OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Transkriptio

1 IISALMEN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS / KAUPUNKISUUNNITTELU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) KUSTAA AADOLFIN KIRKON (VANHA KIRKKO) YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVA koskee seuraavia Iisalmen kaupungin 7. kaupunginosassa olevia tiloja (tai osaa niistä): , , , , , , , , , ASEMAKAAVAN MUUTOS koskee seuraavia tiloja (tai osaa niistä): , , , , ja voimassa olevan asemakaavan mukaisia 7. kaupunginosan kortteleita sekä katu-, puisto-, leikkikenttä ja lähivirkistysalueita. Kuva 1. Osa kaava-alueesta idästä kuvattuna; Siunauskappeli on vasemmalla, kirkko ja tapuli oikealla. Kaava-alue sijaitsee n. 2,5 km Iisalmen kaupungin keskustan pohjoispuolella, Kirkonsalmen ja Koljonvirrantien välillä. Alueella sijaitsee mm. Kustaa Aadolfin kirkko (Iisalmen vanha kirkko), hautausmaa rakennuksineen sekä Auringonkehrän ja Brofeldtintien asuinalueet ja Kirkonsalmen palvelukeskus (mm. Aurinkokellon vanhainkoti) Osallisilla on mahdollisuus esittää neuvottelun järjestämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa , päiv IISALMEN KAUPUNKI dnro 348/2013 AK 359

2 IISALMEN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS / KAUPUNKISUUNNITTELU MITÄ ON SUUNNITTEILLA? Lähtökohtana on laatia ennestään kaavoittamattomalle Kustaa Aadolfin kirkon lähialueelle asemakaava. Kirkon alue hautausmaineen ja avoimine viljelyalueineen on jäänyt ympärille kasvaneen asemakaavoitetun taajamarakenteen sisälle. Asemakaavan laatiminen on tärkeää mm. alueen kulttuuriympäristöön ja maisemaan liittyvien arvojen vuoksi. Ylä-Savon evankelisluterilainen seurakuntayhtymä on suunnittelualueen suurin maanomistaja. Seurakuntayhtymän tavoitteet mm. hautausmaa-alueen laajentamisesta ja tarvittavista tilavarauksista tutkitaan kaavalla. Tällä asemakaavatyöllä on tarkoitus myös muuttaa joidenkin alueiden asemakaavoja. Esim. Koljonvirrantie muutetaan katualueeksi. Myös kirkon pohjoispuolella sijaitsevien Laaksotien pientaloalueen sekä Brofeldtintien ja Auringonkehrän vanhuspalveluiden/palveluasumisen alueiden asemakaavaa päivitetään. Ilvolasäätiö on ilmaissut tarpeensa kehittää vanhusasumista Brofeldtintien alueella. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva ison pappilan kivinavetta on vaihtanut omistajaa ja sen tuleva käyttötarkoitus vaatinee kaavamuutosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä on kartta, jossa on esitetty lähtökohtaisia tavoitteita kaavassa selvitettäville teemoille. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan myös tutkia yleiskaavassa ja viheraluejärjestelmässä osoitetun viheryhteyden/ulkoilureitin sijoittumista rantaalueille. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) kaavahanketta koskevat mm. eheytyvän yhdyskuntarakenteen tavoite sekä kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvät erityistavoitteet. Kaavaa laadittaessa selvitetään myös mahdollisuus sijoittaa alueelle täydentävää asumista, joka vastaisi yhdyskuntarakenteen tiivistämistarpeeseen. Alueen valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (RKY) asettaa uudisrakentamiselle ja sen suunnittelulle korkeat laadulliset vaatimukset. Kaavaan liitetään sitovat rakentamistapaohjeet, joilla ohjataan RKY-alueelle sijoittuvaa uudisrakentamista sekä lisäksi korjausohjeilla ohjataan nykyisten asuinalueiden korjaustoimenpiteitä. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijoittuu Poroveden (Kirkonsalmen) ja Koljonvirrantien väliin, rajautuen pohjoisessa rautatiehen ja etelässä Kirkonsalmen asuinalueeseen. Suunnittelualue käsittää Kustaa Aadolfin kirkon hautausmaa- ja peltoalueineen, Brofeldtintien ja Auringonkehrän asuinalueet sekä osan Koljonvirrantiestä ja sen varressa sijaitsevat kiinteistöt Kirkkotien liittymän kohdalla. Alueen liikennöinti tapahtuu Kirkkotietä ja Brofeldintietä pitkin.

3 IISALMEN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS / KAUPUNKISUUNNITTELU Alueella on voimassa keskustaseudun osayleiskaava, jossa alueelle on osoitettu suojeltavia rakennuksia (kirkko, kellotapuli, paarihuone sekä pappilan navetta), merkittäviä kulttuuriympäristöjä (valtakunnallinen ja maakunnallinen) sekä kehitettävä viheryhteys/ulkoilureitti ja kevyen liikenteen yhteystarve. Pohjois-Savon maakuntakaavassa on osoitettu valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (kirkon alue) ja vanha kirkko sr-kohteena sekä vanhan pappilan navetta maakunnallisesti arvokkaana kohteena. Pääosalla alueesta ei ole asemakaavaa. Alueen pohjoisosan asuinalueen ja palvelukodin alueen asemakaavat ovat ja 80-luvuilta. kaava-alueen alustava rajaus Ote keskustaseudun osayleiskaavasta (yllä) sekä ote maakuntakaavan Iisalmen keskustan kulttuuriympäristö kartasta (oik.).

4 IISALMEN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS / KAUPUNKISUUNNITTELU OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaan suunnitteluun vaikuttaminen painottuu aiempaa enemmän suunnitelmien valmisteluvaiheeseen. Osallisia kaavahankkeessa ovat alueen maanomistajat ja kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Asukkaat, maanomistajat Naapurit Viranomaiset Kunnan lautakunnat Sähkö-, vesi- ja puhelinyhtiöt Muut yhtiöt Järjestöt ja yhdistykset Kiinteistöjen omistajat ja vuokranhaltijat muut tarpeen mukaan naapuritonttien omistajat ja asukkaat sekä yritykset tarpeen mukaan Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon liitto Liikennevirasto Museovirasto Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Pohjois-Savon pelastuslaitos tekninen lautakunta rakennuslautakunta vapaa-aikalautakunta koulutuslautakunta kulttuurilautakunta SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta SOTE kuntayhtymän hallitus Ilvola-säätiö muut tarpeen mukaan Savon Voima Verkko Oy, Savon Voima Oyj/ Energiantuotanto ja kaukolämpö Kaisanet Oy, TeliaSonera Finland Oyj Iisalmen Vesi, Ylä-Savon Vesi Oy Posti Oyj Ylä-Savon jätehuolto Oy VR-yhtymä Oy kylätoimikunnat, asukasyhdistykset Ylä-Savon kulttuuriyhdistys ry Ylä-Savon kotiseutuyhdistys ry Ylä-Savon vanhusten asuntotuki ry Iisalmen Luonnonystäväin Yhdistys ry nuorisoneuvosto ikäihmisten neuvosto yrittäjäjärjestöt (Iiden ry, Iisalmen yrittäjät, Iisalmen yrittäjänaiset) Ylä-Savon nuorkauppakamari harrastusjärjestöt muut tarpeen mukaan

5 IISALMEN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS / KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUKSEN KUSTANNUKSET Yksityisten maanomistajien osalta kaavan laatimisesta peritään kustannuksia saadun hyödyn perusteella. Hinta määräytyy kaavan valmistumisajankohtana voimassa olevan palveluhinnaston mukaisesti. SOPIMUKSET Iisalmen kaupungin on tarkoituksena laatia kaavoituksen käynnistämissopimus Ylä-Savon seurakuntayhtymän kanssa kaavoituksen alkuvaiheessa. Maankäyttösopimus voidaan laatia aikaisintaan kaavaluonnoksen nähtävillä pidon jälkeen. TAVOITEAIKATAULU KAAVAN VIREILLETULO v OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA v KAAVALUONNOS v KAAVAEHDOTUS v KAAVA HYVÄKSYTTY JA LAINVOIMAINEN v KAAVAPROSESSIN ETENEMISESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin etenemisestä tiedotetaan kirjeitse kaava-alueen maanomistajille, toimijoille ja naapureille (OAS-, luonnos- ja ehdotustilaisuudet.) Suunnittelua koskevista yleisötilaisuuksista sekä asemakaavan luonnos- ja ehdotusvaiheista tiedotetaan lehdistössä ja internetin välityksellä. Nähtävillä oloajoista kuulutetaan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla, internetissä sekä Iisalmen Sanomissa. Asemakaava- aineisto on yleisön nähtävillä OAS-, luonnos- ja ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikoina kaupunkisuunnitteluyksikön ilmoitustaululla, Pohjolankatu 14 (1.krs) sekä kaupungin internetsivuilla SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Alueen selvitystarpeita kartoitetaan kaavahankkeen alussa käytävässä viranomaisneuvottelussa. Vaikutuksia tullaan arvioimaan etenkin mahdollisten alueen maankäyttöön liittyvien muutosten osalta, kuten mahdollisen asuinrakentamisen osalta. Vaikutuksia arvioidaan sekä kaavan luonnosvaiheessa että ehdotusvaiheessa. Laadittuja selvityksiä alueelta on liito-oravaselvitys (v. 2014) sekä kulttuurihistoriaan liittyvä selvitys (v. 2013), joka on tehty virkamiestyönä Iisalmen kaupungin kaavoitusyksikössä. Lisäksi hyödynnetään v tehtyä meluselvitystä. Tarpeellisena on nähty muinaismuistoselvityksen laadinta.

6 IISALMEN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS / KAUPUNKISUUNNITTELU Arvioitava tekijä Kaupunkirakenne Ympäristö Liikenne Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Sisältö - liittyminen kaupunkirakenteeseen - olevien rakenteiden hyväksikäyttö - yhdyskuntatekniikka - kaavatalous - julkiset ja kaupalliset palvelut - olemassa olevan rakennuskannan kulttuurihistorialliset arvot - liittyminen olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön - häiriötekijät, terveellisyys, turvallisuus - erityispiirteet ja kohteet - maaperä - virkistys - liikenneverkko, toimivuus - ajoneuvo-, huolto-, joukko- ja kevyt liikenne - liikenneturvallisuus - pysäköinti - huoltoliikenne - liikuntaesteet - melu, tärinä - elinolot ja viihtyvyys - sosiaalisesti tasapuolinen yhdyskuntarakenne - vaikutus kaupunkikulttuuriin ja asumiskulttuuriin - vaikutus kaupunkikuvaan Vaikutusten arvioinnit ovat nähtävillä kaavan kanssa, jolloin niihin voi ottaa kantaa. YHTEYSTIEDOT Postiosoite: Iisalmen kaupungin tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu, Pohjolankatu 14, IISALMI vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola puh annaelina.isola@iisalmi.fi kaavoitussihteeri Maija-Liisa Repo puh maija-liisa.repo@iisalmi.fi kunnallistekniikan suunnittelupäällikkö Jyrki Könttä puh jyrki.kontta@iisalmi.fi

7 IISALMEN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS / KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVAPROSESSI ja OSALLISTUMINEN KAAVAPROSESSIN ALOITUS Kaavaprosessi alkaa kaavoitustarpeen määrittelyllä. Se voi olla yksityisen tahon aloite tai kaavoitusohjelman mukainen tarve (kaavoituskatsaus). Iisalmen kaupunki päättää asemakaavan laatimisesta. Kaavoitustyötä varten laaditaan tarvittavia selvityksiä ja tutustutaan kaava-alueeseen. Kerätyn tiedon ja asetettujen tavoitteiden pohjalta ryhdytään laatimaan alustavia kaavaluonnoksia. Kaupunkilaisille tieto kaavaprosessin aloittamisesta tulee vireilletuloilmoituksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) kautta. Kaavahankkeesta järjestetään yleensä aloitustilaisuus (OAStilaisuus) osallisille. KAAVALUONNOSVAIHE Asemakaavasta voidaan tapauskohtaisesti laatia useitakin luonnosvaihtoehtoja. Asemakaavaluonnos/luonnokset esitellään teknisessä lautakunnassa. Tämän jälkeen kaavaluonnos/luonnokset asetetaan nähtäville 2-3 vkon ajaksi. Lausuntopyynnöt viranomais- ja yhteistyötahoilta sekä lautakunnilta. Kaavasta pidetään osallisille esittelytilaisuus, jossa mielipiteet kirjataan ylös. Luonnosvaiheessa mielipiteen/kannanoton voi esittää suunnittelijalle kirjallisesti tai suullisesti. KAAVAEHDOTUSVAIHE Kaavaluonnosta muokataan ja tarkennetaan saadun palautteen ja tiedon pohjalta kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotusta käsitellään tarvittaessa teknisessä lautakunnassa. Ehdotus viedään kaupungin hallituksen käsiteltäväksi, jonka jälkeen se asetetaan virallisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Kaavaehdotuksesta neuvotellaan viranomaisten kanssa ja pyydetään lausunnot lautakunnilta ja yhteistyö- ja viranomaistahoilta. Tapauskohtaisesti kaavaehdotusta esitellään yleisötilaisuudessa/tiedotetaan osallisille ehdotuksen nähtävilläolosta. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana muistutukset tulee toimittaa kirjallisina määräaikaan mennessä osoitteeseen Iisalmen kaupunki /kirjaamo, Pohjolankatu 14, PL Iisalmi. PÄÄTÖSKÄSITTELY Nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotus viedään uudestaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen kaava menee kaupunginvaltuustoon, joka hyväksyy kaavan. Muistutuksen tehneille toimitetaan kaupunginvaltuuston pöytäkirjaote ja kaupungin perusteltu kannanotto kirjallisesti. Valitusoikeus Asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 vrk.

8 IISALMEN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS / KAUPUNKISUUNNITTELU Liitekartta alueenkäytön lähtökohdista.

9 Iisalmen kaupunki Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Muistio (OTE) VIRANOMAISNEUVOTTELU aika: perjantai klo 9.00 paikka: Pohjois-Savon ELY-keskus, kokoushuone Harsu Läsnä: Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Leila Kantonen Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Antti Lammi Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Eeva Pehkonen Pohjois-Savon ELY-keskus, Terhi Vanala Pohjois-Savon liitto, Paula Qvick Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, Martti Veteli Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Tapio Laaksonen Iisalmen kaupunki, Johanna Venäläinen Iisalmen kaupunki, Sari Niemi Iisalmen kaupunki, Hannele Kelavuori Iisalmen kaupunki, Jyrki Könttä 1. Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtajaksi valittiin Leila Kantonen. Muistion laatii Iisalmen kaupungin edustajat. 2. Vanhan kirkon (Kustaa Aadolfin kirkon) alueen asemakaavoitus Hannele Kelavuori esitteli Vanhan kirkon alueen kaavoituksen lähtötiedot ja laaditun OASin. Ylempi asteisten kaavojen ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristöalueen (RKY) rajauksessa on eroavaisuutta alueen pohjoisosan osalta. Asialistan mukaisesti keskusteltiin mahdollisista selvitystarpeista ja kuultiin viranomaisten näkemyksiä mahdollisen täydennysrakentamisluontoisen asumisen sijoittamiselle RKY-alueelle: - Liito-orava selvitys: Selvitys on tehty v Lammi totesi, että selvitystä ei tarvitse laajentaa kaava-alueen pohjoisosaan, jos voim. olevalle asemakaavan mukaiselle viheralueelle ei osoiteta maankäytön muutoksia. Rannassa koko kaava-alueen osalla tulisi kuitenkin säilyttää puustoa mahdollistamaan liitooravien liikkuminen rantaa pitkin. - Meluselvitys: Hyödynnetään v tehtyä meluselvitystä. Todettiin, että kaavoituksessa on verrattu v laaditun liikennelaskennan ja meluselvityksessä esitetyn liikennemäärän eroja ja suuruusluokka on pysynyt samana. Tämä tuodaan esille kaavaselostuksessa. Erillistä meluselvitystä ei ole tarve laatia. - Muinaismuistojen osalta kaupunki on pyytänyt arvion Mikroliitti Oy:ltä ja alueella on syytä suorittaa muinaismuistokartoitus. Laaksonen piti tätä hyvänä ja riittävänä. - Kuinka mahdollinen täydennysrakentaminen sopii yleiskaavaan? Niemi totesi, että täydennysrakentamisen tulee olla maltillista. Alueelle ei ole osoitettu yleiskaavassa uutta asuinrakentamista, mutta kaavan tarkkuustaso on strateginen. Käyntiosoite Pohjolankatu 14 Kotisivu: Postiosoite PL 10 Sähköposti: kirjaamo@iisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

10 2 (2) - Viheryhteys tulee säilyä ja asia nostetaan OAS:issa selvemmin esille. Kaavan tavoitteissa tuodaan esille virkistyskäytön arvot ja maininta valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. - Tapio Laaksonen ja Leila Kantonen totesivat, että lähtökohtaisesti RKY-alueelle voidaan harkita myös maankäyttöä muuttuvia toimenpiteitä. - Paula Qvick totesi, että RKY:ssä ei oltu annettu tarkempia perusteita sille, miksi rannan ja koivukujan välinen peltoalue kirkon pohjoispuolella kuuluisi osaksi kirkon kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta. Näin ollen maakuntakaavassa alue rajattiin maakuntakaavassa osoitetun MA 1-v: kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeän alueen aluerajauksen ulkopuolelle. - Ympäristöministeriön maakuntakaavan vahvistamispäätöksessä YM toteaa että opetusministeriön, ympäristöministeriön, Museoviraston, Pohjois-Savon liiton ja Iisalmen kaupungin kanssa tulee käynnistää neuvottelut yhteisen näkemyksen muodostamiseksi siitä, miten varmistetaan Iisalmen Vanhan kirkon valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristön arvojen säilyminen niin, että asiassa näin saatava ratkaisu voidaan ottaa huomioon maakuntakaavan seuraavalla laadintakierroksella. o Päätettiin, että Iisalmen kaupunki järjestää tällaisen neuvottelun Iisalmessa. 4. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Iisalmessa Hannele Kelavuori

11 Iisalmen kaupunki 1 (2) Muistio Neuvottelu Iisalmen Vanhan kirkon (nyk. Kustaa Aadolfin kirkon) alueen RKY-alueen rajauksesta / Pohjois-Savon maakuntakaavan kulttuuriympäristörajauksesta Paikka Iisalmen kaupungintalo, maastokäynti kirkon ympäristössä Aika klo Osallistujat: Paula Qvick Leila Kantonen Marja-Leena Ikkala Tapio Laaksonen Sari Niemi Hannele Kelavuori Annaelina Isola Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon ELY-keskus Museovirasto Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Iisalmen kaupunki Iisalmen kaupunki Iisalmen kaupunki Neuvottelun aluksi tehtiin maastokatselmus Vanhan kirkon ympäristöön n. kello Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Leila Kantonen ja sihteeriksi Annaelina Isola. 2. Neuvottelutarve: Maakuntakaavan vahvistamispäätös ja viranomaisneuvottelun muistio Kantonen totesi neuvottelutarpeen tulleen ilmi Vanhan kirkon asemakaavan viranomaisneuvottelussa marraskuussa Tuolloin neuvottelussa käsiteltiin mm. maakuntakaavan ja RKY-alueen rajausten eroavaisuutta vanhan kirkon ympäristössä. Kantonen varmisti, onko kyseisen neuvottelun muistioon tullut lisättävää. Lisättävää ei ollut. 3. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristö rajauksen ja Pohjois- Savon maakuntakaavan kulttuuriympäristörajauksen esittely Hannele Kelavuori esitteli maakuntakaavan mukaisen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen rajauksen vanhan kirkon ympäristössä sekä RKY- rajauksen. Rajaukset poikkeavat toisistaan kirkon pohjoispuolisten peltoalueiden osalta. Lisäksi Kelavuori esitteli laatimansa vanhan kirkon kulttuuriympäristöön liittyvän selvityksen, jossa esitellään kirkollisen rakentamisen vaiheita alueella, nykyisen kirkon rakennushistoriaa, alueen tiestön ja rakennuskannan historiaa sekä maisemaa. Esittelyn jälkeen keskusteltiin rajauksesta. Marja-Leena Ikkala totesi RKY-rajauksen olevan voimassa. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen alueelle ei rakentaminen ole kiellettyä. Museoviraston näkemys on kuitenkin, että 0-vaihtoehto (alue jätettäisiin rakentamatta) on paras ratkaisu, mutta mikäli rakentamiseen päädytään, tulee

12 2 (2) se suunnitella erityisen huolellisesti. Maastokatselmuksen perusteella rakentaminen vaikuttaisi olevan mahdollista. Paula Qvick pohti syitä, miksi rajauksiin tuli eroavaisuutta. Ikkalan mukaan Museoviraston alkuperäinen rajaus oli pienempi. ELY-keskus esitti 2003 rantapeltoa mukaan rajaukseen. Vuoden 2008 lausuntokierroksella liitto esitti laajempaa rajausta. Sari Niemi muisti myös kaupungin esittäneen samaa rajausta kuin maakuntakaavassa on. Perusteina sille ovat viheraluejärjestelmän laatimisen yhteydessä tehty analyysi peltonäkymän tärkeydestä. Qvick mainitsi maakuntakaavan vahvistamispäätöksen, jossa todetaan, että tulee käynnistää neuvottelu asian (=rajausten eroavaisuus) ratkaisemiseksi. Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta alueen tiivistäminen tukee myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kantonen tiivisti käytyä keskustelua todeten, että RKY.n mukainen rajaus säilyy ja ohjaa suunnittelua laadukkaaseen suuntaan. Rajaus on merkittävä kaavakartalle. ELYn mukaan rannan tuntumassa olevan peltoalueen pohjoisosa on osoitettavissa asuinkäyttöön. Qvick korosti, että myös maakuntakaavan rajaus on merkittävä kaavaan. Rajausta voitaneen korjata jossain tulevassa maakuntakaavassa. Liiton näkökulmasta on tärkeää, että ranta-alue on osoitettavissa maankäyttöön, esim. asumiseen, virkistykseen, venevalkamaksi, palstaviljelyalueeksi. Arvokkaassa maisemassa eri alueiden selkeät käyttötarkoitukset ovat tärkeitä. Pohdittiin yhteisesti, säilyvätkö peltoalueet viljeltyinä jatkossakin. Maiseman avoimena säilyttämisessä viljelykäyttö on keskeinen keino. Asemakaavamääräyksillä tulee turvata maiseman avoimuus myös viljelykäytön mahdollisesti päättyessä. Lopuksi keskusteltiin mm. mahdollisuuksista poistaa paikoin liian runsasta puustoa kirkon ympäristöstä. Arvokkaimmat puut tulee säilyttää. Maiseman palauttaminen alkuperäiseen avoimuuteen ei ole tavoitteellista. Hulevesien valuminen vesistöön on ongelmallista sellaisilla asutuilla tai viljellyillä alueilla, joista rannan tuntumasta puuttuu suojavyöhyke. 4. Iisalmen kaupungin tavoitteet alueen asemakaavoitukselle (OAS) Iisalmen kaupungin tavoitteita on kirjattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. VAT:n mukainen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on hyvä tavoite. Kelavuori esitteli, että asumisen lisääminen pohjoisosan pellolle tutkitaan. Eteläiset peltoalueet ovat ongelmallisempia mm. melualueen ja hautausmaan laajennusalueiden vuoksi. Tähän Ikkala painotti, että kirkon eteläpuolen pelloilla RKY-rajauksen alue on jätettävä rakentamatta. Hautausmaata alueelle voisi laajentaa, mutta ei asumista. 5. Osapuolten kannanotot ja jatkotoimenpiteistä sopiminen Kannanotot esitettiin kohdassa 3. Jatkotoimista todettiin, että luonnosvaiheessa pyydetään lausunnot. Kulttuuriympäristön osalta Kuopion kulttuurihistoriallinen museo antaa lausunnon ja pyytää tarvittaessa lisälausuntoa Museovirastolta. Neuvottelu päätettiin kello Muistion vakuudeksi , Annaelina Isola, vs. asemakaava-arkkitehti

13 Iisalmen kaupunki Muistio (OTE) 1 (2) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu , korj TYÖNEUVOTTELU Iisalmen ajankohtaiset kaavatyöt aika: keskiviikko klo paikka: läsnä: Pohjois-Savon ELY-keskus, Kallanranta 11, Kokoushuone Maikko. Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Sylvi Hassinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Terhi Vanala, Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Eeva Pehkonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Tapio Laaksonen, Kuopion maakuntamuseo Jyrki Tarvainen, Ramboll CM Oy Simo Takalammi, Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infra Martti Veteli, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, ympäristöjohtaja Johanna Venäläinen, Iisalmen kaupunki, rakennusvalvonta Sari Niemi, Iisalmen kaupunki, kaupunkisuunnittelu Jyrki Könttä, Iisalmen kaupunki, kunnallistekniikka Jukka Virtanen, Iisalmen kaupunki, kaupunkisuunnittelu Annaelina Isola, Iisalmen kaupunki, kaupunkisuunnittelu 1. Työneuvottelun avaaminen Leila Kantonen avasi työneuvottelun. Hän esitti muutoksen asioiden käsittelyjärjestykseen siten, että Kirman OYK käsiteltäisiin ensimmäisenä. Puheenjohtajaksi valittiin Kantonen ja muistion laativat Sari Niemi ja Annaelina Isola. 3. Kustaa Adolfin (Vanhan) kirkon alueen asemakaava ja -muutos Annaelina Isola esitteli Kustaa Aadolfin kirkon asemakaavamuutoksen luonnokset VE1 ja VE2:n, jotka ovat muuttuneet jopa kokouskutsun yhteydessä toimitetusta aineistosta jonkin verran. Esittelyn jälkeen esitettiin seuraavia näkemyksiä: Muinaisjäännösinventointi on tehty kesän (2014) aikana, mutta raporttia ei vielä ole toimitettu kaavoitukselle. Mikroliitti Oy on ilmoittanut suullisesti, ettei mitään löytynyt alueelta. Liito-oravan takia rantapuustoa tulisi säilyttää. Kaavamääräyksellä voidaan velvoittaa lausuntopyyntöön ELY-keskukselta, mikäli ranta-alueiden puustoa käsitellään. Kulttuurimaiseman takia puuston raivaaminen taasen olisi suotavaa. Lisäksi museoviranomaisen kanta on, että parasta olisi jättää osoittamatta Iisalmen kaupunki Postiosoite Pohjolankatu 10, PL 10 Kotisivu: Postinro ja -toimipaikka IISALMI Sähköposti: kirjaamo@iisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

14 Iisalmen kaupunki Muistio (OTE) 2 (2) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu , korj uutta asumista RKY-alueen sisälle. Jos rakentamista alueelle ohjataan, tulee tarkkaan tutkia, millainen rakentaminen sinne sopii. Pappilan koivukujan osoittaminen kl-väyläksi on hyvä. ELY-keskuksen näkökulmasta uudisrakentaminen sopii alueelle matalana. Osoitetut uudet alueet ovat luontevia. Esitellyistä vaihtoehdoista VE1 pidettiin parempana. RKY-rajaus tulee lisätä oas:aan. Muistion laativat Iisalmessa , korjaukset Annaelina Isola Sari Niemi Iisalmen kaupunki Postiosoite Pohjolankatu 10, PL 10 Kotisivu: Postinro ja -toimipaikka IISALMI Sähköposti: kirjaamo@iisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

15 Iisalmen kaupunki Muistio 1 (2) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu AK 359 Vanhan kirkon alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) esittelytilaisuus Aika klo Paikka Läsnä Kirkonsalmen koulun ruokala Osallistujaluettelo liitteenä. Asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola kertoi Vanhan kirkon alueen kaavatyön aloittamisesta käyden läpi OAS:n sisällön. Kaava- ja kaavamuutosalue käsittää Vanhan kirkon alueen ympäristöineen sekä Aurinkokellon alueen ja Betlehemin asuinalueen ympäristöineen. Vanhan kirkon alue on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja Museovirasto (Marja-Leena Ikkala) on tärkeä yhteistyökumppani alueen suunnittelussa ja ratkaisuissa. Myös Kuopion kulttuurihistoriallinen museo (Tapio Laaksonen) on mukana kaavaprosessissa. Isola kertoi myös jo esille tulleista ajatuksista ja toiveista alueen suunnittelun suhteen mm. Iisalmen seurakunnalta, joka on alueen suurin maanomistaja. Kaavassa käsitellään mm. hautausmaan laajenemisalueet sekä mahdollinen lisärakentaminen Betlehemin asuinalueen länsipuolelle rannan tuntumaan. Kaavaluonnos/-luonnokset pyritään saamaan valmiiksi ennen kesälomia. Esille tulleet kysymykset, vastaukset ja kommentit: Voiko viljelty pelto olla maisemanhoitoaluetta? Rakennetaanko peltoalueille? Viljelytoiminta on juuri sitä parasta maisemanhoitoalueen käyttöä. Jos viljelytoiminta lakkaa, on maisema säilytettävä avoimena. Vanhan kirkon ympäristössä oleville peltomaisema-alueille ei rakenneta, vaan näkymät Koljonvirrantieltä säilytetään avoimina kirkon suuntaan. Rannalle osoitettu polku tulisi rakentaa siten, että myös pyörätuolilla on mahdollista liikkua sitä pitkin. Vanhainkodin asukkaat ja muut alueella asuvat vanhukset ovat rantapolun käyttäjiä. Kunnallisteknisessä suunnittelussa otetaan asia huomioon. Onko kellotapulin alustaa tutkittu, sieltä voi löytyä pommeja. Ei ole tutkittu mutta asiaa tullaan selvittämään. Olisiko mahdollista, että uuden rakentamista Betlehemin asuinalueen länsipuolelle ei syntyisi tai jos rakennetaan, se ei saisi olla korkeaa rakentamista myös tulvat ovat alavalla rannan osalla syytä huomioida? Rakentaminen voisi olla ns. tiivis-matala ratkaisu, pientalorakentamista (omakoti-, kytketty- ja rivitalorakentamista). 0-ratkaisu on myös mahdollinen. Tulvarajat otetaan suunnittelussa huomioon. Olisiko mahdollista, että Betlehemin alueen rakennuksia voitaisiin korotta 1 ½ -kerroksisiksi? Lähtökohtaisesti ei. Betlehemin asuinalueen rakennukset on syytä pitää matalana, jotta näkymät sen yli kirkolle säilyvät. Hautausmaa-alueella on ollut liito-oravia. Tehdyn selvityksen perusteella hautausmaalta ei ole löytynyt liito-oravan pesimishavaintoja. Liitooravakartoitusta tulee tarkentaa. Iisalmen kaupunki Postiosoite PL 10/Pohjolankatu 14 Kotisivu: Postinro ja -toimipaikka IISALMI Sähköposti: kirjaamo@iisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

