- työsuojelun strategia. Toimintaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- työsuojelun strategia. Toimintaohjelma"

Transkriptio

1 1 - työsuojelun strategia Toimintaohjelma

2 2 Topimintaohjelma Työsuojelun strategia 1. Yleistä Työsuojelun tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja oloja ja turvata siten työntekijöiden työkyky ja ylläpitää sitä. Olennaista on ennaltaehkäistä työtapaturmia, työperäisiä sairauksia ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia haittoja, jotka vaikuttavat työntekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Hyvää työtulosta ei saavuteta ilman työkykyistä ja motivoitunutta henkilöstöä. Työsuojelua on siksi pidettävä päivittäiseen työhön, johtamiseen ja työn ja työyhteisön kehittämiseen kuuluvana osana. Työsuojelu koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. 2. Vastuunjako työsuojeluasioissa Työnantaja Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden työturvallisuudesta ja terveydestä. Työn laatu, työolot ja yksittäisten työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset on otettava huomioon. Työnantajan on seurattava jatkuvasti työympäristöä, työyhteisön toimivuutta, työtapojen turvallisuutta ja selvitettävä riskitekijät ja arvioitava niiden seuraukset. Oikeudelliselta kannalta työnantaja (kaupunginhallituksen) tai sen edustaja on huolehdittava työsuojelun toimivuudesta. Työnantajan edustajina pidetään esimiesasemassa olevia henkilöitä, työnjohtajia ja päälliköitä. Työsuojelupäällikkö vastaa työnantajan ja työntekijöiden välisestä työsuojelua koskevasta yhteistyöstä ja hänen on mm. osallistuttava työsuojelutoiminnan kehittämiseen ja toimintaan, joka tähtää työkyvyn säilyttämiseen työpaikalla. Virastopäälliköt Virastopäälliköt vastaavat siitä, että työpaikan linjaorganisaatio pystyy huolehtimaan työsuojeluvelvoitteiden hoitamisesta. Virastopäälliköt vastaavat myös siitä, että turvallista toimintaa varten tarvittavat investoinnit pystytään rahoittamaan. Yrityksen turvakulttuuri perustuu johdon päätöksiin ja niiden toimeenpanoon. Osastopäälliköiden/yksikköjen päälliköiden/tehtävänä on luoda sellaiset edellytykset, että työnjohto pystyy hoitamaan työsuojelutehtävänsä. He päättävät teknisistä ratkaisuista, hankinnoista ja korjauksista. Osastopoäälliköt/rehtorit/päiväkodinjohtajat Osastopäälliköt/rehtorit/päiväkodinjohtajat vastaavat työsuojelun kehittämissuunnitelmien (pohjautuvat riskienkartoitukseen) ja kutakin työpaikkaa varten tarvittavien muiden työsuojeluohjeiden laatimisesta. Heidän kuuluu huolehtia suojavarusteiden saatavilla olosta ja siitä, että henkilöstölle on opetettu niiden käyttö. Osastopäälliköiden/rehtorien/päiväkodinjohtajien on huolehdittava siitä, että organisaatiolla on riittävät tiedot sekä työsuojelun teoriasta että käytännöstä. Heidän on nivoutettava työ ja sen vaiheet ja huolehdittava työn turvallisuudesta ja kitkattomasta sujumisesta. Työnjohtajan tai lähimmän seimiehen on huolehdittava työntekijöiden työhön perehdyttämisestä. Perehdyttämiseen kuuluu oikeiden ja turvallisten työtapojen opettaminen ja tiedottaminen työympäristön vaaratekijöistä. Esimiehet Työnjohtajien tai lähimmän esimiehen tulee huolehtia siitä että työntekijöitä perehdytetään työhön. Tämä merkitsee sitä että opetetaan oikeita ja turvallisia työmenetelmiä ja informoidaan työympäristössä esiintyvistä vaaratekijöistä. Työympäristön valvonnassa on huolehdittava siitä, että koneet ovat turvallisia ja kunnossa ja että turvalaitteet pidetään paikoillaan. Lisäksi on valvottava sitä, että rakenteet ovat kunnossa, ja että työpaikalla vallitsee järjestys. Lähimmän esimiehen työsuojelutehtäviin kuuluu myös työtehtävien ja tapojen määrittäminen ja suunnittelu. Työntekijät

3 3 Työntekijöiden on huolehdittava työssään kokemuksensa, annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä omasta että muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on ilmoitettava esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle työolojen ja tapojen, koneiden ja muiden laitteiden sellaisista vioista ja puutteista, joista voi olla haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Ilmoitus on tehtävä myös siitä, että on jo itse poistanut havaitsemansa vaaran. Jokaisen on myös itse tiedettävä, mitkä määräykset ja ohjeet koskevat omaa työtä, omassa työssä ja työympäristössä ilmeneviä vaaratekijöitä ja miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen käyttämään tarvittavia turva- ja suojavarusteita. Henkilökohtaisiin työsuojeluvelvoitteisiin kuuluu myös omien suojavarusteiden kunnossapitäminen itse. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä tekemästä työtä, josta on vakavaa vaaraa omalle tai toisten hengelle tai terveydelle. Yhteiset työpaikat Kukin työnantaja vastaa yhteisellä työpaikalla ensisijaisesti omien työntekijöiden turvallisuudesta. Jokainen työnantaja vastaa omien työntekijöiden töiden johtamisesta ja valvonnasta. Päävastuussa olevan työnantajan on huolehdittava siitä, että ulkopuoliset työnantajat ovat saaneet riittävät tiedot ja ohjeet työpaikalla tehtävää työtä koskevista riskeistä ja vaaratekijöistä. Jos työpaikalla työskentelee nk. itsenäisiä urakoitsijoita tai työntekijöitä, jotka ovat eri työnantajien palveluksessa, on työnantajien välisellä yhteistyöllä huolehdittava riittävästä tiedottamisesta siten, että kaikki yksittäiset ulkopuoliset työntekijät saavat tietoa ja ohjausta. 3. Työsuojeluorganisaatio Kaupungin yhteistoimintaryhmä ja hallintokuntien kehittämisryhmät toimivat kaupungin yhteistoimintaelimenä työsuojelua koskevissa asioissa, ja ne hoitavat myös asiat, jotka kuntasektorin työsuojelusopimuksen mukaan kuuluvat työsuojelutoimikunnalle. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet valitaan neljä vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Työsuojeluvaltuutettu I sekä tämän I ja II varavaltuutettu valitaan edustamaan sivistystointa ja työsuojeluvaltuutettu II ja tämän I ja II varavaltuutettu valitaan edustamaan muita sektoreita. Työsuojeluhenkilöstön tehtävistä säädetään pääasiassa Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelusta annetun laissa ((44/2006) ja Työsuojelun valvonnasta annetussa asetuksessa (954/1973) sekä kunnallisen sektorin työsuojelusopimuksessa. Työsuojelupäällikön tehtäviin kuuluu mm. työnantajan edustaminen työsuojeluyhteistoiminnassa. Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa ja esimiehiä kun on kyse työsuojelutietojen hankkiminen sekä työntekijöiden, työterveyshuollon, työsuojeluviranomaisten ja muiden työsuojeluinstanssien välisen yhteisyön järjestäminen. Työsuojelupäällikkö huolehtii siitä että työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö toimii ja että sitä ylläpidetään ja kehitetään. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu mm. oma-aloitteisesti perehtyä työympäristöön ja huolehtia siitä että hänen edustamansa työntekijät ovat tietoisia työympäristöstään sekä sellaisista asioista jotka vaikuttavat työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Työsuojeluvaltuutetun tuulee myös olla perehtynyt työsuojelumääräyksiin. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelun ja turvallisuuden tarkistamiseen ja asiantuntijoiden tekemiin selvityksiin mikäli tarkastaja taikka selvityksen tekijä katsoo sen tarpeelliseksi. Työsuojeluasiamiehen tehtäviin kuuluu sellaisten työsuojelukysymysten käsittelyyn ja toteuttamiseen, jotka koskevat omaa toimialaa ja osallistua työsuojelun ja turvallisuuden tarkastamiseen sekä asiantuntijoiden tekemiin selvityksiin mikäli selvityksen tekijä katsoo sen tarpeelliseksi. Linjaorganisaatio voi käyttää työsuojeluorganisaatiota ja työsuojeluhenkilöstöä asiantuntijana työsuojelukysymysten kehittämisessä. 4. Työterveyshuolto Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksen työterveyshuolto huolehtii siitä että kaupunginhenkilöstölle järjestetään lakisääteinen työterveyshuolto joka on suuntautunut sekä yksilöön että työympäristöön. Toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä, ohjeistusta ja suosituksia. Työterveyshuolto osallistuu aktiivisesti kaupungin tyhy-toimintaan. Yhä tärkeämmäksi tehtäväksi on osoittautunut aikaisen kuntoutuksen tarpeen huomaaminen.

4 4 Työterveyshuollolla on oma toimintasuunnitelma ja laaditaan yhdessä työnantajan eli Uudenkaarlepyyn kaupungin kanssa. Työnantajan on huolehdittava siitä, että ensiapu järjestetään työpaikalla oleskeleville työntekijöille ja muille henkilöille tavalla jota työntekijöiden määrä, työn laatu ja työolosuhteet vaativat. Osastopäälliköt/rehtorit/päiväkotien johtajat vastaavat siitä että ensiapukoulutusta kertauskursseineen järjestetään työpaikan vaatimassa laajuudessa. Ensiapukoulutuksen ja sen seurannan hoitaa kaupungin henkilöstötoimisto yhteistyössä työterveyden kanssa. Ensiapuhenkilöstölle tarkoitettuja kertauskursseja järjestetään joka kolmas vuosi. Työpaikan esimies vastaa ensiapuvarusteista, ensiapukaapista, sen sisällöstä ja tarkastuksesta. Tarkempia ohjeita saa tarvittaessa työterveydeltä tai työsuojelulta. 5. Työsuojelu otetaan huomioon myös suunnittelussa, kehittämistyössä ja hankinnoissa Työsuojelun kannalta tärkeitä päätöksiä tehdään jo strategisessa päätöksenteossa, mm. henkilöstöresursseista, toiminnoista, työtiloista ja hankinnoista päätettäessä. Tilojen uudisrakennusten/muutos-/korjaustöiden yhteydessä sekä hankittaessa koneita, laitteistoa ym. ja työtehtävien muuttuessa, on tärkeät koota eri ammattiryhmien kokemukset ja toiminnalliset vaatimukset yhteen ja keskustella suunnittelijan taikka hankinnoista/kehitystyöstä vastaavan kanssa. Työsuojeluhenkilöstö ja työterveyshuolto jakavat tarvittaessa asiaosaamistaan työsuojelu- ja terveyskysymyksissä. Kaiken suunnittelun lähtökohtana on riskien arviointi. Tavoitteena on että kaikki suunnittelun kohteeseen liittyvät riskitekijät tunnistetaan ja että nämä poistetaan kokonaan hyvän suunnittelun avulla taika niitä karsitaan mahdollisimman alhaiselle tasolle. 6. Kaupungin sisäinen turvallisuusseuranta Kaupungin sisäinen turvallisuusseuranta perustuu suurelta osin työpaikkojen itse tekemiin riskitekijöiden arviointiin joiden toteuttamisesta vastaa yksikön päällikkö/rehtori/päiväkodin johtaja. Suositellaan että lähin esimies suorittaa yhdessä 2-3 edustajan kanssa riskitekijöiden ensimmäisen arvioinnin. Riskitekijöiden arviointiin osallistuu työsuojeluvaltuutettu ja/tai yksikön työsuojeluasiamies. Osastopäällikön kanssa tutustutaan sitten arviointiin ja päätetään. Riskiarvioinneissa huomioidaan seuraavat osa-alueet: ergonomia, psyykkinen kuormitus, kemialliset ja biologiset vaaratekijät, tapaturmariskit ja fysikaaliset riskitekijät. Osastopäälliköiden/yksikköjen päälliköiden vastuulla on myös laatia riskienkartoituksen pohjalta työpaikan työsuojelun kehittämisohjelma. Riskitekijöiden arvioinnissa käytetään mallina esim. työsuojelun sisäistä lomaketta Riskien arviointi työpaikoilla (liite 1) ja kehittämisohjelmaa varten voidaan mallina käyttää työsuojelun sisäistä lomaketta Työsuojelun kehittämisohjelma (liite 2). Tarvittaessa lomakkeita täydennetään asianomaista työpaikkaa koskevilla ohjeilla. Lomakkeita saa työsuojelupäälliköltä, joka antaa myös tarkempia ohjeita ja tietoja. Riskienarviointi ja kehittämisohjelma tarkistetaan joka toinen vuosi. Jokainen työntekijä vähentää luonnollisesti riskejä oman kokemuksena kautta ja noudattamalla varovaisuutta ja annettuja ohjeita. Rakennuspaikkojen ja viikkotarkastukset, muut lakisääteiset tarkastukset ja valvontakäynnit (työnjohtajien vastuulla) sekä työsuojelu- ja työterveyshuollon henkilöstön työpaikkakäynnit ovat nekin osaltaan vähentämässä riskejä ja nollatavoitteen saavuttamista tapaturmissa. 6.1 Fyysinen kuormitus Fyysiseen terveyteen ja työkykyyn kuormittavasti vaikuttavia tekijöitä voivat olla mm. työtavat, työasento, työn fyysinen rasittavuus, työn vaatima tarkkuus, työvälineet ja työympäristö, työyhteisö ja työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset. Usein on vaikea osoittaa ainoastaan yhtä syytä henkilön väsymiseen tai

