Logistiikkakeskusalueen luontoselvitys
|
|
- Riikka Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Logistiikkakeskusalueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy
2 1 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET KOHTEET METSÄLAIN ERITYISEN TÄRKEÄT ELINYMPÄRISTÖT Huittilan länsipuolen lähde Holmansuo Kanniston itäpuolen ruohokorpi VESILAKIKOHTEET MUUT KOHTEET Niittymäen itäpuolen puro Rajolan lähde UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA EU:N LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVEIHIN SISÄLTYVÄT LAJIT LIITO-ORAVAESIINTYMÄT Ojanperän eteläpuoli Kannisto LINNUSTO KASVISTO OSA-ALUEET PINTAVEDET KIRJALLISUUS LIITE 1. Arvokkaat kohdetyypit LIITE 2. Alue 1 (rajattu punaisella) LIITE 3. Alue 2 (rajattu punaisella) LIITE 4. Arvokkaat luontokohteet ja lajihavainnot LIITE 5. Liito-oravareviirit LIITE 6. Osa-alueet (alue 1) LIITE 7. Osa-alueet (alue 2) LIITE 8. Valuma-alueet (alue 1) LIITE 9. Valuma-alueet (alue 2) Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Naavankaari 8 a Ilmarinen
3 2 1. JOHDANTO Hausjärven kunta ja Riihimäen kaupungin tekninen virasto tilasivat Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy:ltä luontoselvityksen nk. logistiikkakeskuksen alueelta (merkitty liitteisiin 2-3). Selvityksen laativat FM Turkka Korvenpää ja FM Terhi Korvenpää. Työn tarkoituksena oli kartoittaa alueen luontoarvoja ja arvioida niiden vaikutusta maankäyttöön. Työtä tullaan käyttämään osayleiskaavan pohjaselvityksenä. Selvityksessä kartoitettiin mahdolliset luonnonsuojelulain (N:o 1096/1996) 29 :n suojelemat luontotyypit, vesilain (N:o 264/1961) 15a ja 17a :ien mukaiset kohteet sekä metsälain (N:o 1093/1996) 10 :n tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (liite 1). Myös muut luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet, kuten perinnebiotoopit ja lepakoiden talvehtimispaikat ja päiväpiilot, inventoitiin. Lakien mukaisten luontokohteiden lisäksi etsittiin EU:n luontodirektiiviin sisältyviä lajeja sekä uhanalaisten ja silmälläpidettävien eliölajien esiintymiä. Selvityksen maastotyöt tehtiin kesä-elokuussa Kaava-alueen linnustoa ei kartoitettu, sillä maastotyöt voitiin aloittaa lintukartoituksen kannalta myöhään. Lisäksi Riihimäeltä on tehty vuosina arvokkaiden linnustoalueiden selvitys (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ). Työssä merkittiin kuitenkin kartalle kaikki uhanalaisten, silmälläpidettävien, harvinaisten ja EU:n lintudirektiivin I-liitteeseen sisältyvien lintulajien reviirit. Selvitysalueelta erotettiin osa-alueita, joista esitetään lyhyt yleiskuvaus. Raportin liitteenä on karttoja (liitteet 4-9), joihin osa-alueet, liito-oravareviirit, arvokkaat luontokohteet, valuma-alueet ja huomionarvoiset lintu- ja kasvihavainnot on merkitty. 2. ALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue jakautuu kahteen osa-alueeseen. Alueen 1 koko on noin 70 hehtaaria. Se koostuu ojitetusta isovarpurämeestä, pelloista ja havumetsistä. Aluetta rajaa lännessä Hämeenlinnantie ja etelässä Ahjopalontie. Pohjoisessa se ulottuu kapeana, vain muutaman sadan metrin levyisenä, kaistaleena noin kilometrin matkan Vantaanjoen itäpuolelle. Alueen eteläosassa on muutamia asuinrakennuksia. Muutoin eteläosa koostuu pelloista ja eri-ikäisistä havumetsistä. Vantaanjoen molemmilla rannoilla levittäytyy ojitettu Silmäkeneva. Joen kummallakin rannalla on myös peltoa. Alueen 2 koko on noin 450 hehtaaria. Se sijaitsee välittömästi alueen 1 itäpuolella ulottuen myös Hausjärven kunnan puolelle. Alueen 2 länsiosaa halkoo etelästä pohjoiseen kulkeva rautatie. Riihimäen puolella noin kaksi kolmannesta alueesta 2 on peltoa. Hausjärvellä pellon osuus on noin puolet. Maaseutuasutusta on runsaasti kummankin kunnan puolella. Alueella 2 ei ole merkittävänkokoisia soita muutamia soistuneita notkelmia ja aivan itäreunalla sijaitsevaa Holmansuota lukuun ottamatta. Metsät ovat melko reheviä ja monin paikoin lehtomaisia. Niiden ikä vaihtelee varttuneista kuvioista hakkuisiin. Ainoat luontaiset vesistöt ovat lähteitä ja puroja, joiden luonnontila on useimmiten voimakkaasti muuttunut mm. ojitusten vuoksi. Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelmahankkeen (LUMOS) raportissa mainitaan kaava-alueelta yksi kohde, Holmansuo-Pitkämäki. Tälle kohteella sijaitsevat metsälakikohteet 4.2 ja 4.3 sekä liito-oravareviiri 8.2. Muuten kohde vastaa em. raportin kuvausta. Myös Vahteristonmäen eteläreunalla on muutamia seurantaraportissa mainittuja alueita. Niidenkin luonnontila vastaa raportissa kuvattua.
