KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KUNINKAANHAAN KOULU OPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYS OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.0 Arvot, toiminta-ajatus ja kehittämisstrategiat OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.2 Turvallinen oppimisympäristö Kiusaamisen estäminen (kts. oppilashuolto) 3.3 Koulun toimintakulttuuri OPETUKSEN YLEINEN TUKI.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.3 Ohjaustoiminta 4.5 Oppilashuolto 4.6 Koulun ja kulttuurin yhteistyö ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.0 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus 5.4 Hojks-suunnitelmat KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 6.4 Mamu-opetus OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Aihekokonaisuudet Oppilaiden osallisuus 7.3 Oppiainesisällöt vuosiluokittain Valinnaisaineiden opetus OPPILAAN ARVIOINTI 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset 8.4 Koulun toiminnan itsearviointi TUNTIJAKO JA OPETUKSEN PAINOTUKSET 10.0 Koulun tuntijako ja opetuksen painotukset Porin kaupungin koulujen yhteinen tuntijako 2

3 TIETOSTRATEGIAT 11.0 Tietostrategiat KIELIOHJELMA 12.0 Kieliohjelma LASTENSUOJELULAKI 13.0 Kuntakohtainen ops-lisäys/ uusi lastensuojelulaki 6. LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA Tuntijako Oppiainesisällöt LIITTEET Turvallisuussuunnitelma Kriisisuunnitelma Oppilashuollon menettelylomake Oppilashuollon huolen vyöhykkeet -lomake 2.0 ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA KEHITTÄMISSTRATEGIAT 3

4 ARVOT Koulun toimintaa ohjaavina arvoina ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittaminen, monikulttuurisuuden hyväksyminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. Koulu perehdyttää oppilaita hyvän elämän edellytyksiin (hyveet, työ, hyvinvointi, elintaso, elämisen laatu, persoonallinen kasvu). Terveen itsetunnon vahvistaminen luo pohjan hyvälle oppimiselle. TOIMINTA-AJATUS Kuninkaanhaan koulusta vahvoina elämän jatkokoulutukseen. Opetuksen ja kasvatustyön päämääränä on oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittäminen. Oppilaita kasvatetaan perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti isänmaataan kunnioittaviksi ja yhteistyökykyisiksi. He ymmärtävät myös muiden maiden kulttuureja. Tehtäväänsä koulu toteuttaa tiiviissä yhteistyössä kotien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. KOULUN KEHITTÄMISSTRATEGIAT Koulun kehittämisstrategioista vastaavat kullekin osa-alueelle nimetyt kehittämistiimit, jotka organisoituvat tarvittaessa työryhmiin Kaikilla strategia-alueilla on mukana vanhempien ja osin oppilaiden edustus. Strategia I Oppilastoiminnan kehittäminen Oppilastoiminnan kehittämisellä pyritään tiivistämään kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla oppilaita voidaan aktivoida opiskelemaan, osallistumaan koulun yhteisiin toimintoihin sekä tarvittaessa tukea oppilaiden koulunkäyntiä. Kehittämistoiminnalla pyritään kokonaisvaltaiseen, kaikkia oppilaita koskevaan toimintaan ja sen kehittämiseen. Kehittämisstrategia pitää sisällään aiemmat oppilastoimintaa kehittäneet osa-alueet Terve Itsetunto ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Oppilastoiminnan tiimi koordinoi oppilaiden hyvinvointia ja oppilastoimintaa kehittävien ryhmien työtä, tehtävänä on välttää päällekkäinen toimintaa, tehdä selkeä työnjako ja vastuuttaa toimintaan parhaat asiantuntijat. 4

5 Strategian osa-alueet Hyvinvoinnin ja viihtyvyyden edistäminen Oppilaiden hyvinvointiin tähtäävien kehittämishankkeiden edistäminen. Yhteistyö huoltajien/vanhempainyhdistyksen kanssa ja heidän näkemystensä huomioiminen. Oppilashuollon kehittäminen Oppilashuollon tavoitteiden, tehtävien ja merkityksen selkiyttäminen koko työyhteisössä, erilaisiin tukitoimenpiteisiin perehdyttäminen sekä henkilökunnan kouluttaminen kokonaisvaltaisen oppilashuollon mahdollisuuksiin, asennemuokkaus. Oppilashuollon jatkuva kehittäminen uudistustarpeiden mukaisesti. Tukioppilastoiminnan kehittäminen Vuorovaikutustaitoihin ja ryhmässä toimimiseen perehdyttäminen (7.luokkien vuorovaikutustaidot) Tukioppilaiden toiminta erityisesti 6.-7.luokkien tukihenkilöinä Tukioppilaiden toiminta kiusaamistilanteissa Tukioppilaiden valinta ja koulutus Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen Oppilaskunnan rooli oppilaiden viihtyvyyden lisäämiseksi (juhlat, virkistyskihaukset, pr-toiminta, kilpailut ja haasteet, varainhankinta kioskitoiminnan avulla) Nuorten vaikuttaminen omassa kouluyhteisössä tavoitteena luoda toimintamalli, jonka kautta kaikki oppilaat voivat vaikuttaa koulussa hyvinvoinnin, päätöksenteon ym asioiden kehittämiseksi Strategia 2 Tietoyhteiskunta ja kansainvälisyys Strategia-alueen toimintaa ohjaa OPH:n TietoSuomi-hanke sekä Porin koulutoimen informaatioteknologiaa koskevat hankkeet. Koulu on laatinut strategia-alueen tueksi oman tietostrategiansa. Tietostrategian avulla luodaan pohja kaikelle koulun IT-toiminnalle. Tietoyhteiskunta on keskeinen valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisalue vuosille Koulun tulee luoda toimillaan oppilaille sellaiset edellytykset, että he kykenevät jatko-opintoihin ja saavat elinikäiseen oppimiseen tarvittavat tietotekniikan perustaidot. 5

6 Strategia 3 Koulun toimintakulttuurin kehittäminen Koulun toimintakulttuurin kehittäminen yhteistyötä, jaksamista ja hyvinvointia edistäväksi..2 TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Turvallinen oppimisympäristö Ennalta ehkäisevä toiminta kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi on kulmakivi varmistettaessa turvallinen oppimisympäristö koulussa. Oppilaiden häiriökäyttäytymiseen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat koulu pyrkii hoitamaan kasvatuksellisin keinoin. Fyysinen kouluympäristö Koulu toimii 1960-luvulla valmistuneessa koulurakennuksessa, joka on korjattu peruskoulun tarpeisiin 1970-luvun lopulla. Rakennuksessa toimii kaksi eri koulumuotoa (peruskoulu/lukio), joiden kummankin opetussuunnitelmat ja -menetelmät ovat ajan myötä muuttuneet niin, että koulutiloille asetettavat vaatimukset ja rakennuksen toimivuus eivät vastaa nykykoulun vaatimuksia. Koulun fyysiseen turvallisuuteen kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet, eikä koulurakennus täytä kaikilta osin turvallisuuskriteereitä. Opettajat ovat perehtyneet kukin oman oppiaineensa turvallisuusohjeisiin ja määräyksiin sekä varmistavat opetuksessaan tilojen, laitteiden ja ympäristön turvallisuuden. Pelastustoimenlain mukainen turvallisuussuunnitelma on koulun opetussuunnitelman liitteenä. Turvallisuussuunnitelmassa on nostettu esiin mm. paloturvallisuuteen ja väestösuojelun puutteet. Koulun työskentelyolosuhteet sekä oppilaiden että henkilökunnan työturvallisuuden osalta on todettu puutteellisiksi (Turun ja Porin Työsuojelupiirin tarkastus ptk 3386/2001) Psyykkinen kouluympäristö Koulun henkilökunta pyrkii työssään turvaamaan ja edistämään myönteisen opiskeluilmapiirin syntymistä. Koulun kehittämishankkeiden joukossa opiskelumotivaation edistäminen, turvallinen opiskeluympäristö sekä kouluyhteisön hyvinvointi ovat keskeisellä sijalla. Koulutyössä korostuu koko henkilökunnan vastuu työrauhan ylläpitäjinä kaikissa koulun tilanteissa. Kaikki aikuiset toimivat kasvattajina kouluyhteisössä. Välituntivalvonnoista, koulun yhteisten tilaisuuksien valvonnoista sekä muista erityistilanteista vastaavat erikseen nimetyt valvojat. Pääsääntönä koulun työskentelyssä on, että kaikki työn- 6

