Kaikkiin vaatimuskohtiin on vastattava, jotta tarjous voidaan ottaa mukaan vertailuun.

Transkriptio

1 Dnro 284/28/ (4) Tarjouspyyntö Tutkimushanke Valtiontalouden tarkastusvirasto 1 Perustiedot Valtiontalouden tarkastusvirasto hankintayksikkönä pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa julkaistun ilmoituksen ( tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti Euroopan komission käyttämän suhdannekorjausmenetelmän arvioinnista Suomen talouden näkökulmasta. 2 Hankinnan kohde ja tavoitteet Hankinnan kohteena on tutkimus, jossa arvioidaan Euroopan komission käyttämää suhdannekorjausmenetelmää Suomen talouden näkökulmasta. Hankinnan kohde ja tavoitteet on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Tutkimussuunnitelman sisältöä voidaan tarvittaessa täsmentää yhdessä tarjoajan kanssa. Osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä. Tutkimuksen toteuttaja laatii tutkimusraportin tarkastusvirastolle. Tutkimusraportti voidaan julkaista tarkastusviraston julkaisusarjassa ilman eri korvausta. Tutkimustuloksia hyödynnetään tarkastusviraston eduskunta- ja tarkastuskertomuksissa. Tarjoajaa ja tarjottavia tutkimuspalveluita koskevat vaatimukset ja tavoitteet on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteissä 1 ja 2. Liite 2 toimii samalla tarjouslomakkeena (hinnat), joka on ehdottomasti palautettava tarjouksen jättämisen yhteydessä. Kaikkiin vaatimuskohtiin on vastattava, jotta tarjous voidaan ottaa mukaan vertailuun. 3 Hankintamenettely Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Hankintamenettelynä käytetään avointa menettelyä. Hankinnan arvo jää alle EU-kynnysarvon. Mikäli saaduista tarjouksista yksikään ei vastaa tarjouspyyntöä tarkastusviraston edellyttämällä tavalla taikka olosuhteet tarjouskilpailun aikana muuttuvat sellaisiksi, ettei tarkastusvirasto voi tarjouskilpailun tuloksia hyödyntää, tarkastusvirasto voi keskeyttää hankintamenettelyn. Tarjoajan on toimitettava tarjouksessaan vertailun tekemisessä tarvittavat selvitykset, koska vertailussa ei voida käyttää muita tietoja kuin tarjouksessa ilmeneviä. Tarjouksen tekemisestä, esittelystä tai muusta menettelyyn osallistumisesta ei makseta tarjoajille korvausta. PUH

2 2 (4) 4 Tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset Tarjoajan on täytettävä seuraavat soveltuvuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset: tutkimusryhmän johtajalla on tohtorin tutkinto tutkimusryhmän jokaisella jäsenellä on ylempi korkeakoulututkinto kahdella tutkijaryhmän jäsenellä on viiden vuoden tutkijakokemus Tarjoaja on suorittanut 1. veronsa, 2. eläkemaksunsa ja esittää siitä veroviranomaisen ja eläkevakuutusyhtiön antamat selvitykset. Tarjoajien yhteenliittymän, joka ei ole oikeushenkilö, on esitettävä edellä mainitut selvitykset jokaisen ryhmän jäsenen osalta. Palvelun tuottamisessa käytettävät alihankkijat tulee mainita tarjouksessa. Alihankkijoiden osalta tulee esittää kaikki samat selvitykset, joita vaaditaan esitettäväksi tarjoajan osalta. Hankintayksikkö varaa oikeuden pyytää menettelyn kestäessä alihankkijoita koskevat vastaavat selvitykset, joita tarjoajalta edellytetään. 5 Valintaperuste ja vertailuperusteet 5.1 Valintaperuste Tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. 5.2 Vertailuperusteet Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ovat seuraavat: Hinta: painoarvo on 30 pistettä. Tutkimussuunnitelma: painoarvo on 40 pistettä. Tutkimusryhmän asiantuntemus: painoarvo on 30 pistettä. 5.3 Tarjousten vertailu Hinta Vertailuhinnaltaan halvin tarjous saa painoarvon mukaiset täydet pisteet ja muiden tarjoajien pisteet suhteutetaan vertailuhinnaltaan halvimman tarjoajan tarjoukseen kaavalla: (halvimman tarjoajan vertailuhinta/tarjoajan vertailuhinta) * 30 (painoarvo). Tutkimussuunnitelma Vertailussa arvioidaan tutkimussuunnitelman vastaavuutta liitteessä 1 esitettyyn hankekuvaukseen, tutkimussuunnitelman toteutettavuutta annetun aikataulun puitteissa sekä suhteessa tutkimusryhmän määrittelemiin resursseihin ja vastuunjakoon. Lisäksi arvioidaan tutkimussuunnitelmassa kuvattujen menetelmien ja aineistojen soveltuvuutta suhteessa asetettuun tutkimuskysymykseen viimeaikainen tutkimustieto huomioiden.

