MUHOKSEN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2030

Transkriptio

1 Muhoksen kunta MUHOKSEN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2030 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavan 2030 laatiminen perustuu kunnanhallituksen päätökseen osayleiskaavoitukselle Yleiskaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu

2 Sisältö: 1. Suunnittelualue 2. Tausta ja suunnittelun lähtökohdat 3. Suunnittelun tavoitteet 4. Kaavoitustilanne 5. Osayleiskaava-aluetta koskevat kaavat, suunnitelmat ja selvitykset 6. Osalliset 7. Yhteistyö ja vuoropuhelu 8. Arvioitavat vaikutukset 9. Kaavoituksen aikataulu, päätöksenteko ja osallistuminen 10. Viranomaisyhteistyö 11. Tiedottaminen 12. Lisätietoja Tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoituksena on esittää kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä vaikutusten arviointitapa. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus esittää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). Esitys tulee tehdä kirjallisesti viimeistään ennen osayleiskaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Käyntiosoite: Veteraanikatu 1, Oulu Postiosoite: PL 86, Oulu 1. SUUNNITTELUALUE Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Muhoksen kunnan kirkonkylään laadittavaa osayleiskaavaa. Osayleiskaava-alueen alustava rajaus on merkitty kansisivun karttaan mustalla viivalla. Osayleiskaava-alue on kooltaan noin 2000 ha. Suunnittelualue käsittää Muhoksen keskusta-alueen ja sen lähiympäristön. Alue rajautuu pohjoisosastaan Oulujokeen ja eteläosastaan Sosonaavan peltoaukeaan. Idässä suunnittelualue ulottuu Muhosjokivartta Honkalaan ja lännessä Valtatien vartta Korivaaraan asti. Suunnittelualueen läpi kulkee Valtatie 22, joka halkaisee Muhoksen keskustan kahteen osaan. Lisäksi suunnittelualueen läpi kulkee Oulun ja Kajaanin suuntaan kulkeva rautatie, joka rajaa ydinkeskustaa etelässä. Suunniteltavan osayleiskaavan vaikutusalue on suunnittelualuetta laajempi. Kaavan vaikutusalue on merkitty kansisivun karttaan mustalla katkoviivalla. Osayleiskaava-alueelle suunniteltavat toiminnot saattavat aiheuttaa vaikutuksia koko Muhoksen kunnan oloihin. Suunnittelualueen rajausta voidaan tarkistaa kaavatyön edetessä kunnan tarkentuvien tavoitteiden pohjalta. 12

3 2. TAUSTA JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Osayleiskaavan käynnistämisestä on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Ilmoitus julkaistiin paikallislehti Tervareitissä, kunnan internet-sivuilla sekä kunnantalon ilmoitustaululla. Osayleiskaavan suunnittelutyö on käynnistetty pidetyllä aloituskokouksella, jossa mukana olivat Muhoksen kunnan edustajan ja kaavakonsultin lisäksi muut kaavatyöhön osallistuvat suunnittelijat ja asiantuntijat. 3. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. (MRL 35 ) Tehtävänä on Kirkonkylän osayleiskaavan laatiminen n ha:n laajuiselle alueelle Muhoksen keskustaan. Tämän kaavoitusprosessin aikana laaditaan Muhoksen keskustataajamaan strateginen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jolla on ohjaava vaikutus asemakaavoitukseen. Uusi osayleiskaava korvaa vanhan vuonna 1996 vahvistetun Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavan. Kaavoitusprosessin aikana laaditaan kaava-asiakirjojen lisäksi suunnittelun tavoitteita käsittelevä väliraportti sekä osayleiskaavaluonnoksen pohjaksi laadittavat rakennemallivaihtoehdot vertailuselvityksineen. Muhoksen kunnan asettamat tavoitteet Muhoksen kunnan visio 2014 Muhos kasvaa ja uudistuu hallitusti pitäen huolta kuntalaistensa turvallisuudesta ja ympäristöstä. Muhos on kasvava ja kehittyvä asumisen, kaupan ja palveluiden keskus Oulujokilaaksossa sekä merkittävä kulttuuri- ja matkailukohde Rokua Geopark alueella. Muhoksen kunta on elinvoimainen ja maltillisesti kasvava asuinkunta Oulun kehittyvällä kaupunkiseudulla. Yleiskaavan suunnittelun tavoitteena on luoda Muhoksen kirkonkylästä toimiva, viihtyisä ja liikenneturvallinen elinympäristö. Yleiskaavan suunnittelussa huomioidaan kunnan erityispiirteet ja vahvistetaan Muhoksen asemaa itsenäisenä keskuksena Oulujokilaaksossa. Yleiskaavassa kiinnitetään erityistä huomiota virkistävän ja liikunnallisen kuntakeskuksen suunnitteluun sekä maisema- ja luontomatkailun edistämiseen Rokua Geopark alueella. Osayleiskaavassa selvitetään taajaman erilaisten toimintojen tilatarpeet. Lisäksi tutkitaan kaupunkirakenteen laajenemissuunnat sekä tiivistämismahdollisuudet. Kaavoitustyön yhteydessä selvitetään mm. asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sijoittuminen sekä nykyisten teollisuusalueiden toimintojen kehittäminen. Osayleiskaavan suunnitteluun kytketään kaava-alueen liikenneverkon suunnittelu ja Muhoksen ohikulkutien vaihtoehtojen selvittäminen. Liikennesuunnittelussa erityistä huomiota kiinnitetään turvallisten ja jatkuvien kevyen liikenteen yhteyksien muodostamiseen Muhoksen keskustan alueelle. 13

