ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen

Transkriptio

1 Liite ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen LIITE NURMEN LANNOITUSSUOSITUSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN ERIÄVÄ MIELIPIDE NURMEN LANNOITUSSUOSITUS TYÖRYHMÄN ESITYKSEEN NURMEN FOSFORILANNOITUKSESTA Haluamme ilmaista eriävän mielipiteemme nurmen lannoitussuositustyöryhmän raportissa esitettäviin nurmen fosforilannoitusarvoihin. Nurmen lannoitustyöryhmän päätös fosforilannoituksesta ei ollut yksimielinen. Mielipideeron lähtökohtana on periaatteellinen ristiriita maan tavoiteviljavuusluokasta. Arviomme mukaan, viljelijällä tulee olla mahdollisuus myös tulevaisuudessa ylläpitää pelloillaan tyydyttävää fosforitilaa. Tässä liitteessä esitämme perustelumme mielipiteellemme, sekä tuomme oman näkemyksemme suositeltavista lannoitemääristä nurmelle. Viljavuusfosforin selvä väheneminen karkeilla kivennäismailla ja eloperäisillä mailla Uuden fosforiesityksen tavoitteena on, että maat siirtyvät fosforin viljavuusluokkaan välttävä. Pohjois-Suomessa viljavuuskehitys fosforin osalta on jo nykyisillä lannoitussuosituksilla vahvassa laskussa. Fosforipitoisuudet keskittyvät karkeilla kivennäismailla ja eloperäisillä mailla luokkiin välttävä ja huononlainen (liite 1). Savimailla (marginaalinen osuus peltolohkoista ns. Nurmi-Suomessa) tilanne on tasainen. Uusiin lannoitusrajoituksiin ei näkemyksemme mukaan siis ole perusteita. Laajaa yhteiskunnallista pohdintaa tulisi tehdä päätettäessä voimmeko hyväksyä nykyisen kehityssuunnan jatkuvan. Nurmen nykyiset lannoitussuositukset vaikuttamassa karjatilojen tuottavuuden heikkenemiseen? Nurmisadot ovat laskeneet 10 vuodessa 500 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Laskelmat pohjautuvat kaikkien märehtijöiden ja hevosten vuotuiseen lukumäärään, tuotoksiin ja rehunkulutukseen sekä säilörehu-, laidun- ja kuivaheinän viljelyalaan. Säilörehun raakavalkuais-, fosfori- ja kaliumpitoisuudet ovat samanaikaisesti laskeneet (Artturi-säilörehuanalyysit v , kpl). Lypsylehmien tuotoskehitys on pysähtynyt vuosien tasolle (ProAgria ProMaito-tulosseminaari 2012). Maidontuotanto on alentunut jo viimeiset 10 vuotta (Tike kiintiökaudet 2002/ /12). Satotasojen alentuminen lisää pellontarvetta ja väkirehun käyttöä nautakarjatiloilla. Sadonmenetysten ja ostorehujen käytön lisääntyminen heikentävät karjatilallisten kannattavuutta. Esimerkiksi Tila-Artturi-hankkeen maitotiloilla peltojen fosforitilan alenemisesta luokkaan välttävä aiheutuu sadonmenetystä rahallisesti keskimäärin 216 euroa/hehtaari vuodessa (liite 2). Koska sadonmenetyksiä fosforin osalta on yleensä vaikea todentaa maatilamittakaavassa, viljelijän olisi vaikea yrittää saada oikeutettua korvausta tuotannon heikkenemisestä. Uuden fosforilannoitusesityksen tausta on meta-analyysissä Valkama et al meta-analyysiaineistossa korostuvat savespitoiset maat eteläisen Suomen rannikolla. Näillä mailla viljely ilman lannoitefosforia on muihin maalajeihin verrattuna mahdollista pidempään savimaiden luontaisen fosforin saatavuuden takia. Alueiden eriarvoistuminen uhkaa, kun karkeilla kivennäismailla ja eloperäisillä mailla tulee fosforista kasvua rajoittava tekijä. Meta-analyysin tutkimustulokset ovat suurelta osin vanhoja, jolloin niiden heikkouksia ovat ainakin vanhentunut viljelytekniikka (viljelykäytännöt, lannoitustasot,