3 3 (4) Parhaat pisteet saanut tarjous saa painoarvon mukaiset täydet pisteet 40 (painoarvo). Muiden tarjoajien pisteet lasketaan kaavalla: (tarjoajan saamat pisteet/ parhaan tarjoajan pisteet)* 40 (painoarvo). Tutkimusryhmän asiantuntemus Tutkimusryhmän asiantuntemuksen vertailussa huomiota kiinnitetään sen asiantuntemukseen makrotaloustieteen, ekonometrian ja finanssipolitiikan alueelta. Asiantuntemusta arvioidaan tarjouksessa esitettyjen tietojen sekä tarjouksen liitteenä pyydettyjen tutkimusryhmän jäsenten ansioluetteloiden (sisältäen julkaisuluettelot) perusteella. Parhaat pisteet saanut tarjous saa painoarvon mukaiset täydet pisteet 30 (painoarvo). Muiden tarjoajien pisteet lasketaan kaavalla: (tarjoajan saamat pisteet/parhaan tarjoajan pisteet)*30 (painoarvo). Vertailukriteerit arvioidaan asteikolla 1-5 seuraavasti: 5=erinomainen 3=hyvä 1=kohtalainen Lopuksi hinta- ja laatupisteet lasketaan painotettuina yhteen. Suurimman yhteenlasketun pistemäärän saanut tarjoaja valitaan toimittajaksi. 6 Tarjouksen sisältö Tarjoajan on liitettävä tarjoukseensa: 1. Tarjouslomake (tarjouspyynnön liite 2) 2. Tutkimussuunnitelma 3. Tutkijaryhmän jäsenten ansioluettelot, sisältäen julkaisuluettelot 4. Veroviranomaisen ja eläkevakuutusyhtiön antamat selvitykset suoritetuista veroista ja eläkemaksuista 7 Sopimuskausi Sopimuskausi alkaa sopimuksen allekirjoituksesta ja päättyy kun sopimukseen liittyvät tehtävät on suoritettu loppuun. Tavoitteena on että tutkimusta koskeva sopimus allekirjoitetaan marraskuussa 2015 ja tutkimus valmistuisi mennessä. Sopimuskausi alkaa aikaisintaan asiakaskohtaisen sopimuksen tultua allekirjoitetuksi. 8 Tarjousten ja hankinta-asiakirjojen julkisuus Hankinta-asiakirjat tulevat pääsääntöisesti julkiseksi vasta, kun sopimus on tehty. Asianosaisella eli tarjouskilpailuun osallistuneella on oikeus saada tieto myös muun kuin julkisen asiakirjan sisällöstä. Asianosaisella ei ole oikeutta toisen tarjoajan liike- tai ammattisalaisuuksiin. Tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava. Tarjousten avaustilaisuus ei ole julkinen.

4 4 (4) Jos jokin osa tarjouksen materiaalista sisältää tarjoajan käsityksen mukaan liike tai ammattisalaisuuden johdosta luottamuksellista materiaalia, tulee tällainen materiaali toimittaa erillisellä liitteellä ja merkitä liite LUOTTAMUKSELLISEKSI. 9 Lisäkysymykset ja muut hankintaan liittyvät tiedot Tarjoaja voi tehdä tarjouspyyntöön liittyviä kysymyksiä. Kysymykset tulee toimittaa seuraavaan sähköpostiosoitteeseen: kirjaamo@vtv.fi Kysymykset ja tarjoajan vastausosoite (sähköpostiosoite) on lähetettävä viimeistään klo 16. Valtiontalouden tarkastusvirasto laatii yhteenvedon kysymyksistä ja vastauksista ja toimittaa sen tiedossa oleville tarjoajille. Tätä varten tarjoajat voivat ilmoittaa sähköpostiosoitteensa. Puhelimitse esitettyihin kysymyksiin tai tietopyyntöihin ei vastata. 10 Tarjousten jättäminen ja voimassaolo Valtiontalouden tarkastusvirastolle osoitettu tarjous tulee toimittaa sähköpostitse tai suljetussa kirjekuoressa paperiversiona tarkastusviraston kirjaamoon viimeistään klo mennessä. Tarjous tulee laatia suomen kielellä ja sen tulee olla sitovana voimassa saakka. Sähköpostiosoite: kirjaamo@vtv.fi Postiosoite: Valtiontalouden tarkastusvirasto, PL 1119, Helsinki Käyntiosoite: Antinkatu 1, Helsinki Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon. Tarjouksen kirjekuori tai sähköpostilähetys on selkeästi varustettava merkinnällä, josta käy ilmi tarjouspyynnön diaarinumero ja tutkimuksen nimi Euroopan komission käyttämän suhdannekorjausmenetelmän arviointia Suomen talouden näkökulmasta. 11 Allekirjoitukset Helsinki Heidi Silvennoinen Budjettivalvontapäällikkö Valtiontalouden tarkastusvirasto Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Hankinnan kohde ja tavoitteet Tarjouslomake Sopimusmalli