4 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on hyvän elinympäristön edellytysten luominen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon (MRL 39 ): 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)...alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. (MRL 24 ) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja tavoitteiden tarkistamisesta Päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta on astunut voimaan Keskeiset tarkistukset koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energiaratkaisuja. Tarkistettujen tavoitteiden mukaan alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa on hillittävä aikaisempaa vahvemmin ilmastonmuutosta. Sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on varauduttava ennalta. Lisäksi valtioneuvosto on päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Valtioneuvoston päätys on tullut voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään alueidenkäytön suunnittelua ohjaavia periaatteellisten linjauksia ja suunnittelussa huomioitavia velvoitteita. Seuraavassa on selostettu tärkeimmän Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavan suunnittelua koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Toimivan aluerakenteen kannalta pidetään tärkeänä, että: - Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. - Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. 14

5 Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä, että alueidenkäytön suunnittelussa: - Lähtökohtana on perusteltu väestönkehitysarvio - Esitetään yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet - Ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita - Varataan riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistetään verkostojen jatkuvuutta - Terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys - Maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön otetaan huomioon - Ehkäistään melusta aiheutuvaa haittaa ja pyritään vähentämään jo olemassa olevia haittoja - Alueiden käytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä sekä ottaa huomioon jätevesihaittojen ehkäisy Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen kannalta on tärkeää, että alueidenkäytön suunnittelussa: - Varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilyminen. - Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet säilyvät mahdollisimman yhtenäisinä. - Luodaan edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle. - Suunnittelussa otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. - Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei oteta taajamatoimintojen käyttöön. - Tavoitteissa painotetaan luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiä aluekokonaisuuksia ja niiden turvaamista Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon näkökulmasta suunnittelussa on: - Turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen ja maanteiden jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. - Edistettävä eri liikennemuotojen yhteistyötä ja joukkoliikennettä. - Alueiden käytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. 4. KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Muhos kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan liiton laatiman maakuntakaavan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä Maakuntakaavan uudistaminen etenee vaiheittain kaavan päivitysten kiireellisyyden ja selvitysten valmistumisasteen mukaisesti. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa , ja se odottaa Ympäristöministeriön vahvistamispäätöstä. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan keskeisimpiä teemoja ovat energia, aluerakenne ja taajamat sekä luonnonympäristö ja liikennejärjestelmät. Toinen vaihemaakuntakaava on tullut vireille , ja sen 15

6 keskeisimpiä teemoja ovat kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne sekä virkistys ja matkailu. Maakuntakaavan uudistamisen kolmannen vaiheen alustavia teemoja ovat kiviaines- ja pohjavesialueet sekä uudet kaivokset. Voimassa oleva Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle Muhoksen kunnassa. Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavassa huomioidaan vuonna 2005 vahvistetun maakuntakaavan lisäksi vahvistuskäsittelyssä oleva 1. vaihemaakuntakaava siltä osin kuin se poikkeaa voimassa olevasta maakuntakaavasta. Ote vahvistetusta Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Kehittämisperiaatemerkinnät: MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeellä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyönä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistysja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen 16

