Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

Transkriptio

1 Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores kotimatka alkaa

2 Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet

3 Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus metsässä Lahopuu Palanut puu Harvinaiset luontokohteet ja lajit 2. Metsätalous ja kaavoitus 3. Maisema-arvot

4 1. Luonnon monimuotoisuus metsässä Biodiversiteetti käsittää kaiken luonnossa havaittavan vaihtelun Myös talousmetsässä on biodiversiteettiä, MUTTA talousmetsässä on luonnontilaa vähemmän Erirakenteisuutta Lahopuuta Palanutta puuta Harvinaisia luontokohteita ja lajeja

5 1a. Lahopuu Lahopuulajeihin kuuluu paljon sieniä, jäkäliä, sammalia ja hyönteisiä, erityisesti kovakuoriaisia Linnuista tikat ja tiaiset kovertavat pesäkolonsa yleensä pystyyn kuolleisiin pökkelöihin Tikkojen hakkaamia koloja käyttävät myöhemmin pesäpaikkoina mm. helmipöllö, telkkä, liito-orava, leppälintu ja kirjosieppo Suomen metsälajeista noin ¼ riippuvaisia lahopuusta Suurin osa tarvitsee järeää, maahan kaatunutta lahopuuta, monet lahopuulajit ovat hyvin erikoistuneita (lahopuujatkumo) Kuva: metsateollisuus.fi

6 Lahopuu Metsänhoitosuositukset alkoivat muuttua 1990-luvulla Noin 20 v aikana lahopuun määrä on Etelä-Suomessa kasvanut ja on nyt keskimäärin 3,7 m 3 /ha Luonnontilaisissa metsissä noin m 3 /ha Lahopuun jättäminen talousmetsään ei vaadi erillisiä toimenpiteitä eikä aiheuta suuria kustannuksia Suuret määrät tuoretta kuollutta puuta voivat olla merkittävä tuholaisriski (lain mukaan kuljetettava pois) Kuva: Martti Rajamäki/SLL

7 1b. Palanut puu 2003 Suomessa metsäpaloa, keskimäärin 0,4 ha Metsän luontainen paloväli vaihtelee mm. maaston ja ilmaston mukaan, vaihdellut jääkauden jälkeen välillä 100- yli 1000 v Ihmistoiminta lisäsi metsäpaloja satojen vuosien ajan, mikä on suosinut mäntyä Tällä hetkellä ihminen aiheuttaa mutta myös sammuttaa paloja Kulotus kallis ja työläs luonnonhoitotoimenpide, ei välttämättä tuota juuri lainkaan järeää palanutta puuta, vastaa luonteeltaan pintapaloa Kuva: ammattilehti.fi

8 1c. Harvinaiset luontokohteet ja lajit Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt Luonnonsuojelulain tarkoittamat arvokkaat luontotyypit METSO-ohjelma Muut arvokkaat elinympäristöt Uhanalaiset lajit EU:n luontodirektiivi

9 Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ja ovat pienialaisia ja usein metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä Varovaiset hakkuut ja uudistaminen ovat sallittuja, mikäli ne eivät vahingoita elinympäristön ominaispiirteitä Hoito- ja käyttötoimenpiteet tehtävä niin, että ominaispiirteet säilyvät Yleisesti kiellettyjä mm. kaikki maaperän muokkaamiseen ja kuivattamiseen tähtäävät toimenpiteet, avohakkuu, pienvesien perkaus ja metsätien rakentaminen Mikäli metsänomistajalle aiheutuu vähäistä suurempaa taloudellista menetystä, metsäkeskuksen tulee myöntää poikkeuslupa Pienialaisuuden ongelmana reunavaikutukset: viereisen kohteen voimakas käsittely muuttaa olosuhteita Suojavyöhyke kasvattaa kustannuksia nopeasti

10 Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto Kuva: pirkanmaanmetsat.fi

11 Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous: Lehto- ja ruohokorvet Metsäkorte- ja muurainkorvet Letot, vähäpuustoiset suot Luhdat Kuvat: kasvio.avoin.juy

12 Rehevät lehtolaikut, joiden ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus Kuva: pirkanmaanmetsat.fi

13 Kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana Kuva: Hannu Eskonen

14 Kallioperässä olevat tai kivennäismaahan uurtuneet, jyrkkärinteiset, pääosiltaan vähintään kymmenen metriä syvät rotkot ja kurut, joiden ominaispiirteenä on luonteenomainen muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus Kuva: joet.info

15 pääosiltaan vähintään kymmenen metriä korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Kuva: mantsalanuutiset.fi

16 Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto

17 Luonnonsuojelulain tarkoittamat arvokkaat luontotyypit Harvinaisia ja usein pinta-alaltaan pieniä, mutta silti arvokkaita luonnon monimuotoisuudelle ja maisemansuojelulle Ei saa muuttaa niin, että ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu Muuttamiskielto tulee voimaan vasta asiasta säädetyn hallintomenettelyn jälkeen, alueellinen ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen kieltoon Osion kuvat: ymparisto.fi

18 Luontaisesti syntyneet jalopuumetsiköt, joissa vähintään 20 runkomaista jalopuuta hehtaarilla yhtenäisellä alueella

19 Pähkinäpensaslehdot, joissa pähkinäpensaita ainakin 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä yhtenäisellä alueella

