MAAHANMUUTTAJAN OSAAMISEN TUNNISTAMIEN NÄKÖKULMIA OPETTAJAN TYÖHÖN

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJAN OSAAMISEN TUNNISTAMIEN NÄKÖKULMIA OPETTAJAN TYÖHÖN YRITYSTÄ URALLE HANKE Maija-Leena Pusa MaiAPU

2 cc. Maija-Leena Pusa 2016 OSAAMINEN KÄYTTÖÖN

3 YMMÄRTÄÄKÖ OHJATTAVASI MITÄ SANA OSAAMINEN TARKOITTAA? ONKO SINULLA JA OHJATTAVALLASI SAMA KÄSITYS SANASTA OSAAMINEN?

4 OPPIMIS- JA OPISKELUKULTTUURIIN LIITTYVÄT EROT INDIVIDUALISTISEN VS. KOLLEKTIIVISEN KULTTUURIN VAIKUTUKSET AUKTORITEETTIIN VS. DEMOKRAATTISEEN TOIMINTATAPAAN PERUSTUVAN KULTTUURIN VAIKUTUKSET OPPIMISKÄSITYKSIIN, OPPIMISVALMIUKSIIN, OPPIMISTAPOIHIN, KÄSITYKSIIN OSAAMISESTA ODOTUKSIIN JA KÄSITYKSIIN OPETTAJAN JA OPISKELIJAN ROOLISTA, TYÖNTEKIJÄN JA ESIMIEHEN ROOLISTA VUOROVAIKUTUSTILANTEISIIN YLEISESTI 4

5 cc. Maija-Leena Pusa 2016 MISSÄ ASIAT TEHDÄÄN OIKEALLA TAVALLA?

6 MAAHANMUUTTAJA ERILAISENA OPPIJANA? Käsitykset oppimisesta, oppijan ja opettajan rooleista Käsitykset työstä, työelämän vaatimuksista ja ammattitaidosta Elämäntilanne, esim. pakolaisuus ja traumat, sopeutumisen vaiheet Perintötekijät Muut kehitystekijät Ikä Aiempi opiskelutausta ja oppimiskokemukset Omaksutut opiskelutaidot / harjaantuneisuus Eril. oppimistyylit, hahmotustavat ja tavat prosessoida tietoa

7 Oppimiskäsitysten kohtaaminen? Oppiminen on dynaamista Itseohjautuvia Oppija aktiivinen Sitoutuneita Kiinnostuneita Riippuvaisia Oppiminen on muistamista ja mieleen palauttamista Oppija passiivinen Delegoija Valmentaja, konsultti Rohkaisija, kannustaja Autoritaarinen 7

8 EUROPEAN QUALIFICATIONS FRAMEWORK Määritelmiä Tiedot tarkoittavat informaation omaksumisen ja ymmärtävän oppimisen kautta saavutettuja oppimistuloksia. Tiedot koostuvat koulutus- tai ammattialaan liittyvistä tosiasioista, periaatteista, teorioista ja toimintamalleista. EQF:ssä tiedot voivat olla teoreettisia tai tosiasioihin perustuvia. Taidot tarkoittavat kykyä soveltaa tietoa ja käyttää hankittua osaamista tehtävien suorittamiseen tai ongelmien ratkaisuun. EQF:ssä taidot voivat olla kognitiivisia (loogisen, intuitiivisen tai luovan ajattelun käyttö) tai käytäntöön liittyviä (kätevyys ja menetelmien, materiaalien, työkalujen ja välineiden käyttö). Kompetensseilla tarkoitetaan todennettua kykyä käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työtai opiskelutilanteissa sekä ammatillisessa ja/tai henkilökohtaisessa kehittymisessä. EQF:ssä osaamista kuvataan kykynä vastuulliseen ja itsenäiseen toimintaan.