4 3 3. LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET KOHTEET Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppejä. 4. METSÄLAIN ERITYISEN TÄRKEÄT ELINYMPÄRISTÖT Kaikki löydetyt metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt sijaitsevat alueella Huittilan länsipuolen lähde Huittilan tilan länsipuolella pellon reunassa sijaitsee lähde. Siitä virtaa kapea puro vain muutaman metrin päähän kaivettuun ojaan. Viereinen oja on kuivattanut lähdettä, mutta ei kuitenkaan kokonaan lopettanut pohjaveden virtausta. Avolähteen pinta-ala on muutama neliömetri, eikä lähdevaikutteista kasvillisuutta ole kuin kapealti lähteen ja puron reunoilla. Ympärillä on varttunutta kuusimetsää, minkä vuoksi kohde on säilynyt varjoisena. Huolimatta lähelle tehdystä ojasta kohteella esiintyy vielä muutamia pohjavesivaikutuksesta hyötyviä kasveja. Näitä ovat mm. purosuikerosammal (Brachythecium rivulare), kiiltolehväsammal (Pseudobryum cinclioides), rentukka (Caltha palustris) ja ojakellukka (Geum rivale). Maankäyttösuositus: Huittilan länsipuolen lähde on säilynyt melko edustavana, ja se täyttää metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän. Metsälain mukaisia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Tämän vuoksi lähde ympäristöineen tulee jättää rakentamatta eikä sen lähelle tule sijoittaa toimintoja, jotka vaikuttavat pohjaveden virtaukseen. Kuva 1. Huittilan länsipuolen lähde.
5 4 4.2 Holmansuo Ojanperän talon länsipuolella kuntien rajalla sijaitsee ojituksen vuoksi melko umpeenkasvanut suolampi. Sen ympärillä on puustoltaan suhteellisen luonnontilaista isovarpurämettä. Aivan rannalla on saranevaa, joka on hieman ruohoista. Hakkuu ulottuu miltei rantaan lammen länsipuolella. Muutoin suon ympärillä kasvaa melko varttunutta metsää. Rämeen kasvistoon kuuluvat mm. suopursu (Ledum palustre) ja juolukka (Vaccinium uliginosum). Nevalla esiintyy mm. pullosaraa (Carex rostrata) ja raatetta (Menyanthes trifoliata). Holmansuon lampi on selvästi pienentynyt 1990 luvun alkuvuosista ojituksen aiheuttaman umpeenkasvun vuoksi, mikä todetaan myös LUMOS hankkeen raportissa (Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta 2006). Maankäyttösuositus: Holmansuon lampi reunusnevoineen on säilynyt umpeenkasvusta huolimatta melko edustavana, ja se täyttää metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän. Metsälain mukaisia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Tämän vuoksi kohde ja sitä ympäröivä samaan vesitaloudelliseen kokonaisuuteen kuuluva räme tulee jättää kehittymään luonnontilaan. Kuva 2. Holmansuo. 4.3 Kanniston itäpuolen ruohokorpi Kanniston tilan itäpuolella heti kunnanrajan pohjoispuolella sijaitsee lähteinen ruohokorpi. Kohteella virtaavaa puroa on perattu. Tästä huolimatta kasvillisuus on yhä säilynyt melko edustavana. Kohteen puusto on tiheää ja melko luonnontilaista. Se koostuu enimmäkseen harmaalepästä ja kuusesta. Kasvistossa esiintyvät mm. rentukka, metsäkorte (Equisetum sylvaticum), ojakellukka, purolitukka (Cardamine amara), kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium), rantamatara (Galium palustre) ja korpiorvokki (Viola epipsila). Maankäyttösuositus: Kanniston itäpuolen lähteinen ruohokorpi on säilynyt puron perkauksesta huolimatta kasvillisuudeltaan melko edustavana, ja se täyttää metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän. Metsälain mukaisia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Puro tulisi jättää kehittymään kohti luonnontilaa,
6 5 eikä kohteen ympäristössä tulisi tehdä muitakaan vesitalouteen vaikuttavia toimenpiteitä. Kohteen ympärille tulisi jättää rakentamaton suojavyöhyke, jonka tulisi eteläpuolella ulottua Pitkämäen harjun laelle asti. 5. VESILAKIKOHTEET Selvitysalueella ei ole vesilaissa mainittuja suojeltavia pienvesiä. Yksikään tässä raportissa mainituista kohteista ei ole enää vesitaloudeltaan luonnontilainen, vaikka osa niistä edelleen täyttääkin metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän. 6. MUUT KOHTEET 6.1 Niittymäen itäpuolen puro Niittymäen talon itäpuolella virtaava puro on miltei koko matkaltaan perattu. Pellon reunaan on kuitenkin jäänyt lyhyt osuus uomaltaan miltei luonnontilaista puroa. Metsä on kohteella varttunutta ja harvennettua. Maassa on runsaasti hakkuutähteitä. Puusto muodostuu enimmäkseen kuusesta. Kasvillisuus on mutkittelevan ja kivisen uoman varrella rehevää lehtoa. Lajistoon kuuluvat mm. imikkä (Pulmonaria obscura), kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris), kevätlinnunsilmä, purolitukka ja purokivillä kasvava koskikoukkusammal (Dichelyma falcatum). Maankäyttösuositus: Niittymäen itäpuolen puro on kohteeksi rajatulta osuudeltaan säilynyt uomaltaan melko luonnontilaisena, mutta ympäröivä metsä on voimakkaasti käsiteltyä. Tämän vuoksi kohde ei aivan täytä metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön määritelmää. Kohteella on kuitenkin merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta, koska sillä on säilynyt edustavaa lehtokasvillisuutta sekä myös hieman purosammalia. Puron lähiympäristö tulisi jättää rakentamatta. Puro tulisi myös tulevaisuudessa jättää perkaamatta, ja se olisi huomioitava metsänhoidossa entistä paremmin. Kuva 3. Niittymäen itäpuolen puro.
7 6 6.2 Rajolan lähde Rajolan talosta kaakkoon pellon kulmassa sijaitsee lähde. Viereinen oja on kuivattanut sitä selvästi. Avovettä on jäljellä noin neliömetri. Kasvistossa esiintyvät mm. rentukka ja mesiangervo. Ympärillä kasvaa harmaaleppää ja koivua. Maankäyttösuositus: Rajolan lähde on kuivunut ojituksen vuoksi, eikä se enää täytä metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön määritelmää. Kohteella on kuitenkin yhä merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Kohteen välitön ympäristö tulisi jättää rakentamatta. Se tulisi myös tulevaisuudessa huomioida entistä paremmin metsänhoidossa. 7. UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA EU:N LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVEIHIN SISÄLTYVÄT LAJIT Huittilan maastosta on tallennettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään uhanalaisten eliölajien esiintymärekisteriin (HERTTA) vuonna 1987 tehty havainto äärimmäisen uhanalaisesta muurahaissinisiivestä (Maculinea arion). Kyseessä oli yksi naaras. Laji elää harjuilla ja hiekkakentillä, missä kasvaa toukan ravintokasvia ajuruohoa (Thymus serpyllum). Ajuruohoa ei havaittu Huittilan lähellä eikä muuallakaan kaava-alueella, eikä kaava-alueella ole muurahaissinisiivelle sopivia kuivia ja paahteisia habitaatteja ehkä rautatien vartta lukuun ottamatta. Myös aiemmassa havainnossa mainitaan lähimmän ajuruohokasvuston sijaitsevan kaava-alueen itäpuolella (yhtenäiskoordinaatit 6735:3384). Vaikuttaa siten todennäköiseltä, että kyseinen yksilö oli harhautunut varsinaisen elinpaikkansa ulkopuolelle. Riihimäen liitooravainventoinnissa (Honkala 2004) ei mainita kaava-alueelta liito-oravan reviirejä. Hausjärven puolelta ei sen sijaan ollut aiempia inventointitietoja liito-oravan