20 Tervaleppäkorvet, luhtaisia (kosteita, tulvivia) tai lähteisiä

21 Hiekkarannat Merenrantaniityt Hiekkadyynit Katajakedot

22 Lehdesniityt, vähintään viisi lehdestettyä puuta hehtaarilla

23 Suuret maisemapuut (avointa maisemaa hallitsevia suuria yksittäisiä puita tai enintään viiden puun ryhmiä)

24 METSO-ohjelma Vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma Voidaan suojella joko määräaikaisesti tai pysyvästi tai myydä valtiolle suojelualueeksi Päätöksen tekee metsänomistajan tarjouksen pohjalta Metsäkeskus tai alueellinen ELY-keskus METSO:n kohteiksi soveltuvia, monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä ovat lehdot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat, tulvametsät, harjujen paahdeympäristöt, maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet, puustoiset perinnebiotoopit, kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden elinympäristöt sekä muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot

25 Muut arvokkaat elinympäristöt Eivät täytä metsä- ja luonnonsuojelulain vaatimuksia, mutta säilyttäminen sisältyy metsäsertifioinnin edellytyksiin Yleensä pienialaisia, muodostavat usein metsälakikohteiden kanssa yhtenäisiä elinympäristökeskittymiä Monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä kuten lahopuita, järeitä haapoja, jaloja lehtipuita tai palanutta puuta Esim. vanhat luonnonsuojelullisesti arvokkaat metsiköt, harjujen paisterinteet, supat, ruohoiset suot, perinnemaisemien hakamaat ja metsäniityt Kuva: tara.wikidot.com

26 Muut arvokkaat elinympäristöt Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita ovat myös metsän reuna-alueiden vaihettumisvyöhykkeet, ojittamattomat kosteikot ja painanteet sekä vesistöjen rannat, pohjavesialueet, lakimetsät ja vaaraalueet, petolintujen pesäpuut, pesäluolastot, uhanalaisten ja vaateliaiden kasvien elinympäristöt Kuva: Kirsti Hassinen

27 Uhanalaiset lajit Lakisääteisesti turvattavia lajeja ovat EU:n luontodirektiivin lajit, erityisesti suojeltavat ja rauhoitetut lajit. Vapaaehtoisesti turvattavia lajeja ovat muut uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Luonnonsuojeluasetuksessa on lueteltu uhanalaista lajia, joista 680 määritelty erityisesti suojeltaviksi. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää Kielto tulee voimaan, kun ELY-keskus on rajannut esiintymispaikan ja tiedottanut siitä metsänomistajalle

28 EU:n luontodirektiivi Liite I: erityisen tärkeät luontotyypit, joille osoitettava suojelukohteita (Suomessa 69, joista 14 ensisijaisesti suojeltavia) Metsäiset luontotyypit: keidassuot, vaihettumis- ja rantasuot, lähteet ja lähdesuot, luonnonmetsät, lehdot, jalopuumetsät, puustoiset suot, harjumetsät, hakamaat ja kaskilaitumet, metsäluhdat Liite II: tärkeät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi osoitettava suojelualueita Liite IV: eläin- ja kasvilajit, jotka ovat tiukasti suojeltuja myös suojelualueiden ulkopuolella esiintymien /lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen/heikentäminen kielletty metsänkäsittelyn kannalta liito-orava tärkeä laji, jolle oma ohjeistus Kuva: Johannes Wiehn

29 2. Metsätalous ja kaavoitus Metsien käytön kannalta merkittäviä ovat yleensä yhden kunnan alueelle tehtävät yleiskaavat, jotka vaikuttavat metsätalouteen erityisesti taajamien läheisyydessä Yleiskaavamerkinnät lisäävät tiukkaa suojelua vain vähän, mutta rajoitetussa metsätalouskäytössä olevien alueiden osuus nousee selvästi Kaikissa kaavoissa voidaan antaa suojelumääräyksiä maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen ja muiden erityisarvojen vuoksi Hakkuu rajoitetun metsätalouskäytön alueella vaatii yleensä maisematyöluvan Maisematyölupa tarvitaan maisemaa muuttavaan maanrakennustyöhön, puiden kaatamiseen tms. asemakaava-alueella aina ja yleiskaava-alueella, jos siinä niin määrätään sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto kaavan laatimiseksi

30 3. Maisema-arvot Maisema on julkishyödyke, josta kaikki voivat vapaasti nauttia Esteettiset elämykset ja maisemien kauneus ovat tärkeimpiä virkistyskäyttömotiiveja Hakkuujärjestykseen ja -tapaan vaikuttamalla voidaan vaalia sekä kauko- että lähimaiseman ominaisuuksia Yksityismetsissä metsänomistuksen pirstaleisuus asettaa haasteita maisemanhoidolle: rajat ovat usein suoria, jolloin hakkuita ei aina voida rajata maaston muotojen mukaan Kuva: imatranseudunymparistotoimi.fi

31 Maisema-arvot Lähimaisemassa suomalaiset pitävät yleensä avarista metsistä, joissa on järeitä puita ja suhteellisen hyvä näkyvyys, mutta kuitenkin riittävästi vehreyttä ja aluskasvillisuutta Esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukkaat eivät pidä lahopuista kaupunkimetsissä, mutta kuitenkin arvostavat luonnontilaisuuden vaikutelmaa Yleensä kasvatus- ja ensiharvennukset lisäävät metsämaiseman arvostusta, sillä näkyvyys metsän sisällä paranee Maiseman huomioon ottaminen on tärkeää myös useimmille metsänomistajille

32 Maisema-arvot Jos hakkuu näkyy kaukomaisemassa, uudistusalan maisemallista laatua parantaa, jos mäkien ja vaarojen ääriviivat säilytetään yhtenäisinä, uudistusalat tehdään korkeuskäyrien suuntaisina ja rannoille jätetään puustoisia suojavyöhykkeitä

33 Nettiapua df