9 KÄSITTEISTÖÄ OPM:N TYÖRYHMÄMUISTO 2007:4 FORMAALI OPPIMINEN: TAPAHTUU TAVALLISESTI OPPILAITOKSISSA, ON JÄRJESTELMÄLLISTÄ OPPIMISTAVOITTEIDEN, KÄYTETYN AJAN JA TUEN OSALTA, OPISKELIJA SAA TODISTUKSEN, ON OPPIMISEN NÄKÖKULMASTA TARKOITUKSELLISTA EPÄVIRALLINEN OPPIMINEN: ON JÄRJESTELMÄLLISTÄ OPPIMISTAVOITTEIDEN, KÄYTETYN AJAN JA TUEN OSALTA; OPPIMISEN NÄKÖKULMASTA TARKOITUKSELLISTA. ESIM. VAPAA SIVISTYSTYÖ, TYÖPAIKKAKOULUTUS. ARKIOPPIMINEN: OPPIMINEN PÄIVITTÄISISSÄ TYÖHÖN, PERHEESEEN TAI VAPAA-AIKAAN LIITTYVISSÄ TOIMISSA; EI OLE JÄRJESTELMÄLLISTÄ OPPIMISTAVOITTEIDEN, KÄYTETYN AJAN TAI TUEN OSALTA, EI TODISTUSTA

10 OSAAMISEN TUNNISTAMISEN NÄKÖKULMA? 1. KANSANTALOUDEN NÄKÖKULMA 2. TYÖELÄMÄSSÄ VAADITTAVA OSAAMINEN 3. KOULUTUSJÄRJESTELMÄN SISÄLLÄ VAADITTAVA OSAAMINEN 4. VOIMAANTUMISEN ELI MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN OPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN NÄKÖKULMA

11

12

13

14 GLOBAALIT TYÖMARKKINAT SYNTYNEET JA ULOTTUVAT SUOMEEN Globaalitalouden ehdoin toimivat työmarkkinasaarekkeet lisääntyvät suomenkin työmarkkinoilla Työura jakaantuu yhä useammissa ammateissa eri maihin Osaaminen on globaaleilla työmarkkinoilla standardoitua, jonka vuoksi osaajat liikkuvat yli kansallisten rajojen Osaajista myös kilpaillaan yli kansallisten rajojen Globaalitalouden osaajat tuovat organisaatioihin innovatiivisuutta, joka on kaupunkiseutujen ja suomen taloudellisen kilpailukyvyn edellytys

15 KIELITAITO Kielitaidon merkitys on suomessa ja muissakin pohjoismaissa hyvin korostunut Kielitaidolla ei vain välitöntä merkitystä vaan myös välillinen suomalaisuuteen sitoutumisen symbolina Kielitaitovaatimuksetkin joustavat työvoiman tarjonnan mukaisesti Kielitaitovaatimukset riippuvat tehtävistä Ensimmäinen sukupolvi voidaan aina torjua työmarkkinoilla vetoamalla kielitaitopuutteisiin

16 SOSIAALISEN PÄÄOMAN KOHTAAMATTOMUUS SUURIN ONGELMA Sosiaalinen pääoma pitää sisällään verkostot, luottamuksen ja jaetut normit Rekrytointi perustuu suurimmaksi osaksi verkostoihin sulkee ulos ne, jotka eivät ole oikeanlaisissa verkostoissa Luottamus keskeisin edellytys rekrytoitumiseen Luottamusvaje syntyy, mikäli portinvartijat eivät arvioi kielitaitoa, koulutusta, ammattitaitoa ja habitusta oikeanlaisiksi Maahanmuuttajilla siis suomalaisuusvaje Sopivuuden korostuminen rekrytointikriteereissä muodollisen pätevyyden kustannuksella, eli hyvien tyyppien etsintä nostaa työmarkkinakynnystä kaikkien ryhmien kohdalla Tarvitaan takuumiehiä, ts. Henkilöitä, jotka ovat ylittäneet luottamuskynnyksen, ja ovat valmiita laittamaan oman uskottavuutensa peliin työnhakijan hyväksi (Vrt. Annika Forsander etc.)

17

18

19 OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ON VÄLINE JONKA AVULLA VOIDAAN LAAJENTAA KAIKKIEN, MYÖS ERI KULTTUUREISTA TULEVIEN OPISKELIJOIDEN PÄÄSYMAHDOLLISUUKSIA JA OSALLISTUMISTA PERINTEISEN KOULUOPETUKSEN SIJAAN JA RINNALLA. OPINNOLLISTAMISEN MAHDOLLISUUDET!

20 OPETTAJA OSAA TUNNISTAA JA TUNNUSTAA ULKOMAILLA AIEMMIN HANKITTUA OSAAMISTA Osaamisen tunnistamista voidaan tarkastella sekä oppijan että suomalaisen koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Oppijan oikeus, mutta oppija selvittää (vrt. Riittävä kielitaito) aiemmin hankkimaansa osaamista. Hänen pitää pystyä!! kuvaamaan ja näyttämään osaamisensa. Miten se tapahtuu käytännössä?

21 SITEN, ETTÄ HÄN HUOMIOI PAIKALLISET OSAAMISTARPEET SEKÄ LÖYTÄÄ KULTTUURIEN KESKEN OSAAMISEN VAIHDANTAA TUKEVAN VUOROVAIKUTUSILMASTON. Eri intressiryhmillä erilaiset näkemykset ja painotukset Taloudellisuus, kilpailukyky, elinikäinen oppiminen (julkinen valta) Ura- ja opiskelumahdollisuudet (yksilö) Tuottavuus ja tehokkuus, työkokemukseen perustuva oppiminen, työllistettävyys (työelämä) OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN pedagogista kehittämistä

22 SEKÄ LÖYTÄÄ KULTTUURIEN KESKEN OSAAMISEN VAIHDANTAA TUKEVAN VUOROVAIKUTUSILMASTON. Kokemuksen merkitystä ei ymmärretä eikä osata arvioida. Tietoa ei voi erottaa sen sosiaalisista merkityksistä. Tieto on paikallista, suhteellista, intresseihin sidottua ja aina sosiaalisiin ja historiallisiin merkityksiin sidottua. Myös kognitiivisiin rakenteisiin ulottuva (skeemat, aivotutkimus /Jaana Holvikivi). Monikulttuuristen opetusryhmien oppimisprosessien arviointi ja tukeminen? Vrt. Vygotskyn lähikehityksen vyöhyke Kansainvälisen/ ulkomaisen kokemustiedon merkitys eri aloilla? (Benchmarkkaus)

23 VANHA KUNNON VYGOTSKY JA MAAHANMUUTTAJAT Koulutuskeskus Salpaus/ Monikulttuuripalvelut 2014/UN

24 OHJAUS=> OSAAMISEN TUNNISTAMINEN =>ARVIOINTI => OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN = VALIDOINTI SOSIAA- LINEN TUNNUS- TAMINEN URAA EDISTÄVÄ TUNNUS- TAMINEN TUTKIN- TOON JOHTAVA TUNNUS- TAMINEN Erityisesti kolmannen sektorin toimijat Työelämä yhteistyössä oppilaitosten kanssa Oppilaitokset yhdessä työelämän kanssa YKSILÖLLÄ PITÄISI OLLA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ VALIDOINNIN TULOKSET HYVÄKSEEN PARHAALLA KATSOMALLAAN TAVALLA (TYÖ, OPISKELU YMS.)

25 YKSILÖTASO VOIMAANTUMINEN(EMPOWERMENT) Voimaantuminen kuvaa ohjausta, jossa ohjattavaa autetaan löytämään Omat voimavaransa ja toimimaan omien päämäärien saavuttamiseksi Aktivoituminen = Tunnistetaan ja tunnustetaan yksilön osaamista laaja-alaisesti Edellyttää opiskelijalta Käsitystä siitä, mitä kaikkea osaaminen voi olla Osaamisen kertomista suomen kielellä Käsitystä siitä, mitä suomessa vaaditaan Käsitystä siitä, miten voi käyttää omaa aiemmin hankittua osaamista suomalaisessa toimintaympäristössä

26 MAAHANMUUTTAJAN AMMATILLISEN OSAAMISEN KULMAKIVET Eri ammateissa lähtötasovaatimukset vaihtelevat Suomen kielen taito Hankittu ammatillinen perusosaaminen Miten lähtömaassa hankittu osaaminen tunnistetaan ja arvioidaan? Sosiaalinen ja kulttuuriosaaminen Kehittyy vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa, työyhteisön merkitys suuri

