Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa

Transkriptio

1 Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT Kielten laitos, JY

2 PISA arviointi Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia sekä niiden lukemiseen sitoutumista lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi. (OECD 2009.) Edustava otos 15-vuotiaista nuorista yli 60 maassa Suomessa toteutunut otoskoko 203 koulua ja 5810 oppilasta Arvioinnissa kerätty paljon tietoa myös oppilaiden kotitaustasta sekä lukuharrastuksesta, kirjaston käytöstä, lukemis- ja opiskelustrategioista ja tietokoneen käytöstä kotona ja koulussa Sisältää vertailukelpoista tietoa vuosilta 2000 ja 2009

3 PIRLS arviointi Lukutaito on valmiutta ymmärtää ja käyttää niitä kirjoitetun tekstin muotoja, joita yhteiskunta edellyttää ja/tai yksilö arvostaa. Nuoret lukijat lukevat ja tulkitsevat monenlaisia tekstejä. He lukevat oppiakseen, osallistuakseen lukijayhteisöihin koulussa ja vapaa-ajalla sekä viihtyäkseen. (Mullis ym ) Edustava otos 4. luokan oppilaista 45 maassa Suomessa toteutunut otoskoko 145 koulua ja 4600 oppilasta Arvioinnissa kerätty paljon tietoa mm. oppilaiden lukuharrastuksesta, asenteista lukemista kohtaan sekä varhaisista lukemiskokemuksista, opetuksessa hyödynnettävistä materiaaleista ja työtavoista sekä koulun resursseista ja ilmapiiristä. Seuraava PIRLS-arviointi vuonna 2016

4 Lukutaito Suomessa kansainvälistä huipputasoa

5

6 PIRLS kuvio 1

7 Tyydymmekö tähän? Kansainvälisissä arvioinneissa menestyminen ei saa olla oppimistavoitteita määrittävä tekijä PISA-arvioinnissa Suomen kansallinen keskiarvo (536) sijoittuu PISAn tyydyttävälle suoritustasolle Heikkoja lukijoita kummassakin arvioinnissa 8 prosenttia Tulos suhteutettava kansallisiin tavoitteisiin Lukutaito on elinikäisen oppimisen perusta vankka pohja lapsena taito, joka kehittyy ja jota tulee kehittää kaikissa elämäntilanteissa koko elämän ajan huomioitava muuttuvat lukutaitovaatimukset

8 Lukutaito ja tasa-arvo

9 Oppilaiden välinen vaihtelu verraten vähäistä Alueelliset erot lukutaidossa vähäisiä PISA-arvioinnissa Väli-Suomen nuorten lukutaito muita heikompi PIRLS-arvioinnissa ei merkitseviä eroja Koulujen välinen vaihtelu kansainvälisesti verraten erittäin vähäistä PISA-arvioinnissa osuus 8 % kokonaisvaihtelusta PIRLS-arvioinnissa osuus 9,5 % kokonaisvaihtelusta Oppilaiden kotitaustalla on yhteys lukutaitoon, mutta Suomessa yhteys on kansainvälistä keskitasoa heikompi sekä PISA- että PIRLS-arvioinnissa Sukupuoliero lukutaidon suurin tasa-arvohaaste

10

11

12 Italia Belgia (ranska) Espanja Ranska Tšekki Israel Alankomaat Saksa Itävalta Yhdysvallat Slovakia Kanada Tanska Norja Portugali Ruotsi Kroatia Puola Irlanti Romania Bulgaria Taiwan Kansainvälinen ka. Hongkong Pohjois-Irlanti Slovenia Unkari Singapore Australia Venäjä Liettua Malta Uusi-Seelanti Suomi Georgia Englanti Tyttöjen ja poikien lukutaidon ero Pistettä

13 Mitä poikien lukutaidon kehittämiseksi voidaan tehdä? Tarvitaanko poikapedagogikkaa? Sukupuoliero lukutaidossa heijastaa tyttöjen ja poikien erilaisia asenteita, kiinnostuksia ja lukemiskäytänteitä Yksilölliset kiinnostukset ja tarpeet aidosti opetuksen lähtökohdaksi Poikien toiminnallisuuden huomioimista työtapojen valinnassa Huomio poikien lukemiseen koulua laajemmassa kontekstissa: roolimallit, sukupuolistereotypioiden purkaminen