5 liite 1 1 (3) HANKINNAN KOHDE JA TAVOITTEET Euroopan komission käyttämän suhdannekorjausmenetelmän arviointi Suomen näkökulmasta Tausta Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimus koostuu kahdesta erillisestä ja toisiaan tukevasta osasta; ennakoivasta osasta ja korjaavasta osasta. Ennakoivan osan mukaisesti jäsenvaltiolle asetetaan keskipitkän aikavälin tavoite rakenteellisen jäämän avulla, siten että se tukee julkisen talouden pysymistä vakaus- ja kasvusopimuksen asettamisessa rajoissa sekä alijäämän (3%/bkt) että velan suhteen (60%/bkt). Ennakoiva osa on voimassa aina, korjaava osa käynnistyy jos jäsenvaltio rikkoo vakaus- ja kasvusopimuksen asettamia rajoja budjetin alijäämälle ja/tai julkiselle velalle. Suomen keskipitkän aikavälin tavoite julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle on ollut 0,5 % bkt:stä. Suomi on noudattanut vuoteen 2013 saakka vakaus- ja kasvusopimuksen ennakoivaa osaa, eli on saavuttanut rakenteelliselle alijäämälle asetetun tavoitteen. Rakenteellinen jäämä lasketaan poistamalla nimellisestä jäämästä suhdannevaihteluista riippuva osuus ja kertaluontoiset erät. Nimellinen jäämä vastaa kansantalouden tilinpidossa laskettua julkisen sektorin nettoluotonantoa. Suomen osalta kertaluonteiset erät ovat olleet yleensä hyvin vähäisiä. Rakenteellisen jäämän laskennassa keskeiseksi termiksi jää siten suhdanteista riippuva osuus, joka lasketaan julkisten menojen ja tulojen puolijoustolla painotetusta tuotantokuilusta. Tuotantokuilun suuruus aiheuttaa suurimman epävarmuuden rakenteellisen jäämän laskennassa, sillä se on estimoitava luku. Tuotantokuilun estimoimiseen on useita tapoja. Komissio estimoi tuotantokuilun määrittämiseen tarvittavan potentiaalisen tuotannon tuotantofunktiomenetelmällä. (Havik et. al 2014). Tuotantofunktiomenetelmä on ns. rakenteellinen menetelmä potentiaalisen tuotannon mittaamiseen, ja sen etu on että se mahdollistaa tuotannon syklissä havaituille muutoksille taloustieteellisen tulkinnan (Borio et al. 2013). Komission menetelmän ensisijainen käyttötarkoitus on toimia operatiivisena valvontatyökaluna. Vaatimukset käytettävissä olevalle menetelmälle ovat siten 1. metodologian riittävä yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys 2. EU:n jäsenvaltioiden samanlainen kohtelu 3. menneen ja tulevan tuotannon kehityksen harhaton estimointi (Havik et al. 2014, 6). Ongelmana tuotantofunktiomenetelmän käytössä kuitenkin on valitun mallin herkkyys spesifikaation valinnalle (Borio et al. 2013). Tuotantokuilun estimoiminen ei siis ole yksiselitteistä, sillä mallin spesifikaatioon liittyvien virheiden lisäksi arviot potentiaalisesta tuotannosta päivittyvät aineistopäivitysten yhteydessä, ks. esim. Hers & Suyker (2014) ja Henriksson ja Leino-Sandberg (2014). Komission menetelmä potentiaalisen tuotannon laskemiseksi on saanut osakseen kritiikkiä. Esimerkiksi Hetemäki (2015, 17) esittää että komission tuotantofunktiomenetelmällä saatavan potentiaalisen bkt:n kasvuestimaatit ovat hyvin suhdanneriippuvaisia. Lisäksi komissio olettaa että tuotantokuilu umpeutuu keskipitkällä aikavälillä (4 5 vuotta). Potentiaalisen tuotannon estimoimisen epävarmuuksiin ja erityisesti tuotantofunktiomenetelmän PUH

6 2 (3) olettamuksiin liittyen riskinä on että tällä tavalla johdettu arvio rakenteellisen jäämän suuruudesta johtaa suhdanteita vahvistavaan finanssipolitiikkaan (Henrikkson & Leino-Sandberg 2014, 537). Toisen suhdannekomponentin osan, eli puolijouston, laskennassa komissio käyttää OECD:n estimaatteja. Puolijouston metodologiaa ja laskentaa on uudistettu viime vuosina (Mourre et al. (2013), Mourre et al. (2014) ja Price et al. (2014)). Uudistetun puolijouston keskiarvo EU-alueella on 0,53 vaihdellen 0,30 ja 0,61 välillä, tarkoittaen että jäsenmaiden välillä on merkittäviä eroja budjetin syklisyydessä. Puolijoustot on estimoitu komission tuotantokuiluarvioiden perusteella. Tavoite Rakenteellisen jäämän avulla asetettu keskipitkän aikavälin tavoite on keskeisessä asemassa finanssipolitiikan arvioinnissa. Koska sen laskentaan liittyy epävarmuutta, tutkimushankkeen tavoitteena on yhtäältä tarkastella komission käyttämän suhdannekorjausmenetelmän spesifikaation sopivuutta Suomen taloudelle ja toisaalta antaa kuva menetelmään sisältyvän epävarmuuden suuruusluokasta. Tutkimuksen tavoitetta voi hahmottaa seuraavan kahden erillisen mutta toisiinsa liittyvän alakysymyksen avulla: 1. Tuotantofunktiomenetelmän arviointi: Tuotantofunktiomenetelmässä tuottavuuden kasvu jaetaan tuotannontekijöiden (pääoman ja työvoiman) ja kokonaistuottavuuden kasvuun. Menetelmässä keskeistä on erottaa kasvun osatekijöiden trendi ja suhdanteista johtuva osuus. Pääomalle ei estimoida trendiä. Työvoimapanoksen trendi perustuu arvioon tasapainotyöttömyydestä, eli ns. rakenteellisesta työttömyydestä. Kokonaistuottavuuden trendi estimoidaan Kalman-suotimella, joka hyödyntää tuottavuuden syklien ja kapasiteetin käyttöasteen välistä yhteyttä. Muita tuotantofunktion spesifikaatioon liittyviä oletuksia ovat oletukset vakioisista skaalatuotoista, tuotannontekijöiden yksikköjoustavuudesta sekä työn ja pääoman tulojoustoista. Komissio on kehittänyt tuotantofunktiomenetelmäänsä viime vuosina (ks. Havik et al., 2014, 6-7). Onko yllä kuvattuun spesifikaatioon perustuva menetelmä Suomen kohdalla paras mahdollinen? Kuinka suuri vaikutus komission tekemillä parametrivalinnoilla on potentiaalisen tuotannon estimaatteihin? Millaisia muutoksia komission käyttämään menetelmään voitaisiin perustellusti tehdä? 2. Komissio on päivittänyt suhdannekomponentin toisen osatekijän eli puolijouston laskentamenetelmää. Uudistettua metodologiaa on kuvattu Mourre et al. (2013), Mourre et al (2014) ja Price et al. (2014). Puolijouston estimointiin on käytetty komission menetelmän mukaisesti laskettua potentiaalista tuotantoa. Miten erilainen potentiaalisen tuotannon laskentamenetelmän spesifikaatio vaikuttaa puolijoustoon ja miten tämä tulisi huomioida suhdannekorjauksessa? Tutkimuksen tarjoajan tulee esittää tarjouksessaan tutkimussuunnitelma, käytettävät tutkimusmenetelmät, aineistot ja tutkimuksen alustava sisältörunko. Tutkimussuunnitelmassa tulee pyrkiä mahdollisimman pitkälle vietyyn konkretiaan. Tutkimuksen toteuttaja vastaa tarvittavan tutkimusaineiston hankinnasta.

7 3 (3) Tutkimussuunnitelman tulee lisäksi sisältää myös hankkeen aikataulutus välitavoitteineen sekä näiden esittely tarkastusvirastolle. Tutkimuksen tulosten tulee olla tarkastusviraston hyödynnettävissä maaliskuussa Tutkimussuunnitelmassa on kuvattava tutkimusryhmän jäsenten osallistuminen hankkeen toteutukseen. Tutkimusraportin tulee sisältää tutkimustuloksia koskevat johtopäätökset sekä perustellut kehittämissuositukset. Tarkastusvirasto toivoo englanninkielistä loppuraporttia. Lopullinen tutkimusraportti toimitetaan tarkastusvirastolle sähköisenä versiona. Kirjallisuutta Borio, Claudio Disyatat, Piti Juselius, Mikael (2013) Rethinking potential output: embedding information about the cycle. BIS Working Papers 404. Giorno, Claude Richardson, Pete Roseveare, Deborah van den Noord, Paul (1995) Estimating potential output, output gaps and structural budget balances. OECD Economics Department Working Papers 152. Havik, Karel McMorrow, Kieran Orlandi, Fabrice Planas, Christophe Raciborski, Rafal Röger, Werner Rossi, Alessandro Thum-Thysen, Anna Vandermeulen, Valerie (2014) The production function methodology for calculating potential growth rates and output gaps. European Commission, Economic Papers 535. Henriksson, Marketta Leino-Sandberg, Päivi (2014) Lohduton labyrintti vai tie talouspoliittiseen täyttymykseen? Talouspolitiikan koordinaatio EU:ssa. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 4/2014. Hers, Johannes Suyker, Kim (2014) Structural budget balance. A love at first sight turned sour. CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, Policy Brief 7/2014. Hetemäki, Martti (2015) Eurokriisin syyt ja euroalueen tulevaisuus. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1/2015. Mourre, Gilles Isbasoui, George-Marian Paternoster, Dario Salto, Matteo (2013) The cyclicallyadjusted budget balance used in the EU fiscal framework: an update. European Commission, Economic Papers 478. Mourre, Gilles Astarita, Caterina Princes, Savina (2014) Adjusting the budget balance for the business cycle: the EU methodology. European Commission, Economic Papers 536. Price, Robert W. Dand, Thai-Thang Guillemette, Yvan (2014) New tax and expenditure elasticity estimates for EU budget surveillance. OECD Economics Department Working Papers Vade mecum on the Stability and Growth Pact. European Commission, Occasional Papers 151.

8 Liite 2 1 (1) Hinnat Tarjouslomake (palautettava täytettynä) Ohje: Tarjouksessa on ilmoitettava tarjottavan palvelun hinta ilman arvonlisäveroa tarjouslomakkeen mukaisesti. Tarjouksen hinta tulee ilmoittaa tämän liitteen mukaisella tarjouslomakkeella. Esitetyn hinnan on oltava kiinteä koko sopimuskauden ajan. Tarjouksessa esitetyt hintavaraumat johtavat tarjouksen hylkäämiseen. Lomakkeessa ei saa ilmoittaa muuta kuin pyydetyn hinnan. Tarjoushinnassa on huomioitava tarjouspyynnön ja tarjouksen muut ehdot. Hinnan muuttaminen tarjouskilpailun aikana on ehdottomasti kielletty. Pyydetyn hinnan ilmoittamatta jättäminen johtaa tarjouksen hylkäämiseen. Kiinteän kokonaishinnan tulee sisältää kaikki tässä tarjouspyynnössä määritellyt hankkeen suorittamiseen liittyvät asiat (kuten esim. palveluja koskevat yleis-, hallinto-, henkilöstö-, materiaali-, käännösja muut kustannukset sekä matkakustannukset). Tarjoavan tahon nimi: Kokonaishinta yhteensä: euroa (alv 0 %) Päiväys: Tarjouksen tekijän allekirjoitus ja nimen selvennys: PUH