2 lajikkeet jne.), huonot maaperäolot (ph, vesitalous, ravinteet) ja em. summana ainakin viljoilla huonot satotasot, huono sadon laatu ja mahdollisesti suuret lakotulokset. Nurmen osalta tuloksia on liian vähän. Tulosten tulkinta on vahvasti ympäristölähtöinen. Tulkinta heikentää tuottavaan viljelyyn tähtäävien viljelijöiden toimintamahdollisuuksia, peltojen viljelyvarmuutta ja yleensä maatalouden huoltovarmuutta. Lannoituksen alentamista nykyisestään ei voi perustella täysin ympäristönäkökulmasta: köyhtyneen maan vuosittaislannoitusten on oltava kasvintarvetta selvästi suurempia ja ne voivat yhtä lailla johtaa fosforihuuhtoumiin. Tyydyttävän ja välttävän fosforiluokan maille on muissa Pohjoismaissa samansuuntaisia (Ruotsi) tai suurempia lannoitustasoja kuin nyt voimassa olevassa ympäristötuessamme. Nurmisadot käytännön nurmitiloilla todistavat peltojen viljavuuden tärkeyden myös taloudellisesti TilaArtturi-hankkeessa vuosina laskettiin tarkasti lohkokohtaiset sadot. Neljän maitotilan 106 nurmilohkon (yhteensä 236 hehtaaria) ja neljän vuoden lohkokohtaisten satojen mukaan parhaimmat vuotuiset nurmisadot saadaan hyvän fosforiluokan mailla (liite 2.). Satoero fosforiluokan hyvä ja välttävä välillä on tässä aineistossa 1800 kuiva-ainekiloa hehtaarilta vuodessa. Satoeron rahallinen arvo on 252 euroa/ha/vuosi. TilaArtturi-tiloilla peltolohkojen fosforipitoisuudet alenivat myös nopeasti, vaikka lohkoja lannoitettiin keskimäärin 18 kg P /ha /vuosi. Fosforin keskimääräinen tase peltolohkoilla oli - 7,5 kiloa vuodessa. Myös ProAgrian Lohkotietopankin tuloksissa nurmisadot nousevat tasaisesti hyvään fosforiluokkaan asti. Molemmissa aineistoissa tulokset pellon viljavuuden merkityksestä ovat siis yhteneväiset. Käytännössä voi olla, että korkean fosforiluokan mailla karjanlannan intensiivinen käyttö raskaine levityskalustoineen on voinut heikentää maan rakennetta. Toisaalta osasyynä voi ollakin starttifosforilannoituksen vähäisyys tai sen puuttuminen. Satotasojen mukainen fosforilannoitus on kestävää kehitystä Tyydyttävän fosforiluokan säilörehunurmille voi nykysuosituksilla käyttää fosforilannoitusta 16 kg/ha. Nurmen lannoitussuositusryhmä teki tiistaina suosituksen, jossa uudella ympäristötukikaudella kyseisessä luokassa saa käyttää fosforilannoitusta vain 14 kg/ha ja sitä korkeammissa luokissa ei lainkaan. Esitetty selvästi negatiivinen fosforitase johtaa viljavuuden heikkenemiseen tyydyttävästä vähintään välttävään luokkaan satotasokorjauksesta huolimatta. Kompromissiesityksemme nykyinen suositus satotasokorjauksin ei saanut kannatusta. Norjassa on jo käytössä satotasokorjaus fosforilannoituksen suunnitteluun (NJF Report 4/2008). Myös Suomessa pitäisi ympäristötukiehtojen huomioida sadon mukana poistuvan fosforin määrä. Maaperätieteen professori Into Saarela on myös arvioinut, että tyydyttävän viljavuuden ylläpitämiseen tarvitaan lannoitefosforia sadossa poistuvan määrän lisäksi keskimäärin 6 kg /ha. Taulukossa 1 luonnoksemme nurmen lannoitussuositusehdotuksesta, jossa nykyisen ympäristötukiehtojen mukaiseen fosforin enimmäislannoitusmäärään on lisätty maltillisesti tyydyttävässä luokassa 2 kg fosforia /hehtaari. Lisäksi esitämme satotasokorjausta 3 kg P /1000 kg ka nurmea 9500 kg ka/ha -satotasolle saakka. Nurmen perussatotasoksi esitämme 5500 kg ka/ha.

