49 % 38 % 38 % 39 % 1 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista

Transkriptio

1 Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri Asiakasryhmät: TILAUS Tuottajan viesti tilaajalle: 2013 alkup. TP 2014 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas Vastaanotto / asiakas Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen 49 % 38 % 38 % 39 % 1 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 asiakastyytyväisyys (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas Vastaanotto / asiakas Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Laboratoriotutki mukset Vastaanotto / tutkimus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Röntgentutkimukset Vastaanotto / tutkimus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Sairaankuljetukset Vastaanotto / kuljetus Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Kulut yhteensä Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen asukas Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Terveysasemilla asiakasmäärä jää alle tavoitteen johtuen lääkäriresurssi vajeesta. Lääkärivakanssien täyttöaste vuoden lopussa oli 79 %. Enossa lääkäritilanne on ollut tiukka, joten Uimaharjun lääkärin vastaanotto on pidetty kiinni vuoden loppuun asti. Yksi lääkäri on saatu tekemään Uimaharjuun yhden työpäivän viikossa vuoden 2015 ajalle. Rantakylästä ja Siilaiselta on lääkäriapua annettu Enoon. Myös Siilaisen terveysasemalla kesän jälkeen ovat lääkäriresurssit olleet liian vähäiset kysyntään nähden. Terveysasemilla on kiireettömistä lääkärinajoista ollut puutetta. Valinnanvapauden perusteella yhteistoiminta-alueen ulkopuolelta siirtyi Joensuun alueen terveyspalveluihin 121 henkilöä, eniten Siilaisen terveysasemalle. Siilaisen terveysasemalla aloitettiin joulukuussa kahdesti viikossa lääkäreiden iltavastaanottotoiminta. lltavastaanotolla hoidettiin 48 asiakasta. Helmikuun 2015 alkuun mennessä oli hoidettu 120 asiakasta. Tiukka lääkäriresurssi on heijastunut laboratoriotutkimusmäärään. Puhelinpalvelussa on aamuisin ollut ruuhkaa ja ajoittain puheluissa on ollut teknisiä häiriöitä. Marraskuun lopulla otettiin uusi puhelinjärjestelmä käyttöön, jolloin runsaan viikon aikana puhelut eivät

2 toimineet normaalisti. Tästä syystä PTTK:n ja Elisan kanssa on pidetty yhteistyökokouksia ja sovittu kehittämistoimenpiteistä tekniikan osalta sekä alkuvuodesta 2015 suunniteltu useita erilaisia kehittämistoimenpiteitä, jotka toteutuvat maaliskuusta 2015 alkaen. Joensuun terveysasemilta tehtiin erikoissairaanhoitoon lähetteitä kpl ja erikoispoliklinikalta 243 kpl, yhteensä kpl. Kuntasetin mukaan vuonna 2014 ajanvarauslähetteitä erikoissairaanhoitoon oli kpl, päivystyslähetteitä kpl, päivystykseen ilman lähetettä tulleet kpl, yhteensä , joten lähetteiden määrästäkin suuri osa tulee muualta kuin terveyskeskuksesta. Vuoteen 2013 verrattuna erikoissairaanhoitoon tulleiden potilaiden määrä oli lisääntynyt potilaalla, 7 %. Lääkäriresurssivajeesta johtuen käyntimaksutulot ovat jääneet alle talousarvion. Avohoidossa kotikunta- ja täyskustannusvakuutuskorvauksia on kertynyt hyvin. Terveysasemat ovat pysyneet talousarviossa ja kulujen alitusta on tullut mm. säästyneistä lääkäripalkkakustannuksista sekä mm. lääke- ja laboratorio- ja röntgenkustannuksista. Avohoidossa nettokustannusten ylittyminen johtui hoitotarvikkeiden ilmaisjakelukustannuksista. Avohoitopainotteisuus lisää asiakkaiden hoitotarvikeilmaisjakelun hankintatarvetta. Vuoden 2015 määräraha hoitotarvikeilmaisjakelussa on n pienempi kuin tp Uhkana on, ettei määräraha riitä, koska kotona asuvia monisairaita hoidetaan edelleen avopainotteisesti, mikä on kokonaiskustannusten hallinnan ja yksilön kannalta huomattavan järkevää. Niinivaaran terveysaseman siirtymistä kaupungille valmisteltiin loppuvuonna, mikä on lisännyt kustannuksia mm. instrumentti- ja tutkimuslaitteiston sekä lääkeja hoitotarvikekustannusten osalta. Avoterveydenhuollon ostokustannuksiin vaikuttavat merkittävästi asukkaiden valinnanvapaus ja kiireellinen hoito sekä maksusitoumukset, joihin määrärahavarausta on vaikea arvioida. Maksusitoumuksella tehtävien mammografioiden määrä on ollut nousussa, v.2014 maksusitoumuksia oli 140 kpl. Kokonaisuutena vastaanottopalvelut alittivat talousarvion eurolla (98 %), koska ulkokuntien korvauksia kertyi huomattavasti yli arvioidun. Ulkokuntalaisia kävi 276 enemmän kuin oli tavoitteena (1450). Vastaanottopalvelujen säästövelvoite euroa toteutui. Avohoidon vuoden 2014 tilinpäätöksen nettomenot ovat 0,6 milj. euroa pienemmät kuin vuonna Tilanne vuosien välillä ei ole täysin vertailukelpoinen, sillä yhteispäivystykseen siirryttiin 4/2013 ja vuoden 2013 toteumassa on mukana 3 kuukauden kustannukset omasta päivystyksestä. Nettomenoihin tämä vaikuttaa 0,55 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioon kustannuspainetta tuo yhden lääkärin määrärahan vähennys sekä hoitotarvikeilmaisjakelu ja avoterveydenhuollon ostot, jotka ovat reilu euroa pienemmät kuin v toteuma. Terveysneuvonnassa asiakastavoite jäi alle tavoitteen 747 asiakkaalla. Ulkokuntalaisten neuvolakäyttö vähentyi tavoitteesta (320) 218 asiakkaalla, toteuma 102 ulkokuntalaista asiakasta. Laajoissa terveystarkastuksissa vanhempien hoidon tarvetta on myös vaikea arvioida etukäteen. Kouluterveydenhuollossa HPV rokotukset luokan oppilaille työllistivät terveydenhoitajia. Sähköistä hyvinvointikarttaa pilotoitiin yhdessä peruskoulussa 8. luokan oppilailla. Kokeilusta saatiin positiivista kokemusta, koska terveydenhoitajat ja lääkärit pystyivät työsuunnittelussa paremmin huomioimaan oppilaiden huolen aiheita, joihin keskittyä tarkastuksissa. Tästä syystä nuorten hyvinvointikartan käyttö laajennetaan kaikille peruskoulun 8. luokkalaisille vuoden 2015 aikana. Neuvolan hyvinvointikartan kehittäminen käynnistyi vuoden lopulla 4- vuotiaan lapsen laajaan terveystarkastukseen liitettynä. Asetuksen mukaiset lääkärintarkastukset eivät kouluvuoden aikana tule toteutumaan lukioissa ja ammattioppilaitoksissa sekä peruskouluissa 1. luokalla, koska lääkäriresurssi on riittämätöntä. Terveydenhoitajien tarkastukset toteutuvat. Terveydenhoitajilla oli asiakkaita keskimäärin 429/th ja käyntejä 1.144/th. Puhelintunnit ovat edelleen voimassa. Terveydenhoitajamäärä oli yhteensä 49,75. Laskennassa ei ole huomioitu poissaoloja. Terveysneuvonta-asiakkaiden määrä on kasvanut 544 asiakkaalla, joten palvelutarve on noussut. Yhden terveydenhoitajan lisäys neuvolaan toteutui vuonna Terveysneuvonnassa v määrärahan ylitys johtui ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mammografia seulontojen ostopalvelukustannuksista. Terveysneuvonnan vuoden 2015 talousarvio on euroa isompi kuin vuoden 2014 toteuma, joten määrärahalla voidaan kattaa ennalta ehkäisevän terveydenhuollon ostopalvelukustannuksia.