esiintymisestä. Maastotöissä löydettiin yksi reviiri sekä Hausjärveltä että Riihimäeltä. Ne käsitellään tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Uhanalaisia, silmälläpidettäviä, EU:n lintudirektiivin I liitteeseen sisältyviä ja harvinaisia lintuja koskevat havainnot käsitellään muun linnuston yhteydessä ja uhanalaisia sekä silmälläpidettäviä kasveja koskevat havainnot vastaavasti muun kasvilajiston kanssa. Kaavaalueella ei havaittu lepakoiden talvehtimispaikoiksi tai päiväpiiloiksi sopivia kohteita muutamia kolopuita lukuun ottamatta. Rakennuksia ei kuitenkaan tutkittu. 8. LIITO-ORAVAESIINTYMÄT Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittu eläinlaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Siten alla esitellyt liitooravareviirit tulee jättää rakentamatta eikä niillä saa tehdä muitakaan toimenpiteitä, jotka heikentävät liito-oravan elinmahdollisuuksia. Tällaisia ovat esim. metsänhakkuut. Liito-oravalle on tyypillistä, että kaikki sopivat elinympäristöt eivät ole jatkuvasti asuttuina. Tämän vuoksi myös tilapäisesti tyhjiä, mutta lajille sopivia metsiä, tulisi maankäytössä säästää. Mikäli näin ei tehdä, vähenee liito-oravalle sopivien metsien pinta-ala, mikä voi jopa äärimmillään lopulta aiheuttaa lajin paikallisen häviämisen. Liito-oravien täytyy myös pystyä liikkumaan sopivalta elinympäristölaikuilta toiselle. Laji ei kuitenkaan mielellään ylitä avoimia alueita, koska saalistusriski kasvaa niillä huomattavasti. Tämän vuoksi maankäytössä on syytä jättää ainakin kaikilta asutuilta reviireiltä riittävä metsäyhteys muihin liito-oravalle sopiviin metsiköihin.
8 7 Metsäyhteyden täytyy olla vähintään 10 metrin korkuista metsää (Hanski 2006). Ehdotettu metsäyhteys on merkitty liitteeseen 5. Tässä työssä liito-oravan esiintymistä selvitettiin etsimällä kookkaiden haapojen ja kuusten tyviltä eläinten papanoita sekä virtsaamisjälkiä. Tämä on vakiintunut liito-oravan kartoitusmenetelmä. Reviiriksi rajattiin niiden puiden, joiden alta merkkejä löydettiin (nk. havaintopuu), väliset alueet, mikäli ne olivat liito-oravalle sopivaa varttunutta metsää. Liitooravan ei ole tutkimuksissa havaittu lisääntyvän alle 4 hehtaarin laajuisissa metsälaikuissa, joten reviirin säilyminen heikentymättömänä vaatii melko laajan alueen säästämistä. Tämän vuoksi reviiriksi on tässä työssä rajattu myös vähän havaintopuiden muodostaman alueen viereistä metsää, mikäli se on lajille sopivaa. Eläimet käyttävät varmasti koko niille sopivaa metsälaikkua, vaikka merkkejä niiden esiintymisestä ei kaikkialla tiettynä hetkenä olisikaan. Reviirien lisäksi raporttiin on Hausjärveltä merkitty myös kevätaikaan tehtävää liito-oravakartoitusta vaativat metsät, koska sieltä ei ole käytettävissä aiempaa inventointitietoa ja tämän selvityksen maastotyöt voitiin aloittaa vasta parhaan liito-oravakartoituskauden (kevät-alkukesä) päätyttyä. Erityisen tärkeää tämän kartoituksen tekeminen olisi nyt havaittujen reviirien välisellä alueella. Vahteristonmäeltä on tietoja liito-oravan esiintymisestä. Alueelta ei kuitenkaan ole merkitty esiintymiä Riihimäen liito-oravakartoitukseen (Honkala 2004), eikä sieltä nytkään havaittu merkkejä lajin esiintymisestä. 