3 Taulukko 1. Lannoitefosforin enimmäismäärät viljavuusluokan perusteella rehuntuotannossa. Satotasokorjaus + 3 kg P /1000 kg ka rehua. Kasvi Viljavuusluokka Huono Huononlain Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arv. korkea Kaura Ohra Kokoviljasäilörehu Nurmen perustaminen suojakasvin kanssa viljaan Nurmen perustaminen keväällä ilman suojaviljaa, kesällä tai syksyllä Nurmi keväällä ennen kesäperustamista Yksivuotiset rehunurmet Monivuotinen nurmi: laidun Monivuotinen nurmi: muut rehunurmet Karjanlantapoikkeusta suositeltiin tiukennettavaksi korkeassa fosforiluokassa puoleen nykyisestä. Alueellamme maatalous perustuu karjatiloihin ja karjanlantaa on käytössä runsaasti. Korkeaan fosforiluokkaan ei ole tarvetta pyrkiä, mutta koska tällä hetkellä meillä ei ole riittävästi tietoa suunnitellun muutoksen sosio-ekonomisista vaikutuksista, ja koska on mahdollista että liian nopea muutos voi pakottaa nuoret, investoineet viljelijät luopumaan ympäristötuesta kokonaisuudessaan, toivomme maltillisia muutoksia lannankäytön mahdollisuuksiin, ja vaihtoehtoisesti harkittavaksi lannan käsittelyä lisätoimenpiteenä. Päätöksenteossa on huomioitava muun muassa se, että hyvät nurmisadot vievät mukanaan kiloa fosforia/ha joka vuosi. Taulukossa 2 on esimerkki vaihtoehtoisesta esityksestä karjanlannan hyödyntämiseen nurmikierrossa. Taulukko 2. Fosforilannoituksen enimmäiskäyttömäärät viljavuusluokan perusteella, kun lannoite on karjanlantaa. Satotasokorjaus + 3 kg P /1000 kg ka rehua viljavuusluokissa tyydyttävä tai sitä alemmat. Karjanlannan voi täydentää väkilannoitefosforilla tyydyttävässä ja sitä alemmissa fosforiluokissa. Kasvi Viljavuusluokka Huono Huononlain Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arv. korkea Kaura Ohra Kokovilja Nurmen perustaminen suojakasvin kanssa viljaan Nurmen perustaminen keväällä ilman suojaviljaa, kesällä tai syksyllä Nurmi keväällä ennen kesäperustamista Yksivuotiset rehunurmet Monivuotinen nurmi: laidun Monivuotinen nurmi: muut rehunurmet

4 Nurmen tavoiteviljavuusluokkaa fosforin osalta ei tunneta riittävän hyvin Nurmen fosforilannoitustuloksia viljavuudeltaan erilaisilla mailla eri puolilla Suomea on liian vähän periaatepäätökseen viljavuuden tavoitetason alentamiseen nurmella. Tarvitsemme uuden laajemman tutkimussarjan, jonka avulla voidaan korjata olemassa olevien koesarjojen puutteita. Samalla voidaan tarkistaa aikaisten rehuviljalajien ja lajikkeiden tavoiteviljavuustasoja. Karjatilalla viljellään molempia, ja korkeamman viljavuustavoitteen tulee saada toteutua viljelyvarmuuden ja kierron mahdollistamiseksi. Kunnioittavasti, Anu Ellä Maitotilayritysneuvoja, Nurmi Huippuosaaja ProAgria Satakunta Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Essi Saarinen Rehukasvitutkija MTT Ruukki Juha Sohlo Kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Oulu Jarkko Storberg Maitotilayritysneuvoja, Nurmi Huippuosaaja ProAgria Satakunta Raija Suomela Rehukasvitutkija MTT Ruukki Minna Toivakka Kehityspäällikkö Yara Suomi

