SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

Transkriptio

1 Kestävä hyvinvointi kurssi STM, SITRA, Kela Hotelli Haikon kartano, SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017 Seppo Koskinen ja työryhmä: Katja Borodulin, Päivikki Koponen, Tiina Laatikainen, Annamari Lundqvist, Päivi Mäki, Teemu Niiranen, Päivi Sainio, Jaana Suvisaari, Katri Sääksjärvi, Hanna Tolonen, Liisa Valsta, THL

2 TAVOITTEET JA TAUSTA FinTerveys -tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja ajankohtaista tietoa Suomen aikuisväestön terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä Tutkimuksesta saatavien tietojen avulla voidaan tutkia sairauksien ehkäisyä ja hoitoa edistää suomalaisten toimintakykyä ja hyvinvointia parantaa terveys- ja hyvinvointipalveluja Suomessa suunnata SOTE-voimavaroja tarkoituksenmukaisesti Tutkimus yhdistää THL:n aikaisempien Terveys 2000/2011 ja FINRISKItutkimusten perinteet 2

3 FINTERVEYS 2017 AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkittavat Satunnaisesti valitut henkilöt (n=10 305), jotka edustavat koko Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä Nyt raportoidaan 30 vuotta täyttäneitä koskevat tulokset. Heistä tutkimukseen osallistui 71 % Tutkimuksen sisältö Terveystarkastus: mm. verenpaineen, pituuden ja painon mittaus, toimintakykytestejä ja verinäytteen otto Kyselylomakkeet: laajasti kysymyksiä terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä Monipuoliset rekisteriseurantatiedot otokseen kuuluvien terveyden kehityksestä 3

4 ESIMERKEJÄ TULOKSISTA: - ELÄMÄNLAATU - TOIMINTA- JA TYÖKYKY - KROONISET SAIRAUDET - TERVEYDEN ERIARVOISUUS 4

5 ELÄMÄNLAATU 5

6 ELÄMÄNLAATUNSA HYVÄKSI KOKEVIEN OSUUS (%) VUOSINA 2011 JA

7 ELÄMÄNLAATU Pitkä ja laadukas elämä on sekä yksittäisten kansalaisten että koko yhteiskunnan keskeinen päämäärä. Monien osoittimien valossa elämänlaatu heikkenee jonkin verran iän mukaan. Eläkeikäiset ovat kuitenkin nuorempia ikäryhmiä tyytyväisempiä taloudelliseen tilanteeseensa ja saavutuksiinsa elämässä Iäkkäiden elämänlaatu on jo pitkään kohentunut, mutta työikäisillä muutokset ovat olleet vähäisiä. 7

8 IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY 8

9 SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY: IHMISSUHTEET JA YKSINÄISYYS % NAISET MIEHET Ei yhtään läheistä ystävää NAISET Yksinäinen usein tai jatkuvasti MIEHET 9

10 INTERNETIN KÄYTTÖ ASIOINTIIN 10

11 MUISTITESTI: ALLE 5/10 SANAA VIIVÄSTETYSSÄ MIELEENPALAUTUKSESSA 11

12 FYYSINEN TOIMINTAKYKY: LIIKKUMISESTA VAIKEUKSITTA SUORIUTUVIEN OSUUS (%) % NAISET MIEHET NAISET MIEHET NAISET MIEHET Puolen km kävely Portaiden nousu 1 krs-väli Juoksu 100 m

13 TESTITULOKSIA LIIKKUMISKYVYSTÄ %/sek 0 NAISET MIEHET Kyykistys vaikeutunut (%) NAISET MIEHET Tuoliltanousu ei onnistu ilman käsien apua (%) NAISET MIEHET Tuoliltanousuaika (10x), s 13

14 MITEN IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY ON MUUTTUNUT VUODESTA 2011? Yksinäisyyden yleisyydessä ei muutosta Suoriutuminen kognitiivisista testeistä on pysynyt ennallaan Näkökyky parantunut Liikkumiskyvyn pitkään jatkunut paraneminen on hidastunut tai pysähtynyt 80 vuotta täyttäneiden lukumäärä kasvaa kaksinkertaiseksi 20 vuodessa => toimintarajoitteisten ihmisten määrä kasvaa väistämättä 14

15 TYÖKYKY 15

16 TÄYSIN TYÖKYKYISENÄ ITSEÄÄN PITÄVIEN OSUUS (%) VUOSINA 2011 JA

17 TÄYSIN TYÖKYKYISENÄ ITSEÄÄN PITÄVIEN OSUUS (%) VUOSINA 2000 JA Lähde: Gould R, Koskinen S, Sainio P ym. Työkyky. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s Seppo Koskinen ja työryhmä, THL

18 TYÖKYKY Lähes yhdeksän kymmenestä vuotiaasta arvioi olevansa täysin työkykyinen, vuotiaistakin selvästi yli puolet. Jaksolla havaittu väestön itse raportoidun työkyvyn koheneminen on pysähtynyt tai jopa kääntynyt lievään laskuun. Työkyvyn parantaminen, jäljellä olevan työkyvyn tukeminen ja työn sovittaminen työntekijän edellytyksiin ovat työterveyshuollon ja laajemmin koko hyvinvointipolitiikan keskeisiä tehtäviä. 18

19 DIABETES 19

20 DIABEETIKKOJEN OSUUS SUURENEE IÄN MYÖTÄ % MIEHET TERVE DIABETES NAISET VYÖTÄRÖNYMPÄRYS <100 CM VYÖTÄRÖNYMPÄRYS 100 CM DIABETES

21 JOKA KYMMENES AIKUINEN SAIRASTAA DIABETESTA 15 % miehistä ja 10 % naisista sairastaa diabetesta, mikä tarkoittaa puolta miljoonaa diabeetikkoa Lähes kolmella neljästä diabeteslääkkeitä käyttävästä aikuisesta veren sokeripitoisuus on tavoitetasolla (HbA1c<53 mmol/mol) Joka neljännellä aikuisella on kohonnut riski sairastua diabetekseen* * Yksi kuudesta sairastuu seuraavan 10 v kuluessa 21

22 KOHONNEEN VERENSOKERIN YLEISTYMINEN ON PYSÄHTYNYT % MIEHET NAISET B-HbA1 > 48 mmol/mol 22

23 VERENPAINE 23

24 VERENPAINETAUDIN YLEISYYS 24

25 KUINKA MONTA % VERENPAINE- TAUTISISTA KÄYTTÄÄ LÄÄKITYSTÄ? 25

26 KUINKA MONTA % SAAVUTTAA HOITOTAVOITTEEN? 26

27 SYSTOLISEN VERENPAINEEN MUUTOKSET FINRISKI- TUTKIMUSALUEILLA Miehet Naiset Helsinki Kuopio P-Karjala Helsinki Kuopio P-Karjala Turku Oulu Turku Oulu 27

28 KOLESTEROLI 28

29 KOHONNEEN LDL-KOLESTEROLIN (VÄHINTÄÄN 3 MMOL/L) YLEISYYS % Miehet Naiset 29

30 % KOLESTEROLIA ALENTAVIA LÄÄKKEITÄ KÄYTTÄVIEN OSUUS Miehet Naiset 30

31 % HOITOTAVOITTEESSA OLEVIEN (LDL- KOL < 3) OSUUS HOITOA SAAVISTA Miehet Naiset 31

32 KOHONNEEN KOKONAISKOLESTEROLIN YLEISYYS 2011 JA 2017 Kokonaiskolesterolin keskiarvo oli vuonna 2017 yli 30-vuotiailla miehillä 5,1 mmol/l ja naisilla 5,4 mmol/l. Vuonna 2011 vastaavat luvut olivat 5,3 mmol/l ja 5,4 mmol/l. 32

33 MIELENTERVEYS 33

34 MASENNUSOIREET (BDI) YLEISTYNEET P-arvot: miehet P = 0,002, naiset P<0,001 34

35 PSYYKKINEN KUORMITTUNEISUUS (GHQ-12) YLEISTYNYT NAISILLA Ei merkitsevää muutosta miehillä, naisilla P<0,001 35

36 PSYYKKINEN KUORMITTUNEISUUS (GHQ-12>3) Ikäryhmä Miehet Naiset % 27 % % 26 % % 26 % % 16 % % 18 % % 33 % Yhteensä 15 % 23 % 36

37 LIHAVUUS 37

38 KESKIVERTOTYÖIKÄISEN (30 64-V.) STRATEGISET MITAT PITUUS 164 cm 178 cm PAINO 73 kg 88 kg VYÖTÄRÖNYMPÄRYS 88,5 cm 98,5 cm PAINOINDEKSI 27,2 kg/m 2 27,8 kg/m 2 38

39 KESKIVERTOELÄKEIKÄISEN (65+) STRATEGISET MITAT PITUUS 159 cm 174 cm PAINO 72 kg 84 kg VYÖTÄRÖNYMPÄRYS 93,6 cm 101,9 cm PAINOINDEKSI 28,3 kg/m 2 27,7 kg/m 2 39

40 JO JOKA NELJÄS ON LIHAVA JA TULEVAISUUDESSA VIELÄKIN USEAMPI 30,6 % 28,5 % 30,4 % Kaksi kolmesta naisesta ja kolme neljästä miehestä on vähintään ylipainoisia (BMI 25 kg/m 2 ) (yli 30-vuotiaat) 25,0 % Lihavuus (BMI 30 kg/m 2 ) yleistyy Jos sama kehitys jatkuu, lähes joka kolmannen 40 vuotta täyttäneen ennustetaan olevan lihava 10 vuoden kuluttua 40

41 LASTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS 1, 2 Ylipainoisten (ml. lihavat) lasten osuus (2-16 v) Lihavien lasten osuus (2-16 v) 26% 16% 7% 3% 1 Kunnissa, joissa lasten pituus- ja painotietojen kattavuus oli Avohilmo-rekisterissä vähintään 65 %, 2 Painon luokittelu suomalaisten ISO-BMI-kriteerien mukaan (mitattu pituus ja paino) Lähde: Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tilastotietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta. Suomen Lääkärilehti 2018; 41:

42 VAIN HARVA SYÖ KASVIKSIA JA HEDELMIÄ SUOSITUSTEN MUKAAN Naiset Miehet 17 % Syö tuoreita kasviksia useita kertoja päivässä Syö tuoreita kasviksia useita kertoja päivässä 8 % 21 % Syö hedelmiä tai marjoja useita kertoja päivässä Syö hedelmiä tai marjoja useita kertoja päivässä 10 % 30 vuotta täyttäneet 42

43 TERVEYDEN ERIARVOISUUS 43

44 LIHAVUUS ON YLEISINTÄ VÄHITEN KOULUTETUILLA % MIEHET NAISET Perusaste Keskiaste Korkea-aste 44

45 ELÄMÄNLAATU, TYÖKYKY JA KOHONNUT SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN RISKI KOULUTUSRYHMITTÄIN Kohonnut sydän- ja verisuonitautien Kohonnut sydän- riski ja (ikä verisuonitaudin vuotta) riski Hyvä elämänlaatu Täysin työkykyinen NAISET MIEHET NAISET MIEHET NAISET MIEHET 45

46 TYÖPAIKKARUOKALA KÄYTETTÄVISSÄ, SÄÄNNÖLLISET HAMMASLÄÄKÄRI- TARKASTUKSET JA INTERNETIN KÄYTTÖ KOULUTUSRYHMITTÄIN Internetin käyttö sähköiseen asiointiin (ikä 70+) Työpaikkaruokala käytettävissä Hyvä elämänlaatu Säännöllinen hammaslääkärin tarkastus NAISET MIEHET NAISET MIEHET NAISET MIEHET 46

47 TERVEYDEN ERIARVOISUUS Koulutusryhmien välillä isot erot: korkea-asteen koulutuksen saaneet ovat paljon terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin perusasteen koulutuksen saaneet. Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on ollut jo pitkään suomalaisen terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita, mutta siinä on onnistuttu huonosti. Tarvitaan määrätietoista hyvinvointipolitiikkaa, joka vahvistaa erityisesti huono-osaisimpien väestöryhmien mahdollisuuksia, voimavaroja ja motivaatiota tehdä terveyttä edistäviä valintoja. 47

48 JOHTOPÄÄTÖKSET Monet tuloksista viittaavat siihen, että kansanterveyden pitkään jatkunut suotuisa kehitys on osin hidastunut tai jopa pysähtynyt. Kansanterveysongelmien ehkäisy on kriittisen tärkeää, jotta palvelutarpeen ja kustannusten kasvua voidaan hillitä. Sote-uudistuksessa terveyden edistämiseen on panostettava kuntien ja maakuntien yhteistyössä. Liikunta, terveellinen ravinto, riittävä yöuni, tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen sekä kognitiivinen ja sosiaalinen aktiivisuus suojaavat useimmilta tärkeiltä kansanterveysongelmilta. Terveyttä edistäviä valintoja tulee tukea sekä poliittisessa päätöksenteossa että asiakas- ja potilasneuvonnassa. Kun väestön ikärakenne nopeasti vanhenee, kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn edistämisen on oltava ensisijainen tavoite niin SOTE-palveluissa kuin yhteiskuntapolitiikan muillakin lohkoilla kiinnittäen erityistä huomiota vähän koulua käyneiden ja pienitulosten tilanteen kohentamiseen. 48

49 LISÄTIETOJA FinTerveys-tutkimuksen verkkosivut: FinTerveyden tutkimusraportti: Terveytemme.fi -portaali: 49