7 suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kohdealueella sijaitsevia taajamia kehitetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. mk-3 Oulujokilaakso, Oulu-Kajaani-Arkangel käytävä Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä vedenlaadun, erityisesti Oulun käyttöveden laadun turvaamiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Voimalaitosrakentamisen ympäristöjen suunnittelussa ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueiden kulttuuriperintöarvot. Jokilaakson virkistys- ja matkailupalvelujen kehitystä on pyrittävä edistämään varaamalla riittävästi alueita virkistystoimintaa ja reittejä varten. Jokilaaksoa koskevissa suunnitelmissa tulee edistää ylimaakunnallisia yhteyksiä. Rantaan ja muille ympäristöltään vetovoimaisille alueille on jätettävä riittävän laajat ja mahdollisimman yhtenäiset vihervyöhykkeet jokisuistosta Rokualle ja Oulujärvelle. Veneilyä varten on varattava riittävästi laituri- ja rantautumispaikkoja. Alueiden käyttöä suunniteltaessa tulee varautua Oulu-Kajaani-Arkangel käytävän liikenneyhteyksien sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen kansainvälisen kehittämiskäytävän palvelutason mukaisesti. VIHERYHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Merkintään sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISKÄYTÄVÄ Merkinnällä osoitetaan Oulun seudun joukkoliikenteen korkean palvelutason pääreitit. Osa reiteistä sisältyy Oulun seudun laatukäytävään ja osa voi kulkea moottoriväylää pitkin. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda yhdyskuntarakenteelliset edellytykset joukkoliikenteen kehittämiselle. PÄÄSÄHKÖJOHDON YHTEYSTARVE 17

8 Alueiden erityisominaisuuksia kuvaavat merkinnät: KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ ALUE Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Suunnittelumääräykset: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoaukeiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla tulee vaalia. Erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Aluevaraus- ja kohdemerkinnät: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajenemisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoitin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajeneminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskusten ja kaupunkiseudun kuntakeskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahaluisia palveluita sekä asumista. Alueella olevat tärkeät kulttuuriympäristöt ja kohteet on esitetty kaavaselostuksessa. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, alueelle sijoittuvien toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. 18

9 ENERGIAHUOLLON ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnan energiahuollon kannalta tärkeät voimalat ja suurmuuntamoiden alueet. KYLÄ Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannot ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi. uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan kyläasutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tule kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien peltoaukeiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. VALTATIE / KANTATIE Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä edistämään kevyen liikenteen väylien toteuttamista erityisesti taajamien, kyläkeskusten ja koulujen läheisyydessä. SEUTUTIE TAI PÄÄKATU OHJEELLINEN / VAIHTOEHTOINEN TIELINJAUS Merkintää koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. PÄÄRATA JA LIIKENNEPAIKKA Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava tasoristeysten poistamiseen. MOOTTORIKELKKAREITTI Merkinnällä osoitetaan olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun pääreittejä. PÄÄSÄHKÖJOHTO 400 kv ja 220 kv PÄÄSÄHKÖJOHTO 110 kv 19

