Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen

Transkriptio

1 Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen Eila Turtola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mennään? tapaaminen uusmaalaisille Itämerihaasteen toimijoille, Helsingin kaupungintalo

2 1. Maan rakenteen parantaminen 2. Eroosion paikantaminen 3. Kipsin käyttö eroosionestoon 4. Fosforikierron optimointi 5. Liukoisen fosforin sieppaus

3 Irtoaminen 1. Maan rakenteen parantaminen, ilmasto yms? Eroosio: maan pintarakenne, kasvipeitteisyys pintavalunta ja 5% eroosio 500 kg/ha ei tiivistetä ojitus kuntoon pintavalunta 50% eroosio 1000 kg/ha kestävä pintarakenne monivuotinen viherkesanto salaojakaivannot lierokanavat juurikanavaverkosto ojitusta ei paranneta ajo märällä maalla ei nurmea pintavalunta 95% eroosio 3000 kg/ha nyt 30 vuoden kuluttua Eila Turtola 2001

4 2. Eroosioriskin kartoitus RUSLE mallilla, kalibrointi Kartta: Harri Lilja MTT Jaana Uusi-Kämppä Jaana Uusi-Kämppä, Harri Lilja & Pauliina Nylund MTT

5 3. Kipsin käyttö eroosionestoon, : Läpivalunta 7 kk levityksen jälkeen 2010: NTU: Gyp 6tn/ha Lime Unamended Läpivalunta 19 kk levityksen jälkeen Control Lime NTU: Gyp 6 tn/ha Gyp 3 tn/ha Lime Unamended Valokuvat: Risto Uusitalo, MTT

6 Kipsi (CaSO 4 ) voi vähentää savimaiden eroosiota edistämällä negatiivisesti varautuneiden saveshiukkasten flokkulaatiota: Maanesteen ionivahvuus nousee, sähköinen kaksoiskerros supistuu, Ca ++ -ionit pääsevät lähemmäksi saveshiukkasia, ja hiukkaset voivat tarttua yhteen Kaksoiskerros 5-30 nm Kaksoiskerros < 2 nm Eila Turtola 2008

7 palautuuko rakenne ja eroosioherkkvyys ennalleen? 0.4 m colloids, ph 6 Salt conc.on the left 0.3 mmol/l, below 25 mmol/l EC approx.10 S/cm and 1000 S/cm, respectively 1750 Turbidity, NTU EC water, µs/cm Kuvat: Jari Hyväluoma ja Risto Uusitalo, MTT

8 4. Fosforikierron optimointi, Suuri osa Suomen maatalouden liuenneen fosforin kuormasta on peräisin aikaisemmasta suuresta fosforilannoituksesta. Maan fosforipitoisuus on tarpeettoman korkea ja fosforilannoitusta voidaan vähentää Relative frequency Suht. frekv. Suht. frekv. Suht. frekv. Viljatilat 0.11 keskiarvo 12 mg/l 0.10 mediaani 9,5 mg/l Muu kotieläintalous (ei turkiseläimiä) 0.07 keskiarvo 19 mg/l mediaani 15 mg/l Lypsykarjatilat 0.09 keskiarvo 15 mg/l 0.08 mediaani 12 mg/l P-luku, mg/l Lemola ym Suht. frekv. Erikoiskasvien viljely keskiarvo 25 mg/l 0.05 mediaani 18 mg/l P-luku Juha Grönroos Syke, Risto Uusitalo MTT

9 Optimointimalli viljelijöiden käyttöön, Fosforilannoituksen taloudellisesti kannattavimman tason laskentatyökalu Ohjelma laskee ennusteen fosforilannoituksen antamasta sadonlisästä, sadonlisän rahallisesta arvosta ja fosforilannoitekustannuksesta. Voit vapaasti muuttaa fosforilannoitustasoja ja hakea kaikkein eniten lisävoittoa tuottavan fosforilannoituksen. Fosforilannoituksen antaman sadonlisän arvioinnissa lähtötietoina tarvitaan maalaji, maan viljavuusluokka fosforin osalta tai viljavuustutkimuksen P-luku, sekä tyypillinen satotaso ja siihen käytetty fosforilannoitus (esim. viimeisten viiden vuoden keskisadot ja fosforilannoitusmäärät). Kannattavimman fosforilannoitustason laskemiseksi tarvitaan lisäksi fosforin hinta (euroa/kg P) ja arvio sadon myyntihinnasta (euroa/tn). Fosforin hinnan laskemiseksi seoslannoitteista tarvitset käyttämäsi lannoitemyyjän lannoitevalikoiman hintatiedot. Näitä julkaistaan ajoittain Maaseudun Tulevaisuudessa. Hintalaskentaan pääset napsauttamalla oikealla olevaa laatikkoa. Fosforin hinnan laskentaan Kun olet laskenut fosforilannoitteen hinnan, palaa tälle sivulle ja siirry alla olevia laatikoita napsauttamalla laskemaan kannattavinta lannoitustasoa. Valitse hiirellä haluatko käyttää viljavuusluokkaan vai P-lukuun perustuvaa laskentaa. Käytän viljavuusluokkaan perustuvaa laskentaa Käytän P-lukuun perustuvaa laskentaa muut kasvit kuin viljat ja nurmet?

10 5. Liukoisen fosforin sieppaus, FeSO 4 Fe-Ca oxide granules teho käytännössä? Photos: Risto Uusitalo, Aaro Närvänen, Eila Turtola, MTT

11 Kirjallisuus SAARELA, I Phosphorus in Finnish soils in the 1900s with particular reference to the acid ammonium acetate soil test. Agricultural and Food Science in Finland 11, 4: SAARELA, I., JÄRVI, A., HAKKOLA, H., RINNE, K Phosphorus status of diverse soils in Finland as influenced by long-term P fertilisation 2.Changes of soil test values in relation to P balance with references to incorporation depth of residual and freshly applied P. Agricultural and Food Science 13, 3: LEMOLA, R., NOUSIAINEN, J., HUHTANEN, P. & TURTOLA, E Fosforikierron biologinen säätövara ja sen vaikutus maatalouden fosforikuormitukseen. Maa- ja elintarviketalous 138: TURTOLA, E., EKHOLM, P. & CHARDON, W Novel methods for reducing agricultural nutrient loading and eutrophication. MTT Science 10: 58 p. TURTOLA, E. & LEMOLA, R (toim.) Maatalouden ympäristötuen vaikutukset vesistökuormitukseen, satoon ja viljelyn talouteen. Maa- ja elintarviketalous s. TURTOLA, E., YLIVAINIO, K (toim.) Suomen kotieläintalouden fosforikierto - säätöpotentiaali maatiloilla ja aluetasolla. Maa- ja elintarviketalous 138: 244 s. UUSITALO, R., AURA, E A rainfall simulation study on the relationships between soil test P versus dissolved and potentially bioavailable particulate phosphorus forms in runoff. Agricultural and Food Science 14, 4: UUSITALO, R., TURTOLA, E., GRÖNROOS, J., KIVISTÖ, J., MÄNTYLAHTI, V., TURTOLA, A., LEMOLA, R., SALO, T Finnish trends in phosphorus balances and soil test phosphorus. Agricultural and Food Science 16, 4: VALKAMA, E., UUSITALO, R., YLIVAINIO, K., VIRKAJÄRVI, P., TURTOLA, E Phosphorus fertilization: a meta-analysis of 80 years of research in Finland. Agriculture, ecosystems & environment 130, 3-4: