Maatalousinvestointien tulevaisuus ja mahdollisuudet

Transkriptio

1 Maatalousinvestointien tulevaisuus ja mahdollisuudet Professori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskus Talous ja yhteiskunta Politiikat, markkinat ja ennakointi Teppo Tutkija

2 Teemat Kasvavien maatilojen tarpeet ja ongelmat ja pullonkaulat Mittakaavaetua millä hinnalla hyvänsä? Pellon korkea hinta Jonkin verran analysoitu ongelma (esim. POLKEVAhanke) Pellon kasvukunto Sääolosuhteiden ja hintavaihteluiden äärevöityminen Mistä lisää muutosten ja riskien sietämisen kykyä, palautuvuutta? Maatalouden tasapainoinen kehittäminen pitkälle tulevaisuuteen?

3 Viljojen ja öljykasvien hintavaihtelut kasvaneet olennaisesti Hinnat (eur/tonni) Suomessa Vehnä Ruis Ohra Mallasohra Kaura Öljykasvit Vehnä Ruis Ohra Mallasohra Kaura

4 Panoshintojen muutokset maailmanmarkkinoilta välittyvät tehokkaasti Suomeen Lähde: Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 25=1. Tilastokeskus Lähde: Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 21=1. Tilastokeskus

5 Miksi kasvaneidenkin maatilojen kannattavuus on ollut odotettua heikompaa? NOPEASTI NOUSSEET PANOSHINNAT RAJUSTI VAIHTELEVAT tuote- ja panoshinnat Tilakoon kasvun kustannus- ja kitkatekijät Heikentyvä tilusrakenne, lisäpellon huono saatavuus ja kalleus, pellon kasvukunnon heikkeneminen Korkea velka suhteessa liikevaihtoon joustamattomuus Tilan johtamisen puutteet Ongelmia yhteistyökumppanien kanssa Liian optimistiset odotukset

6 Ristiriita: Korkea pellon hinta (vasen) heikkenevä maatalouden kannattavuus (oikea) ,8 1,6 Lähde: Luke, Taloustohtori 7 1, Kannattavuuskerroin 1,2 1,8,6,4 2,2 1 -,2 Nominaali Reaali Lähde: MML Viljanviljely Lypsykarja Sikatalous Kaikki tilat Muu kasvinviljely Muu nautakarja Siipikarjatalous

7 Keskeisiä maatalouden kehityksen ja politiikkaohjauksen ongelmia ja ristiriitoja: Korkealla pysyttelevä pellon hinta maatalouden kannattavuuden heikentyessä Pellon hidas vapautuminen laajentaville tiloille Ympäristönhoidon erkaneminen aktiivisesta maataloustuotteiden tuottamisesta Satotason kehityksen pysähtyminen Markkinoiden ja maatalouspolitiikan kokonaisuus vaikuttaneet asiaan, esim. 2-luvulla useita hyviä kasvukausia Lähde: POLKEVA-hanke, Luke, 215. Uusivuori J. ym 215. Politiikka ja luonnonvarat. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/

8 Pelto kallistunut Satotason kehitys silti heikkoa (?) 1. Maataloustukien pääomittuminen peltomaahan lisää kustannuksia ja epävarmuutta 1. Peltojen vuokrataso ja vuokramenot nousseet, heikentävät päätoimisten tuloja 2. Peltoa ei vapaudu, näennäisviljelyn koetaan yleistyneen => aktiiviviljelijät kokevat tukien kohdentuvan väärin (tullut toistuvasti ilmi työpajoissa ym.) 3. Vuokrattu pinta-ala on pysynyt viime vuosina vakiona, vaikka tilakoko kasvaa 4. Karjatalousalueilla yleistyy pellon oston ja vuokrauksen rinnalle kolmantena lisämaan hankintamuotona rehukasvien sopimusviljely. Tällöin satoa korjaava viljelijä ei saa tukia, lisäpeltoalan rajakustannus > 5. Tukien pääomittuminen vuokriin ja pellonhintoihin johtaa niiden valumiseen maatalouden ulkopuolelle ja jättää poliittisen riskin viljelijöiden kannettavaksi 2. Vuokrasopimukset lyhyitä, satotaso ei nouse, pellon kasvukunto heikkenemässä Maatalouspolitiikan pitäisi edistää nykyistä enemmän myös tuottavuuden kasvua Kalkitus vähentynyt 199-luvulla ja edelleen 2-luvulla, maan tiivistyminen Fyysiset investoinnit tuottavuuteen kuten kalkitus ja vesitalous ovat kannattavuuden edellytyksiä pitkällä aikavälillä Tärkeää myös ympäristön kannalta (ravinteiden hyväksikäyttö, eroosio) Lähde: POLKEVA-hanke, Luke,

9 Vuokrapelto tilakoon kasvattamisessa Viljelty peltoala ja vuokrapeltojen määrä Suomessa vuosina Jatkavien tilojen lisäpellon osto- ja vuokraus keskimäärin koko maassa Hehtaaria 18 Ha per tila per vuosi ,5 1 Vuokraus Peltokaupat Oma Vuokra,5 -,5 Lähde: Polkeva-hanke, laskettu Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston tiedoilla (SVT)

10 Yrittäjätulo (eur/tila; vasen) ja viljelyala (ha/tila; oikea) Varsinais-Suomen viljatiloilla Lähde: Luken Taloustohtori-palvelu antosuunnittain heikot keskimäärin hyvät 4 3 heikot keskimäärin hyvät

11 Ympäristötuen ehdot ja tuen irrotus tuotannosta nähty keskeisinä syinä satotason nousun hidastumiseen Suomessa! Onko näin? Vasen: Vehnä, kg/ha; Keskellä: Ohra, kg/ha; Oikealla Kaura, kg/ha Peltonen-Sainio, P., Salo, T., Jauhiainen, L., Lehtonen, H. & Sieviläinen, E Static yields and quality issues: Is the agrienvironment program the primary driver? AMBIO. ISSN DOI 1.17/s

12 Lannoitteiden käyttö Suomessa keskimäärin, kg/ha kg/ha K P N Source: Luke, Statistical services 12 Finnish Agriculture and Rural Industries 215

13 Tuotantopanosten käyttö riippuu tuotto-odotuksista ja vastaa hintasuhteiden muutoksiin - Alla kasvinsuojeluaineiden (tehoaineiden) myynti

14 Maanparannuskalkin käyttö Suomessa vuosittain keskimäärin kg/ha kg/ha Lähde: Luke, Tilastopalvelut 14 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 215

15 Kalkituksen maanparannusvaikutus Suomen pellot usein herkkiä happamoitumaan, sitä lisää voimakas epäorgaaninen typpilannoitus ph luku Suomessa tyypillisesti 5,5-6,5 ; useimmille kasveille hyödyllisin taso 6,5-7,5 (Myyrä ym. 25) Kalkituksen vaikutus (tyypillinen esimerkki, tämä toki tilakohtainen asia!) Yhden ph yksikön sadon lisäys (5, => 6,) 15% ph luku V-Suomessa tyypillisesti Vuosittainen ph -alenema ph -luvun nousu jos 1 ton/ha kalkkia HUOM! Lanta ph-arvoltaan lähellä 7 lannan käyttö vähentää selvästi kalkitustarvetta! Pitemmät pellon vuokrasopimukset ja vastuujako sopimuksiin?

16 Satokuilut ja niiden pienentäminen Satopotentiaali Saavutettavissa oleva Todellinen Satokuilu I (2%) heikko veden saatavuus, maan rakenne, ojitus Satokuilu II (1%) - riittämätön kalkitus Satokuilut I+II+III Satokuilu III (2%) riittämätön lannoitus ja kasvinsuojelu, yksipuolinen viljelykierto; syynä matalat tuotehinnat suhteessa panoksiin ja riskeihin = 5%

17 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumistarpeita Pohjois-Savon alueella Sadon määrän ja laadun vaihtelut Nurmen talvituhot Kuivuus, märkyys, maan tiivistyminen Puutteellinen ojitus Kasvien ravinteiden saanti, kasvinsuojelu Tautipaineen kasvu Lämpimämmät talvet, kylmien ja lämpimien jaksojen vaihtelu, sademäärän vaihtelut Maan tiivistymää Photo: A. Mustonen Maaninka, tammikuu 29 (hypoxia, -25C). Photo: P. Virkajärvi Nurmen sienitalvituhoja Photo P. Virkajärvi

18 Tarvittavia ja osin toteutuneita sopeutumistoimia Pohjois-Savossa Ojitusinvestoinnit Alemmat akselipainot Monopuolisemmat viljelykierrot (vaikeita)* Uudet lajikkeet ja kasvilajit Kasvava lannoituksen (erit. N) tarve Kasvava nurmisato kasvavilla kustannuksilla Eloperäisillä mailla hiilivarastopotentiaali Investoinnit in ojitukseen, valtaojiin ym, maan rakenteeseen ja kasviravinteiden tehokkaampaan käyttöön melko kaukana politiikkakokonaisuuden keskiöstä Vaikka olisivat synergiassa muiden tavoitteiden, mm. vesistökuormituksen kanssa Nykyinen politiikka painottuu pinta-alatukiin ja matalaan lanntoiukseen Rajallinen määrä sellaisia nurmikasvilajeja jotka todella sietäisivät hyvin tulevia talviolosuhteita

