Tulevaisuuden peruskoulu kehittämishanke

Transkriptio

1 Tulevaisuuden peruskoulu kehittämishanke OPPIMISMOTIVAATIO, KOULUVIIHTYVYYS, OPETUSJÄRJESTELYT JA OPETUSMENETELMÄT - TYÖRYHMÄ Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

2 Motivaatio ja opetus - työryhmä 2. tehtävät OPPILAAT: Oppimismotivaatio, kouluviihtyvyys ja hyvinvointi OPETTAJAT: Oppimisympäristöt ja -menetelmät OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄ JA KOULUN JOHTAMINEN: Opetusjärjestelyiden kehittäminen OPETTAJANKOULUTUS: Opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen

3 Perusopetuksen järjestämisen lähtötilanne Millainen on sivistykseen perustuva yhteiskuntarakenne sekä perusopetuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen myös tulevaisuudessa? (ryhmämme toimeksianto) Viimeisimmän sote-ratkaisun ja tulevan toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksen myötä perusopetuksesta on tulossa useimpien kuntien merkittävin, joissain tapauksissa jopa yleishallinnon ohella ainoa itsenäisen päätösvallan alainen toiminto. Vain neljä kuntaa Manner-Suomen 304 kunnasta ei järjestä tällä hetkellä itse perusopetusta. Kuntauudistus on hiipunut merkittävästi alkuperäisistä tavoitteistaan -> on oletettavaa että perusopetusta järjestävien kuntien määrä on jatkossakin suuri ja kuntien väliset kokoerot säilyvät suurina. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

4 Saman peruskoulumäärän kuntien määrät Lähde: Opetushallitus, Honkasalo 2013 K u n t i a Kunnassa peruskouluja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

5 Kunnat ja niiden peruskoulumäärät 2013 Lähde: Opetushallitus, Honkasalo 2014 Tiedot: Tilastokeskus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

6 Perusopetuksen yhdenvertaisen järjestämisen suunta Peruskouluista alle 50 oppilaan kouluja on edelleen 23 prosenttia ja yli 500 oppilaan kouluja vain 7 prosenttia -> mikä on tulevaisuuden optimaalinen koulukoko? VATT määritteli 2007 perusopetuksen järjestäjän optimikooksi asukasta ja koulun optimikooksi noin 300 oppilasta -> nyt tarvitaan uutta evidenssipohjaa. Jos peruskoulujen (nyt 2600) määrän väheneminen jatkuu entisellä vauhdilla, viimeinen peruskoulu sulkee ovensa 2040-luvulla -> vähenemiskehitys taittuu varmasti, mutta miten sen halutaan taittuvan? Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

7 Eriytymiskehitys koulutusprosesseissa ja -voimavaroissa Opetuksen määrässä ja oppimistuloksissa Kielten opetuksen ja valinnaisaineiden tarjonnassa Opetusryhmien koko (rahoituksen puolittuminen) Oppimisympäristöissä (koulurakennukset, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, oppimateriaalit, muut oppimisympäristöt) Koulun ulkopuolisessa toiminnassa Oppilashuollon palveluissa sekä lasten ja nuorten psykososiaalisen huollon ja terveydenhuollon palveluissa Merkittävät systemaattiset erot vaarantavat koulutuksen tasaarvon toteutumisen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

8 Oppiminen

9 Matematiikan oppimisen sisäistä motivaatiota kartoitettiin PISAssa (Kupari ym. 2013): Oppilaiden vastausten perusteella muodostettiin sisäistä motivaatiota kuvaava indeksi, jonka keskiarvoksi OECD-maissa asetettiin 0 ja keskihajonnaksi 1. Indeksin positiiviset arvot kertovat OECD-maiden keskiarvoa suuremmasta sisäisestä motivaatiosta ja negatiiviset arvot keskitasoa vähäisemmästä sisäisestä motivaatiosta.