16 Iisalmen kaupunki Muistio 2 (2) Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Uusi ajoyhteyssuunnitelma kirkolle haukkaa ison osan pellosta eikö olisi imagon kannalta tärkeämpää avoimet peltoalueet? Nykyinen ajoyhteys Kirkkotien kautta ja uusi yhteys ovat vaihtoehtoja. Uuden ajoyhteyden vaihtoehdossa Kirkkotie jäisi rauhallisemmaksi kevyenliikenteen alueeksi. Arvokas saapuminen kirkolle on uuden ajoyhteyden idea. Miten entisen Kellbergin baarin ympäristössä olevien kiinteistöjen tonttiliittymät osoitetaan jatkossa? Uuden ajoyhteyden toteuttaminen vaikeuttaa entisen Kellberin baarin tontin käyttöä liiketonttina. Liittymät tulisivat osoitettavaksi pääsääntöisesti hautausmaan suunnalta. Ajoyhteyden osoittamista entisen Kellbergin baarin tontille täytyy harkita edelleen Koljonvirrantien kautta, mikäli uusi ajoyhteys kirkolle toteutetaan ja entisen Kellbergin baarin tontti säilyy liiketonttina. Nykyisin liikenne purkautuu kahta kautta, Kirkkotietä ja koivukujaa sekä Brofedtintietä pitkin. Koljonvirrantielle tulisi rakentaa kääntymiskaista Kirkkotien kohdalle. Aika ajoin koivukujalla ja hautausmaan parkkipaikalla on häiritsevää huviajelua. Millaiseksi parkkipaikka on tarkoitus toteuttaa? Parkkipaikka toteutettaneen hiekkakenttänä välikaistaistutuksin. Pysäköintipaikkojen jäsentely hillitsee ajelua. Tilaisuus päättyi n. klo Tilaisuuden jälkeen tuli toive että Laaksotie muutettaisiin pihakaduksi. Asiaa tutkitaan. Muistion laati Iisalmessa Maija-Liisa Repo Iisalmen kaupunki Postiosoite PL 10/Pohjolankatu 14 Kotisivu: Postinro ja -toimipaikka IISALMI Sähköposti: kirjaamo@iisalmi.fi tai Puhelin (017) , faksi (017) etunimi.sukunimi@iisalmi.fi

17

18 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä KUSTAA AADOLFIN KIRKON YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVA SELVITYS KUSTAA AADOLFIN KIRKON ALUEEN HISTORIALLISESTA KEHITYKSESTÄ 1

19 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä Kansi: kartta 1750 luvulta, valokuvat Hannele Kelavuori 2

20 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä SISÄLLYSLUETTELO: 0. JOHDANTO 4 1. IISALMEN VANHA KIRKKO SAVON SEURAKUNTIEN MUODOSTUMINEN IISALMEN ENSIMMÄISET KIRKKORAKENNUKSET KIRKON RAKENTAMISEN SÄÄNTELYSTÄ IISALMEN KOLMAS KIRKKO ELI KUSTAA AADOLFIN KIRKKO 6 2. VANHAN KIRKON KULTTUURIMAISEMA ISO PAPPILA KIRKON LÄHIYMPÄRISTÖ JA TIESTÖ ALUEEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA MAISEMAN NYKYTILANNE 19 LÄHDELUETTELO 21 3

21 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä 0. JOHDANTO Tämä selvitys on laadittu Iisalmen kaupungin kaavoitustyötä varten syksyllä 2013 ja sitä on täydennetty asemakaavatyön luonnosvaiheessa syksyllä Lähdeaineistona on käytetty Iisalmen historiasta sekä Ylä Savon seurakunnista kertovia kirjallisia lähteitä ja Iisalmen kaupungin arkistoissa olevia kartta aineistoja. Selvitystyötä on täydennetty maastokäyntien avulla. Työn on laatinut asemakaava arkkitehti Hannele Kelavuori ja sitä on täydentänyt vs. asemakaava arkkitehti Annaelina Isola. Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkon asemakaavatyö on käynnistynyt seurakunnan ja kunnan yhteisestä aloitteesta. Merkille pantavaa on, että laadittava asemakaava on alueella ensimmäinen. Kirkonympäristö on jäänyt asemakaavoittamatta Iisalmen maalaiskunnan aikana sekä kuntaliitoksen jälkeen. Kustaa Aadolfin kirkon (ts. vanhan kirkon) alue on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi (RKY). Alueella on useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Alueen kulttuurimaisema on kerroksellinen ja sitä dominoi yhä kirkkoa ympäröivä peltomaisema. Puuston kasvaessa kirkkorakennus on kätkeytynyt kaukomaisemassa. Kuva: Kirkko vuoden 1927 korjausten jälkeen. Iisalmen kaupungin valokuva arkisto. 4