7 tekijäryhmät voivat tarvittaessa puuttua epäkohtiin ja saattaa asiat koulun johdon tietoisuuteen. Oppilashuollon suunnitelma oppilaiden opiskelumotivaation ylläpitämiseksi sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäynnin turvaamiseksi esitetään erillisenä opetussuunnitelman osana. Koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseen on koulussa kiinnitetty erityistä huomiota ja kiusaamistapaukset hoidetaan oppilashuollon osana olevan toimintasuunnitelman mukaisesti. Oppilaita kehotetaan kaikissa kiusaamiseen liittyvissä tilanteissa turvautumaan koulun henkilökuntaan, joista keskeisessä rooleissa ovat luokanvalvojat, kuraattori ja terveydenhoitaja. Kaikille oppilaille suunnatun koulutuksen ja informaation avulla nuoria rohkaistaan viestittämään kiusaamiseen ja väkivaltaan liittyvät tiedot koulun henkilökunnan tietoisuuteen joko kertomalla asiasta itse tai huoltajien toimesta. Kriisisuunnitelma erilaisten kouluyhteisöä mahdollisesti kohtaavien erityistilanteiden varalle on opetussuunnitelman liitteenä. Koulun järjestyssäännöt on laadittu opettajakunnan toimesta ja oppilaat ovat osallistuneet niiden muokkaamiseen. Myös koulun vanhempainyhdistys on käsitellyt järjestyssääntöjä. Koulumatkojen turvallisuuteen koulu on kiinnittänyt vuosittain huomiota järjestämällä koulutusta yhteistyössä koulupoliisin ja Terveys ry:n liikennekoulutuksen kanssa. 3.3 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Koulun toiminta-ajatus vahvoina elämän jatko-opintoihin sisältää paitsi koulun pedagogiseen painotukseen liittyvän fyysisen vahvuuden myös ajatuksen terveestä, vahvasta itsetunnosta, sosiaalisen vuorovaikutuksen taidoista sekä kyvystä ja uskalluksesta ilmaista itseään ja toimia luovasti. Kun oppilaat elävät oman kehityksensä kiivainta murrosvaihetta, joutuu 7.-9 luokkien aikainen kouluvaihe monessa suhteessa luottamaan nuoren kasvamiseen tasapainoiseksi yksilöksi koulun antamin eväin vasta yläkouluvaiheen jälkeen. Koulu ottaa toiminnassaan huomioon nuoren kehitysvaiheen ja pyrkii löytämään yksilöllisiä ratkaisuja erilaisissa ongelmatilanteissa. Oppilaan erilaisuus otetaan huomioon opetuksessa ja kasvatuksessa opetuslainsäädännön, opetussuunnitelman ja koululle myönnettyjen resurssien puitteissa. Oppiminen on koulun keskeinen tehtävä ja sen tukemiseen liittyviä toimenpiteitä etsitään oppilaan tarpeiden mukaisesti yhteistyössä erityisopetuksen ja oppilashuollon toimin. Opiskelua ja tukitoimien tarvetta seurataan oppilashuollon säännöllisen työskentelyn avulla. Koulun sisäistä asiantuntijaverkkoa (erityisopettajat, kuraattori, terveydenhoitaja, muu henkilökunta) täydennetään oppilaan huoltajilla ja tarvittaessa kou- 7

8 lun ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Oppilas ja hänen menestymisensä opinnoissa ohjaa koulun päivittäistä työskentelyä ja ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi. Oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia koulun toimintaan on pyritty lisäämään. Oppiaineiden opiskelussa välitön vuorovaikutus ja palaute oppilaan menestymisestä on keskeistä. Yhteistyötä arvioidaan ajoittain oppilaskyselyillä ja tehdään tarvittavia muutoksia. Osallisuus ja koulun toimintaan vaikuttaminen tapahtuu oppilaskunnan kautta. Oppilaat tuovat koulun toimintaan liittyviä esityksiä henkilökunnalle ja järjestävät oppilaiden kouluviihtyvyyttä edistävää toimintaa. Välitöntä vuorovaikutusta on pyritty lisäämään yhteisten keskustelujen ja luokissa tapahtuvan työskentelyn kautta. Oppilaskunnan ohella tukioppilaiden toiminta erityisesti kiusaamisen ehkäisemiseksi, erilaisten sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden huomioimiseksi ja nuorille suunnattujen tapahtumien järjestämiseksi on merkittävää ja oppilaita kannustavaa. Kiusaamista kartoitetaan vuosittain koko koululle suunnatuilla kyselyillä sekä luokanvalvojan toimenpitein. Kouluyhteisön jäsenten turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota sekä säädösten mukaisilla toimenpiteillä että koulun omilla toimilla. Järjestyssääntöjen lisäksi opettajakunta on laatinut yhteiset sopimukset ja toimintaohjeet, joilla pyritään turvaamaan kaikille oppilaille tasavertainen asema. Yhteisillä ohjeilla turvataan sekä oppilaan että opettajan asema ja oikeusturva. Yhteiset sopimukset selvitetään ja perustellaan vuosittain oppilaille. Ohjeet koskevat tavallisten arkikäytänteiden (luokkatyöskentely, käyttäytyminen, kännykät, opiskeluvälineet, läksyt, myöhästymiset, poissaolot, huoltajan ilmoitukset oppilaan asioissa) ohella myös rangaistuskäytänteitä. Sopimusten on koettu edistävän työrauhaa ja turvaavan kaikille oppilaille lain edellyttämän oikeuden oppimiseen ilman jatkuvaa kiistelyä siitä, saako osa murrosikäisistä häiritä opetusta ja pyrkiä johtamaan luokan toimintaa. Sopimusten osalta esiin on noussut yhteisöllisyyden merkitys: oppilaat tuovat varsin nopeasti esiin, jos joku poikkeaa sovituista menettelyistä. Opettaja- ja henkilökunta joutuu jatkuvasti pohtimaan ohjeita ja sopimuksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Sopimuksia ei ole koettu kiveen kirjoitetuksi tauluksi, vaan arvioinnin pohjalta sopimuskäytänteitä voidaan muuttaa nopeastikin. Koulun monista yhteistyötahoista oppilaan vanhemmat ovat keskeisin ryhmä. Kodin ja koulun yhteistyössä lähtökohtana on jatkuva yhteydenpito, joka tapahtuu luokanvalvojan toimesta. Luokanvalvojan on luokkansa toiminnanjohtaja, joka parhaiten tuntee oppilaat ja heidän taustansa. Luokanvalvojan asema ja rooli koulun ja kodin välisessä yhteydenpidossa selvitetään huoltajille keväisin tulevien 7.luokkien tutustumispäivänä. Yhteistyö jatkuu paitsi luokanvalvojan yhteydenpitona erilaisiin koulunkäyntiin liittyen asioiden tiimoilta niin luokanvalvojien ja huoltajien keskustelutuokioina 7. ja 8. luokalla. Näiden lisäksi tulevat luokkatasojen yhteiset tapaamiset sekä luokkatapaamiset. 9.luokan oppilaiden huoltajatapaamiset kohdistuvat ensisijaisesti jatko-opintomahdollisuuksien selvittämiseen. 8

9 Oppilashuollon kautta tapahtuva yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa on automaattista ja säännöllistä silloin, kun oppilas tarvitsee opetuksellisia, kasvatuksellisia tai muita tukitoimia. Koulun itsearviointia toteutetaan opetukseen, oppilaiden jaksamiseen ja koulunkäyntiin liittyvin kyselyin. Huoltajien palaute otetaan huomioon koulun itsearvioinnissa ja toiminnan suunnittelussa tärkeänä vaikuttajaryhmän näkemyksenä. Vanhempien palaute on ollut rakentavaa ja toiveet muutoksista ovat kohdistuneet lähinnä oppilaiden viihtyvyyden edistämiseen (ruokailu, koulupäivien pituus ym). Rehtorin rooli kodin ja koulun yhteistyössä on yhteisten koko koulua koskevien tilaisuuksien järjestäminen, tiedotteiden lähettäminen, oppilashuollon yhteyshenkilönä toimiminen yhdessä kuraattorin, terveydenhoitajan, erityisopettajien ja luokanvalvojan kanssa. Koulun toiminnan arviointi on jatkuvaa ja arvioinnin kohteena on oppilaiden hyvinvointi, opetus- ja kasvatustyö, koulun toimintakulttuuri, henkilöstön työskentely ja työssä jaksaminen sekä yhteistyö eri tahojen kanssa. Arviointi tapahtuu oppilaille, huoltajille, koulun henkilökunnalle tai yhteistyötahoille suunnattujen kyselyjen, haastattelujen, kehityskeskustelujen ja yhteistyöpalaverien kautta. Itsearviointi on osa koulun arkea, josta vastaavat yhteistyössä rehtori, opettajat, arviointitiimi, henkilökunta ja yhteistyötahojen edustajat. Arviointipalautetta käsitellään asianomaisissa ryhmissä sekä vanhempaintilaisuuksissa. Asioista tiedotetaan yhteistyöpalavereissa (opettajankokous, henkilöstöpalaverit, oppilaille järjestettävät tilaisuudet) ja tiedotuskanavien kautta (tiedotteet, henkilöstön intranet, oppilaiden infokanava). Koulu pyrkii toiminnassaan avoimeen vuorovaikutukseen kaikkien osapuolten kesken (oppilaat, henkilökunta, vanhemmat, viranomaiset, yhteistyötahot). Avoimuus, selkeät pelisäännöt, yhteiset linjaukset, asioiden ennakointi ja välitön epäkohtiin puuttuminen on koettu toimiviksi käytänteiksi murrosikäisten opetuksen ja kasvatuksen turvaamiseksi. Koulu pyrkii edellä mainittujen käytänteiden toteuttamisella luomaan ilmapiirin, jossa koulun muulle toiminnalle luodaan hyvät onnistumisen edellytykset. Koulun arkeen tuovat vaihtelua juhlat ja tapahtumat, jolloin opitaan ottamaan vastuu toiminnasta. Oppilaiden toisilleen organisoima toiminta koetaan tärkeäksi, ja monet sellaiset oppilaat, joiden vahvuudet eivät välttämättä tule esiin luokkatyöskentelyssä, saavat tilaisuuden näyttää osaamistaan ja mahdollisuuden onnistua. Yhteinen tekeminen ja toiminta on koettu tärkeäksi sekä luokan että koko koulun tasolla. Luokkien suunnittelemat retket toteutuvat kotimaan retkinä tai vuosittain muutamien luokkien osalta ulkomaan leirikouluina. Retkien valmistelu vahvistaa luokkahenkeä. Retkien käytännön ratkaisut ja taloudelliset panostukset sovitaan aina luokka- ja retkikohtaisesti vanhempien kanssa. Retkien ja leirikoulujen tavoitteena on yhteistyön ja ponnistelujen tuloksena tarjota kaikille oppilaille mahdollisuus kokemukseen, jollaista ei ehkä enää muilla koulutusasteilla voi kokea. Opetussuunnitelma koulun keskeisenä asiakirjana antaa mahdollisuuden koulukohtaisiin painotuksiin. Liikuntakasvatuksen ohella kehittämisen kohteena on ollut muun muassa 9

10 oppilastoiminta, kansainvälisyys, informaatioteknologian opetuskäyttö ja toimintakulttuuri. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sen kuvaaminen on kouluyhteisön osalta on haastava tehtävä. Monitasoisessa ja monimutkaisessa organisaatiossa osallisuus ja vaikuttaminen voidaan kokea hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Varsinkin oppilaat kokevat, että heidän äänensä ei aina tule kuulluksi. Koulu toimii osana yhteiskuntaa ja noudattaa sille asetettuja säädöksiä, joiden ensisijaisena tavoitteena on turvata oppiminen ja kasvaminen tasavertaisesti kaikille oppilaille. Säädösten kautta myös työnjako koulussa on kohtuullisen selkeä, mikä osaltaan helpottaa niin oppilaiden kuin koulussa työtään tekevien roolia. Pyrkimys siihen, että koulun eri ryhmittymät tuovat esiin oman näkemyksensä ja kokemuksensa, auttaa kehittämään koulun toimintaa ja luo ilmapiirin, jossa jokainen voi kokea olevansa osa Kuninkaanhaan kouluyhteisöä. 4.1 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö vanhempien kanssa koulun opetustyön kulmakivi. Koulun toimintakulttuurin kehittämisessä on erityisesti kiinnitetty huomiota kodin ja koulun yhteistyömuotoihin. 7.luokalle tulevat oppilaat tutustuvat kouluun jo 6.luokan keväällä. Oppilaat sijoitetaan luokkiin ja he tapaavat luokanvalvojansa. Tukioppilaiden johdolla ryhmäydytään ja tutustutaan luokkatovereihin. Tutustumispäivän päätteeksi pidetään vanhempaintilaisuus, jossa huoltajat tapaavat ensimmäisen kerran koulun opettajia ja oppilaan luokanvalvojan. 7.luokan alussa syksyllä luokanvalvoja haastattelee luokkansa oppilaiden vanhemmat erikseen ja syyslukukauden lopussa luokanvalvoja ja vanhemmat tapaavat luokan yhteisessä vanhempainillassa. Kaikkien 7.luokkien vanhempaintilaisuus järjestetään kevätlukukauden alussa valinnaisainemessujen muodossa. 8.luokkien luokanvalvoja ja vanhemmat kokoontuvat syyslukukaudella luokittain ja kevätlukukaudella järjestetään luokanvalvojan, oppilaan ja huoltajan yhteinen haastattelukierros. 9.luokkien vanhemmat kokoontuvat luokanvalvojan johdolla syyslukukaudella sekä keväällä toisen asteen oppilaitosten järjestämissä esittelytilaisuuksissa. Tiedotteet Kodin ja koulun välistä yhteistyötä helpottamaan on kehitetty jokaiselle oppilaalle jaettava opiskeluvihko, jonka avulla huoltajat voivat seurata oppilaan poissaoloja, koearvosanoja, rangaistuksia, itsearviointia, yksittäisten opettajien viestejä sekä lähettää huoltajina terveisiä koulun suuntaan. 10

11 Lukuvuoden alussa koteihin lähetetään yleistiedote, jossa kerrotaan koulunkäyntiin liittyvistä kaikille oppilaille yhteisistä asioista. Tiedotteen liitteenä on koulun järjestyssäännöt. Koulun tapahtumiin, jatko-opiskeluun ja koulun yhteistyötahojen kanssa tehtävään toimintaan liittyviä erillisiä tiedotteita oppilaat saavat tarvittaessa. Vanhempainyhdistys Koulun vanhempainyhdistys on perustettu syksyllä 1997 ja sen tehtävänä on tiivistää kodin ja koulun yhteistyötä, edistää oppilaiden kouluviihtyvyyttä ja -turvallisuutta sekä järjestää huoltajille tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ajankohtaisissa nuoria ja heidän vanhempiaan koskevissa asioissa. 4.3 OHJAUSTOIMINTA Ohjaustoiminnalla tuetaan oppilaan kasvua ja kehitystä, edistetään opiskelutaitojen kehittymistä ja opintojen kulkua sekä selkeytetään ammatillista suuntautumista. Koulun koko henkilökunta osallistuu ohjaustoimintaan kukin omassa tehtävässään ja roolissa. Kasvun ja kehityksen ohjauksesta huolehtivat ensisijaisesti luokanvalvojat oppilashuoltohenkilöstön tukemana (terveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja). Aineenopettajat vastaavat opiskelutaitojen ja opiskelun ohjauksesta omissa oppiaineissaan. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus on pääasiassa oppilaanohjaajan tehtävä, jonka tehokkaan hoitamisen tueksi tarvitaan yhteistyötä koko opettajakunnan kesken. Koulun muu henkilökunta osallistuu ohjaustoimintaan omien työtehtäviensä puitteissa mm. ohjaamalla koulun tet-toimintaa ruokahuollossa ja siivouksessa. Ohjaustoiminnassa otetaan huomioon koulutuksen vallitsevat tavoitteet ja yhteistyön tarve. Erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin. Koulu osallistuu eri yhteistyötahojen ohjaustoiminnan kehittämishankkeisiin (Opetushallitus, Työterveyslaitos, Työvoimahallinto, toisen asteen koulutus ym). Ohjausta tukevat koulun oppilashuoltotoiminta, tukea tarvitseville oppilaille suunnatut tukitoimet sekä oppiaineista erityisesti oppilaanohjaus ja terveystieto. Ohjaustoiminnassa korostuu koulun ja kodin yhteistyö, jonka tehostaminen ja saumattomuus koko perusopetuksen ajan luo pohjaa nuoren itsenäistymiselle ja urakehitykselle. 4.5 OPPILASHUOLTO 11