10 Koko maakuntakaavan aluetta koskevia alueidenkäytön periaatteita ja yleismääräyksiä: RANTOJEN KÄYTTÖ Kehittämisperiaatteet: Turvataan tasapuoliset mahdollisuudet ranta-alueiden käyttöön varaamalla rantaa riittävästi yleiseen virkistykseen. Varaudutaan loma-asutuksen kasvun jatkumiseen ja eri tyyppisten loma-asuntoalueiden kysyntään: perinteinen omarantainen asutus järvialueilla, tiivis lomakylätyyppinen asutus merenrannikolla ja matkailukeskusten yhteydessä. Tavoitteena on hyvien vapaa-ajan ympäristöjen muodostaminen tasapuolisesti eri käyttäjäryhmille. Rakentamista ohjataan sietokyvyltään hyville rannoille. Rakentamattomien ja pienten vesistöjen rakentamista ei suosita. Maisemallisesti keskeiset ja arat rannat jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Vakituisen asumisen ja lomaasutuksen sijoittumisessa suositaan kyläkeskusten, taajamien ja matkailukeskusten läheisyyttä. Suunnitelmallisella asuntorakentamisella tuetaan erityisesti maaseudun asutuksen ja palveluiden säilymistä. Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon ranta-alueen ympäristöolosuhteet, vesihuollon järjestäminen sekä rakennusoikeuden, yhteiskäyttöalueiden ja yleisten alueiden tasapuolinen jakautuminen eri maanomistajille. Yksityiskohtaisemmissa kaavoissa voidaan enintään puolet rantaviivasta osoittaa rakennusmaaksi. Pienissä vesistöissä rantarakentamisen mitoituksessa tulee lisäksi ottaa huomioon vesistön sietokyky ja vesipintaala. Pienissä saarissa mitoituksen tulee perustua pinta-alaan. MAA- JA METSÄTALOUS Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asutuksen tavoitteet ja maatalouden, mukaan lukien karjatalouden, toimintaedellytykset. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja yksiöiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsätaloutta suunniteltaessa tulee edistää metsien monipuolista hyödyntämistä yhteen sovittamalla eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Pohjakarttamerkintöjä: 20

11 Ote maakuntavaltuuston hyväksymästä, vahvistamiskäsittelyssä olevasta 1. vaihemaakuntakaavasta. Kaava ei ole vielä lainvoimainen. 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskusten ja kaupunkiseudun kuntakeskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista. Alueella olevat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja kohteet (RKY 2009) on esitetty näiden maakuntakaavamerkintöjen ja määräysten lopussa. Suunnittelumääräykset: Kohdemerkinnällä osoitetun keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, alueelle sijoittuvien toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiden enimmäismitoitukset kerrosalaneliömetreinä (k-m²): - Muhos

12 TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajenemisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Maankäyttöratkaisuissa tulee pyrkiä hyvään energiatalouteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee märitellä kävelyn. pyöräilyn ja joukkoliikenteen kannalta edulliset vyöhykkeet taajamarakenteen kehittämisen perustaksi. Yksityiskohteisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajeneminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallintasuunnitelmat sekä varautua sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin. TURVETUOTANTOON SOVELTUVA ALUE Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoon soveltuvia suoalueita. Suunnittelumääräykset: Alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen ja kulttuuriympäristöön, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin sekä poronhoitoalueella turvattava poronhoidon edellytykset. Turvetuotantoalueiden jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueiden ominaisuudet, paikalliset maankäyttötarpeet ja suoluonnon tila ja pyrittävä käyttöön, jonka aiheuttama vesistökuormitus ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Jälkikäytön suunnittelussa tulee pyrkiä edistämään maatalouskäyttöä sellaisilla alueilla, joilla on maatalousmaan tarvetta, kuitenkin poronhoitoalueella tulee välttää alueiden ottamista maatalouskäyttöön. MERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVA VALTATIE (vt) / KANTATIE (kt) Merkinnällä osoitetaan huomattavaa tien parantamista, joka on verrattavissa tien uus- tai laajennusinvestointeihin. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä edistämään kevyen liikenteen väylien toteuttamista erityisesti taajamien, kyläkeskusten ja koulujen läheisyydessä. 22

