Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla

Transkriptio

1 alkuperäistutkimus tieteessä Tiina Laatikainen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, perusterveydenhuollon yksikkö Antti Jula LKT, tutkimusprofessori Mika Kastarinen LT, dosentti, ylilääkäri Fimea, Lääkevalmisteiden arviointi Veikko Salomaa LKT, tutkimusprofessori Katja Borodulin FT, dosentti, erikoistutkija Kennet Harald VTM, IT-suunnittelija Markku Peltonen FT, dosentti, johtaja Pekka Jousilahti FT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, tutkimusprofessori Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla Lähtökohdat Suomessa väestön verenpainetasoja on seurattu FINRISKI-tutkimuksessa viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Tässä tutkimuksessa raportoidaan systolisen ja diastolisen verenpaineen tasojen ja kohonnutta verenpainetta sairastavien osuuksien muutokset väestössä vuodesta 1982 vuoteen Lisäksi raportoidaan lääkehoidossa ja hyvässä hoitotasapainossa olevien osuudet vuodesta 1997 vuoteen Menetelmät Tutkimuksen kohdeväestönä ovat vuotiaat FINRISKI-tutkimusalueilla Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Turun ja Loimaan alueella, Helsingissä ja Vantaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Vuoden 2012 tutkimuksessa otos oli henkilöä, joista 56 % osallistui tutkimuksen terveystarkastukseen. Verenpaineen mittasivat koulutetut tutkimushoitajat. Mittaus suoritettiin 5 minuutin levon jälkeen istuvassa asennossa elohopeamanometrillä. Verenpainetason määrittelyssä käytettiin kahden mittauksen keskiarvoa. Hypertensiivisiksi katsottiin ne osallistujat, joilla systolinen verenpaine oli 140 mmhg tai diastolinen 90 mmhg tai enemmän tai jotka raportoivat käyttävänsä säännöllisesti verenpainelääkitystä. Tulokset Verenpainetasot ovat Suomessa laskeneet merkittävästi sekä miehillä että naisilla 2000-luvulle saakka. Tämän jälkeen verenpainetasojen lasku on hidastunut ja jopa pysähtynyt. Viiden viime vuoden aikana systolinen verenpaine on edelleen hieman laskenut, mutta diastolinen verenpaine näyttää kääntyneen nousuun. Miehistä vuonna 2012 hypertensiivisiä oli 47 % ja naisista 27 %. Hypertensiivisten osuus on pienentynyt vuodesta 1982, mutta viiden viime vuoden aikana laskua ei enää havaita. Hoitotasapaino on merkittävästi parantunut vuodesta Hyvässä hoitotasapainossa vuonna 2012 oli 30 % lääkehoidossa olevista miehistä ja 36 % naisista. Päätelmät Väestön verenpainetasojen myönteinen kehitys on hidastunut ja jopa pysähtynyt. Myöskään hypertensiivisten henkilöiden osuus työikäisestä väestöstä ei ole enää pienentynyt. Väestötasolla pitäisi entistä enemmän pyrkiä suolan saannin sekä ylipainon ja alkoholinkäytön vähentämiseen ja liikunnan lisäämiseen verenpainetasojen laskemiseksi. Hoidossa olevien osuus hypertensiivisistä on kasvanut ja hoitotasapaino on parantunut. Osa hypertensiivistä on kuitenkin edelleen ilman hoitoa ja kahdella kolmasosalla lääkehoidossa olevista verenpaine on liian korkea. Vertaisarvioitu VV Kohonnut verenpaine on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Maailmanlaajuisesti on arvioitu, että kohonnut verenpaine on yleisin yksittäinen kuolleisuuden syy: se aiheuttaa yli 7 miljoonaa kuolemaa vuosittain (1). Sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten riski kaksinkertaistuu alkaen tasolta mmhg systolisen verenpaineen noustessa 20 mmhg tai diastolisen 10 mmhg (2). Kohonneeseen verenpaineeseen liittyvä