12 Oppilashuolto koulun toimintaympäristössä Oppilashuollon toimenpitein huolehditaan oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuoltotyön avulla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertaiset oppimisen mahdollisuudet. Kouluyhteisön turvallisuus OPH Arjen huolenpito Tukitoimet ja hoito Oppilashuoltotyö tapahtuu kaikilla koulun toiminnan tasoilla ja jokainen työyhteisön jäsen on omalta osaltaan vastuussa yhteisön hyvinvoinnista. Oppilashuollon kokonaisuus muotoutuu yleisestä turvallisuudesta, arjessa tapahtuvasta huolenpidosta sekä toimenpiteistä, joita tukea tarvitsevat nuoret kaipaavat kasvaakseen tasapainoisiksi ja itsenäisiksi yksilöiksi. Oppilaiden osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa opiskeluilmapiiriin ja nuorten hyvinvointiin on kehitetty luokkatoiminnan, oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan muodoin. Koulun henkilökunnan työnjakoa on kehitetty niin, että työntekijän asiantuntijaroolin lisäksi jokainen osallistuu tiimityön kautta koulun kehittämistyöhön. Oppilashuoltotyön kehittäminen tapahtuu yhteistoiminnallisesti tiimien työskentelyn kautta. Ennalta ehkäisevä oppilashuoltotyö on pysyvä kehittämistyön kohde. 12

13 Oppilashuoltotyötä koordinoi oppilashuoltoryhmä, joka toimii aktiivisesti koulun henkilökunnan, oppilaiden vanhempien ja koulun erilaisten sidosryhmien kanssa. Kasvatusja oppilashuoltotyön kulmakivi on vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö: työ tapahtuu pääosin luokanvalvojan koordinoimana ja työtä tukevat oppilashuollon asiantuntijat (erityisopettajat, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori) sekä koulun henkilöstöryhmät omien toimenkuviensa mukaisesti (koulusihteeri, keittiöhenkilökunta, siistijät, kiinteistönhoitajat, koulunkäyntiavustajat). Vanhempainyhdistys edistää osaltaan oppilaiden kouluviihtyvyyttä ja turvallisuutta järjestäen huoltajille tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ajankohtaisista nuoria ja heidän vanhempiaan koskevista asioista. Ennalta ehkäisevä toiminta Oppilashuollon ennalta ehkäisevä rooli on keskeisessä asemassa kouluyhteisön jäsenten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja turvallisuutta uhkaavien riskien minimoimiseksi. Koulua koskevat yleiset säädökset sekä yhteiset pelisäännöt ohjaavat toimintaa. Tärkeimmäksi ennalta ehkäiseväksi tekijäksi muodostuu henkilökunnan tietoisuus hyvinvointia uhkaavista tekijöistä sekä tapa toimia niin, että oppimisympäristö muodostuu oppilaiden työskentelyä tukevaksi. Ennalta ehkäisevän oppilashuoltotyön ja varhaisen puuttumisen konkreettisena toimenpiteenä käytetään huolilomaketta (liite), jossa tukea tarvitsevan nuoren tilannetta arvioidaan huolen harmailla vyöhykkeillä ja arvioinnin tuloksena etsitään toimivia ratkaisuja tilanteeseen. Ennalta ehkäisevän oppilashuoltotyön kehittämiseksi henkilöstöryhmät ja kehittämistiimit työstävät koulun toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita ja yleisiä yhteiskunnallisia teemoja. Työtä koordinoi oppilashuoltoryhmä. Henkilöstökoulutusta kohdennetaan erilaisiin oppilashuollon teemoihin. Turvallisuuteen liittyvä koulutus ja ohjeistus käydään vuosittain läpi henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Aihekokonaisuuksiin ja koulun teemapäiviin liittyvinä aiheina käsitellään hyvinvointiin ja yleiseen tuvallisuuteen liittyviä asioita (liikenne- ja paloturvallisuus, poistumisharjoitukset, kiusaaminen, väkivalta, nuorten mielenterveys, yhteisöllisyys, välittäminen jne). Terveyskasvatus on osa koulun toimintakulttuuria ja kasvatustyöhön osallistuvat kaikki koulussa työtään tekevät. Terveystiedon opetus antaa oppilaille valmiuden tunnistaa omaan terveyteensä liittyviä viestejä, tulkita niitä ja toimia oman hyvinvoinnin edistämisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja elämänhallintataidot kuuluvat nuorten terveyden lukutaitoon. Oppilaiden terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota sekä koulun omien toimenpiteiden että valtakunnallisten kehittämishankkeiden kautta (OPH Terve itsetunto, Stakes/Hyvinvointi koulussa, OPH/Osallistava ja yhteistoiminnallinen oppilashuolto). Oppilaiden ryhmäytymiseen, oppilastoiminnan eri osa-alueisiin 13

14 (oppilaskunta, tukioppilaat) sekä luokanvalvojan toimintaan luokkansa yhteyshenkilönä kiinnitetään erityistä huomiota. Oppilashuollon toimivuuden ja ennalta ehkäisevän työn kannalta on tärkeää, että keskeisten oppilashuollon asiantuntijoiden palvelut ovat helposti saatavilla: kouluterveydenhoitaja on pääsääntöisesti tavattavissa koululla koulupäivien aikana, koulukuraattori työskentelee koululla kolmena päivänä viikossa, koulupsykologin tavoitettavuus ja nuorten mielenterveyspalvelut kaipaavat kehittämistä. Opinto-ohjaaja ja erityisopettajat ovat työnsä puolesta avainasemassa nuorten ongelmien havaitsemiseksi ja tukitoimien käynnistämiseksi. Oppilaiden koulunkäynnin seuraaminen Kodin ja koulun välistä yhteistyötä helpottamaan on kehitetty jokaiselle oppilaalle jaettava opiskeluvihko, jonka avulla huoltajat voivat seurata oppilaan poissaoloja, koearvosanoja, itsearviointia, kurinpitotoimia, yksittäisten opettajien viestejä sekä lähettää huoltajina terveisiä koululle. Välitön oppilasta koskeva informaatio saadaan sähköisestä tarkkailurekisteristä, jonne kirjautuvat oppilaan poissaolot ja myöhästymiset, opiskeluun liittyvät laiminlyönnit sekä rangaistukset. Informaatio on ajantasaista ja opettajien sekä vanhempien käytettävissä tietoverkon välityksellä. Rekisteri toimii tärkeänä oppilashuollon tiedonlähteenä ja vuorovaikutuskanavana koulun ja kodin välillä. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on monipuolistunut tietoliikenteen kehittyessä: vuorovaikutuskanavina ovat tekstiviestit, sähköposti sekä sähköinen tarkkailurekisteri. Edellä mainittujen ohella käytössä ovat nk. vanhempainvartit: 6.-7.luokilla kohtaavat luokanvalvoja ja vanhemmat, 8.luokalla mukana on myös oppilas, 9.luokalla luokanvalvojan ohella opinto-ohjaaja käy huoltajakeskusteluja oppilaan jatko-opintosuunnitelmista. Koulun työskentely rytmittyy viiteen jaksoon ja jokaisen jakson jälkeen luokanvalvojat selvittävät luokkansa oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä asioita ja tuovat esiin tukea tarvitsevat oppilaat. Opettajankokouksissa ovat läsnä myös terveydenhoitaja ja koulukuraattori. Oppilaiden hyvinvoinnin mittareina toimivat lukukausittain tehtävät kyselyt tupakoinnista ja päihteistä, koulukiusaamisesta ja poissaoloista Koulu osallistuu joka toinen vuosi toteutettavaan kouluterveyskyselyyn ja hyödyntää kyselyn tuloksia oppilashuoltotyössään. Opiskeluun, jaksamiseen ja koulussa viihtymiseen liittyviä kyselyjä tehdään osana kehittämistyötä tiimien perustehtävän mukaisesti (oppilaan hyvä osaaminen, yhteistyö eri tahojen kanssa, työhyvinvointi). 14