8.1 Ojanperän eteläpuoli Ojanperän talosta noin 500 m etelään peltojen miltei kokonaan ympäröimässä erittäin tiheässä, varttuneessa sekametsässä sijaitsee liito-oravan reviiri. Puustossa on useita kookkaita haapoja. Metsän itäpuolisko on hieman harvempaa, mutta sekin soveltuu liito-oravalle. Todennäköinen pesäpuu sijaitsee lähellä reviirin länsireunaa. Liito-oravan papanoita havaittiin useiden muidenkin haapojen tyvillä. Reviirin länsipuolella on ruokailualueeksi soveltuvaa lehtimetsää. Sen kautta on metsäyhteys varttuneeseen, tiheään kuusimetsään Holmansuon eteläpuolella. Myös tämä metsä vastaa liito-oravan vaatimuksia, mutta sieltä ei löydetty merkkejä lajin esiintymisestä. Varttunut metsä jatkuu kaava-alueen itäpuolelle Ojanperän talon kohdalla. 8.2 Kannisto Kanniston talon itäpuolella sijaitsee liito-oravareviiri. Metsä on varttunutta rehevää kuusimetsää. Metsässä on myös vähän koivua. Reviirin kulmissa kasvaa haapoja ja raitoja, ja keskiosan rehevässä lehtokorvessa myös muutamia harmaaleppiä ja pihlajia. Reviirin itäosassa puusto on erirakenteista ja erittäin tiheää. Etelässä ja lännessä nuoria kuusia on vähemmän. Pohjoisesta nuoret kuuset puuttuvat lähes kokonaan. Reviirin keskus sijaitsee aivan uimalammen kaakkoisreunalla, jossa kasvavien haapojen tyvillä oli runsaasti papanoita. Myös reviirin luoteisreunalla kasvavan haavan tyvellä oli runsaasti papanoita. Etelä- ja itäreunan haapojen tyvillä papanoita oli vähemmän. Reviiri rajautuu etelässä sähkölinjaan ja lännessä sekä pohjoisessa nuorempaan sekametsään. Reviirin koillispuolella on haaparyhmä, joka sopii liitooravien ruokailupuiksi. Myös länsipuolen sekametsä soveltuu ruokailualueeksi. Reviiriltä itään oleva metsäyhteys tulisi säilyttää ennallaan.
9 8 9. LINNUSTO Kaava-alueen linnustoa ei tässä työssä selvitetty yksityiskohtaisesti, sillä maastotyöt voitiin aloittaa linnustokartoituksen kannalta myöhään. Lisäksi Riihimäeltä on julkaistu arvokkaiden linnustoalueiden selvitys (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ). Kaikki maastotöiden yhteydessä havaitut uhanalaisten, silmälläpidettävien, harvinaisten ja EU:n lintudirektiivin I liitteeseen sisältyvien lajien reviirit merkittiin kuitenkin muistiin. Kaavaalueen linnusto koostuu enimmäkseen yleisistä metsä- ja peltolinnuista. Vaarantuneen tiltaltin (Phylloscopus collybita) reviirejä havaittiin kolme. Ne sijaitsivat Holmansuon eteläpuolen varttuneessa kuusimetsässä, Silmäkenevan itäreunan puustoltaan varttuneella ruohoturvekankaalla ja Suopellonmäen pohjoisrinteen varttuneessa kuusimetsässä. EU:n lintudirektiivin I liitteeseen sisältyvä pyy (Bonasa bonasia) pesi Suopellonmäen eteläpuolella, sillä siellä tavattiin juuri pesästä lähtenyt maastopoikue. Rautatien länsipuolella havaittiin useita Etelä-Suomessa vähentyneitä peltolintuja. Metsolan ja rautatien välillä tavattiin varoitteleva pari keltavästäräkkejä (Motacilla flava) ja varoitteleva töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus). Metsolan länsipuolella pellonojan varrella varoitteli silmälläpidettävä pensastasku (Saxicola rubetra) ja Suopellonmäen maastossa kukkui silmälläpidettävä käki (Cuculus canorus). Merenlaidan talon viereisessä kuusimetsässä lauloi sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix). Huittilan länsipuolella metsäojan varrella varoitteli metsäviklo (Tringa ochropus). Havaituilla linnustoarvoilla ei ole suoraa vaikutusta maankäyttöön, sillä uhanalaisstatuksen omaavat lajitkaan eivät ole harvinaisia vaikkakin voimakkaasti taantuneita. 