14 Asenteet lukemista kohtaan verraten kielteiset

15 Lukemiseen sitoutuminen PISAarvioinnissa Mukana lukutaidon määritelmässä Lukutaitoon kuuluu päivittäinen lukeminen ja lukemisen arvostaminen Sisältää kolme eri näkökulmaa: 1. Kiinnostus lukemiseen: kuinka mielellään nuoret lukevat omaksi ilokseen 2. Lukemiseen käytetty aika 3. Lukemisen monipuolisuus: mitä nuoret lukevat omasta halustaan

16 Kiinnostus lukemista kohtaan Suomalaisnuorten kiinnostus lukemista kohtaan OECD-maiden keskitasoa (0,05) Yhteys lukutaitoon vahva: piste-ero vähiten ja eniten kiinnostuneen neljänneksen välillä 121 pistettä Kiinnostus heikentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2009 Lukeminen kiinnostaa tyttöjä poikia enemmän Poikia lukeminen kiinnostaa selvästi kansainvälistä keskitasoa vähemmän (-0,41) ja tyttöjä selvästi kansainvälistä tasoa enemmän (0,50)

17 Nuorten omaksi ilokseen lukemiseen päivittäin käyttämä aika Suomi Suomi OECD-maat OECD-maat % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan Enintään 1/2 h Yli 1/2 h - alle 1 h 1-2 h Yli 2 h Sukupuoliero on tässäkin suuri: tytöistä 19 ja pojista 47 prosenttia ei lue lainkaan omaksi ilokseen (2009)

18 Suomalaisnuorten lukemisen monipuolisuus Painettujen tekstien osalta OECD-maiden kärkitasoa (0,45) Verkkotekstien osalta OECD-maiden keskitasoa (-0,04) Painettujen tekstien lukemisen monipuolisuuden yhteys lukutaitoon vahva piste-ero yksipuolisimmin ja monipuolisimmin lukevan neljänneksen välillä 89 pistettä Myös verkkotekstien lukemisella myönteinen yhteys lukutaitoon (27 pistettä)

19 Prosenttia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Lukemisen monipuolisuus: painettujen mediatekstien lukeminen on vähentynyt Eri tekstejä lukevien nuorten osuudet Suomessa 2000 ja Sanomalehdet Aikakauslehdet Sarjakuvat Kaunokirjall. Tietokirjat Useita kertoja kuukaudessa tai viikossa lukevien osuudet.

20 80 Painettujen tekstien lukemisaktiivisuus tytöillä ja pojilla % Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Sanomalehdet Aikakauslehdet Sarjakuvat Kaunokirjall. Tietokirjat Useita kertoja kuussa tai viikossa lukevien osuudet.

21 Painettujen tekstien rinnalle ovat tulleet verkkotekstit 90 Verkkotekstien käyttöaktiivisuus Suomessa % Useita kertoja päivässä tai viikossa käyttävien osuudet.

22 90 Tyttöjen ja poikien verkkotekstien käyttöaktiivisuus % Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Sähköposti Chattailu Uutiset Sanakirja Tiedonhaku Keskustelur. Käytänn. tieto Useita kertoja päivässä tai viikossa käyttävien osuus.

23 Lukijaryhmiä PISA-aineistossa Monipuoliset kaunokirjallisuuden suosijat (19 %) tyttövaltainen (75 %) Yksipuoliset kaunokirjallisuuden suosijat (9 %) tyttövaltainen (70 %) Monipuoliset kaunokirjallisuuden kaihtajat (21 %) poikavaltainen (65 %) Lehti- ja verkkotekstien keskimääräiset lukijat (13 %) tyttövaltainen (60 %) Lehtitekstien aktiiviset lukijat (15 %) poikavaltainen (54 %) Sarjakuvien lukijat (18 %) poikavaltainen (70 %) Lukemista karttavat (5 %) poikavaltainen (66 %)