19 Mistä lisää vaihtoehtoja (vilja)tilojen viljelykiertoon? Viljelyala, 1 ha Viljelyala, 1 ha 14, 12, 1, Rypsi Rapsi 8, Viljat 6, Öljykasvit 4, 2, 2 15 Öljykasvien kokonaissato, milj. kg,

20 35 OECD-FAO Agricultural Outlook 215: Lievästi laskevat reaalihinnat , suuret hintamuutokset mahdollisia EU-28 hinnat eur/ tonni (öljy: maailmanmarkkinahinta USD/tynnyri; lannoitteet maailmanmarkkinahinta) Lannoitteet Öljy Vehnä Rehuvilja Öljykasvit Valkuaisrehut 4, 3 5, ,5 26 3, 25,5 2 5, 2, 1 5, 1, 5,, 25 Naudanliha 24,5 Sianliha Siipikarjanliha 24 23,5 23 Sokerijuurikas

21 Maatalousympäristön hoitaminen menossa vähitellen erilleen maataloustuotteiden tuottamisesta Tämä ollut suuntauksena jo jonkin aikaa: Sivutoimiset tilat aktiivisia ympäristönhoitajia, varaavat peltoa ympäristötoimiin Ympäristötuessa (-korvauksessa) nähty paljon ongelmia etenkin kotieläintiloilla ja intensiivisillä kasvitiloilla lannoitusrajat ym. Tuotannon alueellinen keskittymien nähdään ympäristöuhkana, etenkin kotieläintuotanto Viljan ja valkuaisrehujen tuotantokustannuksia alhaisempi markkinahinta johtaa korkeisiin lannan ravinnepitoisuuksiin ja ravinnetaseisiin kun pelto kallista Mytvas3-raportin mukaan lantaravinteet herkkiä huuhtoutumaan ja haihtumaan => Tarvitaan täsmätoimia ympäristönhoitoon Mutta suurimmassa osassa Suomea kotieläintuotanto vähenee! => Odotettavissa / jo toteutunut (?) vähentyvää ravinnekuormitusta laajoilla alueilla (?)

22 Mikä yhdistää tuotannon tehostamiseen, mittakaavaedun ja erikoistumisen epävarmuuden sietoon, satoisuuden kasvattamiseen ja ympäristöhyötyjen tuottamiseen? Kohtuullinen velkamäärä suhteessa liikevaihtoon Joustavuuden säilyttäminen resurssien käytössä Ei olla liikaa yhden kortin varassa: esim. kaikelle hallinnassa olevalle pellolle ei lantamäärän maksimia Ostopalveluita saatavissa Viljelysmaan saatavuus kohtuukustannuksella Vuokrasopimusten varmuus ja jatkuvuus Maan kasvukunto ja satoisuus Ajallisuuskustannuksen hallinta peltojen liikennöitävyys Kohtuulliset akselipainot

23 Toistuvasti esille nousseita maatilan kannattavuuden avaintekijöitä Kohtuulliset ehdot sukupolvenvaihdoksessa Pieni velka jo aloitettaessa Kaikkea pääomakantaa ei tarvitse pian uusia edellinen sukupolvi on hoitanut hommansa Kone- ja rakennusinvestoinnit lähes kaikki 5-1 vuotta etukäteen suunniteltuja Pääosin tulorahoituksella tehtäviä Kaikki kone- ja rakennuskanta ei ole omaa koneiden yhteiskäyttö, urakoitsijoiden käyttö Tarkka taloudenpito ja suunnitelmallisuus ostoissa Ainakin tärkeimmät ostot kilpailutettu Riittävät kassavarat, sujuva ja nopea yhteistyö rahoittajien kanssa tarvittaessa Myynti/osto-osaaminen Oikea ajoitus - Vaatii seurantaa, verkostoja, toisilta oppimista Varastointi kohtuullisin kustannuksin Osa viljelijöistä myy aina lähes parhaaseen saatavissa olevaan hintaan Omalle tuotteelle oltava hinta, jolla tarjoaa sitä ostajalle - sadon laatuun panostettava Satotaso: Enemmän jaettavaa hehtaarikohtaisille kustannuksille => kannattavuus Pellon kasvukunto ja liikennöitävyys Suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa mitä tehdään ja miksi? Mistä paras tuotto? Viljelykierrot, muokkausmenetelmät ja akselipainot maille sopivia Ojitus ja vesitalous Lannoitus, viljelykierrot ja eloperäinen aines