10 OECD-maista Meksikossa (0,67), Turkissa (0,44) ja Tanskassa (0,30) nuorten sisäinen motivaatio matematiikan oppimiseen oli vahvinta. Suomessa nuorten sisäinen motivaatio matematiikan oppimiseen (-0,22) oli selvästi OECD:n keskiarvoa heikompi. Suomalaisten poikien sisäinen motivaatio (-0,12) oli vahvempi kuin tyttöjen (-0,33), ja sukupuoliero oli tilastollisesti merkitsevä ja samansuuruinen kuin OECD-maissa keskimäärin (0,21).

11 PP Matematiikan osaamisen kärkimaista ja -alueista erityisesti Singaporessa (0,84) mutta myös Shanghaissa (0,43) ja Hongkongissa (0,30) matematiikan sisäinen motivaatio oli voimakasta. Nuorten sisäinen motivaatio matematiikan oppimiseen oli kaikkein vahvinta seuraavissa OECD:n ulkopuolisissa maissa: Albaniassa, Malesiassa, Kazakstanissa, Jordanissa ja Indonesiassa. Suomalaisnuorten sisäinen motivaatio matematiikan oppimiseen on säilynyt jokseenkin samanlaisena vuodesta 2003, joskin hienoista kehitystä myönteiseen suuntaan on tapahtunut. Vuonna 2012 suurempi osa 15-vuotiaista nuorista ilmoitti nauttivansa matematiikan opiskelusta ja odottavansa kovasti matematiikan tunteja kuin vuonna 2003.

12 5 Vaikka sisäinen motivaatio matematiikan oppimiseen olikin voimakasta sekä hyvin että heikosti matematiikkaa osaavissa maissa, eikä se siten vaikuttanut olevan yhteydessä matematiikan osaamisen tasoon kansainvälisesti, oli yhteys kansallisesti selkeä. PISA-tutkimuksessa oppilaat on jaettu neljään ryhmään sen perusteella, kuinka vahva heidän sisäinen motivaationsa oppimiseen oli. Suomessa alimman motivaationeljänneksen keskiarvo oli 488 pistettä, kun taas ylimmän neljänneksen keskiarvo oli 559 pistettä. Myös muissa Pohjoismaissa yhteys matematiikan sisäisen motivaation ja matematiikan suoritusten välillä oli samankaltainen.

13 PP Ulkoinen motivaatio (Kupari ym. 2013) Lisäksi PISAssa arvioitiin heidän ulkoista (välineellistä) motivaatiotaan. Pitävätkö 15-vuotiaat nuoret matematiikkaa hyödyllisenä ja tärkeänä omien jatko-opintojensa ja työsuunnitelmiensa kannalta, ja jaksavatko he sen vuoksi panostaa matematiikan opiskeluun? Nuorten ulkoinen motivaatio matematiikan oppimiseen oli OECD-maissa vahvinta Meksikossa (0,51), Islannissa (0,33), Iso-Britanniassa (0,32), Chilessä (0,32) ja Israelissa (0,31) (kuvio 6.3). Suomessa nuorten ulkoinen motivaatio matematiikan oppimiseen (-0,01) oli lähes sama kuin OECD-maissa keskimäärin. Muissa Pohjoismaissa ulkoinen motivaatio oli selvästi vahvempi kuin Suomessa

14 PP Suomalaisten tyttöjen matematiikan ulkoinen motivaatio (- 0,04) oli vain hieman heikompi kuin suomalaispoikien (0,02). Matematiikan osaamisen kärkimaista ja -alueista Japanissa (- 0,50), Koreassa (-0,39), Belgiassa (-0,37), Alankomaissa (- 0,36) ja Taiwanissa (-0,33) nuorten matematiikan ulkoinen motivaatio oli erittäin heikko. Vuodesta 2003 suomalaisten nuorten ulkoinen motivaatio matematiikan oppimiseen on säilynyt miltei täsmälleen samana, kun taas Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa ulkoinen motivaatio on voimistunut tilastollisesti merkitsevästi. Yhteys matematiikan ulkoisen motivaation ja matematiikan osaamisen välillä oli Suomessa myös selkeä, mutta vähän heikompi kuin yhteys matematiikan sisäisen motivaation ja osaamisen välillä. Ulkoisen motivaation alimman ja ylimmän oppilasneljänneksen keskiarvojen ero oli Suomessa 65 pistettä, mikä vastaa noin puolentoista kouluvuoden edistystä.

