Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI väestötutkimuksessa

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus tieteessä Pia Pajunen LT, dosentti, erikoislääkäri diabeteksen ehkäisyn yksikkö Kansaneläkelaitos, Etelä-Suomen vakuutusalue Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö kroonisten tautien epidemiologian ja ehkäisyn yksikkö Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Jouko Sundvall FM, laboratoriopäällikkö tautiriskiyksikkö Erkki Vartiainen LKT, tutkimusprofessori, ylijohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala Markku Peltonen FT, tutkimusprofessori, osastojohtaja kansantautien ehkäisyn osasto Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI väestötutkimuksessa Lähtökohdat Suomessa väestön terveyttä on seurattu FINRISKI-tutkimuksessa viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Tässä tutkimuksessa raportoidaan vuoden 2012 FINRISKI-tutkimukseen osallistuneiden tyypin 2 diabetespotilaiden hoitotasapaino. Menetelmät Vuonna 2012 tutkimuksen otos oli iältään vuotiasta, joista 59 % osallistui tutkimuksen terveystarkastukseen. Terveystarkastuksen menetelmät noudattivat kansainvälisiä suosituksia., kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit määritettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tautiriskiyksikössä. LDL-kolesteroli laskettiin Friedewaldin kaavalla. Diabetesdiagnoosi, -tyyppi ja diabeteksen kesto ja hoito perustuvat tutkittavan omaan ilmoitukseen tutkimuslomakkeella. Hyvän hoitotasapainon rajoina käytettiin Diabeteksen Käypä hoito -suositusten mukaisia raja-arvoja. Tulokset Tyypin 2 diabetespotilailla (n = 347) :n mediaani oli naisilla 6,0 % ja miehillä 6,1 %. Hyvässä glukoositasapainossa, alle 7 %, oli suurin osa tyypin 2 diabeetikoista: naisista 80 % ja miehistä 74 %. Tyypin 2 diabeetikoista verenpaineen tavoitetason 140/80 mmhg saavutti 46 % naisista ja 36 % miehistä. LDL-kolesteroli oli tavoitetasolla alle 2,5 mmol/l tyypin 2 diabetesta sairastavista naisista 43 %:lla ja miehistä 64 %:lla. Päätelmät Tutkimus vahvisti aiemmat havainnot siitä, että tyypin 2 diabetespotilaiden glukoositasapaino on kehittynyt myönteiseen suuntaan ja että suurin osa potilaista on hyvässä hoitotasapainossa. Toisaalta yli puolet tyypin 2 diabetespotilaista ei saavuta verenpaineen hoitotavoitetasoa. Myös LDL-kolesterolin hoidossa on parannettavaa. Vertaisarvioitu VV Diabeteksen valtakunnallista hoitotasapainoa ja hoidon laatua on aiemmin selvitetty Suomessa kolmesti. Ensimmäinen tutkimus oli Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (STAKES) diabetesasiantuntijaryhmän selvitys vuodelta 1993 (1,2). Vuosien hoitotasapainotutkimuksessa selvitettiin glukoositasapainon lisäksi ensi kertaa myös muiden riskitekijöiden hoidon tasoa diabetespotilailla (3). Viimeisin selvitys diabetespotilaiden hoidon ja riskitekijöiden tasosta on vuosilta (4). Aiemmat diabeetikkojen hoitotasapainoa kuvaavat tutkimukset on tehty potilasaineistoilla. Väestöpohjaisia selvityksiä ei ole aiemmin pystytty tekemään, koska väestötutkimuksissa ei ole ollut mukana määrityksiä ( ), joilla hoidon laatua olisi voitu luotettavasti tarkastella. Tässä tutkimuksessa raportoidaan diabetespotilaiden hoitotasapaino vuoden 2012 FINRISKItutkimuksessa. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva. Aineisto ja menetelmät Suomalaisten riskitekijätasoja on seurattu 1970-luvun alkupuolelta väestötutkimuksessa, joka on myöhemmin jatkunut FINRISKI-tutkimuksena. Tutkimukset aloitettiin vuonna 1972, jonka jälkeen tutkimuksia on toteutettu viiden vuoden välein ja uusia alueita on otettu mukaan. Tutkimuksen otos on otettu väestö rekisteristä tutkimusalueiden, sukupuolen ja kymmen vuotisikäryhmän mukaan ositettuna satunnaisotoksena. Vuonna 2012 FINRISKI-otos oli vuotiasta, joista 59 % osallistui tutkimuksen terveystarkastukseen. Terveystarkastuksen menetelmät noudattivat kansainvälisiä suosi- 1705

2 Alkuperäistutkimus Kirjallisuutta 1 Valle T, Reunanen A, Koivisto V, Kangas T, Rissanen A. Suomalaisen diabeetikon hoitotasapaino. Duodecim 1997;113: Valle T, Koivisto VA, Reunanen A, Kangas T, Rissanen A. Glycemic control in patients with diabetes in Finland. Diabetes Care 1999; 22: Valle T, Tuomilehto J. Diabeteksen hoitotasapaino Suomessa vuosina DEHKO-raportti 2004:1. 4 Valle T ja työryhmä. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina DEHKOraportti 2010:5. Diabeetikkojen_hoitotasapaino_ Suomessa_vuosina_ pdf 5 Tolonen H, Koponen P, Aromaa A ym. Feasibility of a European Health Examination Survey (FEHES) Project. Recommendations for the health examination surveys in Europe, KTL fi/attachments/suomi/julkaisut/ julkaisusarja_b/2008/2008b21.pdf 6 Friedewald WT, Levy RI, Fredrickson DS. Estimation of the concentration of low-density lipoprotein cholesterol in plasma, without use of the preparative ultracentrifuge. Clin Chem 1972;18: Taulukko 1. tuksia (5). Pituus mitattiin seinään kiinnitettävällä pituusmitalla. Mittaustulos kirjattiin tutkimuslomakkeelle 0,1 cm:n tarkkuudella. Paino mitattiin kevyessä vaatetuksessa punnusvaa alla. Paino mitattiin 100 gramman tarkkuudella tutkittavien seistessä keskellä vaakaa, paino tasaisesti molemmilla jaloilla. Vyötärön ympäryksen mittaaminen suoritettiin tutkittavien seistessä kapeassa haara-asennossa paino tasaisesti molemmilla jaloilla. Vyötärön ympärys mitattiin suoliluun harjanteen ja alimman kylkiluun puolivälistä. Mittaustulokset kirjattiin 0,5 cm:n tarkkuudella. Painoindeksi (BMI) laskettiin jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m 2 ). Verenpaine mitattiin kolme kertaa vähintään 5 minuutin levon jälkeen elohopeamanometrillä oikeasta käsivarresta tutkittavan istuessa. Analyyseissä on käytetty kahden viimeisen mittauksen keskiarvoa. Mittaushoitajien työtä auditoitiin ja verenpaineen mittaustuloksia seurattiin tutkimuksen kenttätyön aikana. Tutkimuksessa otetusta verinäytteestä määritettiin immunoturbidimetrisellä menetelmällä (Abbott Laboratories, Abbott Park, Il- Keskeisten muuttujien keskiarvo ja keskihajonta tai osuudet (%). Ei-diabeetikot Tyypin 2 diabeetikot n = n = n = 135 n = 212 Ikä, v 50,0 ± 14,0 51,0 ± 14,0 63,1 ± 8,6 63,6 ± 8,1 Diabeteksen kesto, v 7,2 ± 6,1 7,2 ± 6,3 Paino, kg 70,7 ± 14,0 85,3 ± 14,2 84,2 ± 18,9 95,2 ± 17,2 Vyötärö, cm 86,9 ± 13,4 97,1 ± 11,9 103,6 ± 15,0 111,1 ± 13,6 Painoindeksi, kg/ m 2 26,5 ± 5,2 27,2 ± 4,2 32,6 ± 7,1 31,0 ± 5,1 Painoindeksi > 30 kg/m 2, % , % 5,3 ± 0.3 5,3 ± 0,4 6,4 ± 1,2 6,5 ± 1,2, mmol/mol 34,0 ± 3,5 34,1 ± 4,3 46,0 ± 12,5 47,2 ± 12,9 Kolesteroli, mmol/l 5,40 ± ,32 ± 1,05 4,98 ± 1,02 4,47 ± 1,11 LDL-kolesteroli, mmol/l 3,23 ± ,30 ± 0,92 2,67 ± 0,78 2,34 ± 0,92 HDL-kolesteroli, mmol/l 1,64 ± ,35 ± 0,32 1,39 ± 0,36 1,18 ± 0,30 Triglyseridit, mmol/l 1,19 ± ,53 ± 1,00 1,96 ± 1,21 2,22 ± 1,59 Systolinen verenpaine, mmhg 129,1 ± 18,8 134,4 ± 17,3 136,9 ± 20,5 138,7 ± 16,7 Diastolinen verenpaine, mmhg 78,5 ± 10,4 83,4 ± 11,1 76,6 ± 10,6 80,0 ± 10,5 Diabeteksen lääkitys: Pelkkä insuliinihoito, % 9,6 4,2 Insuliini ja tabletti, % 8,9 18,9 Pelkkä tabletti, % 71,1 71,2 Ei mitään, % 10,4 5,7 Lipidilääkitys, % 10,4 14,8 63,9 59,9 Verenpainelääkitys, % 17,2 20,3 79,1 73,8 linois, USA). Kokonaiskolesterolimäärityksissä käytettiin entsymaattista CHOD-PAP-menetelmää (Abbott Laboratories), HDL-kolesterolimäärityksissä suoraa entsymaattista menetelmää (Abbott Laboratories) ja triglyseridimäärityksissä entsymaattista GPO-menetelmää (Abbott Laboratories). Mittaukset suoritettiin fotometrisesti Architect c8000 (Abbott Laboratories) kliinisen kemian analysaattorilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tautiriskiyksikössä. Tautiriskiyksikkö on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (T077). Kaikki menetelmät kuuluvat pätevyysalueeseen. LDL-kolesteroli laskettiin Friedewaldin kaavalla (LDL-kolesteroli = (kokonaiskolesteroli HDL-kolesteroli triglyseridipitoisuus)/2,2) (6) hyödyntämällä kokonaiskolesterolin, HDL-kolesterolin ja triglyseridien mittaustuloksia. LDL-kolesteroliarvoa ei laskettu, jos triglyseridipitoisuus oli yli 4,0 mmol/l. Diabetesdiagnoosi, -tyyppi ja diabeteksen kesto ja hoito perustuvat tutkittavan omaan ilmoitukseen tutkimuslomakkeella. Hyvän hoitotasapainon rajoina on käytetty vastikään päivitetyn Diabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaisia hoitotavoitteen raja-arvoja (7): glukoositasapaino alle 7 %, verenpaine alle 140/80 mmhg, LDL-kolesteroli alle 2,5 mmol/l. Tyypin 1 diabeetikot jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle pienen määrän (n = 29) vuoksi. Vertailuväestössä (ei-diabeetikot) ovat mukana tutkimuksen aikana diabeetikoiksi todetut henkilöt (screen-detected), joilla ei ole aiempaa diabetesdiagnoosia ja -lääkitystä. Tulokset Tyypin 2 diabeteksen vallitsevuus tässä väestöaineistossa oli naisilla (n = 3 042) 4,5 % (95 %:n LV 3,7 5,2 %) ja miehillä (n = 2 756) 7,7 % (95 %:n LV 6,7 8,7 %). Tutkimuksen demografiset tulokset esitellään taulukossa 1. Tyypin 2 diabetespotilaiden (n = 347) keski-ikä oli noin 63 vuotta ja diagnoosista oli kulunut keskimäärin 7,2 vuotta. Valtaosalla (71 %:lla) potilaista hoito toteutettiin pelkällä tablettihoidolla. Tyypin 2 diabetespotilaiden painoindeksin keskiarvo oli naisilla 33 kg/m 2 ja miehillä 31 kg/m 2. Lihavia oli naisista 63 % ja miehistä 56 %. Tyypin 2 diabetespotilailla (n = 347) mediaani oli naisilla 6,0 % ja miehillä 6,1 % (taulukko 2). Hyvässä hoitotasapainossa ( alle 7 %) oli merkittävä osa potilaista, naisista 80 % 1706

3 tieteessä 7 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito -suositus kh/suositukset/naytaartikkeli/ tunnus/hoi Laatikainen T, Jula A, Kastarinen M, Salomaa V, Borodulin K, Harald K, Peltonen M, Jousilahti P, Vartiainen E. Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI -tutkimusalueilla Suomen Lääkäril 2013;68: Vartiainen E, Laatikainen T, Strandberg T, Salomaa V, Jousilahti P, Jula A. FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista. Suomen Lääkäril 2013;68: Vartiainen E, Borodulin K, Sundvall J, Laatikainen T, Peltonen M, Harald K, Salomaa V, Puska P. FINRISKItutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suomen Lääkäril 2012;67: Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma. DEHKO Diabetesliitto Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO ). Loppuraportti. Diabetesliitto Dehkon_loppuraportti.pdf Kuvio 1. tyypin 2 diabeetikoilla iän, painoindeksin ja diabeteksen keston mukaan. Ikä, v Painoindeksi, kg/m 2 Diabeteksen kesto, v < , ,9 > 35 < ,2 (44) 6,1 (43) 6,3 (45) 6,5 (48) 5,8 (40) 6,2 (44) 6,7 (50) > 15 7,0 (53) < , ,9 > 35 < > 15, mediaani % (mmol/mol) 6,6 (49) 5,8 (40) 6,4 (46) 6,1 (43) 6,6 (49) 6,8 (51) Taulukko 2. Tyypin 2 diabetesta sairastavien, verenpaine, lipidimuuttujien mediaanit ja hoitotavoitteeseen päässeiden ja sen ylittäneiden osuudet (%). n = 135 n = 212, %, mediaani 6,0 6,1 -taso, % < 7 % 80,3 74,2 7 % 19,7 25,8 8 % 9,1 12,0 9 % 4,5 5,7 Systolinen verenpaine, mmhg, mediaani 135,0 138,5 Diastolinen verenpaine, mmhg, mediaani 76,0 80,0 Verenpainetaso, % < 130/80 mmhg 33,6 23,6 < 140/90 mmhg 56,7 47,2 < 140/80 mmhg 45,5 35,8 Kolesteroli, mmol/l, mediaani 4,82 4,44 LDL-kolesteroli, mmol/l, mediaani 2,61 2,23 HDL-kolesteroli, mmol/l, mediaani 1,32 1,15 Triglyseridit, mmol/l, mediaani 1,61 1,73 Lipiditaso, % LDL < 2,5 mmol/l 43,3 64,4 ja miehistä 74 %. Huonossa hoitotasapainossa ( 9 %) oli 4,5 % naisista ja 5,7 % miehistä. Tyypin 2 diabetespotilailla ikä ei vaikuttanut hoitotasapainoon. Hoitotasapaino kuitenkin huononi painoindeksin kasvaessa ja diabeteksen keston pidentyessä (kuva 1, taulukko 3). tyypin 2 diabeetikoilla lääkehoitomuodon ja diabeteksen keston mukaan esitetään taulukossa 3. Tyypin 2 diabeetikkonaisilla verenpaineen mediaani oli 135/76 mmhg ja miehillä 139/80 mmhg (taulukko 2). Kolmannes tyypin 2 diabeetikkonaisista ja neljännes miehistä saavutti aiemman tavoitetason alle 130/80 mmhg (taulukko 2). Verenpaine oli uuden suosituksen mukaisella tasolla (alle 140/80 mmhg) 46 %:lla tyypin 2 diabeetikkonaisista ja 36 %:lla tyypin 2 diabeetikkomiehistä. Valtaosaa (79 %) tyypin 2 diabeetikkonaisista ja 74 % miehistä hoidettiin verenpainelääkkeillä (taulukko 1). LDL-kolesterolin tavoitetason (alle 2,5 mmol/l) saavutti 64 % tyypin 2 diabetesta sairastavista miehistä ja 43 % naisista (taulukko 2). Lipidilääkitys oli 64 %:lla tyypin 2 diabetesta sairastavista naisista ja 60 %:lla miehistä. Kolesterolia alentavaa lääkehoitoa saavien lipidikeskiarvot esitetään taulukossa

4 Alkuperäistutkimus Taulukko 3. tyypin 2 diabeetikoilla lääkehoitomuodon ja diabeteksen keston mukaan. Ei lääkitystä Tabletti Insuliini Tabletti ja insuliini, % (mmol/mol) 5,5 (37) 7,6 (60) 7,2 (55), % (mmol/mol) 6,9 (52) 7,2 (55) Diabeteksen kesto (naiset + miehet): > 15 v, % (mmol/mol) 6,2 (44) 7,7 (61) 7,3 (56) Tästä asiasta tiedettiin Tyypin 2 diabeteksen hoitotasapaino on parantunut vuosien viimeisen vuosikymmenen aikana. Verenpaineen ja dyslipidemian hoito on diabeetikoilla toteutunut huonommin kuin glukoositasapainon hoito. Tämä tutkimus opetti Tutkimus vahvisti aiemmat havainnot tyypin 2 diabeetikoiden glukoositasapainon parantumisesta. Merkittävällä osalla tyypin 2 diabetespotilaista verenpaine on yli tavoitetason (alle140/80 mmhg). Kuten väestötasolla on havaittu, näyttävät LDL-kolesterolitasot kääntyneen nousuun myös tyypin 2 diabetespotilailla, etenkin naisilla. Pohdinta Tyypin 2 diabeetikoilla :n mediaani oli naisilla 6,0 % ja miehillä 6,1 %. Vuosina Vallen ym. selvityksessä -mediaani oli 6,6 % naisilla ja 6,7 % miehillä (4). Parannus on selkeä runsaan vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen, jolloin -mediaani oli naisilla 7,7 % ja miehillä 7,6 % (3,4). Tässä tutkimuksessa todettiin yhtenevästi Vallen ym. (4) havaintojen kanssa, että tyypin 2 diabeetikoilla hoitotasapaino huononee diabeteksen keston pidentyessä, heijastellen etenevän sairauden hoidon haasteita. Henkilöillä, joiden hoito vaati insuliinihoitoa, oli korkeampi kuin tablettilääkitystä saavilla. Tarkasteltaessa hoitotasapainoa eri lääkehoitomuodon mukaan on kuitenkin huomioitava, että tiedot eri hoitomuodosta perustuvat kyselykaavakkeen perinteiseen luokitteluun eikä eri tablettihoitojen tai esimerkiksi GLP-1-analogien käytön huomioiminen lääkehoidon luokittelussa ollut mahdollista. Tyypin 2 diabetespotilaiden verenpaineen keskiarvo oli tässä tutkimuksessa aavistuksen alempi kuin vuoden tutkimuksessa. Tyypin 2 diabeetikoista miehistä neljänneksen ja naisista kolmanneksen verenpaine oli alle 130/80, kun Vallen ym. (4) tutkimuksessa vastaava osuus molemmilla sukupuolilla oli 19 %. Verenpaine oli uuden suosituksen mukaisella tasolla < 140/80 mmhg vajaalla puolella tyypin 2 diabeetikkonaisista ja yli kolmanneksella miehistä. Tämä vastaa hyvin yleisemmin hypertension hoidossa saavutettuja tuloksia (8). FINRIS- KI-tutkimuksen mukaan korkeaverenpaineisista naisista 36 % ja miehistä 30 % oli vuonna 2012 hyvässä hoitotasapanossa. Suurimmalla osalla tyypin 2 diabeetikoista oli verenpainelääkitys. Koko väestössä hypertensiivisistä lääkehoidettujen osuus on vain vajaa 40 % naisista ja vajaa kolmannes miehistä (8). Lipidilääkitystä käytti tyypin 2 diabeetikoista noin 60 %. Tämä on pienempi osuus kuin sydäninfarktin sairastaneilla ja ohitusleikatuilla, joista lipidilääkitystä saa yli 80 % (9). Tyypin 2 diabeetikkojen kokonaiskolesterolin mediaani oli tutkimuksessa 4,3 mmol/l (4) ja tässä tutkimuksessa tyypin 2 diabeetikkonaisilla 4,8 mmol/l ja miehillä 4,4 mmol/l. Sydäninfarktin sairastaneilla ja ohitusleikatuilla seerumin kokonaiskolesterolin keskiarvo oli vuonna 2012 samaa tasoa (9). Kolesterolilääkityksessä olevien sydäntautipotilaiden kolesterolitasot ovat keskimäärin vieläkin matalampia (4,1 mmol/l) (9). LDL-kolesterolin suhteen nousua näkyy tyypin 2 diabetesta sairastavilla naisilla, jolla mediaani oli nyt 2,6 mmol/l. Tyypin 2 diabeetikkomiehillä LDL-kolesterolin mediaani oli 2,2 mmol/l. Vallen ym. (4) tutkimuksessa vastaavat tasot olivat 2,4 mmol/l naisilla ja 2,3 mmol/l miehillä. On mahdollista, että kolesterolitasot ovat kääntyneet nousuun myös diabetespotilailla, etenkin naisilla, kuten väestötasolla on aiemmin todettu (10). Aiempien ja nyt raportoitavan tutkimuksen mittausmenetelmissä on eroavaisuuksia ja tämä on otettava huomioon tuloksia vertailtaessa. Aiemmat hoitotasapainotutkimukset ovat pohjautuneet kliinisen työn yhteydessä kerättyihin tietoihin ja tässä tutkimuksessa raportoidut tulokset on kerätty väestötutkimuksessa. Hoitopaikka-aineistoissa pystytään analysoimaan vain tutkimuksen kohteena olevan hoitopaikan hoidossa olevat henkilöt. Väestötutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä koko väestöön. Kuitenkin väestötutkimuksissa alhaisesta osallistumisaktiivisuudesta johtuva kato on usein ongelmallinen. Tämän tutkimuksen osallistumisaktiivisuus oli 59 %, joten osa kutsutuista diabeetikoista ei osallistunut tutkimukseen ja tämän osallistujakadon vaikutusta tuloksiin ei voida varmasti arvioida. On mahdollista, että tutkimuksesta poisjääneillä hoitotasapaino on huonompi kuin osallistuneilla ja näin tulokset saattavat antaa jonkin verran myönteisemmän kuvan tilanteesta kuin todellisuudessa on. Diabetesdiagnoosi on tässä tutkimuksessa itse ilmoitettu. Aiemmin tunnistamattomat, tässä tutkimuksessa diabeetikoiksi todetut on luokiteltu ei-diabeetikoiksi, koska tarkoituksena oli 1708

5 tieteessä Hoitotasapainoa on osaltaan parantanut taudin varhainen tunnistaminen. Taulukko 4. Lipidien keskiarvot ja keskihajonta kolesterolia alentavan lääkehoidon mukaan. kolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli, Triglyseridit, mmol/l mmol/l mmol/l mmol/l KOLESTEROLIA ALENTAVA LÄÄKITYS KÄYTÖSSÄ Ei-diabeetikot 5,0 ± 0,8 2,7 ± 0,7 1,6 ± 0,4 1,4 ± 0,7 Tyypin 2 diabetes 4,6 ± 0,8 2,4 ± 0,6 1,4 ± 0,3 1,9 ± 1,1 Ei-diabeetikot 4,5 ± 0,9 2,5 ± 0,7 1,3 ± 0,3 1,6 ± 1,0 Tyypin 2 diabetes 4,1 ± 0,9 2,0 ± 0,6 1,2 ± 0,3 2,3 ± 1,6 EI KOLESTEROLIA ALENTAVAA LÄÄKITYSTÄ Ei-diabeetikot 5,5 ± 1,1 3,3 ± 0,9 1,6 ± 0,4 1,2 ± 0,6 Tyypin 2 diabetes 5,5 ± 0,9 3,2 ± 0,7 1,4 ± 0,4 2,0 ± 1,3 Ei-diabeetikot 5,5 ± 1,0 3,4 ± 0,9 1,4 ± 0,3 1,5 ± 1,0 Tyypin 2 diabetes 5,0 ± 1,2 2,9 ± 1,0 1,2 ± 0,3 2,1 ± 1,6 Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Pia Pajunen: työsuhde (Novo Nordisk, päättyi 11/2012). Tiina Laatikainen: luentopalkkio (Suomen Kardiologisen Seuran preventiokoulutus: Boehringer Ingelheim, Eli Lilly, Leiras, Novartis, Novo Nordisk, Orion Pharma, ResMed). Erkki Vartiainen: luentopalkkio (Suomen Kardiologisen Seuran preventioseminaari: Novo Nordisk Farma). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia. tarkastella hoitotasapainoa jo hoitoa saaneilla. Suomessa eri alueiden välillä voi olla eroja diabeteksen hoidossa ja hoitotasapainossa, mutta osallistujamäärä ei mahdollistanut alueellista tarkastelua. Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa on myös huomioitava, että glukoositavoitetaso on yksilöllinen, eikä kaikilla potilailla erilaisista syistä johtuen pyritäkään yleiseen tavoitetasoon alle 7 % (7). Tässäkin tutkimuksessa osalla potilaita saattaa näin olla tarkoituksella yleistä suositusta korkeampi -taso. Tyypin 2 diabeteksen parantuneeseen hoitotasapainon taustalla on varmasti useita tekijöitä, kuten varhainen tunnistaminen, johon mm. DEHKO:n D2D-ohjelma on osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan (11,12). Diabeteksen diagnostiset kriteerit muuttuivat vuosituhannen vaihteessa. Uusien kriteerien mukaan tyypin 2 diabetes diagnoosin saa lievemmällä glukoosiaineenvaihdunnan häiriöllä. He ovat yleisemmin paremmassa hoitotasapainossa ja parantavat näin hoitotuloksia väestötasolla. Tuoreimmat Käypä hoito -suositukset ovat edistäneet varhaista metformiinihoidon aloittamista ja lääkehoidoissa muutenkin on tapahtunut kehittymistä. Näillä seikoilla lienee osaltaan vaikutusta parantuneisiin hoitotuloksiin. Tutkimus vahvisti aiemmat havainnot siitä, että tyypin 2 diabetespotilaiden glukoositasapaino on kehittynyt myönteiseen suuntaan ja että suurin osa potilaista on hyvässä hoitotasapainossa. Toisaalta, yli puolet tyypin 2 diabetespotilaista ei saavuta verenpaineen hoitotavoitetasoa. Myös LDL-kolesterolin hoidossa on parannettavaa. n English summary > in english How well type 2 diabetic individuals reach their treatment goals: FINRISK 2012 study 1709

6 english summary Pia Pajunen Tiina Laatikainen Jouko Sundvall Erkki Vartiainen Markku Peltonen Research Professor, Director of Department Department of Chronic Disease Prevention, National Institute for Health and Welfare (THL) How well type 2 diabetic individuals reach their treatment goals: FINRISK 2012 study Background Population-based surveys have been carried out at five-year intervals since 1972 in Finland. Here we report the extent to which type 2 diabetic individuals achieved their treatment goals in the FINRISK 2012 study. Methods In 2012, a sample of year-old persons was drawn from the population register. The participation rate in the health examination was 59%. The methods used in the health examination as well as in the laboratory analyses followed international recommendations. Laboratory analyses were carried out in the National Institute for Health and Welfare. The Finnish Current Care Guidelines were used to determine treatment targets. Results In those with type 2 diabetes (n=347), the median HbA1c was 6.0% in women and 6.1% in men. Of the individuals with type 2 diabetes, 80% of women and 74% of men met the glycaemic target of HbA1c less than 7%. The blood pressure target, which was less than140/80 mmhg, was achieved by 46% of women with type 2 diabetes and 36% of men. The LDL cholesterol target was less than 2.5 mmol/l. Of type 2 diabetics, 43% of women and 64% of men achieved this target. Conclusions The glycaemic control target was achieved by the majority of the individuals with type 2 diabetes. However, significant proportions of type 2 diabetics did not reach the blood pressure and LDL cholesterol treatment targets. 1709a