22 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä 1. IISALMEN VANHA KIRKKO 1.1 SAVON SEURAKUNTIEN MUODOSTUMINEN Savo oli keskiajalla vielä kirkollisen kulttuurin reuna aluetta. Vuonna 1442 Savon ainoa kirkko oli Mikkelissä. Pohjoisen Savon kirkollinen järjestäminen alkoi vuonna 1549 ja vuonna 1552 Kuopio muodostettiin itsenäiseksi kirkkopitäjäksi. Seuraavassa vaiheessa, vuonna 1627, muodostettiin Kuopion emäseurakunnan pohjoisosista Iisalmen kirkkopitäjä. Iisalmen seurakunta oli tuolloin hyvin laaja rajoittuen pohjoisessa Pohjanmaahan ja Paltamoon, lännessä Hämeen ja Savon vanhalle heimorajalle sekä idässä Pielisjärveen luvulla Iisalmen kirkkopitäjään perustettiin useita kappeliseurakuntia: mm. Pielavedelle, Kiuruvedelle ja Lapinlahdelle. Vuosisadan vaihteen jälkeen, 1920 luvulla, myös Sonkajärven ja Vieremän seurakunnat itsenäistyivät Iisalmen emäseurakunnasta. Iisalmen emäseurakunnan sisälle muodostui Iisalmen kauppalan (ja myöhemmin Iisalmen kaupungin) perustamisen jälkeen vuonna 1922 Iisalmen kaupunkiseurakunta. Kaupunkiseurakunta ja maaseurakunta yhdistyivät kuntaliitoksen myötä 1960 luvulla Iisalmen seurakunnaksi. Viimeisimmät muutokset seurakuntien hallinnossa on toteutettu vuonna 2011, kun Ylä Savon seurakunnat (Iisalmi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Varpaisjärvi) yhdistyivät Ylä Savon seurakuntayhtymäksi. 1.2 IISALMEN ENSIMMÄISET KIRKKORAKENNUKSET Kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf vuonna 1627 vahvisti Kuopion pitäjän pohjoisimman osan muodostamisen itsenäiseksi Iisalmen kirkkopitäjäksi, aloitettiin ensimmäisen kirkon rakentaminen vielä samana vuonna. Kirkon paikaksi katsottiin Iijärven ja Poroveden välisen Iidensalmen itärannalla sijaitseva mäki. Ensimmäisen kirkon muodosta ja rakentajasta ei ole säilynyt tietoa. Todennäköisesti ensimmäinen kirkko on kuitenkin sijainnut nykyisestä kirkosta lounaaseen päin, lähempänä salmen rantaa. Vuonna 1651 kirkkoa korjattiin ja se paloi Toinen kirkko rakennettiin vuonna Kirkon läheisyydessä oli jo ensimmäisen kirkon ajoilta vaatimaton ja pieni kellotorni. Kirkon ympäristö oli aidattu matalalla puuaidalla. Pienikokoinen hautausmaa oli kirkon lähellä, kirkkoaidan sisässä. Kirkon on päätelty olleen muodoltaan ristikirkko. Seurakunnan väkimäärän lisääntyessä jo 1730 luvulla toinen kirkkorakennus osoittautui ahtaaksi. Ahtauden vuoksi lisätilaa rakennettiin lehtereille. Vuonna 1738 päätettiin saattaa keskeneräiset lehterit valmiiksi ja rakentaa kolmas lehteri. Vuodelta 1753 on säilynyt tieto, että kirkkoa on silloin korjattu. Rakennus oli mm. kengitetty. Tilaongelmia ei kuitenkaan voitu ratkaista pysyvästi luvulla seurakunnassa alettiin keskustella uuden kirkon rakentamisesta ja sen rakentamiseksi anottiin avustusta kruunulta. Ruotsin kuningas Kustaa III hyväksyi anomuksen vuonna Nykyinen kellotapuli aivan kirkon läheisyydessä on rakennettu 1700 luvun puolivälissä, ja sitä on uudistettu 1870 luvulla. 1.3 KIRKON RAKENTAMISEN SÄÄNTELYSTÄ Kirkkojen rakentamista rajoittivat ja ohjasivat useat säädökset luvulla määrättiin, että kaikkien julkisilla varoilla toteutettavien kruunun rakennuskohteiden piirustukset kustannusarvioineen oli alistettava yli intendentin 5

23 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä tarkastettavaksi luvulla määrättiin lisäksi, että kaikki julkiset rakennukset olisi rakennettava kiviaineisena. Puurakentamista varten voitiin anoa lupaa erityisen pakottavista syistä. Tällaisia syitä Savossa olivat rakennuskiven, kalkin ja tiilentekotaitoisten miesten puute. 1.4 IISALMEN KOLMAS KIRKKO ELI KUSTAA AADOLFIN KIRKKO Vuonna 1776 Iisalmen rovasti Lagus kiirehti seurakuntalaisia uuden kirkon rakentamiseen. Seuraavana vuonna rovasti anoi mahdollisuutta rakentaa kivikirkon sijaan puukirkko mm. taloudellisiin syihin vedoten. Anomuksessa pyydettiin myös sopivia piirustuksia puukirkkoa varten. Lupa myönnettiin, mutta piirustuksia ei saatu. Kesällä 1778 pitäjänmiehet valitsivat uuden kirkon paikaksi pitäjäntuvan puoleisen vanhan tapulin edustan. Rakentamista varten paikalle kutsutut muurarimestari ja rakennusmestari näkivät silloisen kirkon pohjoispuolella olevan kallioisen alueen sopivampana paikkana uudelle kirkolle ja niinpä kirkko päätettiin rakentaa niin lähelle vanhaa kirkkoa kuin mahdollista. Rakennustyö alkoi 1778 ja Simon Silvèn palkattiin rakennusmestariksi. Uusi kirkko otettiin käyttöön keväällä Kustaa Aadolfin kirkko nimi juontaa juurensa anomuksesta, jonka rovasti teki kuninkaalle kirkon käyttöönottovuonna 1. Kirkon rakentamiseen mainitaan saadun piirustukset Tukholmasta. Rakennusmestari Silvèn on noudattanut niitä vapaamuotoisesti. Kirkkoa on myöhemmissä korjauksissa muutettu niin perusteellisesti, ettei sen alkuperäisiä rakenteita enää tunneta. Silvèn toimi Pohjois Savossa kirkon rakentamisen jälkeenkin, mm. v Iisalmen kirkkoherranpappilan rakentamisessa. Kirkon ylläpidosta mainitaan mm. kirkon maalaus v keltaiseksi, vuonna 1814 korjattiin pullistuneita seiniä ja vahvistettiin kattotuoleja. Myös vesikattoa korjattiin. Vuonna 1817 kirkko maalattiin punamullalla luvulla tervattiin eteisten kattoja ja 1840 luvulla kirkon ulkoseinät verhottiin vaakalaudalla ja maalattiin jälleen keltaiseksi. Myös sisätiloja kunnostettiin 1840 luvulla. Kirkon katto aiheutti huolta 1860 luvulta lähtien. Vuonna 1872 todettiin että vuotava vesikatto ja lattia Kuvat: Sjöströmin korjaussuunnitelmia: pohjapiirros ja leikkauskuvat. 1 Kirkko nimettiin kruununprinssin mukaan. 6

24 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä olisi korjattava ja kirkko maalattava sisä ja ulkopuolelta. Lisäksi sakaristoon tarvittaisiin eteishuone, koska se nyt avautui suoraan maantielle. Vuonna 1875 suunnitelman korjauksesta laati arkkitehti Frans Anatolius Sjöström. Työt tehtiin pääosin vuoden 1876 aikana. Korjaus tarkoitti kirkon täydellistä ajanmukaistamista. Kirkkosalin holvi, lehterit, ovet ja ikkunat sekä kiinteäsisustus uusittiin kokonaisuudessaan. Lisäksi kirkon keskitorniin tehtiin kapea, korkea huippu. Rakennus tehtiin lämmitettäväksi vuosisadan lopulla luvun alussa vuotaneen paanukaton tilalle tehtiin vesikatto galvanoidusta rautapellistä. Rapistuneet ulkoseinät maalattiin entiseen väriinsä vaaleankeltaisiksi, listat tummemmiksi luvulla kirkkoa korjattiin laajasti arkkitehti Blomstedtin laatiman suunnitelman mukaan, sisätilat mukaan lukien. Se sähköistettiin vuonna luvun lopulla kirkkoa myös maalattiin sekä sisältä että ulkoa luvulla seurakuntasali sisustettiin uudelleen ja pikkusakaristoon tehtiin saniteettitilat ja keittokomero. Iisalmen kirkon sisäosia F.A.Sjöströmin korjauksen jälkeen (1870 l.). 7

25 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä Iisalmen kirkon ulkoasu F.A.Sjöströmin korjauksen jälkeen (1870 l.). Rafael Blomstedin korjaussuunnitelma, julkisivu, 1927.(Lähde: Ylä Savon kirkot) 8