15 Oppilaan tuki ja ohjaus Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilashuoltotyötä koordinoi moniammatillinen ryhmä, jossa noudatetaan eri ammattiryhmien työtä koskevia säädöksiä. Oppilashuoltoryhmässä noudatetaan yhteisesti sovittua työn- ja vastuujakoa kuitenkin niin, että toimijoista päätetään tapaus- ja tilannekohtaisesti. Opettajat Oppilaan huoltajat rehtori Muu henkilökunta opintoohjaaja erityisopettaja kuraattori Oppilashuoltoryhmä Luokanvalvoja terveydenhoitaja verkostoyhteistyö Oppilashuoltotyö Kuninkaanhaan koulussa Koulun henkilökunta pyrkii tunnistamaan varhaisessa vaiheessa oppilaan koulunkäyntiin ja elämään liittyviä vaikeuksia. Henkilökunnan lisäksi tukioppilaat on koulutettu vertaistoimintaan havaitsemaan ja tunnistamaan erilaisia ikäryhmänsä vaikeuksia. 15

16 Tukioppilastoimintaa ohjaavat opettajat sekä kuraattori, terveydenhoitaja ja luokanvalvojat toimivat tukioppilaiden lähiverkostoina tukitoimien käynnistämiseksi. Oppilashuollon toimivuuden edistämiseksi on yhteistoiminnallisesti laadittu toimintamenettely (liite), jossa määritellään opettajan, luokanvalvojan ja oppilashuoltoryhmän rooli tukitilanteissa. Oppilaan vaikeuksiin pyritään puuttumaan ensi vaiheessa opetuksen yhteydessä keskusteluin ja neuvotteluin ja portaittain etenemään tukitoimiin, jossa toimijoina ovat oppilas, opettaja, oppilashuollon edustaja sekä huoltajat. Tilannearvioinneissa määritellään huolen vyöhyke sekä toimenpiteet, joilla oppilasta tuetaan (liite). Oppilashuoltoryhmän asiantuntijoiden lisäksi käytettävissä on koulun ulkopuolinen yhteistyöverkosto (sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, poliisi, nuorisovaltuusto, kansalaisjärjestöjen asiantuntemus). Asiantuntijoiden yhteistyö ja tukiverkostot Oppilashuoltoryhmä työskentelee tiimityön periaatteita noudattaen. Työskentelytapa on ratkaisukeskeinen, jossa pyritään löytämään välittömät tukitoimet koulun sisältä ja tarvittaessa asiantuntijapalvelut koulun ulkopuolelta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain, puheenjohtajana toimii erityisopettaja. Oppilashuoltoryhmän työn- ja vastuunjako on joustavaa ja toimii tilanteen mukaan seuraavan työnjaon pohjalta: Rehtori Erityisopettajat Kuraattori Terveydenhoitaja Opinto-ohjaaja Luokanvalvoja työskentelyn yleisvastuu oppimisvaikeudet, integraatio, joustavat opetusjärjestelyt yhteistyössä aineenopettajien kanssa kasvun ja kasvatuksen tukeminen erityisesti sosiaalisissa vaikeuksissa olevien oppilaiden kohdalla, sosiaalitoimen verkostotyöskentely terveydenhuollon asiantuntija, kouluterveydenhuollon yhteyshenkilö oppimisvaikeuksien ennakointi, yhteistyö koulun henkilökunnan kanssa toimii luokkansa oppilaiden asioiden hoitajana (mukana oppilashuoltoryhmässä tarvittaessa) Koulukuraattorin perustehtävänä on sosiaalityön menetelmien avulla edistää hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä oppilaiden ja heidän perheidensä keskuudessa. Kuraattori toimii yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa, häntä kasvattavien ja hoitavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Terveydenhoitaja vastaa päivittäisistä terveydenhuoltopalveluista koulussa. Tapaturmaja sairaustapauksissa oppilas ohjataan terveyskeskukseen tai sairaalahoitoon. Koululääkäri on tavattavissa erikseen sovittuina ajankohtina. 16

17 Osa-aikainen erityisopetus pyrkii ongelmien ennalta ehkäisyyn mm. jakamalla tietoa oppimisvaikeuksista sekä opettajille että muille tahoille tilanteen mukaan. Erityisopettaja selvittää opinto-ohjaajan kanssa kouluun tulevien ja toisen asteen koulutukseen siirtyvien oppilaiden mahdollisia ongelmia eli toimii aktiivisena tiedonjakajana koulutuksen nivelkohdissa. Erityisopettaja huolehtii oppilaiden testaamisesta ja toimii oppimisvaikeuksien osalta yhteistyössä koulupsykologien kanssa. Erityisopettaja vastaa koulun hojks/hops -käytänteistä. Erityisopettajan antama opetus voi olla samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetusta. Perusopetuksen vuosiluokkien oppilaat elävät nopeaa kasvun ja kehityksen vaihetta, jossa sekä fyysiseen, psyykkiseen että sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia, ja oppilas saattaa kohdata vaikeuksia jollakin osa-alueella, Oppilashuoltotyön onnistumisen edellytyksenä on varhainen nuorten vaikeuksien tunnistaminen ja tukitoiminen käynnistäminen. Keskeiseen asemaan tunnistamisen osalta nousee yksittäinen opettaja ja hänen oppitunneilla tekemänsä havainnot. Opettajien informaatio luokanvalvojalle ja oppilashuoltoryhmälle on välittömien toimenpiteiden edellytys. Yksittäisen oppilaan tuki- ja ohjaustilanteissa toimitaan kunkin tilanteen mukaan. Oppilashuoltoryhmä toimii kaikissa tilanteissa yhteistyössä oppilaan huoltajan kanssa ryhmässä sovittujen menettelyjen mukaisesti. Siirtyminen koulu- ja koulutusasteelta toiselle Oppilaan siirtyessä 6.-7.luokalle oppilashuoltoryhmän edustajat vierailevat lähikouluissa tutustumassa uusiin oppilaisiin ja keskustelemassa luokanopettajien kanssa oppilashuoltoon liittyvistä asioista. Uudet oppilaat tutustuvat kouluun keväällä ennen lukuvuoden päättymistä. Tutustumispäivän aikana perehdytään uuteen kouluun luokanvalvojan ja tukioppilaiden ohjauksessa. Huoltajat tutustuvat kouluun ja luokanvalvojaan saman päivän iltana, jolloin on mahdollista keskustella myös oppilashuoltoon liittyvistä asioista. Siirtyminen toisen asteen oppilaitoksiin on pääasiassa opinto-ohjaajan ja oppilaan yhteistyötä. Koulu saa tiedot oppilaiden sijoittumisesta eri oppilaitoksiin ja opinto-ohjaaja saa yhteistyöpalaverien kautta seurantatietoa oppilaiden toisen asteen opiskelusta. Erityisseurantaa kaipaavat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Toimenpiteet ongelma- ja kriisitilanteessa Opetussuunnitelmaan liittyvät omana kokonaisuutenaan turvallisuussuunnitelma sekä kriisisuunnitelma. Koulukiusaamiseen liittyvät toimenpiteet on esitetty kriisisuunnitelmassa. Kiusaamisen ehkäisemiseksi selvitetään lukuvuoden alussa rehtorin ja kuraattorin toimesta kaikille 17

18 oppilaille luokkatasoittain, mitä koulukiusaaminen on, miten menetellään kiusaamistapauksissa sekä henkilöt, joihin oppilas voi kaikissa tapauksissa ottaa yhteyttä. Yhteydenotoissa korostetaan luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta. Koulukiusaamiseen liittyvää valistustyötä jatketaan lukuvuoden aikana kahdessa luokkatasoittain pidettävässä informaatiotilaisuudessa. Kuraattori pitää luokkakohtaiset valistustunnit koulukiusaamisesta luokille sekä tarvittaessa muille luokille. Luokanvalvojat selvittävät turvallisuuteen liittyviä asioita säännöllisesti pidettävillä luokanvalvojan tunneilla. Koko opettajakunta ja halukkaat, tehtävään soveltuvat oppilaat on koulutettu vertaissovitteluun (Verso), jossa ensi vaiheessa tukioppilaiden toimin selvitetään kiusaamistapauksia. Vertaissovittelua ohjaa 4-5 opettajan sovitteluryhmä, joka tarvittaessa konsultoi kuraattoria ja terveydenhoitajaa. Tupakoinnin, päihteiden ja huumeiden käyttöä ennalta ehkäisevä valistustyö on keskeinen osa terveyskasvatusta. Opetus- ja valistustyö tapahtuu terveystiedon opetuksen yhteydessä sekä eri oppiaineisiin liittyvänä aihekokonaisuutena. Oppilaiden terveyskäyttäytymistä seurataan lukukausittain tehtävien kyselyiden avulla sekä valtakunnallisesta kouluterveyskyselystä saatavan informaation avulla. Terveydenhoitajan henkilökohtainen ohjaus terveyteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa on ensiarvoisen tärkeää. Oppilaille suunnataan erilaisia savuttomuuteen, päihteettömyyteen ja huumeettomuuteen liittyviä tapahtumia. Koulumatkakuljetukset Suurimmalla osalla koulun oppilaista koulumatka on alle 5 km ja koulumatkat sujuvat jalan tai pyörällä. Ahlaisten oppilaiden koulukuljetukset organisoi koulutusvirasto. Mahdollisten odotustuntien ajaksi oppilaille varataan oleskelutila, jossa he voivat tehdä tehtäviään. Opintoretkillä, leirikouluissa, kilpailumatkoilla ym. noudatetaan niistä erikseen annettuja ohjeita. Kouluruokailu Kouluruokailun tavoitteena on varmistaa, että oppilaat saavat kerran päivässä lämpimän aterian. Ruokailuun liittyy myös tapakulttuuriin ja käyttäytymiseen liittyviä tavoitteita. Ruokailussa otetaan huomioon lukuvuoden aikana vietettävät juhlat ja erityisteemat, joiden yhteydessä on mahdollisuus siirtää suomalaiseen kulttuuriperinteeseen liittyviä traditioita. Ruokailu rytmittää osaltaan koulupäivää ja antaa oppilaille välituntia pidemmän hengähdystauon. Koulun toiminnassa ja myös ruokailussa tulee ottaa huomioon oppilaiden kehitysvaiheet ja ohjata heitä itsenäiseen toimintaan. Murrosikäinen oppilas kaipaa etäisyyttä opettajiin ja vapautta toimia itsenäisesti. Koulun henkilökunnan tehtävänä 18

19 on varmistaa, että ruokailu sujuu joustavasti ja oppilaat noudattavat ruokailusta annettuja ohjeita ja käyttäytymissääntöjä. Oppilaiden ruokailua valvotaan opettajien ja keittiöhenkilökunnan toimesta. Erityistä huomiota on viime vuosina kiinnitetty erityisruokavaliota tarvitseviin sekä ruokailusta kokonaan poisjääviin oppilaisiin. Terveydenhoitaja osallistuu ruokailun seurantaan yhdessä emännän kanssa niiden oppilaiden osalta, jotka noudattavat erityisruokavaliota. Työyhteisön hyvinvointi Hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistetään ensisijaisesti oppilastoimintaa kehittämällä. Oppilaskunnan ja tukioppilaiden kouluttaminen, toiminnan koordinoiminen sekä oppilaiden osallisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen ovat kehittämistoiminnan avainasioita. Koulun henkilökunta on kouluttautunut koko kouluyhteisön hyvinvointia koskeviin, oppilaiden elämänhallintaan liittyviin ja oppilashuoltoa yleisesti koskeviin asioihin (työssä jaksaminen, nuorten mielenterveysongelmat, tupakointi ja päihteet ym). Koulutus- ja suunnittelutilaisuuksissa on pyritty edistämään koulun toiminnan hahmottamista kokonaisvaltaisesti siten, että jokainen voisi kokea toimivansa kasvattajana ja olevansa omalta osaltaan vastuussa työyhteisön toimivuudesta ja hyvinvoinnista. Koulun toiminnan kehittäminen edellyttää jatkuvaa työtä ja sitoutumista yhteisiin päämääriin. Yhteissuunnittelun, kouluttautumisen ja kehittämiskeskustelujen kautta etsitään ratkaisuja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteisillä tapahtumilla, juhlilla ja teemapäivillä rakennetaan koulun arjesta poikkeavilla tavoilla yhteisöllisyyttä ja annetaan oppilaille mahdollisuus luovaan toimintaan ja itsensä ilmaisemiseen koulun virallisen toiminnan ohella. 4.6 KOULUN JA KULTTUURIN YHTEISTYÖSUUNNITELMA Tiedot ja yhteyshenkilöt löytyvät lukuvuosittain ilmestyvässä Kulttuurikoukussa Kulttuurilaitos Vuosiluokka Sisältö Satakunnan museo X Kotiseutu Satakunnan maakuntakirjasto X X X Teemaopastus Tutustuminen+lastenosasto X Satakunta ja Pori 1800-luvulla Porin taidemuseo X Taidemuseo tutuksi Tiedonhaku+nuortenkirjallisuus 19

20 Porin teatteri Teatteriesitys * Pori Sinfonietta X Orkesterin soittimet X Konsertin valmistaminen Luontotalo Arkki X Multivisio+näyttely Rakennuskulttuuritalo Toivo/Korsmannin talo Tanssikoulu Liisa Nojonen Porin rakentaminen ja asuminen Palmgren-konservatorio Sekk Kinokellari Rakastajat-teatteri X X X X X X X Multivisio+näyttely Porilaiskoti 50-luvulla Tanssilajien esittely Tanssitunti Konsertti Palmgrensalissa Bändi-ilta Valimosalissa Koulukonsertti Elokuvaesitys sop. mukaan Elokuvaesitys sop. mukaan Esitys sop. mukaan * Teatteriesitys tarjonnan mukaan luokille. Yhdeksäsluokkalaiset normaaliesityksissä. 5.0 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OHJAUS Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta koulu pyrkii löytämään yksilöllisiä, joustavia ratkaisuja opetuksen järjestämisessä. Oppilaskohtaiset toimenpiteet sovitaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa siten, että aineenopettaja, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, rehtori ja tarvittaessa oppilashuollon muut asiantuntijat ovat mukana henkilökohtaisen oppimissuunnitelman suunnittelussa. Oppilas ja hänen edistymisensä opinnoissa on aina ratkaisujen lähtökohta. 20

21 Erityisopetuksen toteuttaminen Tukea tarvitseva oppilas ohjataan ensivaiheessa aineenopetuksen tukiopetukseen. Jos tukiopetustoimilla ei saada aikaan toivottuja oppimistuloksia, oppilaalla on mahdollisuus siirtyä osa-aikaiseen erityisopetukseen, jolloin erityisopettaja yhdessä aineenopettajan kanssa laatii oppilaalle henkilökohtaisen oppimissuunnitelman. Opetuksen järjestämiseen suunnattujen resurssien salliessa käytettävissä on myös samanaikaisopetus joko aineenopettajien tai aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyönä. Oppilas voi kerrata vuosiluokan oppilaan arviointia koskevien yleisten ohjeiden mukaisesti. Erityisopetuksen kohderyhmät Erityisopetusta voivat saada kaikki oppilaat yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tilapäisesti opinnoista jälkeen jääminen, oppimisvaikeudet yleensä, puhumiseen, lukemiseen tai kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet, oppimista haittaavat oireyhtymät sekä murrosikään liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset vaikeudet ovat yleisimpiä syitä, joilla oppilas siirtyy opetuksen tukitoimien piiriin tai osa-aikaiseen erityisopetukseen. Erityisopetuksen tilat ja oppimisympäristö Koulun fyysiset tilat on suunniteltu yleisopetuksen tarpeisiin, ja opetus tapahtuu pääosin luokkaopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen käyttöön on osoitettu oma tila, jossa voi kerrallaan opiskella 5 oppilasta. Varhainen tunnistaminen Opettajien, luokanvalvojan ja oppilashuoltotiimin asiantuntijuus ja välitön puuttuminen on keskeisessä roolissa tukea tarvitsevan oppilaan tunnistamisessa. Myös koulun muu henkilökunta osallistuu kasvattajan roolissa oppilaiden toiminnan seuraamiseen ja raportoi asioista rehtorille. Oppilashuoltotiimi saa kirjallista informaatiota tilanteissa, joissa opettaja kokee oppilaan tarvitsevan erilaisia tukitoimia. Yhteistyöstä eri asiantuntijatahojen kanssa sovitaan oppilashuoltotiimin jäsenten kesken tilannekohtaisesti. Testaus ja tutkimukset Esitys oppilaan testaamiseen voi tulla huoltajilta, aineenopettajalta tai erityisopettajalta. Oppilaan testaaminen oppimisvaikeuksien selvittämiseksi tapahtuu kirjallisesti yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja koulun edustajan kesken. Oppimisvaikeuksia koskeva ensi testaaminen tapahtuu koulussa erityisopettajan johdolla. Jos tilanne edellyttää 21

22 jatkotoimia edetään yhteistyössä koulupsykologin ja perheneuvolan kanssa. Myös työvoimatoimiston psykologipalvelut tulevat kyseeseen erityisesti ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Oppimissuunnitelma ja hojks Oppilas voi noudattaa opinnoissaan henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa (hops), joka laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, erityisopettajan ja aineenopettajien toimesta. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opintojen tavoitteet, sisällöt, toteuttamisaikataulu seuranta sekä vastuuhenkilöt. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (hojks) laadinnassa noudatetaan perusopetuslain ja Porin koulutoimen yhteisiä ohjeita. Suunnitelma laaditaan oppilaalle, joka siirretään erityisopetukseen tai joka opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa mukautetun oppimäärän mukaisesti. Suunnitelman ensi mainitussa tilanteessa hyväksyy koulutuslautakunta ja jälkimmäisessä koulun rehtori. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, erityisopettajan, aineenopettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman toteuttamisesta ja sen seurannasta vastaavat erityisopettaja yhdessä nimettyjen aineenopettajien kanssa. Paitsi oppimisen tukitoimia liitetään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan myös muut oppilaan kasvua ja kehittymistä tukevat toimenpiteet. Tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus Tukea tarvitsevien oppilaiden ohjauksesta vastaa yhteistyössä oppilashuoltotiimi, jossa sovitaan kulloinkin vaadittavan asiantuntija-avun ja tukitoimien määrästä, laadusta ja vastuuhenkilöstä. Koulun toimintakulttuuri erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukena Oppilastoiminnan ja oppilaiden osallisuuden yhtenä kehittämistavoitteena on perehtyä vertaistoimintaan ja toimia erilaista tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäynnin ja elämänhallinnan apuna. Tukioppilaat ja oppilaskunta ovat yhdessä kouluttautuneet oppilastoimintaan ja vastaavat sopimansa työnjaon kautta toiminnasta vertaisryhmissä. Oppilastoiminnan keskeisenä kehittämisalueena on luokan yhteistoiminta ja luokkahenki. Ryhmäytyminen ja yhteistyö luokanvalvojan ja oppilaiden kesken on tärkeä oppilaiden oppimista edistävä tekijä. Lukuvuoden alussa luokat käyttävät aikaa ryhmäytymiseen ja yhteisten työskentelytavoitteiden asettamiseen. Koulun henkilökunta kokonaisuudessaan on sitoutunut koulun kasvatustavoitteisiin oman tehtäväkuvansa mukaisesti. Koulun ja kodin tiiviillä yhteistyöllä ja uudistuvilla yhteistyömenetelmillä koulu pyrkii huolehtimaan omasta kasvatusvastuustaan unohtamatta vanhempien roolia lastensa 22

23 pääasiallisina kasvattajina. Luokanvalvojan rooli korostuu kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Oppiaineesta vapauttaminen Oppilaan vapauttaminen jonkin oppiaineen opetuksesta tapahtuu yleisten säädösten mukaisesti ja on äärimmäinen toimenpide. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat osallistuvat opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen heille erikseen laadittujen tukitoimien avulla. Opetusmenetelmälliset ratkaisut Opetusmenetelmät ovat avainasemassa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemisessa. Luokkaopetustilanteissa eriyttäminen, samanaikaisopetus, informaatioteknologian mahdollisuudet ja yhteistoiminnallinen oppiminen auttavat tukea tarvitsevaa oppilasta mahdollisten erityisopetuksen tukitoimien ohella. Yksilöllisten oppimismenetelmien kehittämiseen kiinnitetään huomiota opetusta kehitettäessä..4 HOJKS-SUUNNITELMAT Liitteenä.4 MAMU-OPETUS Porin koulutoimen yhteinen suunnitelma. 23

24 7.1 AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuuksien tavoitteena on kasvatuksen ja koulutuksen yleisten päämäärien korostaminen, oppimiseen liittyvien ja sitä tukevien kokonaisuuksien hallinta sekä erilaisten ilmiöiden välisten syy-yhteyksien ymmärtäminen elämän eri aloilla. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa korostuvat perustaidot ja niiden soveltaminen yli oppiainerajojen. Aihekokonaisuudet toteutuvat osin eri oppiaineissa niille luontaisella tavalla. Koulun yhteisinä teemoina aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon yhteistyö koulun sisällä ja sen ulkopuolisten tahojen kanssa, yhdessä tekemisen merkitys koulun toimintakulttuurin kehittämisessä sekä kouluyhteisön jäsenten erityisasiantuntijuus ja -osaaminen. Aihekokonaisuuksien toteutuminen oppiaineissa Opetussuunnitelman perusteisiin valittujen aihekokonaisuuksien sisältöjä kuuluu eri oppiaineiden sisältöalueisiin ja ne painottuvat oppiaineen opetuksessa eri tavoin. Osa aihekokonaisuuksista toteutuu kaikkien oppiaineiden opetuksessa (mm. ihmisenä kasvaminen, ihminen ja teknologia) ja joidenkin aihekokonaisuuksien kohdalla sisältöalueita sivutaan eri oppiaineissa, mutta niiden toteutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota joko osoittamalla oppiaine tai oppiaineet, joiden opetuksessa varmistetaan aihekokonaisuuksien toteutuminen (mm. turvallisuus ja liikenne) tai valitsemalla yhteisiä teemoja ja tapahtumia, joiden kautta aihekokonaisuudet toteutuvat keskitetysti joko koko koulun yhteistyönä tai eri luokkatasojen teemoina. Oppiaine Äidinkieli x x x x Vieraat kielet x x x x x x Matematiikka x x x x Biologia x x x x Maantieto x x x x x Fysiikka, kemia x x x x x Terveystieto x x x x x Uskonto x x x x Historia x x x x Yhteiskuntaoppi x x x x x x x Musiikki x x x Kuvataide x x x x x x x Käsityö x x x x x Liikunta x x x x x x x Kotitalous x x x x x x x Tietotekniikka x x x x x x Oppilaanohjaus x x x x 24