sairastuvuus lyhentää elinajan odotetta (3). Verenpaine nousee iän myötä. On kuitenkin myös väestöjä, joissa tätä ilmiötä ei havaita (4). Tämä johtuu pitkälti siitä, että näissä kulttuureissa käytetään suolaa joko hyvin vähän tai ei lainkaan. Elintapatekijät ovatkin merkittävästi myös iän myötä tapahtuvan verenpaineen nousun taustalla. Keskeisimmät verenpaineeseen vaikuttavat tekijät ovat suolan (natriumin) liiallinen saanti, ylipaino, runsas alkoholinkäyttö ja vähäinen fyysinen aktiivisuus (4,5,6,7,8). Suomessa verenpainetasot ovat merkittävästi 1803

2 alkuperäistutkimus taulukko 1. Tutkimusten otos ja terveystarkastukseen osallistuneet. Mukana tutkimusalueet: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Turku/Loimaa, Helsinki/ Vantaa ja Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu. Vuosi Miehet Otos Osallistuneet Otos Osallistuneet n % n % laskeneet 1970-luvulta (9). Hypertensiivisten henkilöiden osuus on myös pienentynyt ja hoitoa saavien osuus kasvanut (10). Vuosien välillä havaittiin kuitenkin verenpainetasojen laskun hidastuneen ja jopa pysähtyneen (9). Myöskään hypertensiivisten osuus ei tällä aikajaksolla juurikaan pienentynyt eikä hoitoa saavien osuus kasvanut (10). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on raportoida työikäisten suomalaisten miesten ja naisten verenpaineen ja sen hoidon muutoksia vuodesta 1982 vuoteen 2012 FINRISKI-tutkimusalueittain. Aineisto ja menetelmät Suomalaisten verenpainetasoja on seurattu 1970-luvun alkupuolelta väestötutkimuksessa, joka on jatkunut FINRISKI-tutkimuksena. Tutkimukset aloitettiin vuonna 1972 Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnista. Tämän jälkeen tutkimuksia on toteutettu viiden vuoden välein ja uusia alueita on otettu mukaan paremman maantieteellisen kattavuuden saavuttamiseksi. Vuodesta 1982 mukana on ollut Turun ja Loimaan seutu, vuodesta 1992 Helsingin ja Vantaan kaupungit ja vuodesta 1997 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (entinen Oulun lääni). Tässä artikkelissa kuvataan systolisen ja diastolisen verenpaineen tasoja sekä hypertension kuvo 1. Systolisen verenpaineen keskiarvo tutkimusalueittain vuotiailla miehillä ja naisilla. Miehet mmhg mmhg Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu ANOVA Vuosi < 0,001 Alue < 0,001 Vuosi*alue 0,035 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu ANOVA Vuosi < 0,001 Alue < 0,001 Vuosi*alue 0,001 Vuosimuutoksen ja alue-eron p-arvot tulevat mallista, jossa interaktiotermi ei ole mukana. 1804

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 WHO. Global Health Risks. Mortality and burden of disease attributable to selected major risks. WHO, healthinfo/global_burden_disease/ GlobalHealthRisks_report_full.pdf 2 Lewington S, Clarke R, Qizilbash N, Peto R, Collins R; Prospective Studies Collaboration. Age-specific relevance of usual blood pressure to vascular mortality: a metaanalysis of individual data for one million adults in 61 prospective studies. Lancet 2002;360: Tsevat J, Weinstein MC, Williams LW, Tosteson AN, Goldman L. Expected gains in life expectancy from various coronary heart disease risk factor modifications. Circulation 1991;83: Intersalt Cooperative Research Group. Intersalt: an international study of electrolyte excretion and blood pressure. Results for 24 hour urinary sodium and potassium excretion. BMJ 1988;297: Elliot P, Stamler J, Nichols R, Dyer AR, Stamler R, Kesteloot H, Marmot M for the Intersalt Cooperative Research Group. Intersalt revisited: further analyses of 24 hour sodium excretion and blood pressure within and across populations. BMJ 1996;312: Frisoli TM, Schmieder RE, Grodzicki T, Messerli FH. Beyond salt: lifestyle modifications and blood pressure. Eur Heart J 2011;32: Landsberg L, Aronne LJ, Beilin LJ, Burke V, Igel LI, Lloyd-Jones D, Sowers J. Obesity-related hypertension: Pathogenesis, cardiovascular risk, and treatment-a position paper of The Obesity Society and the American Society of Hypertension. Obesity 2012;EPub. 8 Marmot MG, Elliott P, Shipley MJ ym. Alcohol and blood pressure: the INTERSALT study. BMJ 1994;308: Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M ym. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2010;39: Kastarinen M, Antikainen R, Peltonen M ym. Prevalence, awareness and treatment of hypertension in Finland during J Hypertens 2009;27: Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus (päivitetty ). www. kaypahoito.fi 12 Männistö S, Laatikainen T, Vartiainen E. Suomalaisten lihavuus ennen ja nut. Tutkimuksesta tiiviisti 4, marraskuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. URN:ISBN: Alkoholijuomien kulutus Tilastoraportti 13/2012. Suomen virallinen tilasto, Terveys THL. web/fi/tilastot/aiheittain/paihteet_ja_riippuvuudet/alkoholi/ alkoholijuomien_kulutus. taulukko 2. Lääkehoidossa ja hoitotasapainossa olevien osuus vuotiaista tutkittavista. Osuudet on ikävakioitu ja aluepainotettu. Vuosi Korkeaverenpaineisten 1 osuus tutkimusväestöstä Hypertensiivisten 2 osuus tutkimusväestöstä Lääkehoidossa olevat koko tutkimusväestöstä lääkehoidossa olevat hypertensiivisistä 2 Hyvässä hoitotasapainossa 3 olevat lääkehoidetuista n % n % n % n % n % Miehet , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 1 Verenpaine yli 140 mmhg ja/tai 90 mmhg 2 Verenpaine yli 140 mmhg ja/tai 90 mmhg tai käyttää verenpainelääkitystä 3 Verenpaine alle 140 mmhg ja 85 mmhg Log-lineaarinen malli Miehet Korkeaverenpaineiset väestöstä Hypertensiivisten osuus väestöstä Lääkehoidossa olevat väestöstä Lääkehoidossa olevat hypertensiivisistä Hyvässä hoitotasapainossa olevat lääkehoidetuista p-arvo < 0,001 0,364 0,065 < 0,001 0,006 0,222 p-arvo 0,032 0,148 0,651 0,002 0,175 0,283 p-arvo < 0,001 0,001 0,084 0,006 0,358 0,452 p-arvo < 0,001 0,001 0,064 < 0,001 0,050 0,799 p-arvo < 0,001 0,006 0,169 < 0,001 0,085 0,645 esiintyvyyttä ja hoitoa Suomessa vuodesta Tutkimuksen otos on otettu väestörekisteristä tutkimusalueiden, sukupuolen ja kymmenvuotisikäryhmän mukaan ositettuna satunnaisotoksena. Vuodesta 1982 vuoteen 2002 kunkin alueen otokseen kuului 250 miestä ja naista kustakin vuotiaiden kymmenvuotisikäryhmästä (yhteensä tutkittavaa kultakin alueelta). Vuosina 2007 ja 2012 on tutkimuksissa ollut mukana myös vuotiaiden ikäryhmä ja otoskoko on ollut 200 miestä ja naista kussakin ositteessa. Tämän tutkimuksen analyysejä ei voitu toteuttaa ikäryhmittäin pienien otoskokojen vuoksi, joten analyysit on rajattu pidemmän aikajakson tutkimusvuosille yhtenäiseen ikäryhmään vuotiaat. Tutkimusten otokset ja osallistumisaktiivisuus on kuvattu taulukossa 1. Verenpaine on mitattu vähintään 5 minuutin levon jälkeen elohopeamanometrillä oikeasta käsivarresta tutkittavan istuessa. Vuosina verenpaine mitattiin kaksi kertaa ja vuodesta 2002 alkaen kolme kertaa. Mittausten välillä on pidetty ainakin minuutin tauko. Mittaajat osallistuivat ennen tutkimusta kahden viikon koulutukseen. Tutkimuksen aikana mittaushoitajat kiersivät eri tutkimusalueilla mittaajista johtuvien alue-erojen minimoimiseksi. Mittaushoitajien työtä auditoitiin ja verenpaineen mittaustuloksia seurattiin kenttätyön aikana. Näissä analyyseissä on käytetty ensimmäisen ja toisen verenpaineen mittauksen keskiarvoa. 1805

4 alkuperäistutkimus 14 Borodulin K, Jousilahti P. Liikunta vapaa-ajalla, työssä ja työmatkalla Tutkimuksesta tiiviisti 5, marraskuu Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Helsinki. URN:ISBN: Laatikainen T, Pietinen P, Valsta L, Sundvall J, Reinivuo H, Tuomilehto J. Sodium in the Finnish Diet: 20-year trends in urinary sodium excretion among adult population. Eur J Clin Nutr 2006;60: Safar M, Blacher J, Jankowski P. Arterial stiffness, pulse pressure, and cardiovascular disease Is it possible to break the vicious circle? Atherosclerosis 2011;218: Dawson-Hughes BF, Moore TJ, Dluhy RG, Hollenberg NK, Williams GH. Plasma angiotensin II concentration regulates vascular but not adrenal responsiveness to restriction of sodium intake in normal man. Clin Sci 1981;61: Kastarinen M, Antikainen R, Laatikainen T ym. Trends in hyperten sion care in eastern and south-western Finland during J Hypertens 2006;24: Tolonen H, Wolf H, Jakovljevic D, Kuulasmaa K and the European Health Risk Monitoring Project (Laatikainen T). Review of surveys for risk factors of major chronic diseases and comparability of the results. October www-publications from the EHRM Project Wolf-Maier K, Sooper RS, Benegas JR ym. Hypertension prevalence and blood pressure levels in 6 European countries, Canada, and the United States. JAMA 2003;289: Bulpitt CJ, Beckett NS, Peters R ym. Blood pressure control in the Hypertension in the Very Elderly Trial (HYVET). J Hum Hypertens 2012;26: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tiina Laatikainen, Antti Jula, Mika Kastarinen, Katja Borodulin, Kennet Harald, Markku Peltonen, Pekka Jousilahti: Ei sidonnaisuuksia. Veikko Salomaa: Luentopalkkio (Roche Diagnostics). Erkki Vartiainen: Luentopalkkio (Novo Nordisk Pharma). taulukko 3. Niiden osuus vuotiaista tutkituista, joilla verenpaine on yli 140 mmhg ja/tai 90 mmhg. Luvut on ikävakioitu. Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/ Kainuu Miehet n % n % n % n % n % Log-lineaarinen malli Miehet Alue * vuosi 0,071 0,231 < 0,001 0,017 Hypertensiivisiksi on määritelty ne, joiden systolinen verenpaine on Käypä hoito -suosituksen mukaisen määritelmän mukaan mittauksessa ollut 140 mmhg tai diastolinen 90 mmhg tai enemmän tai jotka ovat raportoineet säännöllisesti käyttävänsä verenpainelääkitystä. Hyvän hoitotasapainon rajana on käytetty Käypä hoito -suosituksen mukaisesti rajaa 140/85 mmhg. Systolisen ja diastolisen verenpaineen alueittaiset aikatrendit esitetään yhtenäiselle vuotiaiden ikäryhmälle. Alueittaiset keskiarvot on ikävakioitu. Kuvioissa esitetyt vuo sien 2007 ja 2012 tilastolliset vertailut, joissa alueet on yhdistetty, on lisäksi väestöpainotettu tutkimusalueiden väestöllä. Taulukossa 2 esitetyt osuudet vuotiaassa väestössä on ikävakioitu ja aluepainotettu. Taulukkojen 3 ja 4 osuuksia ei ole aluepainotettu, koska tutkimusalueet vaihtelevat eri vuosina. Taulukon 2 vuosimuutokset on testattu log-lineaarisella mallilla. Taulukoissa 3 ja 4 alueiden ja vuosien yhdysvaikutukset on testattu log-lineaarisella mallilla ajanjaksolle , jolloin kaikki viisi tutkimusaluetta ovat olleet mukana sekä viiden viime vuoden seurantajaksolle vuodesta 2007 vuoteen Tulokset Suomalaisen työikäisen väestön verenpainetaso on laskenut merkittävästi vuodesta Miesten systolinen verenpaine laski tilastollisesti merkitsevästi vuoteen 2002 saakka. Tämän jälkeen lasku pysähtyi vuosien 2002 ja 2007 välillä. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana systolinen verenpaine on jälleen laskenut tilastollisesti merkitsevästi (kuvio 1). Naisilla systolisen verenpaineen lasku pysähtyi vuosien 1997 ja 2002 välillä. Tämän jälkeen systolinen verenpaine on jälleen laskenut tilastollisesti merkitsevästi (kuvio 1). Vuodesta 2007 vuoteen 2012 verenpainetasot laskivat miehillä eniten Pohjois- Karjalassa ja Turun ja Loimaan alueella (alueiden ja vuosien välinen yhdysvaikutus p = 0,035). Vastaavasti naisilla systolinen verenpaine laski eniten Pohjois-Karjalassa, Turun ja Loimaan alueella sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa (alueiden ja vuosien välinen yhdysvaikutus p = 0,001). Systolisen verenpaineen lasku vuosien 2007 ja 2012 välillä on miehillä ja naisilla kaikissa ikäryhmissä samanlainen (ikäryhmän ja tutkimusvuoden yhdysvaikutus miehillä p = 0,335 ja naisilla p = 0,125). 1806

5 tieteessä Kahdella kolmasosalla lääkehoitoa käyttävistä on liian korkea verenpaine. taulukko 4. Niiden osuus vuotiaista tutkituista, joilla verenpaine on yli 140 mmhg ja/tai 90 mmhg tai joilla on verenpainelääkitys. Luvut on ikävakioitu. Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/ Kainuu n % n % n % n % n % Miehet Log-lineaarinen malli Miehet Alue * vuosi 0,016 0,238 0,003 0,008 Diastolinen verenpaine on sekä miehillä että naisilla laskenut merkitsevästi vuoteen 2002 saakka (kuvio 2). Vuosien 2002 ja 2007 välillä diastolinen verenpaine ei enää laskenut, ja viiden viime vuoden aikana havaitaan tilastollisesti merkitsevä nousu. Myös diastolisen verenpaineen nousussa nähtiin alueiden välillä eroja. Diastolisen verenpaineen nousu oli samanlainen kaikissa ikäryhmissä sekä miehillä että naisilla (ikäryhmän ja tutkimusvuoden yhdysvaikutus miehillä p = 0,058 ja naisilla p = 0,565). Kohonneiden verenpainearvojen esiintyvyys (systolinen ja/tai diastolinen verenpaine vähintään 140/90 mmhg) on laskenut huomattavasti 1980-luvulta. Kaikkien tutkimusalueiden yhteinen lasku vuodesta 1997 vuoteen 2012 oli 49 %:sta 41 %:iin ja naisilla 28 %:sta 21 %:iin (taulukko 2). Vuonna 2012 vähiten korkeaverenpaineisia oli Turun ja Loimaan sekä Helsingin ja Vantaan alueilla (taulukko 3). Hypertensiivisten (verenpaine vähintään 140/90 mmhg tai lääkitys) osuus miehistä on pienentynyt vuodesta Vuodesta 1997 vuoteen 2012 osuus pieneni 52 %:sta 47 %:iin (taulukko 2). Vuosien 2007 ja 2012 välillä hypertensiivisten osuus ei enää pienentynyt. Naisilla vastaava muutos vuodesta 1997 alkaen on ollut 30 %:sta 27 %:iin. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ei laskua enää havaita. Vuonna 2012 vähiten hypertensiivisiä oli Turun ja Loimaan alueella ja eniten Pohjois- Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa (taulukko 4). Verenpainelääkitystä käytti vuonna 2012 työikäisistä vuotiaista miehistä 10 % ja naisista 7 %. Lääkitystä käyttävien osuus sekä miehistä että naisista on kasvanut vuodesta 1997 (taulukko 2). Vuonna 1997 lääkehoidossa oli hypertensiivisistä miehistä 20 % ja naisista 27 %. Hoidossa olevien miesten osuus on kasvanut vuoteen 2012 mennessä 28 %:iin ja naisten 39 %:iin. Hoitotasapainossa lääkehoidossa olevista oli vuonna 1997 miehistä 11 % ja naisista 15 %. Vuonna 2012 vastaavat osuudet olivat miehistä 30 % ja naisista 36 %. Pohdinta Lääkehoidossa ja hyvässä hoitotasapainossa olevien osuus työikäisistä hypertensiivisistä on merkittävästi parantunut 1980-luvulta. Viime 1807

6 alkuperäistutkimus kuvio 2. Diastolisen verenpaineen keskiarvo tutkimusalueittain vuotiailla miehillä ja naisilla. Miehet mmhg 100 mmhg Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu ANOVA Vuosi < 0,001 Alue < 0,001 Vuosi*alue 0,021 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu ANOVA Vuosi < 0,001 Alue < 0,001 Vuosi*alue 0,002 Vuosimuutoksen ja alue-eron p-arvot tulevat mallista, jossa interaktiotermi ei ole mukana. vuosikymmenen aikana näissä osuuksissa ei havaita enää merkitsevää paranemista. Merkittävä osa hypertensiivisistä on edelleen ilman lääkehoitoa, ja kahdella kolmasosalla lääkehoitoa käyttävistä on liian korkea verenpaine. Tilanteen parantaminen edellyttää kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon tehostamista Käypä hoito -suositusten mukaisesti (11). Verenpainetasot ovat Suomessa merkittävästi laskeneet viime vuosikymmeninä, mutta nyt havaitaan laskun hidastumista ja pysähtymistä. Keskeisistä verenpaineen nousuun liittyvistä riskitekijöistä lihavuus on lisääntynyt vuoteen 2007 saakka, mutta sen jälkeen lihavuuden lisääntyminen on pysähtynyt (12). Kulutustilastojen mukaan alkoholinkäyttö ei ole Suomessa viime vuosina enää lisääntynyt (13). Työikäisten itse raportoima vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus kasvoi 1990-luvulle saakka, mutta on sen jälkeen tasaantunut ja naisilla jopa kääntynyt laskuun (14). Työmatkaliikunta ja työn fyysinen kuormittavuus on jatkuvasti vähentynyt. Suolan saanti on Suomessa vähentynyt merkittävästi 1980-luvulta, mutta on edelleen runsasta (15). Tuoreimman Finravinto-tutkimuksen mukaan on kuitenkin viitteitä siitä, että suolan saannin väheneminen olisi pysähtynyt. On mielenkiintoista, että systolinen verenpaine on viimeksi kuluneiden viiden vuoden tutkimusjaksolla edelleen hieman laskenut, mutta diastolisen verenpaineen lasku pysähtyi jo 2002 ja viimeisellä tutkimusjaksolla nähdään diastolisen verenpainetason nousua sekä miehillä että naisilla. Systolisen verenpaineen laskun hidas jatkuminen selittyy todennäköisimmin pitkään jatkuneen valtimoterveyden paranemisella. Ateroskleroosin vähenemisen myötä valtimoiden kovettuminen on vähentynyt, ja tällä on vaikutusta erityisesti systoliseen verenpaineeseen (16). Diastolisen verenpaineen laskun pysähtymistä väestötasolla voi osaltaan selittää se, ettei suolan saanti ole enää vähentynyt. Natrium lisää ääreisverenkierron vastusta ja näin ollen nostaa diastolista verenpainetta (17). Hypertension esiintyvyydessä on Suomessa pieniä alue-eroja. Hypertensiivisiä on Etelä- ja 1808

7 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Suomalaisten verenpaine on laskenut merkittävästi 1970-luvulta. Kansainvälisesti verenpainetasot ovat Suomessa kuitenkin edelleen melko korkealla tasolla. Lääkehoidossa olevien hypertensiivisten osuus ja hoitotasapaino on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta hoidossa olisi edelleen parantamisen varaa. Tämä tutkimus opetti Systolisen verenpaineen lasku on hidastunut ja diastolisen jopa kääntynyt nousuun. Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana ei hypertensiivisten osuus ole enää pienentynyt. Lääkehoidossa olevien osuudessa ei havaita kasvua viiden viime vuoden ajanjaksolla, ja hoitotasapainon parantuminen on hidastunut. Hyvässä hoitotasapainossa on vain noin kolmasosa lääkehoidetuista verenpainepotilaista. Lounais-Suomessa vähemmän kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pieniä alue-eroja havaitaan myös sekä systolisen että diastolisen verenpaineen tasoissa, mutta etenkään diastolisen verenpaineen alue-erot eivät ole olleet systemaattisia. Nämä erot selittyvät paljolti vastaavilla alueeroilla kohonneen verenpaineen taustalla olevissa keskeisissä elintapatekijöissä. Lihavuutta on vähemmän Etelä-Suomessa (12) ja suolan saannin havaittiin vuonna 2002 olevan pääkaupunkiseudulla vähäisempää kuin Itä-Suomessa (15). Osittain taustalla on myös alueellisia eroja väestön tietoisuudessa, hoitoon ohjautumisessa ja hoitokäytännöissä (10,18). Osallistumisaktiivisuus on FINRISKI-tutkimuksissa vähentynyt vuodesta 1982, mutta viime tutkimusvuosina osallistuminen on ollut hyvin samanlaista. Osallistumisaktiivisuuden vaikutus viimeksi kuluneina tutkimusvuosina havaittuihin muutoksiin on todennäköisesti hyvin vähäinen. Vaikka tutkimusotos on ositettu ikäryhmittäin, tässä tutkimuksessa tulokset on ikävakioitu, koska osallistuminen on ollut vanhimmissa ikäryhmissä vilkkaampaa. Koko tutkimusaineistoa koskevat tulokset on painotettu alueiden väestöillä, koska otos oli samansuuruinen kaikilla tutkimusalueilla. Alueiden väestöllä painotetut luvut edustavat paremmin tutkimusalueiden koko väestöä. Verenpaineen mittaaminen väestötutkimuksissa on haasteellista. FINRISKI-tutkimuksissa mittaushoitajat ovat saaneet kahden viikon koulutuksen mittausten toteuttamiseen, mittausmenetelmät on standardoitu ja mittausvälineet pyritty pitämään mahdollisimman samanlaisina eri tutkimusvuosina. Silti verenpaineen mittauksiin liittyy epävarmuutta, joka näkyy eri vuosien ja alueiden välisenä vaihteluna. Diastolisen verenpaineen mittaaminen on yleensä haasteellisempaa kuin systolisen. Sen takia ei voida varmuudella sulkea pois mahdollisuutta, että viiden viime vuoden aikana havaittu diastolisen paineen nousu johtuisi Korotkoffin äänien hieman erilaisesta tulkinnasta. Pidemmän aikavälin trendit ovat luotettavampia. Verenpainetasojen muutosten todellinen suunta varmistuu seuraavissa tutkimuksissa. Yksittäisten alueiden välisiin eroihin ja tutkimusvuosien ja alueiden välisiin yhdysvaikutuksiin lyhyillä ajanjaksoilla on myös syytä suhtautua varauksella. Väestötutkimuksissa suositellaan edelleen käytettäväksi elohopeamanometriä, koska automaattimittarien tasot vaihtelevat ja tästä eri tutkimusvuosien välille mahdollisesti syntyviä taso eroja ei tiedetä (19). Hypertension diagnosointi kliinisessä työssä perustuu useampiin verenpaineen mittauskertoihin ja päätös lääkehoidon aloituksesta sydänja verisuonisairauksien kokonaisriskin arvioon. Väestötutkimuksista saadut arviot hypertensiivisten osuuksista samoja raja-arvoja käyttäen ovat ainakin lieviä yliarvioita ja arviot hoitoa saavien osuuksista ja hoitotasapainosta aliarvioita todelliseen tilanteeseen verrattuna. Vaikka Suomessa on onnistuttu alentamaan koko väestön verenpainetasoa merkittävästi 1970-luvulta (9), suomalaisten verenpaine on edelleen kansainvälisesti varsin korkealla tasolla (20) ja tämä lisää väestön valtimotautiriskiä. Väestötason verenpaineen alentaminen edellyttää sekä verenpaineeseen vaikuttavien elintapojen muutosta että suuren riskin potilaiden tehokkaampaa hoitoa. Valtimotautiriskin vähentämiseksi kohonneen verenpaineen ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoito ovat avainasemassa. On kuitenkin muistettava, että kohonnut verenpaine lisää merkittävästi valtimotaudin riskiä myös vanhemmissa ikäryhmissä ja hoidon on osoitettu olevan hyödyksi jopa yli 80-vuotiaille (21). n English summary > in english Blood pressure levels and therapeutic balance in FINRISK study areas in

8 english summary Tiina Laatikainen Professor Institute of Public Health and Clinical Nutrition, University of Eastern Finland Department of Chronic Disease Prevention, National Institute of Health and Welfare Antti Jula Mika Kastarinen Veikko Salomaa Katja Borodulin Kennet Harald Markku Peltonen Pekka Jousilahti Erkki Vartiainen Blood pressure levels and therapeutic balance in FINRISK study areas in Background High blood pressure is one of the most important risk factors for cardiovascular disease. In Finland, blood pressure on the population level has been assessed in the National FINRISK Studies since Methods In Finland, population risk factor surveys have been carried out since Surveys were first organized in North Karelia and Northern Savo, but new survey areas were included later to improve the regional representativeness of the surveys. This paper reports the changes in blood pressure levels, proportion of hypertensive persons in the population and treatment levels between 1982 and During this period the target age group of the surveys was the same, namely the yearold population. In the latest survey in 2012, the sample size of year-olds was The rate of participation in the health examination was 56%. Blood pressure was measured in a sitting position by trained study nurses after at least 5 minutes of rest. Mercury sphygmomanometers were used in measurements. The mean of two measurements was used as blood pressure level. Those who had systolic blood pressures of 140 mmhg or higher, diastolic blood pressures of 90 mmhg or higher or reported regular use of antihypertensive medication were regarded as hypertensives. Results Blood pressure levels in Finland decreased remarkably among both men and women up to the beginning of the 21st century. Since then the decrease has slowly levelled off. During the last five years the mean systolic blood pressure still decreased slightly, but the diastolic blood pressure level actually increased. Among men, 48% were hypertensive in The respective proportion among women was 27%. The proportion of hypertensive persons has declined since 1982, but during the last five years no decline was observed. Treatment and control levels have improved remarkably since In 2012, blood pressure levels at the treatment goal were observed among 30% of hypertensive men and 36% of hypertensive women. Conclusions The decline in blood pressure levels has slowed down or even levelled off. There has been no further decrease in the proportion of hypertensives among the working age population either. On the population level more emphasis needs to be put on decreasing salt and alcohol intake and obesity as well as increasing the level of physical activity. The percentages of hypertensive persons on drug treatment and with optimal treatment levels have increased. However, part of the population with hypertension is still untreated, and among treated hypertensives two out of three still have higher blood pressure levels than recommended. 1809a