9 Liite 3 1 (6) SOPIMUSMALLI KOSKIEN EUROOPAN KOMISSON KÄYTTÄMÄN SUHDANNEKORJAUSMENETELMÄN ARVIOINNISTA SUOMEN TALOUDEN NÄKÖKULMASTA 1 OSAPUOLET Valtiontalouden tarkastusvirasto, jäljempänä tarkastusvirasto. xx, jäljempänä Toimittaja. 2 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Tällä sopimuksella sovitaan tutkimustyön toteuttamisen ehdoista tutkimuksessa, jossa arvioidaan Euroopan komission käyttämää suhdannekorjausmenetelmää Suomen näkökulmasta. Kumpikin osapuoli sitoutuu noudattamaan sopimuksen ehtoja. 3 SOPIMUKSEN KOHDE Tutkimustyön sisältö ja toteuttamistapa on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa Toimittajan tarjoukseen sisältyvässä tutkimussuunnitelmassa (liite). Toimittajan tehtävänä on vastata tutkimustyön käytännön toteutuksesta liitteenä olevan tutkimussuunnitelman mukaisesti ja toteuttaa huolellisesti tutkimustyön kaikki vaiheet sovittuja aikatauluja noudattaen. Toimittaja noudattaa lisäksi tarkastusviraston antamia tutkimustyön toteutusta tarkentavia ja täsmentäviä määräyksiä. Mikäli nämä ohjeet muuttavat huomattavasti liitteen 1 mukaista tutkimustyötä, tarkastusvirasto ja Toimittaja neuvottelevat yhdessä tarvittavista muutoksista. Aikataulut täsmentyvät tutkimustyön edetessä. 4 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA Sopimus astuu voimaan allekirjoitushetkellä ja päättyy tai kun hankkeen loppuraportti on toimitettu tarkastusvirastolle ja tarkastusvirasto on sen hyväksynyt, ellei sopimusta ole aikaisemmin päätetty tämän sopimuksen mukaisilla päättämisperusteilla. Sopimus ei tuota Toimittajalle yksinoikeutta sopimuksessa tarkoitettuihin tutkimustuloksiin. 5 YHTEISET VELVOITTEET Tarkastusvirasto ja tutkimuksen toteuttaja täsmentävät tarvittaessa tutkimussuunnitelmaa ja sen aikataulua. Tarkastusvirasto seuraa tutkimuksen etenemistä yhteistyössä tutkimuksen toteuttajan kanssa. PUH

10 2 (6) Yhteyshenkilöt: Tarkastusvirasto Toimittaja 6 TOIMITTAJAN VELVOITTEET JA VASTUU Toimittaja vastaa hankkeen toteutuksesta sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Tarkastusvirastolla on hankkeen toteutusta ohjaava ja tukeva rooli. Tarkastusvirasto ja Toimittaja neuvottelevat tarvittaessa hankkeen etenemistavasta ja/tai yksityiskohdista. Toimittajan on raportoitava hankkeen edistymisestä tarkastusviraston yhteyshenkilölle siten kuin sopijapuolten välillä tarkemmin sovitaan. Toimittajan tulee esittää tutkimuksen etenemisestä ja välituloksista säännöllisesti tiedot tarkastusvirastolle. Toimittaja sitoutuu viipymättä ilmoittamaan kaikista hankkeen etenemiseen vaikuttavista oleellisista asioista tarkastusvirastolle. Jos hankkeen suorittamisen edellytykset ovat muuttuneet tarkastusviraston toimesta tai tarkastusviraston alkuperäisen toimeksiannon perustana olleet tiedot ovat osoittautuneet virheellisiksi, siihen liittyvä aikataulu ja kustannusarvio tai hinnat on tarkistettava ensi tilassa. Tämä tarkistus on sopijapuolten tehtävä yhteistyössä pyrkien mahdollisimman hyvään ja taloudelliseen toimeksiannon läpivientiin. Tutkimuksen toteuttaja vastaa tarvittavan tutkimusaineiston hankinnasta. Tutkimustyö toteutetaan tarjouksessa mainittujen henkilöiden toimesta. Tutkimustyön tekemistä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle ilman tarkastusviraston lupaa. 7 OMISTUS-, KÄYTTÖ- JA TEKIJÄNOIKEUDET Sopimuksen kohteena olevan hankkeen lopputuloksena syntyvien asiakirjojen, kuten yhteenvetojen ja loppuraporttien, sekä tutkimusmateriaalin ja tutkimuksen aikana syntyvän muun aineiston omistusoikeus ja kaikki luovutettavissa olevat tekijän- ja muut immateriaalioikeudet kuuluvat toimittajalle. Toimittajan tekijänoikeudesta huolimatta tarkastusvirastolla on oikeus käyttää tutkimusraporttia vapaasti ja rajoituksetta, luovuttaa sitä kolmansille osapuolille ja tarvittaessa kopioida raporttia. Käyttö- ja siirto-oikeutta ei kuitenkaan ole kaupallisessa tarkoituksessa. Tutkimustulokset voidaan tarkastusviraston niin päättäessä julkaista tarkastusviraston omassa julkaisusarjassa. Toimittajalla ei ole oikeutta julkaista tutkimuksen yhteydessä syntynyttä aineistoa tai lopputuloksia ilman tarkastusviraston lupaa. Julkaisussa on mainittava, että tutkimustyö on toteutettu tarkastusviraston finanssipolitiikan valvonnan pyynnöstä. Toimittajan tulee tutkimuksessa syntynyttä aineistoa käyttäessään ottaa huomioon salassapitovelvollisuus (sopimuksen kohta 16). 8 IMMATERIAALIOIKEUKSIEN LOUKKAUKSET Toimittaja vastaa siitä, etteivät hänen toimittamansa palvelut sopimuksen mukaisesti käytettyinä loukkaa Suomessa voimassa olevia kolmannen osapuolen patentti-, tekijän- tai muita immateriaalioikeuksia. Mikäli tarkastusvirastoa vastaan esitetään palvelun käyttöön perustuvia immateriaalioikeudellisia vaatimuksia, toimittaja on velvollinen vastaamaan vaatimuksiin tarkastusviraston puolesta omalla kustannuksellaan. Toimittaja vastaa siitä, ettei palveluun kohdistuvista immateriaalioikeuksia koskevista vaatimuksista tai velvoitteista aiheudu tarkastusvirastolle oikeudenkäyntikuluja eikä vahingonkorvaus- tai muita kolmannelle osapuolelle maksettavia kustannuksia tai muita vastuita kolmatta osapuolta kohtaan.