10. KASVISTO Kaava-alueen metsät ovat enimmäkseen varsin reheviä. Lehtomaista kangasta ja lehtoa esiintyy runsaasti, mutta kuivahkoja ja kuivia kankaita ei ole lainkaan. Metsät ovat miltei aina varsin tehokkaasti käytettyjä, ja varttunutta puustoa on melko niukasti. Rehevien metsien tavallisia kasvilajeja ovat esim. kevätlinnunherne (Lathyrus vernus), sinivuokko (Hepatica nobilis), nuokkuhelmikkä (Melica nutans) ja lillukka (Rubus saxatilis). Pensaista tavataan mm. taikinamarjaa (Ribes alpinum) ja lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum). Niittymäen itäpuolella puronvarrella kasvaa imikkää (Pulmonaria obscura) ja kotkansiipeä (Matteuccia struthiopteris). Viimeksi mainittua on myös alueen 1 länsireunalla ojan varrella. Käärmeenmäen jyrkällä etelärinteellä kasvaa useita lehmuksia (Tilia cordata). Kaava-alueella ei ole järviä tai lampia muutamia kaivettuja lampia ja Holmansuon umpeenkasvavaa lampea lukuun ottamatta. Vesikasvilajisto onkin siten niukkaa. Suokasvillisuutta esiintyy Holmasuon lisäksi myös Silmäkenevalla. Rautatien varrella kasvaa muutamia kuivien ruderaattialueiden harvinaisehkoja kasvilajeja, mm. ketomarunaa (Artemisia campestris), huhtahanhikkia (Potentilla intermedia), pölkkyruohoa (Arabis glabra) ja keltasauramoa (Anthemis tinctoria). Rajalantien pohjoispuolen hakkuulla havaittiin niukkana silmälläpidettävä huhtakurjenpolvi (Geranium bohemicum). Tämä esiintymä on kuitenkin lajille tyypillisesti tilapäinen, koska hakkuun aikana paljastuneelle kivennäismaalle siemenpankista riittävän lämpimissä oloissa kehittynyt esiintymä katoaa metsän kasvaessa uudelleen paikalle. Laji voi tämänkin jälkeen edelleen säilyä siemeninä ja itää jälleen suotuisissa olosuhteissa.
10 9 11. OSA-ALUEET Alue 1 1. Silmäkenevan lounaispuoli Hämeenlinnantien varrella on tuoreen kankaan hakkuita sekä nuoria metsiä. Niiden pääpuulaji on joko mänty tai kuusi. Aivan eteläkulmassa on hieman varttunuttakin metsää. Muutoin osa-alue on peltoa ja puutarhoja. 2. Silmäkeneva Vantaanjoen länsipuolella Suon eteläreunalla on vähän nuorta koivumetsää. Siitä pohjoiseen on puustoltaan varttunutta ruohoturvekangasta. Enimmäkseen Silmäkeneva on kuitenkin ojitettua ja selvästi kuivunutta isovarpurämettä. Lähellä Vantaanjokea on peltoa, ja mäellä kasvavaa nuorta metsää. Pellon ja joen välissä on tiheää, nuorta kuusimetsää. 3. Silmäkeneva Vantaanjoen itäpuolella Vantaanjoen töyräillä on rehevää niittyä Joen vesikasvillisuus koostuu lähinnä vain ulpukoista (Nuphar lutea) ja palpakoista (Sparganium sp.). Vähän kauempana rannasta on kosteaa suurruohoniittyä sekä rehevää, mutta ojituksen vuoksi kuivunutta korpea. Sen kasvistoon kuuluvat mm. lehtotähtimö (Stellaria nemoreum) ja lehtopalsami (Impatiens noli-tangere). Tästä itään on ensin minerotrofista rämettä, ja sen jälkeen isovarpurämettä. Kasvistoon kuuluvat mm. variksenmarja (Empetrum nigrum), isokarpalo (Vaccinium oxycoccos), pullosara (Carex rostrata) ja vaivaiskoivu (Betula nana). Ojat ovat kapeita ja melko umpeenkasvaneita, mutta ne ovat ehtineet selvästi kuivattaa suota. Pellon reunalla räme vaihtuu puustoltaan varttuneeksi, mutta harvaksi ruohoturvekankaaksi. Suon itäpuolella on varttunutta kuusimetsää. 4. Silmäkenevan itäpuolen pelto Pellon keskellä virtaa leveä oja. Sen varrella pesi pensastasku. Alue 2 1. Rautatien länsipuoli Osa-alueella on useita maatiloja peltoineen. Kaikkiaan ne kattavat noin 80 % pinta-alasta. Koivuahon talon länsi- ja pohjoispuolella kasvaa lehtomaista, melko varttunutta sekametsää ja kuusimetsää. Pyykinmäellä on hakkuu. 2. Suopellonmäen eteläpuoli Rautatien vieressä on nuorta sekametsää. Rajalantien eteläpuolen mäen alla kasvaa nuorta haavikkoa. Sen eteläpuolella on kangaskorpea ja kangasrämettä. Muuten Rajalantien eteläpuolen metsä on hakkuuta. Osa-alueen eteläpuolisko on peltoa.