3 Palvelu: Suun terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri Asiakasryhmät: Suun terveydenhuolto Tuottajan viesti tilaajalle: 2013 alkup. TP 2014 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 23 % 22 % 22 % 29 % 6 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 64 % 68 % 68 % 68 % 1 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 62 % 60 % 60 % 65 % 5 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä Suun terveydenhuolto Tuotot Suun terveydenhuolto Netto / asiakas Suun terveydenhuolto Netto / asukas Suun terveydenhuolto Netto Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Asiakasmäärä vuonna 2014 ylittyi vuoden 2013 tasosta lähes asiakkaalla. Suun terveydenhuollon palveluita käytti hieman vajaa 30 % Joensuun aikuisväestöstä. Alle 18 -vuotiaista, jotka ovat kutsujärjestelmän piirissä, 68 % käytti palveluita. Hoitoon pääsyä lain edellyttämissä aikarajoissa ei onnistuttu kaikkina aikoina turvaamaan. Kiireettömään hoitoon hakeutuvien aikuispotilaiden määrä pysyi koko vuoden ajan suurena parhaimmillaan n. 400 uutta asiakasta / kuukausi. Tätä ruuhkautumista varten suun terveydenhuollossa jouduttiin ottamaan käyttöön jonomenettely. Suun terveydenhuoltoon otettiin uusi potilastietojärjestelmä käyttöön koko yhteistoiminta-alueelle. Jonotilanne vuoden 2014 lopussa on huolestuttava. Jonossa oli n asiakasta, joista n. puolet on jonottanut yli kuusi kuukautta. Jonosta kutsutaan tällä hetkellä n. vuosi sitten jonoon ilmoittautuneita asiakkaita. Koko vuoden 2014 ajan hammaslääkärin virkoja on ollut täyttämättä neljä. Lisäksi useat nuorten vakituisten hammaslääkäreiden perhevapaat ovat vähentäneet hammaslääkäriresurssia loppuvuodesta 2014 noin kolmen hammaslääkärin verran. Päinvastoin kuin hoitohenkilöstön osalta useista yrityksistä huolimatta hammaslääkäreiden rekrytoinnissa virkasuhteeseen ei ole onnistuttu. Tilannetta on paikattu ostopalveluin. Palveluita on ostettu kahdelta vuokratyövoimaa tuottavalta yritykseltä yhden hammaslääkärin vuosityöpanoksen verran. Työnjakoa on kehitetty ryhtymällä toimintatapaan, jossa yksinkertaisia paikkaustoimenpiteitä esim. paikan lohkeamia hammaslääkäri hoitaa kolmessa hoitohuoneessa samanaikaisesti. Apunaan hänellä on itse kouluttamansa hammashoitajat ja suuhygienistit, jotka tekevät varsinaisen paikkauksen. Hammaslääkäri tekee tarvittavat porapreparoinnit ja asentaa hampaaseen paikkausta varten matriisin. Tämä toimintamalli on käynnistynyt hyvin Hammaslahden yksikössä. Ongelmana on ollut se, että tällaista hoitohenkilökunnan lisäkoulutusta ei järjestetä missään, vaan asiaan innostuneen hammaslääkärin on itse tämä koulutus toteutettava ennen täysipainoisen toiminnan aloittamista. Koulutusvaihe on nyt saatu päätökseen myös Niinivaaran toimipisteessä. Hammaslääkärin käyttämä tuoliaika näin toimien on yhden potilaan osalta parhaimmillaan ollut vain kymmenen minuuttia. Käyttötalousmenojen nettomenot alittuivat budjetoidusta. Tämä siitäkin huolimatta, että käyttötalousmenoja käytettiin loppuvuonna 2014 lisäinstrumenttien hankintaan. Tämä oli ennakoiva hankinta vuoden 2015 tarpeisiin Siilaisen terveysaseman välinehuollon remontin aikaista toimintaa ajatellen. Välinehuolto siirtyy väistötiloihin, jolloin instrumenttien huoltokierto pitenee jopa kaksinkertaistuu. Näin huomattava talousarvion alitus selittyy pitkälti hammaslääkärivajeella ja palkkavarojen säästymisellä. Lisäksi vakituinen henkilöstö on käyttänyt Joensuun kaupungin vuoden 2014 säästöohjelman mukaisia vapaaehtoisia palkattomia vapaita runsaasti. Hammaslääkärit vaihtoivat lomarahojaan vapaiksi yhden hammaslääkärin puolen vuoden työpanoksen verran. Tilinpäätökseen 2013 verrattuna vuoden 2014 tilinpäätös on käyttötalouden osalta vajaa 5 % suurempi. Talousarvio vuodelle 2015 on n. 2,5 % suurempi kuin vuoden 2014 tilinpäätös. Toiminnan nykylaajuudella talousarvio 2015 on toteutettavissa, mutta on huomattava, että vuoden 2014 toiminnallisia tulostavoitteita ei saavutettu hammaslääkärivajeen takia. Vuoden 2015 talousarviosta puuttuvat kokonaan avoimien

4 hammaslääkärien palkkavaraukset sekä kiireellisen hoidon järjestämiseen tulevien muutosten vaikutukset. Talousarviosta 2015 puuttuu arviolta 0,7 milj. euroa ko. menoihin kohdistuvaa rahoitusta. Joensuussa oli huhtikuusta 2014 alkaen käytössä palveluseteli. Palveluseteleitä jaettiin kiireellisen hoidon jatkohoitoa tarvitseville potilaille. Setelitoimintaan varattiin yhden avoimen hammaslääkärin palkkavaraus Seteleitä jaettiin yhteensä 115 kpl. Keskimäärin setelin arvo oli 433. Seteleitä oli käytetty vuoden 2014 aikana kuitenkin vain 67 kpl ja toimintaan kului vajaa euroa. Noin puolet asiakkaista on jättänyt koko setelin käyttämättä. Seteli on aina voimassa kuusi kuukautta. Asiakkaan maksama omavastuuosuus palvelusetelillä toteutetusta hoidosta riippuen valitsemastaan yksityisestä palveluntuottajasta - on ollut vähintään kolmasosan kalliimpi kuin, mitä se olisi ollut terveyskeskusmaksuin toteutuneena. Palvelusetelikokeilusta päätettiin kokonaan luopua toistaiseksi lokakuussa Tälle toiminnalle ei ole määrärahaa vuoden 2015 talousarviossa.