11 3 (6) Tarkastusviraston on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava toimittajalle kirjallisesti vaatimuksista saatuaan niistä tiedon. Tarkastusviraston on annettava toimittajalle tarpeelliset tiedot ja muu asian menestyksellisen hoitamisen kannalta välttämätön apu. Tarkastusvirasto on oikeutettu ryhtymään kaikkiin vaatimukseen vastaamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin siihen saakka, kun toimittaja nimeää tarkastusvirastoa tyydyttävän tahon hoitamaan asiaa. Tarkastusvirasto ei voi kieltäytyä hyväksymästä toimittajan nimeämää tahoa ilman perusteltua syytä. Mikäli sopijapuolet toteavat tai lainvoimaisella päätöksellä todetaan, että sopimuksen mukainen palvelun käyttö loukkaa kolmannen osapuolen immateriaalioikeuksia, toimittaja hankkii kustannuksellaan tarkastusvirastolle oikeuden käyttää palvelua jatkossakin sopimuksen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti Toimittaja voi muuttaa palvelua niin, ettei sen käyttö enää loukkaa kolmannen oikeuksia. Mikäli mikään vaihtoehdoista ei ole mahdollinen, sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus loukkaavilta osin. Sopimuksen saa purkaa kokonaan, jos sopimuksen tarkoitus jää loukkauksen johdosta olennaisesti saavuttamatta. Toimittaja ei ole kuitenkaan vastuussa tarkastusvirastolle, eikä tarkastusvirastolla ole oikeutta purkaa sopimusta, mikäli loukkausvaade johtuu tarkastusviraston ilman toimittajan hyväksyntää tekemästä muutoksesta palveluun. Vahingonkorvausta koskevat vastuunrajoitukset eivät koske edellä tarkoitettuja mahdollisia immateriaalioikeuksien loukkauksista johtuvia vastuita. 9 TARKASTUSVIRASTON VELVOITTEET JA VASTUU Tarkastusviraston tulee antaa toimittajalle riittävät ja oikeat tiedot hankkeen suorittamista varten sovitussa muodossa ja sovitun aikataulun mukaisesti. Tarkastusvirasto vastaa toimittajalle sopimuksen mukaisesti antamistaan tiedoista, ohjeista ja määräyksistä. Tarkastusviraston rooli sopimuksessa on kuitenkin ensisijaisesti ohjaava ja tarkastusviraston tehtävänä on antaa palautetta työstä. Toimittajan velvollisuutena on pyytää hankkeen suorittamista varten tarvittavia lisätietoja tarkastusvirastolta, mikäli toimittaja havaitsee, että tarkastusviraston antamat tiedot eivät ole riittäviä hankkeen suorittamiseksi. Tarkastusviraston on ilmoitettava hyväksymisensä tai huomautuksensa hankkeen edistymisestä annettuihin kirjallisiin, sovitulle yhteyshenkilölle toimitettuihin ilmoituksiin ja hankkeen tuloksiin. Tarkastusvirasto hyväksyy hankkeen, kun tulokset ovat sopimuksen ja sen liitteiden mukaiset ja toimittaja on täyttänyt kaikki sopimuksen mukaiset velvoitteensa. Työstä maksetaan tarjouksen mukainen kokonaiskorvaus, joka maksetaan kahdessa erässä siten, että ensimmäinen erä (50 % kokonaiskorvauksesta) maksetaan tutkimushankkeen alkaessa ja toinen erä (50 % kokonaiskorvauksesta) maksetaan, kun loppuraportti on valmis ja toimitettu tarkastusvirastolle. Kiinteä kokonaishinta sisältää kaikki hankkeen suorittamiseen kuuluvat asiat (kuten esim. hanketta koskevat yleis-, hallinto-, henkilöstö-, materiaali-, käännös- ja muut kustannukset) mukaan lukien matkakustannukset. Viivästyskorko on korkolain mukainen. Hinnat ovat kiinteät. Mikäli toimittajan oma arvio kokonaisuuteen käytettävästä aikamäärästä ja varauksesta ylittyy, toimittaja vastaa kokonaisuuden loppuunsaattamisesta omalla kustannuksellaan, ellei toisin sovita.