15 Osaaminen

16 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on yleissivistystä ja välttämätön kansalaistaito Kaikilla oppilailla ja opiskelijoilla tulee olla hyvät mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen Tarvitaan nykyaikaisia oppimisympäristöjä, joissa oppilaat ja opiskelijat käyttävät monipuolisesti laitteita, ohjelmistoja, sisältöjä ja palveluita oppimisensa tukena Oppilaiden ja opiskelijoiden omaa aktiivisuutta ja mahdollisuutta luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen rakentamiseen tulee tukea Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä vuorovaikutukseen, oppimisen iloon ja motivaatioon 16

17 Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään laaja-alaisesti jo perusopetuksessa Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan omien tuotosten laadinnassa Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti ja turvallisesti Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhankinnassa ja kannustetaan sitä hyödyntävään tutkivaan ja luovaan työskentelyyn Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tieto- ja viestintäteknologian käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa 17

18 Koulutuksen pilvipalvelu esitys kansalliseksi ratkaisuksi Opetushallituksen asettama laajapohjainen Koulutuspilvijaosto luovutti loppuraporttinsa huhtikuussa Jaosto päätyi yksimielisesti tukemaan monipuolisen ja jo olemassa olevia palveluita yhdistävän kansallisen koulutuspilven muodostamista vuoteen 2016 mennessä (=uusien opsien käyttöönotto). Jaoston työn aikana OKM käynnisti Pilviväylä-hankkeen, joka tähtää kaupallisen konsortion ylläpitämän kansallisen jakeluväylän ja kauppapaikan muodostamiseen. Samaan aikaan maassamme on käynnissä lukuisia koulutuspilven tapaiseen järjestelmään tähtääviä paikallisia ja alueellisia hankkeita 18

19 Opetushallituksen kaavailema koulutuksen pilvipalvelu Digitaaliset sisällöt Opettajalla ja oppijalla tulee olemaan helposti käytössään rikasta ja monipuolista digitaalista sisältöä, jonka avulla oppija kehittyy itseään toteuttavaksi, rohkeaksi ja luovaksi kokonaisvaltaiseksi ihmiseksi Koulutuspilvi tulee sisältämään monipuolisen valikoiman laadukkaita digitaalisia sisältöjä, jotka tukevat opetussuunnitelmaa ja pedagogisia käytäntöjä Sisällöt mahdollistavat vuorovaikutteisen ja yhteisöllisen oppimisen ja lisäävät oppimisen vapautta ottaen huomioon erilaiset oppijat ja oppimistavoitteet Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 19

20 Koulutuksen pilvipalvelu Osaamisen ja toimintakulttuurin kehittäminen Koulutuspilvestä muodostuu palvelukokonaisuus uuden digitaalisen toimintakulttuurin ja digitaalisten oppimisratkaisuiden tehokkaimmaksi jalkauttamiseksi yhtäläisesti koko Suomeen Koko kouluyhteisön digitaalisen osaamisen nostaminen uudelle tasolle Uusin teknologia muutoksen välineenä myös kouluyhteisöjen toimintakulttuurin muutokseen Johtamisen merkityksen korostuminen osaamisen ja toimintakulttuurin kehittymisessä 20