26 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä 2. VANHAN KIRKON KULTTUURIMAISEMA Iisalmen vanhan kirkon ympäristön kehitykseen on merkittävästi vaikuttanut v kirkkoherranvirkataloksi rakennettu ns. Iso Pappila. Pappila sijaitsi noin 0,5 km kirkolta pohjoiseen, Kirkonsalmen itärannalla. Rakennus ei ole säilynyt paikallaan, sillä se purettiin v ja siirrettiin Helsingin Seurasaareen. Seurasaareen pystytettiin pappilarakennuksen alkuperäinen osa ilman matalampia päädyissä sijainneita siipiosia. Alla vasemmalla olevassa kuvassa siipi on näkyvissä. 2.1 ISO PAPPILA Iisalmen pitäjän perustamiskirjeessä lahjoitti ja vakuutti kuningas Kustaa II Aadolf Iisalmen pappilan virkatalomaaksi yhteensä 4 veromarkanmaata kaikkine etuineen ja nautintoineen. Nämä maat eivät muodostaneet yhtenäistä virkataloaluetta, vaan ne olivat hajallaan laajoilla alueilla eri puolilla Iisalmen pitäjää. Pääosa kirkon ympäristössä sijainneista maista oli otettu Lauri Pulkkiselta. Ennen ns. Ison Pappilan rakentamista pappilan alueella oli ollut rakennuskantaa. Näistä pappilan vanhimmista rakennuksista ei ole säilynyt varmoja tietoja. Vuoden 1731 katselmuksesta on alueen rakennuskannasta kirjattu seuraavia tietoja: asuinrakennus (27,5*10,5 kyynärää). Uuden asuinrakennuksen rakentamisen tarve esitettiin olevan asuinrakennuksen huonon kunnon vuoksi. Pihan pohjoispuolella oli tehty huonokuntoinen rakennus, jossa oli tupa ja kaksi kamaria. Pihamaan länsisivulla oli vanha rakennus, jonka päässä oli tupa, toisessa keittiö. Myös tämä rakennus oli huonokuntoinen. Pihan itäisellä sivulla oli savupirtti. Pihapiirissä oli lisäksi aittoja, leipomahuone, mallashuone, sauna, riihi, talli, rehuvaja ja navetta. Osa rakennuksista oli todettu huonokuntoisiksi. Pihamaa oli aidattu lauta aidalla. Pihapiirin ympäristö oli pääosin peltomaana. Uusi kirkkoherran virkatalo toimi asuin ja virkatalona aina 1950 luvulle asti. Rakennusta korjattiin useaan otteeseen sen yli satavuotisen historiansa aikana. Mm. v rakennuksen vesikattoa uusittiin, pappilan punamultaus suoritettiin jo ennen vuotta 1837 ja v siihen tehtiin perusteellinen korjaus. Pappilaa mm. suurennettiin päihin lisätyillä siipiosilla ja siihen rakennettiin veranta. Pappilan pihapiiriin kuului useita ulkorakennuksia luvulla vanhan pirttirakennuksen vierelle nousi uusi pirttikartano vanhan pirtin pohjoispuolelle. Iisalmen pappila toimi pitäjän valistuneimpana keskiönä 1700 luvun lopulta ja 1800 luvun alkupuolelle. Pappilassa vierailivat Iisalmessa ollessaan kuningas Kustaa IV Aadolf ja keisari Aleksanteri I. Kirjailija Juhani Ahon lapsuuden perhe on asunut myös isossa pappilassa. 9

27 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä 1950 luvulla Iisalmen seurakunta korjautti Rantalan kappalaispappilan kirkkoherraa varten ja myi ns. Ison pappilan Iisalmen maalaiskunnalle, joka rakensi aivan pappilan kylkeen vanhainkodin, aikomuksenaan purkaa pappila. Pappila toimi jonkin aikaa mm. koulukäytössä ja erinäisissä tilapäisissä tarkoituksissa. Vuonna 1966 rakennus purettiin. Alueen maisemassa on säilynyt ainoastaan pappilan kivinavetta ja kirkolle johtava koivukuja. (Lähde: Kuopion läänin pappilat, 1995). Kuva: Kirkolta pappilaan johtanut koivukuja. 10

28 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä 2.2 KIRKON LÄHIYMPÄRISTÖ JA TIESTÖ Iisalmen vanhan kirkon lähiympäristö oli pitäjän keskus, muttei koskaan rakentunut kovin tiiviiksi, mitä alueen nykyinen avoimuus osaltaan heijastaa. Kirkon alueella on ollut kirkkoherran virkatalon alaisia torppia ja aikanaan kirkon ohi kulkenut tie on ollut merkittävä kulkuväylä Oulusta Kuopion kautta Viipuriin saakka. Vesireitit olivat vanhastaan tärkeitä kulkureittejä niin kesällä kuin talvellakin, mutta kaupankäynnin vilkastuessa maanteiden merkitys kasvoi luvulla Iisalmen kautta kulki Oulun ja Kuopion välinen postitie, jonka kunnostusta suunniteltiin. Vasta 1700 luvun lopulla kuningas antoi määräyksen kunnostaa vanha postitie maantieksi luvulla tie oli kunnostettukin jo kärryillä ajettavaan kuntoon. Maantiehen liittyivät Paloisvirran ja Koljonvirran sillat. Tien varteen perustettiin myös kestikievareita. Postitien lisäksi 1600 luvun loppupuoliskolla Iisalmessa oli muitakin polkumaisia teitä, joista pisin oli pitäjän koilliskulmasta eri kylien kautta kulkenut kirkkotie, joka päättyi Iisalmen pappilaan. Tietä käytettiin vielä 1800 luvullakin. (Iisalmen kaupungin historia ). Vanha maantie on yhä olemassa kirkon alueen sisäisessä tiestössä. Kirkon eteläpuolella Vanha kirkkotie noudattelee vanhan Kuopiosta tulevan maantien sijaintia. Se jatkuu hautausmaan poikki pääkäytävänä paarihuoneelta kirkon eteläpuolelle. Tapulin vierestä tie jatkuu pappilan koivukujana pohjoiseen Brofeldtintielle. Kartta: Ote kartasta 1750 luvulta. Viljellyt pellot on esitetty harmaalla. Kirkkoherran virkatalon torpat sijoittuvat kirkon ja pappilan läheisyyteen. Yleinen maantie on osoitettu kaksoiskatkoviivalla. Se kulkee kirkon ja pappilan itäpuolella. Rannat (vihreä) ovat niittyinä. Pitäjäntupa on merkitty kirkon itäpuolelle. 11

29 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä Vas. Ote Koljonvirran taistelua kuvaavasta kartasta (Nordenswan v ) Kartalta käy ilmi Suomen Sodan aikainen aselepolinja, joka oli solmittu kulkemaan Iisalmen kirkon kohdalta (kuvan alaosassa). Tämä johti siihen, että Sandels joutui luovuttamaan Paloisvirran puolustuslinnoitteet ja siirsi joukkonsa Koljonvirralle, jossa kuuluisa taistelu myöhemmin käytiin. Yllä ote kartasta v Vuoden 1844 kartalla näkyvät emäkirkko ja pappila sekä niiden välinen tieyhteys. Tie haarautuu kirkon ja pappilan väliltä itään, jossa se kääntyy kohti pohjoista. Ranta alue on edelleen niittyä, peltoja pappilan ja kirkon ympäristössä. Vasemmalla: Ote kartasta v Kirkkoherran virkataloon kuului kartassa näkyvät 6 torppaa. Torppia sijaitsi lisää kauempana mm. nykyisen Iisalmen keskustan alueella. 12

