Joustava koulupäivä Suomessa Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita

Transkriptio

1 Joustava koulupäivä Suomessa Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita

2 Maailma on muuttunut Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen on muuttunut Oppijoiden tarpeet ovat muuttuneet Olemme ylpeitä suomalaisesta peruskoulusta, mutta myös koulun on aika muuttua Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 edellyttävät ns. monialaisten oppimiskokonaisuuksien tarjoamista oppilaille. Näitä on hankala toteuttaa 45 minuutin sykleissä

3 Kokeilun lähtökohdat Euroopan muiden maiden kokeilut v Pisatulosten mukaan Suomi oli kouluviihtyvyydessä vasta sijalla 60. Kerhotoiminta ei saavuttanut kaikkia oppilaita, mm. kuljetusoppilaat jäivät tarjonnan ulkopuolelle Vanhempien palautteen mukaan he toivoivat alakouluikäisille pidempää koulupäivää, jolloin iilat vapautuisivat perheen yhdessäoloon Harrastustoiminta ehkäisee syrjäytymistä Yhteistyökumppaneiden halukkuus kerhotoiminnan järjestämiseen

4 Joustavan koulupäivän rakennemalli Joustavan koulupäivän rakennemallilla tarkoitetaan koulupäivän uudelleen organisointia sijoittamalla ohjattu kerhotoiminta osaksi koulupäivää. Toiminnan perusajatuksena on lisätä oppilaiden osallisuutta, hyvinvointia ja viihtyvyyttä tarjoamalla laadukasta ja monipuolista toimintaa. Rakennemallissa kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia työn, organisoinnin ja toteutuksen tapoja koulun arjessa ja muokataan oppimisympäristöä harrastuneisuutta tukevaksi.

5 Joustavan koulupäivän rakennemalli Joustava koulupäivä tukee koulun perustehtävää ja siinä hyödynnetään koulun henkilöstön lisäksi kolmannen sektorin ja yhteistyökumppaneiden asiantuntijuutta Joustavassa koulupäivässä kerhotoiminta voidaan sijoittaa aamu-, keski- tai iltapäivään. Kerhotoiminta keskellä koulupäivää tarjoaa harrastusmahdollisuuden kaikille oppilaille tasaarvoisesti.

6 Joustava koulupäivä -kokeiluun osallistuneet Mukaan kutsuttiin vuosina pilottikuntaa, joissa yhteensä 48 koulua Vuosina mukana 38 opetuksen järjestäjää, kouluja yhteensä 149 Vuosina mukana 150 opetuksen järjestäjää Opetushallituksen tuki toiminnan toteuttajille ollut tärkeä.

7 Pilottikunnat vuosina Pori, Kannus, Kajaani, Ylitornio, Kokkola, Kouvola, Lahti, Kangasala, Vesilahti, Vantaa, Varkaus Uudet kunnat ja opetuksen järjestäjät vuosina Akaa, Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Imatra, Jyväskylä, Kauniainen, Kemijärvi, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Lappeenranta, Lieksa, Luumäki, Muonio, Pello, Porvoo, Salo, Sastamala, Savitaipale, Tampere, Turku Helsingin yliopisto, Viikin Normaalikoulu Moskovan suomalainen koulu Suomen Adventtikirkko/Siikasalmen koulu

8 Joustava koulupäivä Toimintoja järjestettiin uudella tavalla ja rakennettiin lapsilähtöistä koulupäivää lisäämään hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä Pidempi välitunti (liikunta) Siesta, tauko Pidempi ruokatauko Kerhotoimintaa aamulla, keskellä päivää ja koulupäivän jälkeen

9

10 Joustavan koulupäivän toteuttaminen v. 2015/kysely henkilöstölle 86% oli täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että toiminta on tuonut koulun toimintaan uusia mahdollisuuksia. 14% ei osannut ottaa kantaa. 89% mielestä koulupäivärakenteen muutos on ollut toimiva oppilaiden kannalta. 90% mielestä koulupäivät kerhoineen ovat olleet oppilaan kasvua ja kehitystä tukevia. 76% vastaajista oli sitä mieltä, että kerhojen sijoittaminen osaksi koulupäivää on lisännyt lasten harrastusmahdollisuuksia, eri mieltä oli 6 %

11 Joustavan koulupäivän toteuttaminen v. 2015/kysely henkilöstölle 86% oli täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että joustava koulupäivä on lisännyt oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä. 82% vastaajista näkee kokeilun auttaneen oppilaita kehittämään sosiaalisia taitoja. 55% kokee kokeilun mahdollistaneen erilaisten oppilaiden, myös lahjakkaiden huomioimisen. 41% ei osannut ottaa kantaa. 3% oli asiasta täysin eri mieltä. 58% vastaajien mielestä joustava koulupäivä on parantanut oppilaiden oppimismotivaatiota. 38% ei osannut sanoa kantaansa ja 3% vastaajista oli eri mieltä.

12 Joustavan koulupäivän toteuttaminen v. 2015/ kysely huoltajille ja oppilaille K 82% huoltajista ja oppilaista oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että kerhojen sijoittaminen osaksi koulupäivää on ollut perheen näkökulmasta toimiva. 51% oli täysin samaa mieltä ja samaa mieltä siitä, että oppilaiden omia mielipiteitä ja toiveita on huomioitu paremmin kokeilun myötä. 83% koki joustavan koulupäivä toiminnan tuoneen koulupäiviin lisää aktiivista toimintaa. 73% näki toiminnan antaneen mahdollisuuden tehdä enemmän sitä, mitä oppilas osaa tai mikä häntä kiinnostaa koulupäivän aikana.

13 Joustavan koulupäivän toteuttaminen v. 2015/ kysely huoltajille ja oppilaille 76% vastaajista kokivat harrastusmahdollisuuksien lisääntyneen joustavan koulupäivän myötä. 56% mielestä harrastusten liittäminen osaksi koulupäivää on helpottanut perheen arkea. 67% vastaajista oli sitä mieltä, että kouluviihtyvyys on lisääntynyt. Vastaajista 26 % ei osannut ottaa kantaa asiaan ja 8% oli eri mieltä. 60% mielestä vuorovaikutus oppilaiden välillä on lisääntynyt. 35% ei osannut ottaa kantaa asiaan. 5% oli asiasta eri mieltä % 37 % 35 % 35 % 35 % 32 % 32 % % 24 % 26 % 25 % % 7 % 13 % 9 % 13 % 4 % 4 % 3 % 2 % 0 E. Kerhojen sijoittaminen osaksi koulupäivää lisäsi harrastusmahdollisuuksia F. Harrastusten liittäminen osaksi koulupäivää helpotti perheemme arkea G. Toiminnan myötä koulussa viihdyttiin paremmin H. Vuorovaikutus oppilaiden välillä on lisääntynyt Täysin eri mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Samaa mieltä Täysin samaa mieltä

14 Kehittämisideoita kaikilta vastaajaryhmiltä Tulokset ovat olleet rohkaisevia, mutta kehittämistyötä täytyy tehdä vielä paljon. Kodin ja koulun välistä tiedottamista tulisi edelleen parantaa. Oppilaiden osallistaminen (parantunut, mutta parannettavaa on edelleen) Toiminnan laajentaminen edelleen esimerkiksi taide- tai musiikkiaihesisältöihin. Valtionavustuksen merkitys ehdottomana edellytyksenä joustavan koulupäivärakenteen toteuttamiselle. Aktiivista neuvottelua OAJ:n kanssa yhteistyön kehittämisestä

15 Tilanne tänään Toiminta laajentunut ja sillä on ministeriön tuki Ministerin mukaan hallituksen kärkihanketoimintaa voidaan järjestää joustavan koulupäivän periaatteiden mukaisesti Joustavan koulupäivän toteuttaminen vaatii toimiakseen joustoa hyvin monesta suunnasta ja toisaalta hyvää yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Koulun muuttuminen vaatii paitsi ideoita, myös hyvää tahtoa. Koulupäivän uudistus vaatii rohkeutta kokeilla uutta ja tarmoa taistella

16 Tilanne tänään LAHTI 29 peruskoulua, joissa kaikissa joustava koulupäivä Koulun henkilökunnan pitämiä kerhoja 60%, kolmas sektori 40% VANTAA 46 peruskoulua, joissa kaikissa kerhotoimintaa 32 aamukerhoa ja 50 kerhoa koulupäivän aikana Koulun henkilökunnan pitämiä kerhoja 65%, kolmas sektori 35% KOUVOLA 28 peruskoulua, 1-4 luokilla kaikilla joustava koulupäivä 1-luokkalaisilla joka päivä yksi kerhotunti keskellä koulupäivää Koulun henkilökunnan pitämiä kerhoja 94%, kolmas sektori 6%

17 Tilanne tänään ESPOO 71 koulua toteuttaa joustavaa koulupäivää 4% aamukerhoja, 30% koulupäivän sisällä ja 66% koulupäivän jälkeen Maahanmuuttajien kohdalla kerhotoiminnan merkitys on erittäin suuri uuteen kulttuuriin sopeutumisessa LAPPEENRANTA 25 koulua, joissa kaikissa joustava koulupäivä VESILAHTI 4 koulua, joista kahdella vakiintunut joustava koulupäivä paljon kuljetusoppilaita Koulun henkilökunnan pitämiä kerhoja 88%, kolmas sektori 12%

18 KIITOS! Riitta Rajala