24 Kaiken kaikkiaan nuorilla on entistä vähemmän harjoitusta pitkien, yhtenäisten kirjoitettujen tekstien lukemisessa; nuoret harjaantuvat entistä enemmän multimodaalisten hypertekstien tulkitsemiseen, verkkoympäristössä navigointiin ja silmäilevään lukutapaan nuoret saavat entistä useammin mahdollisuuden harjoittaa luetun kriittistä arviointia nuoret viestiessään verkkoympäristössä kirjoittavat ja lukevat Opetuksen lähtökohdaksi nuorten vahvuudet ja tavoitteeksi toiminnalliset tekstitaidot

25 Asenteet PIRLS-arvioinnissa Lukemisesta pitäminen (paljon, jonkin verran ja vain vähän lukemisesta pitävät) Lukemismotivaatio (hyvin, jonkin verran ja heikosti motivoituneet) Sitoutuminen lukemisen opetukseen = opetuksen kiinnostavuus (hyvin, jonkin verran ja heikosti sitoutuneet)

26 Portugali Irlanti Romania Kanada Saksa Malta Bulgaria Uusi-Seelanti Ranska Itävalta Espanja Australia Belgia (ranska) Tšekki Pohjois-Irlanti Kansainvälinen ka. Slovenia Yhdysvallat Liettua Suomi Unkari Venäjä Englanti Puola Slovakia Italia Taiwan Singapore Norja Ruotsi Hongkong Alankomaat Tanska Kroatia Lukemisesta paljon pitävien osuus Prosenttia oppilaista

27 Hyvin motivoituneiden lukijoiden osuus Georgia Bulgaria Portugali Venäjä Romania Malta Norja Kroatia Liettua Espanja Slovakia Israel Irlanti Kansainvälinen ka. Tanska Kanada Puola Itävalta Uusi-Seelanti Yhdysvallat Australia Belgia (ranska) Unkari Ranska Saksa Tšekki Ruotsi Slovenia Englanti Alankomaat Pohjois-Irlanti Taiwan Italia Singapore Suomi Hongkong Prosenttia oppilaista

28 Opetukseen hyvin sitoutuneiden osuus Romania Bulgaria Portugali Malta Venäjä Unkari Puola Irlanti Yhdysvallat Kansainvälinen ka. Liettua Espanja Kanada Belgia (ranska) Slovenia Pohjois-Irlanti Ranska Saksa Kroatia Tšekki Englanti Italia Uusi-Seelanti Australia Itävalta Slovakia Norja Singapore Taiwan Ruotsi Hongkong Alankomaat Tanska Suomi Prosenttia oppilaista

29 POPS 2004 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Vuosiluokat 1-2: oppilas opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja Vuosiluokat 3 5: Oppilas oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy; käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Vuosiluokat 6 9: Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä.

30 Lukemiseen sitoutuminen (engl. reading engagement) on välittävä tekijä opetuksen ja lukutaidon välillä Opetus Koululukeminen ei ole määrältään riittävää lukutaidon kehittämiseen! Sitoutuminen (lukeminen) Sitouttaminen ja innostaminen kaikkien vastuulla, ei vain opettajien! Lukutaito kehittyy

31 Kuinka innostaa lukemiseen? Oppilaiden kiinnostukset lähtökohdaksi luettavan valitsemiseen Mahdollisimman usein tilaisuus valita itse luettavansa Mielekästä tekemistä tekstien ympärille Tarpeeksi lukemista: lukemisaikaa koulupäivään Lukemiseen sitouttavia strategioita Materiaalien kiinnostavuus Kannustavuus Aktivointi (kysyminen, keskusteleminen, yhteys omaan elämään) Autenttisuus yksilön näkökulmasta Mallit: roolimallit ja lukemisstrategioiden mallintaminen

32 Yhteenvetoa Taidolliset oppimistulokset saavutetaan hyvin Lukemisen tavat muuttumassa Poikien lukutaidon kehittäminen tyttöjen tasolle suurimpia tasa-arvohaasteita Asenteisiin ja oppimismotivaatioon liittyvät oppimistulokset saavutetaan verraten heikosti Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa nämä ovat keskeisiä tavoitteita Keskeisiä lukutaidon selittäjiä Pedagogisen kehittämisen ja lukemaan innostamisen aika Kohti aidosti oppijakeskeistä pedagogiikkaa

33 Kiitos!