27 Maahanmuuttajan osaamisen yhteensovittaminen

28 MINKÄLAISTA OSAAMISTA ARVIOIDAAN? Suomalaiseen työympäristöön liittyvää ammatillista osaamista Ydinosaamista voidaan tietyillä ammattialoilla arvioida melko nopeastikin maahantulon jälkeen-> arviointi käytännön näytöillä, kulttuurisidonnaista osaamista voidaan arvioida vasta riittävien kielellisten ja kulttuuristen taitojen kehityttyä vai voidaanko? Kuka arvioi, mikä on kulttuurisidonnaista osaamista?

29 MITÄ EI ARVIOIDA Hiljainen osaaminen Henkilö osaa asian, mutta ei pysty kuvailemaan osaamistaan kielellisesti Henkilö ei tiedosta osaamistaan

30 MITÄ EI ARVIOIDA, JOTA PITÄISI ARVIOIDA? Ydinosaamista pitäisi arvioida luotettavilla menetelmillä (mahd. varhain käytettävissa oleva osaaminen) Aiemmin toisessa maassa hankittu koulutus ja työkokemus tulisi huomioida Nonformaali ja informaali osaaminen jää usein huomiotta (vaikka se tunnistettaisiin, sitä ei tunnusteta)

31 MITKÄ OVAT NIIDEN KATVEALUEET? Tottumattomuus itsearviointiin Kulttuurista riippuen joko ali- tai yliarviointia Ei tiedosteta mitä osaamista ja aiempaa tekemistä tulisi kuvailla (mihin osaamista tulisi verrata) Oppimiskäsitykset erilaisia/hiljaisen tiedon tunnistaminen Esim. Oletetaan, että arvioidaan ulkoa opittua Käsitys osaamisesta voi olla erilainen -> joissakin kulttuureissa todistusten hankkiminen laittominkin keinoin on tärkeämpää kuin pätevyyden saavuttaminen Saavutetun osaamisen näyttö erilaisessa toimintaympäristössä usein vaikeaa

32 ONKO KÄYTÖSSÄ VANHENTUNEITA TAI TARKOITUKSEENSA SOPIMATTOMIA ARVIOINTIVÄLINEITÄ? Erilaiset kulttuurisidonnaiset, esim. psykologiset testit (jos ei maahanmuuttajille tarkoitettuja, erikseen suunniteltuja testejä) Kieli- ja kulttuurisidonnaisuus Erilaiset suomalaiseen ammattiterminologiaan perustuvat kielellisesti ja kulttuurillisesti vaikeat testausmenetelmät

33 OSAAMISEN TUNNISTAJAN TAIDOT Kyky tulkita erilaisia toimintatapoja sekä yksilön että kulttuurin näkökulmasta Eri ammattialojen osaamisvaatimusten tunteminen (ohjaavassa ja valmistavassa/valmentavassa koulutuksessa toimivat) Kyky selkokielistää suomalaisen kulttuurin järjestelmiä Osaamisen tunnistamisen menetelmien hallinta (narraatio, portfoliotyöskentely, uuden teknologian suomat mahdollisuudet, esim. VR eli virtuaalitodellisuus jne.) Ja niiden soveltaminen erilaisille kohderyhmille

34 OSAAMISEN TUNNISTAJAT Henkilön, joka pyrkii tunnistamaan toisen osaamista, tulisi ensin tunnistaa miten hän itse määrittelee osaamista. Hänen tulee myös tiedostaa, että hakija voi tietoisesti valita mitä hän kertoo. Se, joka pyrkii tunnistamaan osaamista, muodostaa käsityksen hakijan kertomuksen skeemoista. Kiinnostus tulee olla persoonassa ja siksi on tärkeä, että tunnistajan ja tunnistettavan välille syntyy aito kohtaaminen. (Nanna Wilhelmsson)

35 MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN OSAAMISEN TUNNISTAJIEN TULISI KEHITTÄÄ MM. SEURAAVIA TAITOJA Kyky tunnistaa omia osaamiskäsityksiä Ymmärrys osaamiskäsitteen erilaisista tulkinnoista eri kulttuureissa Kulttuurisensitiivisen valintamenettelyn pääperiaatteiden hallinta Dialogin käyttäminen monikulttuurisessa ohjauksessa Ymmärrys kielitaidon vaikutuksesta erilaisissa ohjausja valintatilanteissa (kielitietoinen opetus ja ohjaus)

36 Huomionarvoisia asioita (Anni Karttunen ) Validointi on lääke moneen, muttei kaikkeen => Pitää käyttää eri konteksteissa eri tavoin ja validoinnin tavoitteet on hyvä olla selvillä! Kaikilla yksilöillä on osaamista, mutta mikäli ei olekaan relevanttia suomalaiseen työkulttuuriin soveltuvaa osaamista ei ole järkevää aloittaa validointiprosessia työelämän tai tutkintojen kannalta. (Vrt. kolmannen sektorin sosiaalinen validointi!) Validointi hyvä asia oikein käytettynä (vrt. punaviini). => Lasi on aina puoliksi täynnä ja kaikilla on jotain osaamista. Standardien määrittelystä ja kontekstista riippuu miten osaamista voidaan tehdä näkyväksi yksilöä, työelämää ja yhteiskuntaa eniten hyödyttävällä tavalla

37 PITÄÄKÖ MAAHANMUUTTAJIEN OPETTAJAN HALLITA NÄMÄ KAIKKI TAIDOT? Myös opettajan oppiminen on prosessi kaikkea ei tarvitse tietää eikä osata heti Voi kulkea omaa polkuaan ja vaikkapa tuunata osaamisensa juuri itselleen sekä omaan tilanteeseensa ja työn vaatimuksiin sopivaksi Työyhteisössä mietittävä, mitä taitoja tulisi olla kaikilla ja mikä on erityisosaamista, johon vain osa opettajista keskittyy Koulutuskeskus Salpaus/ Monikulttuuripalvelut 2014/UN

38 RYHMÄTYÖT OSALLISTUJAT JAETAAN YHTÄ SUURIIN RYHMIIN JOKAINEN RYHMÄ SIIRTYY YHTEEN PÖYTÄÄN JA MUODOSTAA OMAN PÖYTÄSEURUEENSA. KULLEKIN PÖYDÄLLE VALITAAN PUHEENJOHTAJA/KIRJURI, JOKA KIRJAA TUOTOKSET JOKO FLÄPILLE TAI BLOGIIN.

39 RYHMÄTEHTÄVÄ MAAHANMUUTTAJAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN - TILANTEET KIRJOITA IDEAT KUHUNKIN VAIHEESEEN SOPIVISTA MENETELMISTÄ JA OHJAUS/TUKIPALVELUISTA LIITTYEN OSAAMISEN (KIELITAIDON) TUNNISTAMISEEN 1. AMMATILLISIIN/KORKEAKOULUOPINTOIHIN HAKEUTUMINEN 2. HENKILÖKOHTAISTAMINEN/HOKS-VAIHE AMK-HOPS 3. NÄYTÖT/AMK-OPINTOJEN PÄÄTTÖVAIHE 4. TYÖELÄMÄN REKRYTOINTITILANTEET (MYÖS HARJOITTELUT, KOULUTUSSOPIMUS/OPPISOPIMUS, TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN)

40 AMMATILLISEN KIELITAIDON KEHITTÄMINEN: TEKEMISEN SANALLISTAMINEN MIKSI TEEN? ASIAKAS, POTILAS.. PALVELUT, TUOTTEET KENEN KANSSA TEEN? Palveluprosessin/ Tuotantoprosessin/ Työprosessin kuvaus MISSÄ TEEN? TYÖTEHTÄVÄT MISTÄ TEEN? TYÖMATERIAALIT, RAAKA-AINEET TYÖVÄLINEET

41 LINKKEJÄ JA VINKKEJÄ Nettisivut osaamisenpaikka.fi