24 Mistä lähtökohdista investointeihin ja kannattavuuden parantamiseen? Maatila kustannusrakenne Tuotantokustannukset (ovatko tiedossa?) Nykyinen velka suhteessa liikevaihtoon ja tulokseen Pääomakannan ikä, käyttökunto ja uusimistarve Mahdollisuudet investointeihin Viljelijän osaaminen, työkyky ja ajankäyttö Markkinat Lopputuotteiden ostajat, mitä haluavat ja mitä tarjoavat? Mistä panokset ja investoinnit ostetaan tilalle? Politiikka Maatalouspolitiikka, ympäristöehdot, verotus mitkä tärkeimpiä? Satoisuus Maan kasvukunto, viljelytapa, lajikkeet, lannoitus, logistiikka Mikä on heikoin lenkki? Minkä parantamisesta paras tuotto? Mihin näistä viljelijä voi eniten vaikuttaa?

25 Eräitä kehitystrendejä Rakennekehitys ja tuotannon tehostaminen (enemmän liikevaihtoa vähemmällä työllä ja pääomalla) kiihtyvät jos tavoitteena on tulojen kasvu Satotason merkitys kasvaa, parantaa työn ja pääoman tuottavuutta Satotason kehitys riippuu tuote- ja panoshinnoista ja tukiehdoista Erot maatalouden kehityksessä eri alueilla kärjistyvät Tämä voi johtaa ympäristöongelmiin voimaperäisillä tuotantoalueilla Tehostamisen ja ympäristön välinen konflikti ratkaistava Viljelijän osoitettava ratkaisu Maataloustuotteiden hinnat suhteessa panoksiin eivät keskimäärin nouse seuraavaan 1 vuoteen suuret vaihtelut aiheuttavat ongelmia Vaikea löytää rahoitusta investoinneille => verkostot ja työnjako? Suuret hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen! Katevaihtelu kasvaa entisestään ostopanoksia ja palveluita kasvatettaessa Maan kasvukunto ja ojitus nousemassa tärkeään osaan sademäärän kasvaessa Investoinnit maanparannukseen, ojitukseen ja kevyeen kalustoon Kasvukuntoa parantavat toimet kustannusjakoineen vuokrasopimuksiin?

26 Mihin suunnata investointeja maataloudessa? Miten tasapainoiseen maatilojen kasvuun? Mittakaava- ja erikoistumisen edut edelleen tärkeitä Tuotannon keskittyminen kasvaville tiloille ja vahvoille alueille tärkeää maatalouden elinkelpoisuudelle Peltojen ojituksen, kasvukunnon ja liikennöitävyyden merkitys korostuu tilakoon kasvaessa kun. aikaikkunat pienenevät (tilusrakenne heikkenee) sääolosuhteet äärevöityvät ja ilmasto lämpenee Uhkana tiivistyminen, kuivuus; satopotentiaali kasvaa Mistä riskinsietokykyä? Velkamäärä suhteessa liikevaihtoon edelleen keskeinen! Investointeja myös ojituksiin, maan rakenteeseen, lajikkeisiin, osaamiseen, verkottumiseen, yhteistyöhön mitkä tukikelpoisia? On mahdollista, että kotieläintalouden kannattavuus pysyy pitkään heikkona siihen investoivia entistä vähemmän

27 Mitä mahdollisuuksia? Mistä myös pitkän aikavälin hyötyjä ja riskinsietokykyä? Paremmat mittakaava- ja erikoistumisen edut ja niiden hyödyntäminen Peltojen ja peltoteiden liikennöitävyys, ojitus ja valtaojat Hyvät / potentiaaliset pellot ja niiden tiet kuntoon Korkeammat sadot, läheltä tilakeskusta Panoskäyttö tarkemmin lohkokohtaiseksi Tuotantopanosten tehokkaampi hyödyntäminen koneet, työaika, urakointi, muu yhteistyö Suurempi lannoitus parhaille lohkoille huonommat lohkot ympäristön hoitoon Voiko tämä yhdistelmä olla hyväksytty / mahdollinen? Yhteistoiminta, esim. (nurmi)rehukasvien viljely sopimuksin Varmempi menekki, viljelykierto, pellon kasvukunnon ylläpito Kohtuullinen velka suhteessa liikevaihtoon