12 4 (6) 10 HANKKEEN VIRHE Hankkeen suorittamisessa on virhe, mikäli hankkeen tulokset eivät sovellu sopimuksen mukaisiin tarpeisiin eikä hankkeen perusteella pystytä toteuttamaan tarkastusviraston tavoitteiden mukaisia tehtäviä. Hankkeessa on virhe myös silloin, jos hankkeen tulokset eivät täytä liitteen 1 vaatimuksia. 11 TOIMITUKSEN VIIVÄSTYMINEN Mikäli sopijapuoli havaitsee viivästyvänsä toimituksessaan tai velvoitteessaan tai pitää viivästystä todennäköisenä, sopijapuolen on viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava toiselle sopijapuolelle viivästyksestä ja sen vaikutuksesta sopimuksen täyttämiseen. Toimittajan viivästyessä toimittajan on ilmoitettava uusi toimitusaika tarkastusvirastolle niin pian kuin mahdollista. Jos toimitus viivästyy muusta kuin tarkastusvirastosta tai ylivoimaisesta esteestä johtuvasta syystä, toimittaja maksaa tarkastusvirastolle sopimussakkoa jokaiselta alkavalta seitsemän (7) vuorokauden pituiselta ajanjaksolta, jolla toimittaja ylittää sopimuksessa toimitukselle tai sen osalle sovitun määräpäivän. Sakko kultakin edellä mainitulta ajanjaksolta on 0,5 prosenttia viivästyneen palvelun hinnasta. Sakko on kuitenkin enintään 7,5 prosenttia kyseisestä hinnasta. Sakon suuruuteen ei vaikuta viivästyksen aiheuttaman vahingon suuruus. Palvelun viivästykseen rinnastetaan käytön estävien asiakirjojen ja tietojen viivästyminen. Tarkastusvirastolla on oikeus vähentää sopimussakko toimittajalle suoritettavista kyseistä palvelua koskevista maksuista. Toimittajalla ei ole oikeutta saada sopimussakkoa tarkastusviraston viivästyksestä. Vapauttamisperusteeksi (ylivoimainen este) katsotaan sellainen sopimuksen täyttämisen estävä ja sopimuksen syntymisen jälkeen sattunut epätavallinen ja asiaan vaikuttava tapahtuma, jota sopijapuolten ei ole ollut syytä ottaa huomioon sopimusta tehdessään, joka on sopijapuolista riippumaton ja jonka seuraamuksia ei voida estää ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa. Tällainen tapahtuma voi olla sota, kapina, pakko-otto tai takavarikko julkiseen tarpeeseen, tuonti- tai vientikielto, luonnonmullistus, yleisen liikenteen tai energiajakelun keskeytys, työselkkaus, tulipalo tai muu vaikutuksiltaan yhtä merkittävä ja epätavallinen sopijapuolista riippumaton syy. Jos sopimusvelvoitteen viivästyminen johtuu tällaisesta ylivoimaisesta esteestä, sopimusvelvoitteen täyttämisaikaa jatketaan niin paljon kuin kaikki tapaukseen vaikuttavat olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena. Sopijapuolten on viipymättä ilmoitettava ylivoimaisesta esteestä kirjallisesti toiselle sopijapuolelle samoin kuin esteen lakkaamisesta. Vapauttamisperusteeksi katsotaan myös sopijapuolen alihankkijaa kohdannut ylivoimainen este, mikäli alihankintaa ei voida ilman kohtuuttomia kustannuksia tai oleellista ajanhukkaa hankkia muualta. 12 HENKILÖSTÖN VAIHTAMINEN Toimittajalla ei ole oikeutta vaihtaa hankkeen tuottamiseen nimettyjä henkilöitä kesken sopimuskauden neuvottelematta asiasta ensin tarkastusviraston yhteyshenkilön kanssa. Mikäli asiantuntijaksi nimetty henkilö ei sopijapuolista riippumattomista syistä voi enää osallistua hankkeen toimittamiseen, Toimittaja on kuitenkin velvollinen ensitilassa löytämään hänen tilalleen vähintään ko. alaa koskevan, vastaavan ammattitaidon omaavan uuden henkilön. Jos tarkastusvirasto ei ole tyytyväinen toimittajan nimeämiin henkilöihin, Toimittaja sitoutuu tarkastusviraston vaatimuksesta välittömästi vaihtamaan henkilöitä.

13 5 (6) 13 VAHINGONKORVAUS Vahingonkorvauksen enimmäismäärä on sata (100) prosenttia sopimuksen mukaisten palvelujen kokonaishinnasta. Osapuolilla ei ole velvollisuutta korvata välillisiä vahinkoja. Rajoitukset eivät koske toimittajan vastuuta tilanteessa, jossa vahinko aiheutuu kolmannen immateriaalioikeuksien loukkaustilanteesta tai salassapitovelvoitteiden loukkaamisesta tai tahallisesta tai törkeän tuottamuksellisesta toiminnasta. Varmuuskopioiden ottamisesta vastaa pääsääntöisesti se osapuoli, joka on varmuuskopioitavan materiaalin tehnyt. Osapuoli vastaa vastuullaan olevien tietojen tuhoutumisesta, katoamisesta tai muuttumisesta ja tämän aiheuttamista vahingoista sekä uudelleen luomisen aiheuttamista kustannuksista. 14 SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN Tarkastusvirasto voi irtisanoa sopimuksen kirjallisella ilmoituksella Toimittajalle kahden (2) kuukauden irtisanomisajalla. Toimittaja ei voi sopimuskauden aikana irtisanoa sopimusta. 15 SOPIMUKSEN PURKAMINEN Kumpikin sopijapuoli saa purkaa sopimuksen, mikäli sen täyttäminen todetun ylivoimaisen esteen jatkumisen vuoksi viivästyy yli 30 päivää. Tarkastusvirasto voi aina purkaa sopimuksen edellä mainitusta määräajasta riippumatta, mikäli viivästymisellä on oleellinen merkitys. Tarkastusvirasto saa purkaa sopimuksen, jos - Toimittajan suoritus eroaa olennaisesti tai toistuvasti hankkeelle asetetuista sisältö-, laatu- ym. vaatimuksista, eikä toimittaja korjaa puutetta 30 päivän kuluessa kirjallisesta huomautuksesta, - Toimittaja ei täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan määräajassa eikä toimittaja korjaa puutetta 30 päivän kuluessa kirjallisesta huomautuksesta tai näytä toteen, että sopimuksen täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä tai tarkastusviraston syystä, - Toimittaja joutuu konkurssiin, selvitystilaan tai muuten vakaviin taloudellisiin tai liiketoiminnallisiin vaikeuksiin eikä tämän vuoksi tai muusta vastaavasta syystä kykene suorittamaan sopimuksen mukaisia velvoitteitaan eikä myöskään aseta riittävää vakuutta sopimusvelvoitteittensa täyttämiselle eikä kykene antamaan tarkastusviraston hyväksymää selvitystä siitä, kuinka toimittaja suorittaa velvoitteensa. Tarkastusvirasto on oikeutettu purkamaan sopimuksen välittömästi kirjallisella ilmoituksella toimittajalle, mikäli tämä rikkoo tässä sopimuksessa määriteltyjä salassapito- ja turvallisuussäännöksiä tai immateriaalioikeuksiin liittyviä velvoitteita. Turvallisuutta ja salassapitoa koskevat velvollisuudet ovat voimassa sopimuksen päättymisen jälkeenkin. Toimittaja sitoutuu tarkastusviraston pyynnöstä sopimuksen päättyessä tarvittaessa viipymättä luovuttamaan sopimukseen liittyvän kaiken materiaalin/aineiston tarkastusvirastolle sekä tarvittaessa avustamaan tarkastusvirastoa sopimuksen kohteen siirtämisessä uudelle toimittajalle siten, että materiaalin vastaanottava taho pystyy tarvittaessa viipymättä jatkamaan hankkeen toteuttamista.

14 6 (6) 16 SALASSAPITO Jos jokin osa tutkimusmateriaalista sisältää toimittajan käsityksen mukaan liike- tai ammattisalaisuuden johdosta luottamuksellista materiaalia, tulee tällainen materiaali merkitä LUOTTAMUKSELLISEKSI. Tarkastusvirasto noudattaa julkisyhteisönä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) sekä muussa lainsäädännössä olevia salassapitoa ja julkisuutta koskevia säännöksiä. Toimittaja pitää hankkeessa saamansa luottamukselliseksi merkityn tai muuten luottamukselliseksi tai liikesalaisuudeksi katsottavan aineiston salassa eikä käytä tietoja muuhun kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Toimittaja vastaa, että kaikki heidän palveluksessaan olevat samoin kuin alihankkijat noudattavat tätä määräystä. Tämä määräys on voimassa myös sopimuksen päättymisen jälkeen. Salassapitovelvollisuus ei koske tietoa, joka on yleisesti saatavilla tai julkista tai jonka sopijapuoli on saanut laillisesti haltuunsa muuten kuin toiselta sopijapuolelta. Sopijapuolet huolehtivat omilla vastuualueillaan, että tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset ja viranomaisten antamat määräykset otetaan huomioon. Jos sopimus tai toimeksianto päättyy tai purkautuu, sopijapuoli palauttaa tai toisen sopijapuolen suostumuksella hävittää toisen sopijapuolen luottamuksellisen aineiston. Aineistoa ei saa hävittää, mikäli laki tai viranomaisten määräykset vaativat säilyttämistä. Sopijapuolella on oikeus käyttää toimituksen yhteydessä hankkimaansa ammattitaitoa ja kokemusta. Jos toimittaja rikkoo tämän sopimuksen mukaista salassapitovelvoitettaan, tulee sen maksaa sopimussakkona kertaluonteisesti 50 prosenttia tuotettavan palvelun sopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. 17 RIITOJEN RATKAISEMINEN Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan keskinäisin neuvotteluin. Sopimuksen laadinnassa ja tulkinnassa sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Sopimuksesta johtuvat riitaisuudet, joita ei saada sopijapuolten kesken sovituksi, jätetään Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Riita voidaan jättää välimiesoikeuden ratkaistavaksi, mikäli sopijapuolet siitä sopivat. 18 MUUT EHDOT Kaikki sopijapuolten toisilleen lähettämät sopimusta koskevat ilmoitukset ja tiedonannot on toimitettava kirjallisina sopijapuolen tässä sopimuksessa olevalla osoitteella. Se, että sopijapuoli jättää jossakin tilanteessa käyttämättä tähän sopimukseen perustuvan oikeutensa, ei rajoita hänen oikeuttaan vedota sopimusehtoihin muissa vastaavissa tilanteissa. Kaikki lisäykset tai muutokset tähän sopimukseen on sovittava kirjallisesti, jotta ne olisivat päteviä. Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samansanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. 19 ALLEKIRJOITUKSET LIITTEET Liite 1 Tutkimussuunnitelma