25 Aihekokonaisuuksien toteutuminen oppiaineissa. 1.Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuudet toteutuvat seuraavissa oppiaineiden opetukseen ja koulun kehittämis-strategioihin liittyvissä toiminnoissa Kuninkaanhaan koulun nettilehti HakaNetti (yhteistyö Satakunnan Kansan kanssa) Aikakauslehti opetuksessa (yhteistyö Aikakauslehtiliiton kanssa) Oppilastoiminnan kehittäminen, osallisuus ja vaikuttaminen (yhteistyö Porin koulutusviraston kanssa) Suomen Tammi (OPH:n kulttuurihistorian ja maailmanperinnön hanke) Informaatioteknologia opetuksessa (WSOY:n Opit -ohjelma) Kunkun kruunaus (nuorten musiikkiharrastuksen edistäminen) Liikenne- ja mopokoulutus (yhteistyö Terveys ry:n kanssa) Aihekokonaisuuksien toteutuminen koulun yhteisinä teemoina ja tapahtumina Aihekokonaisuudet koulun yleisessä kasvatustyössä Aihekokonaisuuksien sisällöt toteutuvat koulun yleisessä kasvatustyössä monilla tasoilla. Keskeisiä alueita ovat oppilashuolto kokonaisuudessaan sekä koulun turvallisuussuunnitelma. Oppilashuolto sitoo koulun eri osajärjestelmät toisiinsa ja toiminnan yhteisvaikutukset kohdistuvat muun muassa seuraaviin aihekokonaisuuksiin: ihmisenä kasvaminen, vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista, turvallisuus. Koulun kehittämisstrategioiksi on valittu oppilastoiminnan kehittäminen, informaatioteknologia ja kansainvälisyys sekä toimintakulttuurin kehittäminen. Strategioiden kautta toteutuvat muun muassa seuraavat aihekokonaisuudet: kulttuuri-indentiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus, ihminen ja teknologia. Lukuvuosittain valittavat painopistealueet tukevat paitsi strategiatoimintaa myös yksittäisten aihekokonaisuuksien toteutumista painotetusti. Aihekokonaisuuksien toteutuminen koulun yhteisinä teemoina Aihekokonaisuudet toteutuvat koulun yhteisinä teemoina seuraavien tapahtumien, projektien ja yhteistyöhankkeiden kautta 25

26 Koulun juhlat ja perinteet Kouluvuoden perinteiset juhlat vahvistavat suomalaista juhlaperinnettä ja auttavat oppilaita mieltämään niiden merkityksen kansallisina juhlatapahtumina (itsenäisyysjuhla, joulujuhla, pääsiäinen, kansallisrunoilijoiden ja kirjailijoiden merkkipäivät, kansainväliset juhlapäivät, vappu). Lisäksi koululla on omia juhlaperinteitä, joita kehitetään ajanhengessä ja joiden suunnittelussa ja toteutuksessa oppilaiden osuus on merkittävä (9.luokkien päätöslounas ja juhlalliset päättäjäiset, Kuninkaanhaan päivä, ystävänpäivä). Leirikoulut, opintokäynnit Leirikoulujen toteuttaminen sekä eri aineiden opintokäynnit vahvistavat opetussuunnitelman mukaista oppimiskäsitystä, laajentavat oppimisympäristöjä ja avartavat oppilaiden käsitystä oppimisesta (oppia voi muuallakin kuin koulussa) sekä mahdollistavat konkreettisen oppimisen toiminnallisuuden ja kokemusten kautta. Leirikoulujen, luokkaretkien ja opintokäyntien toteuttamisessa korostuvat vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen oppiminen Sanoma- ja aikakauslehti opetuksessa Viestintä- ja mediakasvatuksen keskeisinä välineinä toimivat lehdet. Sanomalehti opetuksessa on saanut vakiintuneen aseman ja yhteistyö Aikakauslehtiliiton kanssa on käynnistymässä. Sähköisten viestintävälineiden käyttö lisääntyy informaatioteknologian hyödyntämisen myötä. Oppilaat toimittavat koulun omaa nettilehteä osana tietotekniikan opetusta. Osallisuus ja vaikuttavuus Koulun kehittämisstrategiana on oppilastoiminnan kehittäminen kaikilla tasoilla. Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta toteuttavat erikseen ja yhdessä nuorten vaikuttavuutta ja osallisuutta kouluyhteisön toiminnassa. Koulu on mukana Porin koulutusviraston nuorten vaikuttavuushankkeessa. Projektit, teemapäivät, tapahtumat Aihekokonaisuudet koulun toimintakulttuurin rakentajina Aihekokonaisuuksien avulla kannustetaan koko kouluyhteisöä yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen. Yhteisten teemojen kautta on mahdollista nostaa esiin sellaista erikoisosaamista, joka ei toteudu oppiaineiden opetuksessa (esim. harrastustoiminnan kautta hankittu osaaminen). 26

27 Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa korostetaan oppilaiden osuutta sekä suunnittelijoina että toimeenpanijoina. Työtapojen ja menetelmien valinnalla pyritään edistämään kouluyhteisön avoimuutta, luottamusta eri osapuolten kesken sekä aitoa vuorovaikutusta. Aihekokonaisuuksien toteuttamisen avulla korostetaan oppivan organisaation periaatteita: kaikki oppijoina, oppimista tapahtuu kaikkialla koko ajan, yhteinen toiminta ja osaamisen jakaminen oppimisen edistäjänä. Aihekokonaisuuksien toteuttamisen yhteydessä tulee pohtia koulun toimintakulttuurin kehittämisen keskeisiä kysymyksiä: Miten toimitaan? Minkälaiseksi muodostuu vuorovaikutus eri toimijoiden välillä? 7.1 OPPILAIDEN OSALLISUUS Oppiminen O S A L L I S U U S O PE- TUS H Y V I N V O I N T I Perusopetuslaki Opetussuunnitelman perusteet Valtioneuvoston päätökset Osallisuus, hyvinvointi ja oppiminen Tavoite Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toimintaa yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen yhteisistä asioista 27

28 osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla asioiden hoitamiseen omassa koulu- ja paikallisyhteisössä kohtaamaan muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan pitkäjäntei sesti yhteisten päämäärien saavuttamiseksi ymmärtämään koulun toimintaa nuorten ja aikuisten yhteisenä toimintaympä ristönä Toimintamuodot Nuorten osallisuutta kehitetään oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan kautta. Ryhmätkouluttautuvat yhdessä ja päättävät toimintalinjoista ja tehtävistä päällekkäistoiminnan välttämiseksi. Koulutustoiminta järjestetään yhteistyössä nuorten toiminnasta vastaavien kansalaisjärjestöjen kanssa (mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Allianssi). Oppilaskunnan ja tukioppilaiden toimintaa ohjaavat tehtävään nimetyt opettajat. Oppilaskunta Oppilaskunnassa on kaikkien luokkien edustus ja edustajan tehtävänä on toimia linkkinä luokan ja oppilaskunnan välillä. Edustajan merkitys luokkatoiminnan kehittämisessä on merkittävä. Oppilaskunta tekee esityksiä kouluyhteisön toiminnan kehittämiseksi vastaa kioskitoiminnasta kehittää osaltaan luokkatoimintaa on mukana työstämässä kouluyhteisön erilaisia prosesseja (ops, järjestyssäännöt ym) oman koulutustoiminnan järjestäminen (2x kahden päivän koulutustilaisuus lukuvuodessa) järjestää kulun tapahtumia ja juhlia on mukana kaupungin alueparlamenteissa Tukioppilaat Tukioppilaat valitaan luokan oppilaista. Tukioppilas on vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa tarvittaessa muita oppilaita. Tukioppilaat huolehtivat tukioppilastoiminnan järjestämisestä vertaistuen kehittämisestä (kouluviihtyvyys, toverisuhteet, turvallinen ja kannus tava ilmapiiri) vertaissovittelusta yhdessä opettajien ja valittujen oppilaiden kanssa järjestävät koulun tapahtumia 28

29 Osallisuus ja yhteistyötahot Koulun sisäinen yhteistyö oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan ohjaavat opettajat vuosiluokat opettajakunta ja rehtori koulun henkilökunta Koulun ulkoinen yhteistyö nuorten alueparlamentti vanhempainyhdistys hallintokunnat (koulutus, vapaa-aika, kulttuuri ym) muut oppilaitokset kansalaisjärjestöt kansainvälisten suhteiden hoitaminen (OPH, Unesco) Osallisuuden portaat Autonomia Kohti itsenäistä päätöksen- Luova yhteistyöprosessi Vuoropuhelu, jota aikuiset ohjaavat Yksisuuntainen vuorovaikutus näennäisdemokratia Osallisuuden kehittämistä edistävät oppilaiden toiminnan kehittäminen yhdessä opettajien kanssa toimintamääräraha (koulutus, tapahtumien järjestäminen) yhteistyön lisääminen (vanhempainyhdistys, nuorisovaltuusto, muut koulut) luokkatoiminnan kehittäminen.1 Osallisuushanke Porin koulutoimessa Porin koulutoimen yhteinen suunnitelma. 29