21 Kestävä hyvinvointi

22 Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä 1. Koko maan kattava, mahdollistaa alueiden, kuntien ja koulujen vertailun 2. Kaikille avoin, maksuton 3. Helppokäyttöinen 4. Laaja-alainen (perusopetus, toisen asteen koulutus; myös perusterveydenhuolto, liikunta, kunnanjohto) 5. Toimii kuntien ja koulujen suunnittelun ja johtamisen tukena 6. Kertoo vahvuudet ja suurimmat kehittämistarpeet 7. Tarjoaa tietoa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman valmisteluun 8. Jatkossa osa opiskeluhuollon toteutumisen ja vaikuttavuuden valtakunnallista seurantaa (OPH ja THL) 9. Seurantatiedot kerätään kahden vuoden välein

23 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2013 Tiedonkeruu lokakuussa 2013 Vastanneita kouluja 2022, vastausprosentti 74 % Luvan tietojensa julkaisemiseen TEAviisarissa antoi 755 koulua Tulosten tarkastelu organisaation terveyden edistämisaktiivisuuden (health promotion capacity building) viitekehyksessä: Sitoutuminen Johtaminen Seuranta Voimavarat Yhteiset käytännöt Osallisuus Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki!

24 Oppilashuoltopalvelujen henkilöstön saatavuus Lukuvuodet , ja

25 Koulun yhteinen käytäntö eri tilanteissa Koulujen osuus prosentteina syksyllä 2013

26 Oppilaiden osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin Koulujen osuus prosentteina lukuvuosina ja

27 Vanhempien osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin Koulujen osuus prosentteina lukuvuosina ja

28 PP Koulukiusaamisen seuranta vakiintumassa Koulukiusaamisen yleisyyttä seurattiin yleisimmin oppilaan, huoltajien ja opettajan välisissä keskusteluissa (98 %) ja kouluterveydenhuollon tarkastuksissa (93 %) Kolme neljästä koulusta ilmoitti kirjaavansa ja tilastoivansa havaitut kiusaamistapaukset KiVa Koulu -tilannekartoitusta kertoi hyödyntävänsä 74 % kouluista; opetuksen järjestäjän tai koulun muita kyselyjä 72 % peruskouluista. Ylä- tai yhtenäiskouluista 81 % ilmoitti hyödyntävänsä Kouluterveyskyselyn koulukohtaisia tuloksia kiusaamisen yleisyyden selvittämisessä.

29 PP Oppilaiden ja vanhempien osallisuus edelleen haaste Oppilaiden ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen osana koulun toimintakulttuuria ja yhteisöllistä oppilashuoltoa ovat keskeisiä perusopetuslain ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteita Oppilaiden osallisuudessa oli tapahtunut vain pieniä muutoksia lukuvuosien ja välillä Oppilaat osallistuivat koulun toiminnan arviointiin noin joka toisessa (56 %) peruskoulussa lukuvuonna Noin joka kolmannessa (28 %) koulussa oppilaat osallistuivat koulun vuosittaisen suunnitelman laatimiseen Oppilaiden osallistuminen kouluruokailun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin oli hieman lisääntynyt (59 %, kahta vuotta aiemmin 56 %

30 Joustava koulupäivä hyvinvoinnin tukena Oppilaan hyvinvoinnin tukeminen ja kodin ja koulun kasvatuskumppanuuden vahvistaminen joustavan koulupäivän avulla Koulupäivärakenteen avulla oppimisen edistämiseen Oppilaiden osallistaminen ja vastuuttaminen joustavan koulupäivän toimintaympäristössä Opetuksen järjestäjät voivat jatkaa kerhotoiminnan sijoittamista osaksi koulupäivää ja kokeilla uusia malleja toiminnan järjestämisessä Painopisteenä mm: Uusien toimintamallien ja tapojen löytäminen 7-9 luokkalaisten kerhotoiminta

31 Joustavan koulupäivän kunnat Kerhotoiminta osana koulupäivää: Pori, Kannus, Kajaani, Ylitornio, Kokkola, Kouvola, Lahti, Kangasala, Vesilahti, Vantaa, Varkaus Uudet kunnat: Akaa, Espoo, Hamina, Helsinki, Hyvinkää, Imatra, Jyväskylä, Kauniainen, Kemijärvi, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Lappeenranta, Luumäki, Muonio, Pello, Salo, Sastamala, Savitaipale, Tampere, Lieksa, Porvoo, Turku, Moskovan suomalainen koulu