5 LIITE 1. VILJAVUUSKEHITYS POHJOIS-SUOMESSA SUOMEN YMPÄRISTÖPALVELUN TULOSTEN MUKAAN VILJAVUUSKEHITYS OULUNLÄÄNISSÄ. LUVUT ON PROSENTTEJA = VILJAVUUSLUOKAN NÄYTEMÄÄRÄ /KOKONAISNÄYTEMÄÄRÄ KYSEISELLÄ MAALAJILLA Pohjois-Pohjanmaa 2011 Suurin naudanlihantuottaja - yli 12 milj. kg, eniten lypsylehmiä yli kpl Maan nuorimmat viljelijät - keski-ikä n. 49v OULUN LÄÄNI Maalaji Näytteitä ph P mg/l Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arv. korkea Karkea kiv ,7 15,9 0,02 0,07 0,23 0,34 0,21 0,10 0, Karkea kiv ,9 15,3 0,02 0,08 0,26 0,33 0,19 0,10 0, Karkea kiv ,9 14,3 0,03 0,09 0,28 0,33 0,18 0,08 0, Karkea kiv ,65 0,05 0,13 0,32 0,30 0,13 0,05 0,01 10vuotta vuotta Eloper ,3 11,6 0,03 0,09 0,29 0,37 0,13 0,05 0, Eloper ,4 10,2 0,04 0,12 0,36 0,32 0,09 0,04 0, Eloper ,5 9,46 0,04 0,15 0,38 0,30 0,08 0,03 0, Eloper ,71 0,08 0,19 0,39 0,25 0,05 0,02 0,01 10 vuotta vuotta Savimaat 925* 5,8 11,2 0,03 0,07 0,24 0,39 0,20 0,06 0, Savimaat 683** 6,0 11,8 0,01 0,06 0,24 0,39 0,19 0,08 0, Savimaat 1498** 6,1 11,2 0,03 0,07 0,25 0,41 0,17 0,06 0,02 * 2 % kokonaisnäytemäärästä 10 vuotta ** 1% kokonaisnäytemäärästä *** 2 % kokonaisnäytemäärästä LAPPI Maalaji Näytteitä P mg/l huono huononl välttävä tyyd hyvä korkea arv.korkea karkea kiv ,73 0,04 0,11 0,24 0,28 0,16 0,11 0, karkea kiv ,29 0,05 0,12 0,28 0,27 0,14 0,09 0, karkea kiv ,8 0,06 0,14 0,29 0,28 0,13 0,08 0,03 10vuotta eloper ,69 0,03 0,06 0,17 0,32 0,18 0,12 0,12 eloper ,71 0,04 0,09 0,23 0,30 0,18 0,09 0,08 eloper ,98 0,04 0,11 0,26 0,30 0,15 0,07 0,06 10vuotta Savimaita alle 1 %

6 Kg ka/hehtaari LIITE 2. Nurmisadot P-viljavuusluokittain TilaArtturi-tiloilla v (kg ka/ha/vuosi) Nurmisadot eri fosforiluokissa TilaArtturi-tiloilla v P huononlainen P välttävä P tyydyttävä P hyvä P korkea P arv. korkea Taulukko 1. Nurmen satoerojen taloudellinen merkitys TilaArtturi-tiloilla v Fosforiluokka % Nurmisato (kg ka/ha/v) Satoero välttävään luokkaan (kg ka/ha/v) Satoeron arvo ** ( /vuosi) P arv. korkea * * P korkea P hyvä P tyydyttävä P välttävä P huononlainen * * * Luokassa P-huononlainen on vain neljä lohkoa ja luokassa P-arveluttavan korkea kaksi lohkoa. ** Hintaeron laskennassa käytetty säilörehun tuettua tuotantokustannusta: 14 senttiä/kuiva-ainekilo.