13 OHJEELLINEN / VAIHTOEHTOINEN VALTATIEN (vt) / KANTATIEN (kt) LINJAUS Merkintää koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE MERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVA PÄÄRATA Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava tasoristeysten poistamiseen ja liikenteen kapasiteetin lisäämiseen. UUSI PÄÄSÄHKÖJOHTO 400 kv 5. OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT KAAVAT, SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Muhoksen kunnassa on voimassa Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Muhoksen ja Oulunsalon kuntien ja Oulun kaupungin yhteinen Oulun seudun yleiskaava, joka on ohjeena kunnan asemakaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa. Oulun seudun yleiskaavassa on esitetty muun muassa alueen tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, liikenneverkko, virkistysalueet sekä kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta arvokkaat alueet. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja strateginen, ja sen hyväksymisen yhteydessä kuntien oikeusvaikutteiset osakaavat on jätetty voimaan. Muhoksen kirkonkylän oikeusvaikutteinen osayleiskaava on jätetty voimassa olevaksi yleiskaavaksi, joten Oulun seudun yleiskaavalla ei ole suunnittelualueella oikeusvaikutuksia. Oulun seudun yleiskaavaa voidaan kuitenkin käyttää Kirkonkylän uuden osayleiskaavan pohja-aineistona. Suunnittelualueella ovat voimassa Kirkonkylän osayleiskaava ja Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaava. Voimassa oleva Kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1995 ja vahvistettu vuonna Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutteisena vuonna Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Montta Pyhäsivu osayleiskaavaan sekä Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaavaan. Kirkonkylän osayleiskaava 2030 korvaa vanhan Kirkonkylän osayleiskaavan. Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaava on hyväksytty MRL 72 :n mukaisena rantayleiskaavana, ja siinä on osoitettu emätilatarkasteluun perustuvat rantarakentamispaikat. Uusi kirkonkylän osayleiskaava on luonteeltaan strateginen kaava, eikä siinä osoiteta yksittäisiä rakennuspaikkoja. Oulujokivarren osayleiskaava on siis ainakin ranta-alueiden osalta syytä jättää voimassa olevaksi yleiskaavaksi. Osalla suunnittelualueesta on lisäksi voimassa Kirkonkylän asemakaava. Nyt laadittavana oleva yleiskaava tulee olemaan ohjeena laadittaessa Kirkonkylän asemakaavan muutoksissa ja laajennuksissa. 23

14 Yleiskaavat Kuvassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla katkoviivalla sekä alueella voimassa olevat ja alueeseen rajautuvat osayleiskaavat värillisillä viivoilla. 1. Muhoksen Kirkonkylän osayleiskaava on vahvistettu ja sen tarkistus (vihreä viiva) 2. Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus on hyväksytty ja saanut lain voiman (sininen viiva) 3. Kaava-alue rajautuu pohjoisesta Montta-Pyhäsivun osayleiskaavaan (oranssi viiva) 4. Kaava-alue rajautuu pohjoisesta Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaavaan (punainen viiva) ak Kirkonkylän asemakaava (violetti viiva) Kirkonkylän osayleiskaavan 2030 suunnittelualueen rajaus on esitetty mustalla katkoviivalla 24

15 Olemassa olevat suunnitelmat ja selvitykset Aiemmin ovat valmistuneet mm. seuraavat suunnitelmat ja selvitykset, jotka otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon kaavaa laadittaessa: Laadittavat selvitykset - Rakennetun kulttuuriympäristön ja maisema-alueiden inventoinnit ja selvitykset - Suunnittelualueelle eri vuosina tehdyt luontoselvitykset - Alueella voimassa olevat asema- ja yleiskaavat sekä alueelle tehdyt maankäyttösuunnitelmat - Geologisen tutkimuslaitoksen kallioperäkartta - Suunnittelualueelle eri vuosina tehdyt painokairaukset - Suunnittelualueella olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin liittyvät suunnitelmat, esim. johtokartat - Maanomistuskartta - Muhoksen kunnan maapoliittinen ohjelma Muhoksen kunnan strategia 2025 ja elinkeinostrategia Muhoksen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma - Muhoksen kunnan kouluverkkoselvitys Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 täydennyksineen - Oulun seudun kaupallinen palveluverkko Oulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma Oulun seudun ilmastostrategia Tämän kaavoitustyön yhteydessä laaditaan tai tarkistetaan seuraavat selvitykset: - Rakennetun ympäristön selvitys - Taajamakuva-analyysi - Maisemakuva-analyysi - Maisemarakenneanalyysi - Oulu-Kajaani-rautatien melu- ja tärinähaittojen selvitys - Tieliikenteen meluhaittojen selvitys - Luontoselvitys - Ympäristön häiriötekijät - Arkeologinen inventointi, muinaisjäännösinventointi - Pinta- ja pohjavesiolosuhteet - Maaperäselvitys - Yhdyskuntatekniset verkostot - Selvitys, väestö - Selvitys, työpaikat - Selvitys, palvelut - Liikenneverkkotarkastelu 25

16 6. OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteensä tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta. Osayleiskaavan laatii yhteistyössä Muhoksen kunnan kanssa Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy. Suunnittelutyötä ohjaavat kunnanhallituksen alaisuudessa toimiva maankäyttö- ja kaavoitusjaosto sekä kunnan kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaava henkilöstö. Kaavoitusta aloitettaessa selvitetään osalliset. Kirkonkylän osayleiskaavan osallisten joukko on laaja. Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Maanomistajat ja asukkaat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: elinkeinonharjoittajat, yritysten ja muiden palveluiden omistajat, työntekijät ja käyttäjät. Viranomaiset: Kaupungin eri hallintokunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan museo, Museovirasto, Liikennevirasto, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaita edustavat järjestöt, maanomistajia edustavat yhteisöt, elinkeinon harjoittajia edustavat yhteisöt, yritykset, Muhoksen vesihuolto Oy, Oulun seudun sähkö, Fortum Oyj, Fingrid Oyj ja muut tarpeelliset paikallistasolla toimivat yhteisöt. 7. YHTEISTYÖ JA VUOROPUHELU Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Muhoksen kunnantalolla ja kunnan Internetsivulla koko kaavaprosessin ajan. Vuoropuheluun liittyvällä yhteistyöllä ja tiedottamisella varmistetaan, että kaavoitustoimikuntatyöskentelyn ulkopuoliset tahot saavat suunnittelutyön aikana esittää mielipiteensä suunnitteluun liittyvistä tekijöistä. Suunnittelun aikana järjestetään asianosaisille esittelytilaisuus, jossa on mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Työn aikana hankkeesta kiinnostuneet voivat tietoa halutessaan olla yhteydessä suunnittelijoihin joko puhelimitse, sähköpostitse tai käymällä paikan päällä tutustumassa suunnitelmiin. Palaute käsitellään ja otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnittelutyössä. 8. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavoitustyön aikana arvioidaan vaikutuksia luontoon, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen, talouteen sekä ihmisiin (MRL 9 ja MRA 1 ). Kaavaa laadittaessa on riittävissä määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Vaikutusarvioinnit perustuvat eri alojen asiantuntijoiden tietoihin sekä suunnittelualuetta koskeviin tarpeellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tehtävissä tutkimuksissa ja selvityksissä kuvataan esim. rakennettua ympäristöä, palvelurakennetta, liikennettä, työpaikkoja ja väestöä. Selvitysten pohjalta asiantuntijat laativat arviot eri suunnitelmavaihtoehtojen vaikutuksista. Kaavoitustyön yhteydessä arvioidaan myös kaavan laadinnan aikana esiin nousseiden ongelmien huomioonottamista ja tavoitteiden toteutumista. 26

17 9. KAAVOITUKSEN AIKATAULU, PÄÄTÖKSENTEKO JA OSALLISTUMINEN Alla on esitetty osayleiskaavaprosessin arvioitu aikataulu, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen sekä prosessin kuvaus. 1. Osayleiskaavan vireilletulo 3/ Kaavatyön aloitusneuvottelu 4/ Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen 3-6/ Yhteydenpito viranomaisiin (1. viranomaisneuvottelu) 4/ Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo 8/2014 Hankkeen alussa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten 30 vrk:n ajaksi (MRL 63 ). 6. Perusselvitysten laatiminen 3-12/2014 Suunnittelualueelta tehdään kaavatyön pohjaksi tarvittavat selvitykset. Selvitystarpeet on listattu sivulla Rakennemallivaihtoehtojen laatiminen 1-4/2015 Alueelle laaditaan vähintään kolme vaihtoehtoista rakennemallivaihtoehtoa, joissa tarkastellaan Muhoksen kirkonkylän erilaisia kehittämisvaihtoehtoja. Rakennemallivaihtoehdoista tehdään vertailuselvitys, jonka perusteella valitaan osayleiskaavaluonnokseksi kehitettävä vaihtoehto. Osayleiskaava voi olla myös synteesi tehdyistä rakennemallivaihtoehdoista. Rakennemallivaihtoehtojen laatimisen aikana järjestetään suunnittelukokouksia. 8. Työpaja 3/2015 Rakennemalliluonnoksia vertailuselvityksineen esitellään luottamushenkilöille ja eri intressiryhmien edustajille ja niistä keskustellaan heidän asiantuntemuksensa pohjalta. Intressiryhmiä ovat muun muassa kunnan terveydenhuollosta ja opetuksesta vastaavat hallintokunnat sekä alueen yrittäjät ja asukasyhdistykset. 9. Yhteydenpito viranomaisiin (2. viranomaisneuvottelu) 3/ Kaavaluonnoksen laatiminen 5-9/2015 Rakennemallivaihtoehtojen pohjalta laaditaan alustava osayleiskaavaluonnos. Kaavaluonnoksen laatimisen aikana järjestetään suunnittelukokouksia. 11. Vaikutusten arviointi 8-9/2015 Arviot liitetään osayleiskaavaluonnoksen selostusaineistoon. 12. Yhteydenpito viranomaisiin (3. viranomaisneuvottelu) 9/