32 Johtaminen

33 Kehittämiskouluverkosto perustetaan Opetushallituksen koordinoima kehittämiskouluverkosto tarkoituksena on viedä opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmamalli (KuntaKesu) koulujen tasolle verkosto koostuu peruskouluista, joilla on tahto toimia edelläkävijöinä suomalaisen koulutuksen kehittämisessä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

34 Ensimmäisen vaiheen toimijat Kehittämiskouluverkoston ensimmäisessä vaiheessa mukaan kutsutaan suomenkielisiä kouluja Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Jyväskylästä, Kauniaisista, Hämeenlinnasta, Tampereelta, Turusta, Oulusta, Rovaniemeltä, Kuopiosta ja Lappeenrannasta Mukaan kutsutaan ruotsinkielisiä kouluja Raseborgista, Pedersörestä ja Porvoosta Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

35 Kehitettävät teemat Keskeiset teemat, joihin kehittämiskouluverkoston avulla etsitään uusia käytännössä mallinnettuja innovaatioita, ovat: 1. Oppilaan oppiminen 2. Henkilöstön osaaminen 3. Oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointi 4. Johtaminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

36 Oppilaan oppiminen, teemat osaamisen, taitojen ja oppimistulosten parantaminen 21. vuosituhannen laaja-alaisten taitojen kehittyminen teknologiaoppimisen lisääminen elinikäisen oppimisen tukeminen oppimisen omistajuuden ja vastuullisuuden lisääminen oppimisen henkilökohtaistaminen sitoutumisen ja motivaation lisääminen työelämään ja yhteiskunnan jäsenyyteen kasvaminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

37 Henkilöstön osaaminen, teemat uuden pedagogiikan kehittäminen ja käyttö opetusmenetelmien ja järjestelyjen kehittäminen ja käyttö teknologiataitojen käyttö pedagogiikassa yhteisopettajuus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

38 Oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointi, teemat osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen koulumotivaation ja kouluviihtyvyyden lisääminen oppimisympäristöjen uudistaminen työrauhan edistäminen luovuuteen innostaminen jaksamisen tukeminen oppilaiden kasvun ja kehityksen tukeminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

39 Johtaminen, teemat osallistavan ja jaetun johtajuuden toteuttaminen johtajuuden tukeminen johtajuuden rakenteiden kuvaaminen ja arvioiminen pedagogisen johtamisen vahvistaminen ja konkretisointi johtamistaitojen kehittyminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

40 Verkoston rakenne ja koordinointi Verkostoon valitaan koulua Mukaan halutaan vuosiluokkien 1-6 kouluja, vuosiluokkien 7-9 kouluja sekä yhtenäiskouluja Koulut valitaan kuntien sivistysjohtajien kautta Kehittämisverkostokoulujen kanssa laaditaan kirjallinen suunnitelma, jossa määritellään verkostokoulun tehtävät, tavoitteet ja toiminnan organisointi Kunkin verkostokoulun rehtori tai apulaisrehtori toimii koulunsa koordinaattorina Koordinaattori kokoaa työryhmän tuekseen Opetushallituksen edustaja ohjaa kehittämiskoulujen työtä Nimetään kansallinen ohjausryhmä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

41 Verkoston rakenne ja kehittämisteemat Kukin kehittämisverkostokoulu valitsee 1-3 kehitettävää teemaa Kehittämistyöstä laaditaan suunnitelma Kehittämisverkostokouluista kootaan alueellisia tai teemakohtaisia ryhmiä, jotka työskentelevät tiiviissä yhteistyössä keskenään. Muodostuu yksi suuri kansallinen verkosto johon kuuluvat kaikki kehittämisverkostokoulut (KVK) Muodostuu pienempiä maan sisäisiä verkostoja (5-10kpl) joko alueellisesti tai teemoittain Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi