Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

2 Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia sekä niiden lukemiseen sitoutumista lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi Määritelmä painottaa lukijan aktiivista roolia ja sisältää asenteeseen ja lukemisaktiivisuuteen liittyviä painotuksia Kirjoitetut tekstit sisältävät myös sähköiset tekstit, mutta käytäntö on rajoittuneempi Koetekstit edustavat eri tekstimuotoja ja tyyppejä sekä lukemistilanteita Koetehtävät mittaavat tiedonhakua, luetun ymmärtämistä ja tulkintaa sekä luetun pohdintaa ja arviointia Lähtökohtana oppilaalla lukutaitokokeessa aina teksti ja siihen liittyvät tehtävät

3

4 PISA 2009: otos Edustava otanta suomalaisista 15-vuotiaista nuorista 7. tai sitä ylemmällä luokalla olevat JA syntyneet Erityiskoulut (245 koulua ja 1507 oppilasta) suljettu pois kokeesta (2,3 % perusjoukosta) Ruotsinkielisistä kouluista yliotos: kaikki ruotsink. yläkoulut Toteutunut otoskoko 203 koulua 5810 oppilasta Vastausprosentti koulujen osalta 99 ja oppilaiden osalta 91

5 Suomalaisnuorten lukutaito Nuorten lukutaito Suomessa edelleen OECD-maiden kärkitasoa (Shanghai 556, Korea 539, Suomi 536) Lukutaito on hieman heikentynyt Kansallinen keskiarvo laskenut selvästi tiedonhaussa (24 p.) sekä luetun ymmärtämisessä ja tulkinnassa (17 p.) Kummallakin osa-alueella erinomaisten lukijoiden osuus vähentynyt 8-10 prosenttiyksikköä Tiedonhaussa myös heikkojen lukijoiden osuus lisääntynyt (3 prosenttiyksikköä) Tyttöjen ja poikien väliset erot edelleen Suomessa suuret (55 pistettä, n. 1,5 kouluvuotta)

6

7 Lukemiseen sitoutuminen Mukana lukutaidon määritelmässä Lukutaitoon kuuluu päivittäinen lukeminen ja lukemisen arvostaminen Sisältää kolme eri näkökulmaa: 1. Kiinnostus lukemiseen: kuinka mielellään nuoret lukevat omaksi ilokseen 2. Lukemiseen käytetty aika 3. Lukemisen monipuolisuus: mitä nuoret lukevat omasta halustaan

8 Suomalaisnuorten kiinnostus lukemista kohtaan OECD:n keskitasoa ja vähentynyt selvästi vuodesta 2000 Tyttöjen kiinnostus on selvästi poikien kiinnostusta suurempaa Kiinnostuksen yhteys lukutaitoon vahva (huom! suunta)

9 Nuorten omaehtoiseen lukemiseen käyttämä aika Suomi Suomi OECD-maat OECD-maat % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan Enintään 1/2 h Yli 1/2 h - alle 1 h 1-2 h Yli 2 h Sukupuoliero suuri: suomalaisista tytöistä 19 % ja pojista 47 % ei lue päivittäin lainkaan omaksi ilokseen

10

11 Suomalaisnuoret lukevat kansainvälisesti verraten monipuolisesti painettuja materiaaleja, verkkotekstien käyttöaktiivisuus keskitasoa Eri tekstien lukemisaktiivisuus 2009, tytöt ja pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Eri tekstien lukemisaktiivisuus Sanomalehdet Aikakauslehdet Sarjakuvat Kaunokirjall. Tietokirjat Useita kertoja viikossa Useita kertoja kuukaudessa SanomalehdetAikakauslehdet Sarjakuvat Kaunokirjall. Tietokirjat Useita kertoja viikossa Useita kertoja kuukaudessa

12

13 Mitä eväitä äidinkielen opetukseen? Yhtälailla tuettava sekä lukutaidon kehittämistä että kiinnostusta lukemista kohtaan Huom! Taitojen kehittyminen on motivoivaa Lähtökohtana kunkin oppilaan taidot ja kiinnostukset Monipuolinen valikoima oppilaita kiinnostavia ja heille relevantteja tekstejä Toimivat siltana myös muihin teksteihin POPSin viitoittamalla tiellä

14 Pedagogisia keinoja oppilaiden motivoimiseksi lukemaan Opettaja pyytää oppilaita selittämään tekstin merkitystä 35 % Opettaja esittää kysymyksiä, jotka haastavat oppilaita ymmärtämään teksti paremmin 35 % Opettaja antaa tarpeeksi aikaa vastausten miettimiseen 63 % Opettaja suosittelee oppilaille kirjaa tai kirjailijaa 38 % Opettaja kannustaa oppilaita ilmaisemaan mielipiteensä tekstistä 47 % Opettaja auttaa näkemään, kuinka tekstit liittyvät oppilaiden elämään 17 % Opettaja osoittaa, miten tekstien sisältämät asiat rakentuvat sille, mitä oppilaat tietävät entuudestaan 24 % (useimmilla tai kaikilla äidinkielen tunneilla)

15 Lukemisstrategioiden hallinta Tarkoituksenmukaisten ja tehokkaiden lukemisstrategioiden käyttäminen Kuvaus lukemistilanteesta Sinun on ymmärrettävä ja muistettava tekstin sisältämät tiedot. (6 erilaista strategiaa arvioitavana) Olet juuri lukenut pitkän ja melko vaikean kaksisivuisen tekstin järven vedenpinnan korkeuden vaihteluista Afrikassa. Sinun on kirjoitettava siitä tiivistelmä. (5 strategiaa) Kuusiportainen arviointiasteikko (1=ei lainkaan hyödyllinen, 6=erittäin hyödyllinen) Oppilaan arvioita verrattu asiantuntijoiden arvioon Indeksit (keskiarvo 0 ja keskihajonta 1)

16

17

18

19 Mitä eväitä äidinkielen opetukseen? Luetun ymmärtämisen strategioiden opetusta syytä tehostaa (vrt. myös ADORE) On jo sisällytetty POPS:iin koko perusopetuksen ajan Strategioiden opetuksen oltava jatkuvaa ja johdonmukaista Useampia strategioita koko perusasteen ajan, kuitenkin yksi kerrallaan Oppiainerajat ylittäen Mallintaminen, tuettu harjoitteleminen, itsenäinen harjoittelu ja käyttö

20 Huomio erityisesti heikkoihin lukijoihin Lähtökohtana oppilaan tarpeet ja kiinnostuksen kohteet Diagnosointi ja oppilaantuntemus avainasemassa Liikkeelle onnistumisen kokemuksista, silloin motivaatiokin paranee Rautalankamalli käyttöön lukemisstrategioiden opettamiseen Poikien lukutaidon taso kohenee näillä eväillä Sukupuoliero lukutaidossa selittyy poikien tyttöjä heikommalla kiinnostuksella lukemista kohtaan ja lukemisstrategioiden hallinnalla

21 Kiitos!