18 13. Yleisötilaisuus 10/2015 Rakennemallivaihtoehtojen pohjalta laadittu alustava osayleiskaavaluonnos esitellään alueen asukkaille ja muille osallisille. 14. Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo 11/2015 Kaavaluonnos asetetaan nähtäville mielipiteitä varten 30 vrk:n ajaksi (MRL 62 ). Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta. Osayleiskaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot. 15. Luonnoksen kehittäminen kaavaehdotukseksi 1-4/2016 Osayleiskaavaluonnoksen ja siitä esitettyjen eri tahojen mielipiteiden pohjalta laaditaan lopullinen osayleiskaavaehdotus. Osayleiskaavaehdotuksen laatimisen aikana järjestetään suunnittelukokouksia. 16. Yhteydenpito viranomaisiin (4. viranomaisneuvottelu) 3/ Osayleiskaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville 5/2016 Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi (MRL 65 ). Osalliset voivat esittää ehdotuksesta kirjallisen muistutuksen, joka on toimitettava Muhoksen kunnanhallitukselle ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot. 18. Lausuntojen ja muistutusten käsittely 6-7/ Yleiskaavan hyväksyminen 8/2016 Muhoksen kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan muutoksen (MRL 52 ). Tieto hyväksymisestä lähetetään muistutuksen tehneille ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle (MRA 94 ). Kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi (MRL ja kuntalaki 63 ). Osallisilla on oikeus valittaa kaavan hyväksymisestä hallinto-oikeuteen. 10. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Valmisteltaessa kaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin on yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä taikka valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi (MRL 66 ) Suunnittelun aikana järjestetään viranomaisneuvotteluja ja tarvittaessa suunnittelukokouksia, joissa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajat ja muut viranomaiset ovat paikalla. Viranomaislausunnot pyydetään osayleiskaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa seuraavilta tahoilta: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue 28

19 sekä liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue, Museovirasto ja Liikennevirasto. Lisäksi lausunnot pyydetään tarpeen mukaan myös muilta viranomaisilta, joiden toimintaa kaava koskee. Tiettyä aluetta tai asiakokonaisuutta koskevia asioita käsitellään pienryhmän neuvotteluissa suunnittelun nopeuttamiseksi. Pienryhmän neuvotteluun osallistuvat tilaajien ja konsultin pääsuunnittelijat ja asiantuntijat sekä sidosryhmien edustajat, joita asia koskee. Pienryhmät toimivat myös tiedostuskanavina eri osapuolille. 11. TIEDOTTAMINEN Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta, järjestettävistä yleisötilaisuuksista, kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolosta, mielipiteen ja muistutuksen esittämismahdollisuuksista sekä muutoksenhakumahdollisuudesta tiedottaminen tapahtuu Muhoksen kunnan käyttämissä lehdissä, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan nettisivulla. (MRA 19 ja 30 ) Muistutuksen tehneelle lähetetään kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen, mikäli hän on sitä kirjallisesti pyytänyt ja samalla ilmoittanut osoitteensa. (MRL 65 ) Tieto kaavan hyväksymispäätöksestä lähetetään muistuttajille ja kuntalaisille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. (MRL 67 ja MRA 94 ). 12. LISÄTIETOJA Muhoksen kunta Asematie 14, PL 39, Muhos Eero Airaksinen, maanmittausteknikko puh eero.airaksinen@muhos.fi Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Kauppurienkatu 12, Oulu Puh. (08) , fax Joona Koskelo, arkkitehti SAFA joona.koskelo@lukkaroinen.fi Satu Fors, arkkitehti puh satu.fors@lukkaroinen.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tiedote osayleiskaavan vireille tulosta. Sen tarkoituksena on selvittää kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä on mahdollisuus jättää kirjallisia mielipiteitä. Osallistumisja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun kuluessa tarpeen mukaan. 29