11 10 3. Rajolan itäpuoli Alueella on muutamia pieniä peltoja sekä lehtomaista ja tuoretta kangasta. Rajolan itä- ja eteläpuolella virtaa ojaksi kaivettu puro. Metsän ikä vaihtelee varttuneista kuvioista hakkuuaukkoihin. Alueen itäreunalla on ojituksen muuttama lähde. 4. Suopellonmäki - Pyörämäki Alue on enimmäkseen tuoretta ja lehtomaista kangasta. Huittilan tilan länsi- ja pohjoispuolella on myös peltoa. Metsät ovat voimakkaassa käytössä, ja varttuneita kuvioita on vähän. Huittilasta länteen sijaitsee vesitaloudeltaan melko hyvin säilynyt lähde, joka on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Suopellonmäen etelärinteellä kasvaa lehmuksia. Kasvistossa on muutenkin useita lehtokasveja. Alueella pesivät metsäviklo ja pyy. Muuten linnusto on tavallista. 5. Niittymäki-kunnan raja Kunnan rajan eteläpuolella on runsaasti varttunutta metsää. Aivan alueen itärajalla sijaitsee melko hyvin luonnontilaisena säilynyt Holmansuo. Niittymäen itäpuolella virtaava puro on suurimmaksi osaksi kaivettu ojaksi. Sen varrella kasvaa rehevää lehtokasvillisuutta, mm. imikkää ja kotkansiipeä. Ojanperän eteläpuolella sijaitsevassa tiheässä, varttuneessa sekametsässä on liito-oravan reviiri. Pellot kattavat noin puolet alueesta. 6. Rautatien itäpuoli kunnan rajasta pohjoiseen Vahteristonmäen etelärinteellä on hakkuuta. Maasto on rinteellä kuivaa lehtoa. Pellot muodostavat runsaat puolet alueesta. Tyynelästä etelään sijaitsevat metsät ovat reheviä. Kunnanrajan lähellä sijaitsee liito-oravan reviiri. Sen keskellä on melko edustavana säilynyt lähteinen lehtokorpi. 12. PINTAVEDET Kaava-alueella ei ole järviä. Ainoa luonnontilainen lampi sijaitsee Holmasuolla. Sekin on alkanut kasvaa ojituksen vuoksi umpeen. Lammen vesi on suolammelle tyypillisesti tummaa ja humuspitoista eli dystrofista. Kaava-alueella sijaitsee useita keinotekoisia lammikoita. Näistä eräät voivat olla syntyneet siten, että luontaista lampea on kaivettu suuremmaksi tai oja tai puro on padottu. Keinotekoisia lammikoita on käytetty kasteluun ja karjanjuottoaltaina, ja ne sijaitsevat yleensä peltojen reunoilla. Kuuselan talon koillispuolella sijaitsee useita tällaisia vesialtaita, mutta niistä useimpien on annettu kasvaa umpeen. Altaiden vesi on tyypillisesti savisameaa. Kaikki purot on kaivettu ojiksi. Ainoastaan Niittymäen itäpuolella on säilynyt lyhyt pätkä luonnontilaista uomaa. Myös Rajolan kaakkoispuolella sijaitsevan puron uoma on vielä hieman luonnontilaisen kaltainen. Ojien vesi on varsinkin peltoalueilla savisameaa. Silmäkenevan ojien vesi on luonnollisesti turpeen ruskeaksi värjäämää. Suon ojat laskevat Vantaanjokeen, jonka vesi on rehevöitynyttä ja savista. Alueella on aiemmin sijainnut ilmeisesti runsaasti lähteitä. Ne on kuitenkin miltei poikkeuksetta ojitettu, mikä on kuivattanut lähteet. Ainoastaan Huittilan länsipuolella on säilynyt osittain luonnontilainen lähde, josta edelleen virtaa pohjavettä. Senkin viereen on kaivettu metsäoja. Myös Rajolan kaakkoispuolella on viereisen ojan osittain kuivattama lähde. Eräiden entisten, kuivattujen lähteiden kohdilla on edelleen havaittavissa ympäristöstä poikkeavaa pohjavesivaikutusta suosivaa kasvillisuutta.
