötarkoitukset Suomen metsäkeskus 15

16 Rasteri- ja viivamerkinnät Suomen metsäkeskus 16

17 Rasteri- ja viivamerkinnät Suomen metsäkeskus 17

18 Maisematyölupa Kaava voimassa: Maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa Kaavan laatimisalue: Voidaan myöntää, jollei toimenpide tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa Maisematyöluvan tarve metsätalouteen varatuilla alueilla? Metsälain eri-ikäishakkuut / 5 b :n hakkuut Metsänkäsittelyä rajoittava, aluevarauksia laajempi vaikutus vrt. Metla Suomen metsäkeskus 18

19 Metsälain muutos - hakkuutavat Uudistettu metsälaki voimaan 2014 alussa Hakkuiden osalta muutokset Uudistamiskriteerien poistaminen Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut Uudistamismenetelmien vapaampi käyttö Luontainen uudistaminen tasavertaiseksi viljelyn kanssa Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut - ML 6 :n hakkuut ennen lain muutosta, nykyisin 5 b Suomen metsäkeskus 19

20 Metsälain 5 b Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Tutkimus-, opetus- tai muussa erityiskäytössä oleva metsä voidaan käsitellä sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Erityiskohteissa toteutettavat käsittelyalueen toimenpiteet ja niiden perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa Miten eroaa eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuusta? Suomen metsäkeskus 20

21 Poimintahakkuu Suurimmat puut poistetaan, tarvittaessa harvennetaan pienempää puustoa Luodaan eriikäisrakenne alikasvosta säästäen Poimintahakkuun täytyy olla voimakas kannattavuuden ja uudistumisen vuoksi Suomen metsäkeskus 21

22 Pienaukkohakkuu Metsään hakataan pieniä aukkoja (enint. 0,3 ha) ja jätetään uudistumaan luontaisesti Helpompi hallita ja uudistaa Valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen Rehevillä alueilla heinittyminen Eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät Piirros:Juha Varhi Suomen metsäkeskus 22

23 Eri-ikäisrakenteinen hakkuu Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1320/2013 Esitys käsittelee pääasiassa muutoksia säännöksiin Suomen metsäkeskus 23

24 Hakkuiden valvonta Perustuu aiotuista hakkuista tehtäviin metsänkäyttöilmoituksiin Metsäkeskukseen 10 vrk ennen hakkuun aloittamista Poislukien kotitarvehakkuut, pienikokoisen puuston hakkuut, sekä sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuut, oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuut ja pienialaiset tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuut Suomen metsäkeskus 24

25 Hakkuiden valvonta Metsäkeskus tarkastaa järjestelmistä hakkuu aikeen Metsälain mukaisuuden esim. metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, uudistamistoimenpiteet Muista laeista tulevia tiedossa olevia rajoitteita esim. liitooravakohteet, ls-lain lajit/luontotyypit Lisäksi mahdollisuuksien mukaan kaavan rajoitukset -> neuvonta esim. maisematyöluvan hakemiseksi Metsänkäyttöilmoituksia vuosittain noin kpl (P-Savossa noin kpl) Tarkastukset perustuvat tiedossa olevaan aineistoon Paperisten aineistojen kattava hallinta mahdotonta Suomen metsäkeskus 25

26 Käytettävät aineistot Peruskartat ja ilmakuvat Kiinteistötiedot Kuvioiden metsävaratiedot Syke aineistot Museoviraston aineistot Kaava-aineistot maakuntakaavan aluerajaukset ja yleiskaavojen ulkorajat Osalta kunnista saatu yleiskaavat paikkatietona käyttöön, osalta kunnan kotisivuilla osassa paperilla Suomen metsäkeskus 26

27 Maakuntakaava Suomen metsäkeskus 27

28 Yleiskaavat Suomen metsäkeskus 28

29 Käytännön ongelmia Kaava-aineistot eivät (yleensä) paikkatietona järjestelmissä käytettävissä Kuntien nettisivuilla vaihtelevasti, osin paperikartoilla Aineistot sähköisinä ja kerääminen valtakunnalliseen palveluun? Kuntakohtainen jakelu? Kaavamerkintöjen ja määräysten vaihtelu Kunnittain, kaavoittain, etenkin vanhemmat? Ideoita merkintöjen yhtenäistämiseksi? Vaikutusten arviointi metsäelinkeinon näkökulmasta Kaavoissa käytettyjen selvitysten laadun vaihtelevuus Esimerkiksi metsälain 10 -kohteiden tulkinnat Rajoitteita epävarman tiedon pohjalta? Suomen metsäkeskus 29

30 Käytännön ongelmia Päällekkäistä sääntelyä esim. 10 -kohteet, liito-oravat Maisematyöluvan herkkä vaatiminen Eri-ikäishakkuut, metsäsuunnittelu ja sopimukset, vapaaehtoisuus? Alueiden siirtyminen pois metsälain piiristä ei mahdollista puuttua ja neuvonta mahdollisuus heikko Aktiivista, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta on voitava harjoittaa myös kaava-alueilla - hyväkuntoiset ja hoidetut metsät kaikkien etu Suomen metsäkeskus 30

31 Kiitos mielenkiinnosta Suomen metsäkeskus 31