30 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä Kirkon läheisyydessä on sijainnut joitakin keskeisiä kokoontumispaikkoja tai pitäjän toimintaan liittyviä rakennuksia. Pitäjäntupa on sijainnut oheisenkin kartan mukaan kirkosta itään, nykyisen Koljonvirrantien itäpuolella. Pitäjäntupa on purettu 1960 luvulla. Kirkon luoteispuolella on ollut pitäjän lainaviljamakasiini eli pitäjän jyvästö (nro 10). (lähde: Ylä Savon kirkot) Viereisessä kartassa näkyvä Piipon mökki on ollut unilukkarin talo. Asuinrakennus on yhä olemassa (Kellbergin asuinrakennus), mutta sen ulkoasu viittaa 1950 luvulla tehtyyn kunnostukseen. Kartan mukaan hautausmaan nykyinen eteläisin osa eli paarihuoneen eteläpuoli on ollut vielä 1800 luvun lopulla viljelykäytössä (6. pappilan pelto). Vasta 1900 luvun puolella hautausmaa on laajentunut nykyisen keskikäytävän eli vanhan Oulu Kuopio maantien itäpuolelle. Kuva: Näkymä (uuden kirkon mäeltä) vanhalle kirkolle 1890 luvulla. 13

31 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä 1900 luvun alkupuolella liikenneolot muuttuvat merkittävästi, kun rautatie rakennettiin Iisalmeen. Vasemmalla oleva karttaote vuodelta 1920 näyttää miten rautatie on rakennettu pappilan pohjoispuolelle. Maantie sijaitsee yhä vanhalla paikallaan, mutta kiertää pappilan pihapiirin. Rannat ovat pappilan osalta niittyinä. Huomattavaa on peltoalan kasvaminen vanhempiin karttoihin verrattuna. Keltaisella väritetyt pellot ovat olleet viljelykäytössä. Kulttuurimaisema on tuolloin ollut avoin, sillä vapaana laiduntava karja on pitänyt puuston matalana. Maantienvarret ja viljelykset ovat olleet todennäköisesti aidattuja. Pappilan puutarha on ollut ilmeisen vaikuttava, sillä se on esitetty kartalla. Torpparien asema oli muuttunut viimeistään 1910 luvun lopulla (laki torpparien, lampuotien ja mäkitupalaisten julistamisesta maanomistajista riippumattomiksi, v. 1918) ja kirkkoherran virkatalon torpatkin ovat poistuneet 1920 luvulla laaditun kartan mukaan maisemasta. 14

32 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä Karttaote, joka on kartoitettu vuosina 1923 ja Karttaan on jo merkitty uusi tielinjaus, joka suoristaa tien kulkemaan kirkon ja pappilan ohitse. Hautausmaan aita näkyy kartalla. Pitäjäntupa erottuu Ketola I 20:50 tilan länsilaidassa. 15

33 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä Iisalmen pitäjän lainaviljamakasiini, joka perustettiin 1760 luvulla, sijaitsi kirkon läheisyydessä, tapulin pohjoispuolella. Varsinaisen makasiinirakennuksen lisäksi sen yhteyteen kuului vilja aitta, joka oli jäänyt pappilasta joutilaaksi. Pitäjäntupa oli kirkon ja pappilan ohessa 1700 luvulla ja 1800 luvun alussa Iisalmen pitäjässä keskeinen kokoontumispaikka. Määräyksen mukaan pitäjäntuvan oli oltava kirkon läheisyydessä, ja Iisalmessakin se sijaitsi kirkon läheisyydessä, nykyisen Koljonvirrantien itäpuolella. Pitäjäntupa toimi mm. lasten ja nuorten lukutaidon opetuspaikkana luvun lopulla ja 1800 luvun alussa pitäjäntupaa kunnostettiin useaan otteeseen rakennusten huonon kunnon vuoksi. Pitäjäntupa on purettu. Pitäjäntuvassa pidettiin pitäjän ja kuntakokoukset, käräjät ja järjestettiin opetusta. Hautausmaa alueella sijaitsee paarihuone hautausmaan eteläosassa ja kellotapuli alueen pohjoisosassa. Paarihuoneessa on goottilaisia vaikutteita ja se on rakennettu vuonna Rakennus on osa Vanhan kirkon alueen arvokasta kulttuuriympäristöä ja sijoittuu Vanhan Kirkkotien päätteeksi. Kellotapuli on vanhin alueen säilyneistä rakennuksista. Se on rakennettu 1700 luvun puolivälissä alueen korkeimmalle paikalle. Ko. rakennukset ovat kirkkolain suojelemia rakennuksia. Hautausmaa aidattiin kiviaidalla 1800 luvun alkupuolella tehdyn päätöksen mukaisesti. Paarihuone ja hautausmaan kiviaitaa. Paarihuone toimii Vanhan kirkkotien päätteenä. 16

34 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä Hautausmaan sankarihautojen alue on toteutettu Rafael Blomstedin v laatiman yleissuunnitelman pohjalta. Kaarimuurien rajaamalla aukiolla on suurikokoinen graniittiristi. Sama suunnittelija on suunnitellut alueella olevan siunauskappelin (vihitty käyttöön v. 1952). Siunauskappelin rakentamiseksi järjestettiin suunnittelukilpailu. Kuva: Vasta valmistunut siunauskappeli 1950 luvun alun valokuvassa. Iisalmen ortodoksinen seurakunta osti hautausmaaksi maaseurakunnalta v maa alueen ortodoksista hautausmaata varten. Kuva: Kirkon alue ilmakuvassa 1960 luvun alussa. 17

35 Iisalmen kaupunki / Kaupunkisuunnittelu / Selvitys Kustaa Aadolfin kirkon alueen historiallisesta kehityksestä 3. ALUEEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA Kirkon alueen kaavallinen suunnittelu on alkanut 1950 luvulla yleiskaavan valmistuttua. Otto Iivari Meurmannin yleiskaavassa (1956) pappila on osoitettu jäämään erilliseksi julkisen toiminnan alueeksi ja sen eteläpuolelle nyk. Koljonvirrantien varrelle ja Papinahoon on osoitettu asumista. Hautausmaa alue on esitetty laajenevaksi idässä Koljonvirrantiehen saakka ja pohjoisessa noin nykyiseen Brofeldtintiehen saakka luvun lopulla alueelle laadittiin ensimmäinen asemakaava. Vanhan pappilan alueen asemakaavoitustyö annettiin dipl.ins. Eero Kuosmasen tehtäväksi (Iisalmen maalaiskunnan historia ). Iisalmen maalaiskunta ja Iisalmen kaupunki yhdistyivät yhdeksi kunnaksi v luvun lopulla rakentui Laaksotien ja Pohjoisrinteen alueen aumakattoinen pientaloalue, joka vahvistettiin v asemakaavalla. Tällöin asemakaavalla alueelle kaavoitettiin myös kerrostalo ja rivitalokorttelialueita (Auringonkehrä). Yleiskaava Meurmann Ote vuoden 1967 Iisalmen maalaiskunnan Vanha Pappila rakennuskaavan luonnoksesta, jossa pappila ja sen pihapiirin rakennuksia on nähtävissä pohjakarttamerkintöinä (Pohjakartta vuodelta 1961). Uusi vanhainkoti on esitetty katkoviivalla. 18