12 11 Kaava-alueen eteläosasta vedet virtaavat lounaaseen laskeakseen Arolammen eteläpuolella Vantaanjokeen. Muualta vedet laskevat Vantaanjokeen Arolammen pohjoispuolella. Holmansuon vedet virtaavat ensin koilliseen Harjusuolle, josta ne kääntyvät Pitkämäen harjun pohjoispuolelle kohti Vantaanjokea. Maankäytössä on huomioitava Vantaanjoen uoman ja vedenlaadun säilyminen muuttumattomina. Nämä seikat tulee ottaa huomioon, mikäli joen yli esim. rakennetaan tie. KIRJALLISUUS Hanski, I. (2006). Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki, 35 s. Honkala, J. (2004). Riihimäen liito-oravainventointi Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. 12 s. + liitteet. Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) (2001). Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 432 s. Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ( ). Linnustoselvitys Riihimäen merkittävimmiltä linnustoalueilta. Luontotutkimus Enviro Oy (1991). Riihimäen luontokohteet kasvillisuuskartoitus vv Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelulautakunta. Julkaisu 1/ s. + liitteet. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta A: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY luonnonvaraisten lintujen suojelusta A: Pääkkönen, P. & Alanen, A. (2000). Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskuksen monisteita 188. Suomen ympäristökeskus. 128 s. Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta (2006). Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelma hanke (LUMOS) Hämeen ympäristökeskuksen inventointitiedot Riihimäen kohteista.
13 12 LIITE 1. Arvokkaat kohdetyypit Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt: 1) Lähteiden, purojen ja pysyvien vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2) Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot 3) Rehevät lehtolaikut 4) Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5) Rotkot ja kurut 6) Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat luontotyypit: 1) Jalopuumetsiköt 2) Pähkinäpensaslehdot 3) Tervaleppäkorvet 4) Hiekkarannat 5) Merenrantaniityt 6) Hiekkadyynit 7) Katajakedot 8) Lehdesniityt 9) Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut tai puuryhmät Vesilain mukaiset suojeltavat pienvesityypit: 1) Enintään kymmenen hehtaarin suuruiset fladat ja kluuvijärvet sekä muualla kuin Lapin läänissä enintään 1 ha:n suuruiset lammet ja järvet 2) Luonnontilaiset lähteet 3) Muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva luonnontilainen uoma, jota ei katsota vesistöksi
14 13 LIITE 2. Alue 1 (rajattu punaisella)
15 14 LIITE 3. Alue 2 (rajattu punaisella)
16 15 LIITE 4. Arvokkaat luontokohteet ja lajihavainnot
17 16 LIITE 4.Arvokkaat luontokohteet ja lajihavainnot
18 17 LIITE 4. Arvokkaat luontokohteet ja lajihavainnot
19 18 LIITE 5. Liito-oravareviirit
20 19 LIITE 6. Osa-alueet (alue 1)
21 20 LIITE 7. Osa-alueet (alue 2)
22 21 LIITE 8. Valuma-alueet (alue 1)
23 22 LIITE 9. Valuma-alueet (alue 2)
NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKalmun alueen luontoselvitys
Kalmun alueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 28.11.2006 1 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO... 2 2. ALUEEN YLEISKUVAUS... 2 3. LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET KOHTEET... 2 4. METSÄLAIN ERITYISEN
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotMetsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa
Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotPorhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys
Porhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Prinssinkuja 2 C 26 21420 Lieto Puh. 045-6793602 2 1. JOHDANTO Naantalin kaupunki tilasi Luonto- ja ympäristötutkimus
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotHAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA
HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004
NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 Ari Karhilahti 2004 0 NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 1. JOHDANTO...0 2. MENETELMÄT JA
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotNAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012
NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotVäinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten
Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotKLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012
KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 Pekka Routasuo 18.10.2012 KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 2 2.1 LÄHTÖTIEDOT... 2 2.2 VUODEN
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotNurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007
Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-
LisätiedotMetsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys
1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotLUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008
LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
Lisätiedot