5 Palvelu: Aikuispsykososiaaliset Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS 2013 alkup. TP 2014 Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Hoitopäi vät / 1000 asukasta Ai kuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen

6 Tuottajan viesti tilaajalle: Kotikuntoutuksen tavoitteena oli 500 asiakasta ja käyntiä. Asetetut tavoitteet eivät toteutuneet, asiakkaita oli yhteensä 439, joista joensuulaisia oli 404. Käyntimäärä oli Kotikuntoutuksen henkilökuntamäärä lisääntyi neljällä vakanssilla. Tavoitteet oli asetettu vakanssilisäyksen huomioiden. Tavoitteet eivät toteutuneet odotetusti, koska kotikuntoutustyöryhmä ja välivuokrausasuntojen toiminta käynnistyi täysimääräisenä vasta Vastaanottotyöryhmän toiminta on toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Akuuttityöryhmän tavoitteena oli 700 asiakasta ja käyntiä. Asiakas tavoitteet toteutuivat, asiakkaita oli 700, joista joensuulaisia 650 henkilöä, ulkokuntalaisten osuus väheni vuodesta Käyntimäärä oli 2.254, joista joensuulaisia käyntejä Käyntimäärän laskuun vaikuttaa perusterveydenhuollon tasoisen selvittely työn lisääntyminen ja akuutin hoidon väheneminen. Kuntoutuspoliklinikan tavoitteena oli 275 asiakasta ja käyntiä. Toiminta on ollut tavoitteiden mukaista asiakas- ja käyntimäärien osalta. Asiakkaita oli 333, joista joensuulaisia 328 henkilöä. Käyntimäärä oli 2.581, joista joensuulaisia käyntejä Käyntimäärien osalta tavoitteiden alittumiseen vaikuttaa ryhmämuotoisten hoitojen lisääntyminen, josta ei ole saatavilla asiakaskäynteihin verrannollista tilastoa. Asumispalveluiden ja perhehoidon tavoitteena oli 184 asiakasta, sisältäen asumispalvelupaikkoja 160 kappaletta ja perhehoitopaikkoja oli 24. Hoitopäivä tavoite oli Asiakasmäärä oli 169, joista asumispalvelua oli 148 paikkaa ja perhehoitopaikkoja 21. Asumispalvelupaikkoja oli vuoden 2014 aikana käytössä korkeimmillaan 191 paikkaa. Hoitopäivien toteuma oli Hoitopäivien osalta asetettu tavoite ei toteutunut, koska se oli asetettu kotikuntoutuksen toiminnan käyttöönoton alkuperäisen aloitus ajankohtaan mukaisesti alkaen. Terapeuttisen työtoiminnan (päivätoiminta) tavoite oli 75 asiakasta ja käyntiä. Asiakkaita oli 83 henkilöä ja käyntejä kappaletta. Asetetut käyntimäärät eivät toteutuneet, koska toimintaa kohdennettiin aiempaa tasapuolisemmin eri kävijöiden kesken. Aikuispsykososiaalinen kokonaisbudjetti alittui kokonaisuudessaan , vaikka asumisen ostopalvelut kustannuspaikkana ylittyi Päihdepalvelujen ostopalvelukustannukset on jaettu kunnittain asiakkaiden käytön suhteessa ja ne pysyivät budjetoidussa. Kontiolahden aikuispsykossosiaalisissa palveluissa on muutettu kirjaamiskäytäntöä niin, että vuonna 2013 aikuispsykososiaalisissa menoissa olleiden yksiköiden menot (Koivurinne ja Kotipolku) kirjautuvat vuoden 2014 alusta kotihoidon menoksi. Näiden vaikutus vuosien vertailuun on euroa.

7 Palvelu: Kuntoutus Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri Asiakasryhmät: TILAUS Tuottajan viesti tilaajalle: 2013 alkup. TP 2014 Kuntoutus Terapia-asiakkaat Kuntoutus / terapia-asiakas Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat Kuntoutus / kuntoutusasiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat Kuntoutus / asiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat (kaupunki) Kuntoutus / asiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Kustannukset yhteensä Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Ulkokuntien osuus Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen Terapia-asiakkaita on kertynyt suunnitellusti, kuntoutusasiakkaita selvästi suunniteltua enemmän (1.042). Terapiassa on tullut tuottoja ennakoitua enemmän kun KELA on maksanut puheterapiasta niiden KELA:n kuntoutusasiakkaiden osalta, joiden hoito on toteutunut terveyskeskuksessa. Lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaita on kertynyt vähemmän kuin ennakoitiin (-30). Kustannukset hieman alittuivat budjetoidusta. Lääkäreiden ja fysioterapeuttien työnjakoa otettiin käyttöön aloittamalla fysioterapeutin (15h/vko) akuuttivastaanotto tuki-ja liikuntaelisairauksiin alkaen. Neljän kuukauden aikana tules-vastaanotolla kävi 94 asiakasta. Toimintaa on tarkoitus laajentaa vuoden 2015 puolella. Talousarviossa asetettu tavoite keskimääräinen käyntimäärä/työntekijä 5/asiakasta/työntekijä/päivä jää alle tavoitteen. Asiakasmäärän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen paneudutaan v lean-prosessin avulla. Asiakasmääriä on vähentänyt toiminta tilapäistiloissa, mm. allasterapiaa on annettu PKSSK:n tiloissa, jonne ei mahdu niin monta asiakasta kuin aikaisemmin Siilaisen altaaseen. Muu terapeuttinen toiminta on Senioripihan vuokratiloissa. Matkustelu Siilaisen ja Senioripihan välillä on vähentänyt terapiaan käytettävää työaikaa. Palvelusetelin käyttöönottoa on alustavasti selvitelty, mutta toiminta ei ole vielä käynnistynyt. Tavoitteena on ottaa palvelusetelit käyttöön viimeistään 2015 lopussa kun ostopalvelujen sopimuskausi päättyy.

8 Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri Asiakasryhmät: TILAUS 2013 alkup. TP 2014 ESH ESH:n kulut yhteensä ESH Tuotot ESH Netto Tuottajan viesti tilaajalle: Erittäin positiivista on se, että hoitoketjun hyvä toimivuus elokuusta alkaen on vähentänyt jonokustannuksia ja vuoden lopussa jonotilanne oli nolla. Erikoissairaanhoidosta potilaat on voitu ottaa tk-sairaaloihin ja tk-sairaaloista on potilaita saatu siirrettyä avohoitoon. Jonopäiväkustannukset alittuivat n. 0,3 milj. euroa budjetoidusta, kustannukset jonopäivistä olivat yhteensä 0,7 milj. euroa (71 %). Erikoissairaanhoidossa koko Pohjois-Karjalan alueella (pois lukien Joensuu ja Kontiolahti) väheni 2014 ajanvaraus- ja päivystyslähetteet 5%, mutta ilman ajanvarausta tulleiden potilaiden määrä kasvoi 8,9% verrattuna vuoteen Joensuussa vähennystä oli 5,2 % lähetteissä ja kasvua ilman ajanvarausta tulleiden määrässä 14,9 %. Erikoissairaanhoitoon tulee valtaosa lähetteistä muualta kuin Joensuun terveysasemilta, vain 35 % on omilta terveysasemilta ja loput tulee muualta. Muualta tulevien potilaiden lähetteitä on vaikea vähentää muuten kuin tehostamalla omaa toimintaa niin, että potilaiden ei tarvitsisi hakeutua yksityisille lääkäriasemille. Yhteispäivystyksen kustannukset 8,3 milj. euroa (110,9 %), määräraha ylittyi 0,8 milj. euroa. Omien lääkäriresurssien vähäisyys on aiheuttanut painetta yhteispäivystyksen käytölle. Koko erikoissairaanhoito on ylittynyt n. 2,5 milj. euroa (103%), vaikka erikoissairaanhoito palautti kunnille 3,5 milj. euroa. Joensuun osuus palautuksesta oli n. 1,6 milj. euroa. Vuoden 2015 erikoissairaanhoidon menot ovat käytännössä samalla tasolla kuin vuoden 2014 toteuma, joten v budjetti vaikuttaa alimitoitetulta. Vuodelle 2015 jonokustannuksiin on varattu 0,7 milj. euroa ja yhteispäivystyksen käyttöön 8,3 milj. euroa.

9 Palvelu: Hoito ja hoiva Vastuuhenkilö: Hoidon ja hoivan johtaja Asiakasryhmät: TILAUS Hoito ja hoiva Tuottajan viesti tilaajalle: 2013 alkup. TP 2014 Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,06 2,90 2,90 2,96 0,06 Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 2,6% 2,2% 2,2% 2,8%,6% Hoito ja hoiva / asiakas Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä Hoito ja hoiva joista hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 2,24 2,30 2,30 2,25-0,05 piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Pei ttävyys yli 75 -vuotiaat, 14,5% 12,9% 12,9% 14,7% 1,8% hoitosuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,26 3,30 3,30 3,38 0,09 Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 8,0% 8,2% 8,2% 8,1% -,2% Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,60 3,62 3,62 3,63 0,00 Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3,4% 3,2% 3,2% 3,2%,0% Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 1,7% 1,4% 1,4% 1,5%,1% Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Kulut yhteensä Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 97 % 97 % 97 % 97 % 0 % Omaishoidon tuessa oli vuoden lopussa yhteensä 322 tuen saajaa, heistä 142 (44 %) yli 75- vuotiaita. Omaishoidon tuki pystyttiin myöntämään joulukuun alkuun mennessä kaikille myöntämisperusteet täyttäville hakijoille, eikä jonossa ollut vuodenvaihteessa yhtään myöntämisperusteet täyttävää hakijaa. Yhdessä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa tehty "Omaisvoima"-yhteistyö on tuonut voimaa ja hyvinvointia ikääntyvien omaishoitoperheiden arkeen ja sai osallistujilta suurta kiitosta. OMAISVOIMA-toiminta on jo osa ammattikorkeakoulun kurssitarjontaa. Toiminnasta on tarkoitus saada

10 pysyvä toiminta. Asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta omaishoitajille lähetettiin kirje joulukuussa, jossa tiedotettiin vastuutyöntekijästä ja korostettiin vapaiden pitämisen tärkeydestä. Oltiin myös yhteydessä omaishoitajiin, jotka eivät pidä vapaita. Tavoitteena on, että saadaan kaikki omaishoitajat pitämään lakisääteiset vapaansa, koska se auttaa heitä jaksamaan hoitotyössään. Kotihoito: Talousarvio alitti tilauksen toimintakulujen sekä maksutuottojen osalta ja ylitti asiakasmäärän osalta. Toimintakulut alittuivat, vaikka uutena velvoitteena kunnille tuli kotihoidon asiakkaiden koneellisen lääkeannosjakelun kustannusten maksaminen. Annosjakelun kustannukset maksettiin koko vuoden ajalta. Alittumista selittävät myös vähentyneet asiakaspalvelujen ostot ja arvioitua suuremmat sairausvakuutuskorvaukset. Kotihoidon asiakkaiden määrä kasvoi vuodesta :lla ja ylitti vuoden 2014 talousarvion 250:llä. Ei säännöllisen kotihoidon asiakasmäärän kasvua selittää osittain kotiutukset sairaalasta suoraan kotiin ja tarkka palvelujen jatkoarviointi. Tukipalvelujen asiakasmäärät olivat melko tasaiset koko vuoden ajan, vaihteluväli turvapuhelinasiakkaissa oli ja ateriapalveluasiakkaissa Rava-indeksin tavoite oli 2,2. Toteutunut Rava oli 2,25, joten tavoite saavutettiin. Kotihoidossa tavoitteena oli mobiililaitteiden ja niihin tulevan Medimobiili-sovelluksen avulla nostaa välittömän asiakastyöajan osuutta 45 %:sta 55 %:iin (+22%). Henkilötyövuosiksi muutettuna se on 7,5 htv, kun 150 työntekijää käyttää mobiilia sujuvasti. Koko vuoden välittömän asiakastyön keskiarvo oli 51,6 %, tavoitteesta jäätiin 3,4 %. Henkilötyövuosia vähentyi 7,2 verrattaessa viimeiseen normaalin toiminnan vuoteen Henkilöstötyövuosien vähennystä ei voida verrata vuoteen 2013, koska työntekijät olivat kaupungin säästöohjelman mukaisilla palkattomilla työlomilla tai pakkolomilla. Syitä siihen, ettei 7,5 henkilötyövuoden vähennykseen päästy ovat Senioripihan ryhmäkotien odotettua suurempi henkilöstötarve ja kotihoidon asiakasmäärän kasvu sekä se, ettei välittömän asiakastyöajan tavoitteeseen päästy. Uutena kehittämiskohteena nousi esille kotihoidon oman resurssipoolin kehittäminen. Resurssipoolilla pyritään henkilöstön tehokkaampaan työajan käyttöön, kun henkilöstön työpanosta voidaan paremmin siirtää alueelta toiselle. Resurssipoolin suunnittelutyöt aloitettiin ja toiminta käynnistetään vuonna Kotihoidon tavoitteena oli myös nostaa sairaanhoitajien osuutta kotihoidon henkilöstörakenteessa eläköitymisen kautta, mikä mahdollistaa asiakkaiden hoitamisen nykyistä kauemmin kotona, näin vahvistetaan osaamista etulinjaan. Suunnitelmissa oli neljä toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi. Sairaanhoitajien (2) määrän lisäämistä päätettiin kokeilla Vaarat-Pyhäselkä kotihoitoalueella, jossa tehostetun kotisairaanhoidon pilotti aloitetaan vuoden 2015 alussa. Palvelusetelirahaa lisättiin ja sillä tuotettiin vuoden aikana palvelua 1812 tuntia. Triconstietovarasto-ohjelma saatiin käyttöön, jonka avulla saadaan erilaisia raportteja, joita voidaan hyödyntää johtamisessa ja tiedon tuottamisessa. Päiväkuntoutuksen osalta luovuttiin Sepänpihantiloista. Päiväkuntoutuksen ensimmäinen taajama-alueiden ryhmä pidettiin Enossa. Päiväkuntoutuksen hoitokeskuspäivät ovat laskeneet edellisestä vuodesta ja talousarviossa arvioidusta, koska toimintaa on kehitetty vaikuttavampaan suuntaan ja suuria avoimia tilaisuuksia järjestettiin vähemmän. Vapaaehtoistoimintaa ja yhteistyötä järjestöjen kanssa lähdettiin kehittämään suuntaamalla 0,5 työntekijän työpanos vapaaehtois- ja järjestötyöhön. Ikäneuvolatoimintaa kehitettiin terveystarkastustyyppiseksi toiminnaksi. Toimintaa käynnistettiin yhdessä avoterveydenhuollon kanssa, mutta asiakkaita ei avoterveydenhuollosta ohjautunut toivotulla tavalla ikäneuvolan terveydenhoitajan vastaanotolle, joten tavoite ei toteutunut. Asumispalvelut: Talousarvio alitti tilauksen toimintakulujen ja hoitopäivien osalta. Alittumista selittävät yksityisten asumispalvelupaikkojen porrasteinen ostaminen ja vapautuvien paikkojen uudelleen täyttämisaika sekä yhden perhehoitokodin vähentynyt paikkojen käyttö. Maksutuottoja kertyi myös arvioitua enemmän. Yksityisissä asumispalveluissa oli vuoden lopussa yhteensä 397 asiakasta, joista 4 palvelusetelillä. Vuonna 2014 ostettiin 13 uutta paikkaa. Asukkaiden toimintakykyä mittaava Rava-indeksin keskiarvo oli 3,32. Omat asumispalvelupaikat lisääntyivät kesäkuussa, kun Enon Hopearannan hoivakodin 18- paikkainen laajennusosa otettiin käyttöön. Kuukauden viive rakennusprojektissa vaikutti osaltaan hoitopäiväkertymään vähentävästi. Tehostettuun asumispalveluun odotti vuoden lopussa 87 asiakasta, joista Siilaisen sairaalassa 27, Kotilahdessa 25 ja muissa sairaaloissa 20 asiakasta. Kotona kotihoidon ja omaisten turvin odotti lisäksi 15 asiakasta. Koivupihan kuntoutumiskoti toimi 4- paikkaisena. Moniammatillisen tiimin avulla arvioitiin 78 asukkaan mahdollisuuksia selviytyä edelleen koti/tai ryhmäasumisessa avohoidon palvelujen turvin. Toiminnan ansiosta on pystytty estämään tai viivästyttämään asiakkaan sijoittamista tehostettuun asumispalveluun. Koivupihan varahenkilöpilottihoitajat vähensivät ulkopuolisten sijaisten käyttöä ja paransivat asukkaiden palvelun laatua. Senioripihan hoivakodin rakennusprojektin sekä hoivakodin avaamiseen liittyvä suunnittelutyö on vaatinut paljon työaikaa esimiehiltä. Tk-sairaalat: Talousarvio alitti tilauksen toimintakulujen osalta. Alittumista selittävät muun muassa maksutuottojen lisääntyminen sekä osastojen korkea kuormitus ja sairausvakuutuskorvausten suurempi määrä. Lisäksi sairaaloissa säästettiin hoitotarvike-, kalusto-, ja muissa hankinnoissa. Akuutteja hoitopäiviä kertyi ennakoitua enemmän (109 %) ja pitkäai-

11 kaishoitopäiviä ennakoitua vähemmän (96 %), koska toimintaa saatiin suunnattua akuuttiin hoitoon tavoitteiden mukaisesti. Hoitopäivätoteuma oli ka. 102,5 % ja kuormitus 105,6 %. Kotilahden osasto Yläpirtti (22 paikkaa) lakkautettiin keväällä 2014 Hopearannan hoivayksikön valmistuttua. Erikoissairaanhoidon jonopäiväkustannukset ovat olleet aikaisempina vuosina korkeat. Tästä syystä vuodelle 2014 asetettiin vahva tavoite kehittää toimintaa ja hoitoketjuja niin, että jonopäivät saadaan hallintaan. Lean ajattelumalli otettiin käyttöön hoidon ja hoivan tulosalueella. Lean projektityöryhmä teki kesän ja syksyn 2014 aikana kotiutusprosessia, jonka tuotos otetaan käyttöön kevään 2015 aikana. Samanaikaisesti Siilaisella aloitettiin koko sairaalan toimintojen ja käytänteiden tarkastelu sekä yhtenäistäminen, jolla saatiin taloudellisen säästön lisäksi tehostettua hoitoketjujen sujuvuutta, kotiutuksia ja kuntoutumista edistävää työotetta, sekä lisättyä potilasturvallisuutta, parannettua hoidon laatua sekä henkilökunnan työhyvinvointia. Hoitoketjuja saatiin sujuvoitettua ja kehitettyä moniammatillista yhteistyötä tekemällä sitä erikoissairaanhoidon, kotihoidon ja palveluohjauksen kanssa. Sairaaloissa tehtiin useita toimenpiteitä, jotta erikoissairaanhoidosta jonottavat potilaat saadaan otettua tk-sairaalaan ja kotiutettua mahdollisimman nopeasti kevyempiin palveluihin. Toimenpiteet kohdistuivat päivystyspaikkojen vähentämiseen, kuntoutumista edistävän työotteen kehittämiseen, ajattelutavan muutokseen (kotiutuminen tavoitteena heti sairaalaan tulovaiheessa), työkiertoon, potilaiden sijoitteluun ja osaamisen vahvistamiseen liittyviin asioihin. Kaikilla kehittämistoimenpiteillä saatiin jonopäivät hallintaan kesällä Syksyn ajan jonotilanne pysyi maltillisena ja koko vuoden jonopäiväkustannukset olivat hieman yli 0,7 milj., kun ne edellisenä vuonna olivat 1,7 milj. Tilapäisiä hoitajia jononpurkuun käytettiin alkuvuodesta 2014, mutta loppuvuodesta tilapäisiä hoitajia ei tarvittu palkata, koska omat hoitoketjut oli saatu sujuvimmiksi. Keväällä 2014 palkatut määräaikaiset varahenkilöpilottihoitajat Pyhäselän ja Siilaisen sairaaloissa vähensivät merkittävästi ulkopuolisten sijaisten rekrytointia ja näin ollen vähensivät osastonhoitajien työtä ja paransivat hoitotyön laatua. Tämä vähensi myös vakituiselta henkilöstöltä sijaisten perehdyttämiseen käytettävää aikaa sekä oli merkittävä asia osaamisen vahvistamisen näkökulmasta, kun hoitajat eivät vaihtuneet jatkuvasti. Myös rekrytointiyksikön kautta tulevien sijaisten käyttö vähentyi merkittävästi niissä yksiköissä, joissa pilottihoitajia on. Siilaisen sairaalaan rekrytoitiin kesällä 2 pilottifysioterapeuttia määräajaksi parantamaan kotiutusprosessia sekä kuntoutumista edistävää hoitotyötä sekä tukemaan ja lisäämään hoitohenkilöstön ergonomiaosaamista. Pilottifysioterapeutit ovat kouluttaneet hoitohenkilöstöä ergonomisesta ja kuntouttavasta työotteesta. Hoitajat ovat koulutuksen jälkeen suorittaneet kuntouttavan hoitotyön näytöt. Hoitohenkilökunta on kokenut pilottifysioterapeuttien toiminnan erittäin positiivisena asiana kuntoutuksen ja kotiutuksen tehostamisen näkökulmasta. Pilottifysioterapeutit ovat tehneet myös kotikäyntejä kotiutuville potilaille jo ennen kotiutumista sekä kotiutumisen jälkeen turvaten onnistuneen kotiutuksen ja ennaltaehkäisten uutta sairaalaan joutumista. Myös omaisten sitouttaminen kuntouttavaan työhön on ollut pilottifysioterapeuttien tavoitteena aina kun se on mahdollista. Myös kotiutushoitajaresurssia irrotettiin muusta hoitotyöstä vuoden 2014 aikana, jonka ansiosta kotiutukset saatiin hallitummiksi ja ennakoiduimmiksi sekä kotiutusosaamista vahvistettua koko hoitohenkilöstölle. Siilaisen sairaalassa aloitti PKSSK:n osastofarmaseutti vuoden pilottikokeiluna. Ylimääräisiä kustannuksia hankkeesta ei muodostunut, koska osastofarmaseutti ostettiin vapautuneen sairaanhoitajan tehtävän palkkamäärärahoilla. Lääkevastaavahoitajien työaikaa on vapautunut hoitotyöhön edellä mainittujen tehtävien osalta noin 1pv/osasto/3 viikon lista. Hoitajamitoitusta tämä ei laskenut, koska osastofarmaseutin lääkehoitoon käyttämä työaika vapautti hoitajien lääkehoitoon käytettävää aikaa muuhun potilastyöhön. Osastofarmasian tavoitteena on lääkehuollon laadun, taloudellisuuden ja lääketurvallisuuden parantaminen osastoilla. Sekä osastofarmasiapilotti että fysioterapiapilotti jatkuvat vielä vuodelle Tehostettuun kotisairaanhoitoon lisättiin resurssia vuoden 2014 aikana, tästä syystä tehostetun kotisairaanhoidon asiakkaat lisääntyivät vuoteen 2013 nähden merkittävästi. Vuonna 2013 tehostetun kotisairaanhoidon asiakkaita oli 930 ja vuonna 2014 heitä oli 1279 sisältäen yöhoidon. Tehostettu kotisairaanhoito on käynyt alkaen päivittäin PKSSK:n tarkkailuosastolla, jotta tarkkailuosastolta saadaan mahdollisimman moni joensuulainen kotiutettua suoraan kotiin esim. tehostetun kotisairaanhoidon turvin ilman terveyskeskussairaalajaksoa. Siilaisen sairaalan rakennushankkeen suunnittelutyö sekä Kotilahden ja Siilaisen sairaalan muuttojen suunnittelu on vaatinut erittäin paljon aikaa esimiehiltä. Vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattaessa vuoden 2015 talousarviota, on mahdollisuus pysyä vuonna 2015 annetussa tilauksessa.

12 Palvelu: Aikuissosiaalityö Vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen johtaja Asiakasryhmät: TILAUS Tuottajan viesti tilaajalle: 2013 alkup. TP 2014 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet Aikuissosiaalityö / asiakasperhe Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % toimeentulotukiasiakkaista Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Välitystiliasiakkaat Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä oleva Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Sosiaalinen asuminen, asiakasperheet Aikuissosiaalityö / asiakasperhe Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö / asiakasperhe netto Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö asiakkaat yhteensä Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Toimeentulotukimenot laskivat edellisvuoden tasosta nettona 1,25 milj. euroa. Perustoimeentulotukimenojen alentumisen suurin selittävä tekijä on tuetun asumisen ostojen uusi kirjaamistapa. Toimeentulotuen kaikissa tukilajeissa on lisäksi hyvin paljon kausittaista vaihtelua. Toimeentulotuen käsittelyajat venyivät vuoden vaihteessa ja uudelleen kesällä. Etenkin kesäaikana toimeentulotukihakemuksia saapui normaalia enemmän ja siksi myös toimeentulotuen käsittelyajoissa oli vaikeuksia pysyä lakisääteisen 7 arkipäivän rajoissa. Pahimmillaan käsittelyaika oli yli 10 arkipäivää, mutta suurimman osan vuotta pysyttiin hyvin korkeintaan 7 arkipäivän käsittelyajassa. Toimeentulotuessa on huomattavaa se, että samat asiakkaat saavat entistä useammin useampia eri toimeentulotukilajeja (perus-, täydentävä- ja ehkäisevä ttt). Tämä kertonee pitkäaikaisasiakkuuksien lisääntymisestä ja yleisestä yhteiskunnallisesta laskusuhdanteesta. Alle 25-vuotiaita toimeentulotuen asiakkaita v oli 2.415, joista uusia asiakkaita 585 (24%). Ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin oletettua vähemmän, mm. koska lastensuojelussa käytettiin ehkäisevän toimeentulotuen sijaan avohuollon tukitoimia. Toimintatapaa tulee vielä täsmentää, että lapsiperheiden taloudelliseen avustamiseen käytettäisiin jatkossa ensisijaisesti ehkäisevää toimeentulotukea.

13 Sosiaalisen asumisen asiakasmäärän kasvu selittyy sillä, että aiemmin osa ihmisistä on kirjautunut vain toimeentulotukiasiakkaiksi. Sosiaalisessa asumisessa tuetun asumisen ostoissa on ollut kova paine. Kokonaisuuden kannalta ei ole järkevää pitää asiakkaita epätarkoituksenmukaisessa palvelussa, ja jos tuettu asuminen ei vedä, joutuvat asiakkaat odottamaan asumispaikkaansa laitoshoidossa, mikä on vieläkin kalliimpaa. SAS-ryhmä pohtii yksilökohtaista tarkoituksenmukaisuutta. Sosiaalityön asiakasmäärän kasvu edellisvuoteen nähden selittyy työllistämistoimien piirissä olevien määrän täsmentyneellä kirjaamistavalla. Aiemmin suoritteet merkittiin maisemaan vain kuntouttavassa työtoiminnassa olevista, mutta sittemmin myös työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat on otettu mukaan. Yhden hetun periaate ei toteudu, sillä sama ihminen voi olla sekä työvoiman palvelukeskuksen asiakas että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva. Täsmentyneellä kirjaustavalla varmistetaan kuitenkin kunnittaisten kustannusten jakautuminen oikein. Kuntouttavassa työtoiminnassa toimintaa on kehitetty edelleen innovatiivisesti mm. uusilla ryhmätoiminnoilla ja vuodelle 2014 asetetut määrälliset tavoitteet ylittyivät. Keskushallinto on omilla toimillaan myös lisännyt kuntouttavan työtoiminnan määrää mm. sopimuksella Kaski-työvalmennuksen kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä saavuttikin työntekijäresurssiin nähden maksimin. Ohjauksen laadusta jouduttiin jo hieman tinkimään. Vuonna 2015 työllisyysyksikön perustaminen nostaa ohjausresurssin määrää. Kuntouttava työtoiminta on harvoja kunnan palveluja, jolla passiivisen työmarkkinatukilaskun suuruuteen voidaan vaikuttaa. Passiivituen laskun pieneneminen näkyy keskushallinnon budjetissa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia pyritään saamaan jatkossa entistä enemmän kaupungin omiin yksiköihin. Valtionkorvausta maksetaan 10,09 euroa/osallistuja/osallistumispäivä. Aikuissosiaalityön kustannukset ylittyivät budjetoidusta tuetun asumisen oston uuden kirjaamistavan vuoksi. Kirjaamistavan muutos on huomioitu vuoden 2015 budjetissa. vuoden 2015 Talousarviossa pysymiseen vaikuttaa tarpeen mahdollinen kasvu ja se, että miten muissa palveluissa onnistutaan kuntouttamaan asiakkaat kotihoitoon niin, että asiakkaat eivät siirry sosiaalisen asumisen piiriin (mielenterveyspalvelut ja päihdekuntoutus).

14 Palvelu: Vammaispalvelut Vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen johtaja Asiakasryhmät: TILAUS 2013 alkup. TP 2014 Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vaikeavammaisten palveluasuminen hoitopäivät Vammaispalvelut /hoitopäivä Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO Vammaispalvelut Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammaisten Vammaispalvelut / hoitopäivä Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden NETTO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen

15 Tuottajan viesti tilaajalle: Vammaispalvelut ylitti talousarvion 11 %:lla. Vammaispalveluasiakkaiden lukumäärä väheni määrärahasidonnaisten palvelujen osalta ja talousarvio alittui. Vaikeavammaisten palveluissa (= subjektiiviset palvelut) asiakasmäärä ylittyi 194 asiakkaalla ja kasvoi vuodesta 2013 jopa 137 asiakkaalla. Sosiaalityön ja palveluohjauksen asiakasmääräarvio ylittyi yhteensä 209:lla asiakkaalla (kasvua vuodesta 2013 yhteensä 118 uutta asiakasta). Asiakasmäärät kasvoivat erityisesti henkilökohtaisen avun palvelussa ja asunnon muutostöissä. Vammaispalvelujen menojen ylitys johtui huomattavasta asiakasmäärien ja palvelutarpeiden kasvamisesta. Lisäksi ostopalveluna tuotettu henkilökohtaisen apu kilpailutettiin, mikä johti hinnannousuun ja sitä kautta kustannusten karkaamiseen, sillä vaikeavammaisten asiakkaiden (ilman palveluasumista) keskimääräinen euromääräinen hinta nousi 529 euroa/asiakas vuodesta Vaikeavammaisten palveluasumisen hoitopäivät vähenivät palvelutarpeen vähentyessä. Vammaispalvelun palveluasumisen hoitopäivän hinta nousi vuodesta e/hoitopäivä, ollen 32 e/hoitopäivä kalliimpi kuin talousarviossa ennakoitiin, jonka vuoksi kustannuksetkin ylittyivät. Yksikkökustannusten nousu johtuu entistä hoidollisemmista (lähinnä ympärivuorokautista perushoitoa) vaativista asiakkaista. Vaikeavammaisten palveluasumista järjestetään mahdollisuuksien mukaan kotiin ja ostopalvelun kautta. Omien vaikeavammaisten asumisyksiköiden valmistuminen vähentää ostopalveluja: 5- paikkainen yksikkö valmistuu v ja 12-paikkainen yksikkö v alussa. Kehitysvammaisten asumisen palvelurakenteen muutosta jatkettiin yhteistyössä PKSSK:n kanssa. Kehitysvammaisten avohuoltoasiakkaiden lukumäärä kasvoi laitosasumisen vähentyessä suunnitellusti. Laitoshoitopäivät vähenivät yli 3.000:lla hoitopäivällä ja kustannukset laskivat vuodesta ,57 milj. euroa. Toisaalta laitoshoitopäivän hinta kallistui 102 euroa/hoitopäivä vuoden 2013 tasosta, sillä myös kalliin hoidon tasausjärjestelmän mukaiset kustannukset nousevat kun asiakkaita siirtyy palveluasumiseen. Pysyvästä laitosasumisesta siirtyminen ostopalveluun tapahtui hitaasti aikavälillä 04/ /2014. Uusi yksityinen palveluasumisen yksikkö avautui 06/2014, jonne asiakkaita muutti vähitellen. Yhtään uutta pysyvää laitossijoitusta ei tapahtunut vuonna Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät eivät toteutuneet suunnitellusti, tavoitteesta jäätiin noin hoitopäivää. Kehitysvammaisten asumispalvelu (pysyvä ja tilapäinen) palvelusetelin kautta on kasvanut, yhteensä 29 asiakasta. Sepänkadulle suunnitellun asumisyksikön valmistuminen siirtyi vuodelle Tuettua asumista on lisätty (asumisenohjaus ja palveluseteli). Palveluasuminen on vielä suurilta osin ostopalvelua, joten kustannukset ovat vielä suuret. Lisäksi palveluasumisessa olevista osa ovat hyvin hoidollisia, jolloin esim. saattohoitovaiheessa on lisäresurssia eikä asiakkaan tarvitse siirtyä laitoshoitoon. Oman työ- ja päivätoiminnan yksiköiden toimintaa kehitettiin mm. keskittämällä eteläisen alueen päivätoimintaa yhteen yksikköön Hammaslahteen. Nupa, nuorten vaikeasti kehitysvammaisten päivätoiminnan ryhmä aloitti syksyllä 2014 toimintansa Lehmon koulun yhteydessä, minkä vuoksi budjetti ylittyi kehitysvammaisten avohoidossa. Vuoden 2015 budjetti on pienempi kuin vuoden 2014 toteuma, joten talousarviossa pysyminen on haasteellista. Vammaispalvelujen kustannukset koostuvat suurilta osin vaikeavammaisille henkilöille myönnettävistä subjektiivisten oikeuksiin perustuvista palveluista.

16 Palvelu: Perhepalvelut Vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen johtaja Asiakasryhmät: TILAUS 2013 alkup. TP 2014 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Avohuolto, asiakas Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä Perhepalvelut / hoitopäivä Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 3 % 3 % 3 % 2 % -1 % Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Jälkihuolto, asiakkaat Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat Perhepalvelut Jonotusaika kk Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 7 % 6 % 6 % 8 % 2 % Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Kulut yhteensä Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus Perhepalvelut Netto ul kokunti en osuuden jäl keen

17 Tuottajan viesti tilaajalle: Vaikka perhepalveluissa talousarvio kokonaisuutena alittui, lastensuojelussa asiakasmäärät ovat kasvaneet. Kasvu on ollut huomattava avohuollossa ja myös avohuollon sijoitusten määrä on kasvanut, mikä näkyy kustannuksissa nousuna. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on kuitenkin laskenut vuoden takaisesta ja tämä laskee sijaishuollon kustannuksia. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on ollut suurta ja myös epäpäteviä sijaisia on ollut paljon. Tämä alentaa sosiaalityön kustannuksia, mutta myös kuormittaa työyhteisöä. Vaihtuvuus on myös aiheuttanut ajoittaista työntekijävajetta, kun uusia ei ole saatu rekrytoitua heti aiemman lähdettyä pois. Lastensuojelun tarpeen selvitykset pystyttiin tästä huolimatta melko hyvin tekemään 3 kuukauden määräajassa. Ehkäisevään työhön pitäisi pystyä panostamaan entistä enemmän, että sijoitusten määrä saataisiin pysymään kohtuullisina. Ennakoitavuuden mahdollisuus lastensuojelutyössä on pienentynyt, kun kiireellisten sijoitusten määrä on ollut kasvussa. Erityisesti nuorten kohdalla lastensuojelun tarpeesta ei ole saattanut olla lainkaan tietoa ja tilanne kehittyy hetkessä sijoitukseen saakka. Jälkihuollon tarvitsijoita on ollut myös aiempaa enemmän. Jälkihuolto on maksanut arvioitua enemmän, kun jälkihuoltona on pitänyt antaa myös laitoshoitoa. Vuoden eri poikkileikkaustilanteissa sijaisperheissä oli lasta ja perhekodeissa oli lasta. Molemmissa määrä pieneni loppuvuotta kohti. Laitoksissa oli lasta ja tämä määrä kasvoi vuoden edetessä. Omista yksiköistä vastaanottokodilla oli vuoden aikana kuukauden alussa lasten määrä poikkileikkauspäivinä vaihdellut 2-9 joensuulaista lasta. Muutaman kerran oli myös tilanne, jolloin lapsia oli ylipaikalla. Omissa pitkäaikaista laitoshoitoa antavissa yksiköissä oli joensuulaista lasta. Perheneuvolan asiakasmäärän kasvu selittyy tilastoinnin tarkentamisella. Aiemmin esimerkiksi hoidollisia puhelinkeskusteluja ei ole kirjattu suoritteisiin, vaikka ne voivat ajallisesti viedä yhtä pitkään kuin asiakastapaaminen. Neuvonta- ja ohjaustyyppisiä puheluita ei tilastoida, vain perheen tilanteeseen syvemmälle menevät puhelut. Asiakastyön määrä näyttäytyy tämän muutoksen myötä oikeampana. Perheneuvolan asiakasmäärät ovat nousseet ja tämä on vaikuttanut ei-kiireelliseen asiakkuuteen tulevien jonotusajan pitenemisenä. Yhden lastenvalvojan työpanosta on käytetty huoltoriitasovittelussa kasvatus- ja perheneuvolan työntekijän työparina. Maksusitoumusasiakkaat ovat selvästi myös lisääntyneet vuoden 2014 aikana, kun hoidollisten maksusitoumusten antaminen siirtyi kasvatus- ja perheneuvolaan lastensuojelusta. Lastenvalvojien työstä tilastoidaan vain sopimukset, joiden määrä on kutakuinkin ennallaan. Käytössä oleva ohjelmasta ei saa asiakas- tai käyntitilastoa. Asiakasmäärä on siten tilinpäätöksessä arvio (sopimuksia on yleensä useampi/asiakas). Lastenvalvojien työssä on ollut huomattavissa, että puolisoiden erotilanteet ovat usein entistä riitaisempia ja tilanteet pitkittyvät ja tilanteet joudutaan ratkaisemaan käräjäoikeudessa. Toistaiseksi tämä ei ole näkynyt lastensuojelussa enempää kuin ennenkään. Lastenvalvonnan kuluja nostaa resurssilisäys helmikuun 2014 alusta alkaen yhteistoiminta-alueen laajenemisen myötä. Nuorisoaseman ostomenot toteutuivat selvästi arvioitua suurempina. Nuorisoasemalla asiakkuutta on joutunut odottamaan hieman tavanomaista pidempään eli 1-2 viikkoa, sillä työntekijäresurssia on siirretty sijaishuollon työhön. Tilanne Sijaisperheissä oli 79 lasta, perhekodeissa 20 lasta ja laitoksissa 53 lasta. Tilanne Vastaanottokodilla oli 3 Joensuulaista ja 2 asiakasta muista kunnista. Omissa pitkäaikaisyksiköissä oli 11 asiakasta, joista 10 joensuulaisia. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyajat v. 2014: 767 ilmoitusta ja 367 selvitystä. Ilmoituksista/tiedonsaanneista ratkaistu 7 arkipäivässä 649 kpl, 8-14 arkipäivässä 62 kpl, 14pv tai yli 56 kpl. Selvityksistä valmistunut 3kk:ssa 266 kpl, yli kolme mutta alle 4 kk 78 kpl ja yli neljä kk 23 kpl. Joensuussa on käytössä neljän ja puolen työntekijän työpanos, jolloin saldo 170 ilmoitusta /työntekijä.

18 Palvelu: Hallinto Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Asiakasryhmät: TILAUS Tuottajan viesti tilaajalle: 2013 alkup. TP 2014 Hallinto Hallinto kulut yhteensä Hallinto Hallinto tuotot yhteensä Hallinto Hallinto netto Hallinto-ja talouspalvelujen tulosalueella on yhteistoiminta-alueen keskitettyjen hallinto- ja talouspalvelujen lisäksi kehittämistoimintaa, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta, talous- ja velkaneuvonta, sekä hoitotarvikevarasto ja teknisen huollon palvelujen ostot. Vuoden 2014 aikana toteutettiin sosiaali- ja terveyspalveluissa aikaisemmilta vuosilta jatkuvina kehittämishankkeina seuraavia erillisrahoitusta saaneita hankkeita: VÄISTÖ- hanke; Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa, Asumisen tukipiste osana Pitkäaikais-asunnottomuuden vähentämisohjelmaa (PAAVOa), TERVIS- hanke, mikä kohdistui perusopetuksessa olevien vuotiaiden lasten ja nuorten savuttomuuden tukemiseen. Uusina hakkeina käynnistyivät vuonna 2014 Senioripihan Isäntä-emäntä-toimintamallin kehittäminen sekä ODA - Osaaminen ja digitaaliset arvopalvelut -hankkeen selvitysvaihe. Selvitysvaiheessa laadittiin yhdessä hankekumppaneiden kanssa kansalliset määritykset sähköisten SOTE-palvelujen kansalliseen kokonaisuuteen, ja käynnistettiin toteutusprojektin valmistelu. Vuonna 2014 päättyneitä hankkeita olivat: Apteekin Terveyspiste, TYPKE- hanke; Työllistämispalvelujen kehittäminen Pohjois-Karjalassa sekä ASSI-hanke ; Asiakaslähtöisten sähköisten palvelujen kehittäminen perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. Vuoden aikana valmisteltiin osallistumista valtiovarainministeriön käynnistämiin kuntakokeiluihin asumispalvelujen -toimintamallin sekä hyvinvoinnin integroidun toimintamallin ja nuorisotakuun -toimintamallin osalta. Valmisteltiin paikallisten kumppaneiden kanssa yhteistyössä hankehakemus Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologia. Käynnistettiin valmistelutyö terveysasema -toiminnan kehittämiseksi kohti Hyvinvointiasemaa, ja valmisteltiin pilottivaiheen hankerahoitus-hakuja. Hallinto- ja talouspalveluissa osallistuttiin kaupungin hankintaohjelman valmisteluun ja hankintaprosessin yhteistyön kehittämiseen. Kilpailuttamisten valmisteluun, hankintapäätöksiin, sopimuksiin sekä taloudenhoitoon, raportointiin ja asiakasmaksuihin liittyvissä asioissa ohjeistettiin koko yhteistoimita-aluetta toimintakäytänteistä. Tietosuojaan ja hallintokäytäntöihin liittyvien ohjeiden ja linjausten antaminen olivat keskeinen osa toimintaa. Yhteistyössä muiden keskusten kanssa tehtiin Dynastyn sopimushallinnan, intran uudistamisen ja sähköisen arkistoinnin kehittämiseen liittyvää työtä. Sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut tuotetaan kaikille Pohjois-Karjalan kunnille ja Heinävedelle sekä potilasasiamiespalvelut PKSSK:lle. Lisäksi potilasasiamiespalveluja on myyty vuoden 2014 aikana yhteensä 60 terveydenhoitoalan yritykselle (vuoden 2013 aikana 54 yritykselle). Sosiaali- ja potilasasiamiehiin otettiin vuoden 2014 aikana yhteyttä kertaa (vuonna 2013 yhteydenottoja oli 1.686). Kuntien julkista ja yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia niistä oli (näistä joensuulaisten osuus 460 yhteydenottoa; v joensuulaisilta 447 yhteydenottoa) ja PKSSK:n erikoissairaanhoitoa koskevia oli 609. Talous- ja velkaneuvontapalvelut tuotetaan Pohjois-Karjalan kunnille. Vuoden 2014 aikana on kehitetty talous- ja velkaneuvonnasta tiedottamista. Prosessia sosiaalitoimen ja velkaneuvonna välilläon käyty läpi ja sovittu sosiaalitoimen kanssa toimintamalli ennaltaehkäisevän talousneuvonnan lisäämiseksi, talous- ja velkaneuvonnasta tiedottamiseksi asiakasryhmille ja potentiaalisten asiakkaiden tavoittamiseksi. Asiakkaiden yhteydenottoja talous- ja velkaneuvojiin on vuoden 2014 aikana tullut kaikista kunnista yhteensä (vuonna 2013 yhteydenottoja oli 2.901). Joensuulaisten yhteydenottoja v tuli (v. 2013: 1.830).

19 Vuonna 2014 Joensuussa otettiin käyttöön kaksi erityisasumisen välivuokrauskohdetta ikäihmisille suunnattu asumiskohde Senioripiha 1-2 vaihe ja kehitysvammaisten asumiseen tarkoitettu Villa Ranta. Lisäksi valmisteltiin Senioripihan 3. vaiheen (ikäihmisen tepas-asuminen) välivuokrausta sekä Sireenipihan (ikäihmisten tepas-asuminen) rakennuttamista ja välivuokraamista yhteistyössä hoito- ja hoivapalvelujen kanssa. Hallinto- ja talouspalvelujen nettobudjetti ylittyi talousarviosta, koska yhteistoiminta-alueen laajenemisen myötä hallintoja talouspalveluihin kirjattiin sekä Joensuun että Kontiolahden osalta vuotta 2013 koskevat menot, jotka eivät ehtineet mukaan vuoden 2013 tilinpäätökseen. Tällä toimenpiteellä haluttiin turvata yhteistoiminta-alueen tasavertainen kustannustenjako vuonna 2014 yhteistoiminta-alueen laajentuessa. Joensuun nettomenojen ylitys hallinnossa johtuu käytännössä Joensuun perustoimeentulotuen valtionosuuden takaisinperinnästä v ( euroa), mikä on kirjattu tulojen vähennykseksi ja kuuluisi normaalitilanteessa sosiaalipalvelujen tulosalueelle.