5 5 sairastumiseen. Ergonominen osaaminen on usein tarpeen, kun työ, työvälineet, työpaikat ja työympäristö on sovitettava ihmisten edellytyksiin. Ergonomiassa korostetaan kokonaisvaltaista ajattelua, ja soveltamisala käsittää koko inhimillisen toiminnan. Valtioneuvosto on antanut erityisiä päätöksiä mm. raskaista nostoista (1409/1993)ja näyttöpäätetyöstä (1405/1993). Raskaista nostoista tehdyssä päätöksessä vahvistetaan vaaran vähentämisen vähimmäisvaatimukset työssä tehtävistä nostoista ja siiroista. Niihin luetaan myös selän vahingoittumisen vaara. Päätös koskee myös ihmisten nostamista, esim. potilaan siirtoa. Näyttöpäätetyötä koskevassa päätöksessä huomioidaan tietokoneen sijainnin lisäksi myös työtuoli, jalkatuen, työtason, valaistuksen ym. tarpeet. Työpaikat voivat saada apua työterveyshuollolta esim. ergonomisessa kartoittamisessa ja neuvonnassa mitä työasentoihin, nostotekniikkaan, työkorkeuteen, päätetyöskentelyyn ym. tulee. 6.2 Psyykkinen kuormitus Psyykkinen hyvinvointi näkyy yksilötasolla siinä, että työ sujuu ja tilanne on hallinnassa. Kaupungin työpaikoilla on tavoitteena järjestää ja mitoittaa työt siten, että työ tuntuu mielekkäältä, on riittävän haastavaa ja tarjoaa mahdollisuuden kehittymiseen ja uuden oppimiseen. Työkykyä edistää se, että työhön kohdistuvat odotukset ovat tasapainossa asetettujen vaatimusten ja annettujen edellytysten kanssa. Tasapinon järkkyminen kuluttaa voimia ja terveys voi alkaa horjua. Ammattitaito ja työnhallinta edistävät työhyvinvointia. Yhteistyökyky ja kyky ottaa toiset huomioon lisäävät työnhallintaa; kaikkien pitäisi voida tuntea itsensä hyväksytyiksi ja kunnioitetuiksi työpaikallaan. Työn kuormittavuutta arvioitaessa on tärkeää tarkastaa erikseen työn kuormittavuustekijät ja työntekijän kuormittuminen. Kuormittavuustekijät johtuvat työstä ja työympäristöä riippumatta siitä kuka työn tekee. Sen sijaan varsinainen kuormittuvuus on yksilöllistä. Työnantajan on arvioitava sekä kuormittavuustekijät että yksittäisen työntekijän kuormittuminen ja pyrittävä poistamaan tai vähentämään negatiivista kuormitusta riippumatta siitä, onko kyse yhdestä vai useammasta työntekijästä. Riittävä kuormitus kuuluu työhön ja lisää työkykyä. Uudet haasteet ovat kannustavia ja niistä selviytyminen tuottaa tyydytystä. Ratkaisevaa on se, miten voimakkaita ja pitkäkestoisia kuormitushuiput ovat ja miten työntekijä kokee onnistumisensa ja mahdolliset epäonnistumisensa. Negatiivinen stressi syntyy, kun ihminen kokee, että ympäristön asettamat vaatimukset ovat suuremmat kuin oma kyky selvitä tehtävistä. Selviytymistavat voivat olla työn antamia mahdollisuuksia tai työntekijän itsensä hankkimia keinoja. Stressi lisää yksilön kyvyttömyyttä vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Negatiivisen psyykkisen kuormituksen vähentämiseksi ja työpaikan ja työntekijöiden omien selviytymiskeinojen kehittämismahdollisuuksien lisäämiseksi on esimiehen ja päällikön tuki hyvin tärkeää. Jokainen työntekijä tarvitsee sekä vaikutusmahdollisuuksia että vastuuta omaa työtä koskevissa asioissa. Työpaikat voivat saada apua psyykkisen työsuojelun kehittämiseen mm. työilmapiiriä, stressiä, ristiriitojen hallintaa jne. käsittelevällä koulutuksella. Kärsiessään henkisestä kuormituksesta työntekijä voi myös kääntyä työterveyshuollon puoleen. Työpaikalla kaikkien tulee välttää epäasiallista kohtelua. 7. Työolojen seuranta (tilasto) Työpaikkojen tulee noudattaa järjestelmällistä käytäntöä raportoidessaan onnettomuuksista ja vaarallisista tilanteista. Menetelmän tulee kannustaa ilmoittamiseen, mutta ei saa johtaa syyllisyyden tuntemukseen taikka rangaistuksen pelkoon. Sattuneista onnettomuuksista raportoidaan lähimmälle esimiehelle. Työnantaja laatii vakuutusyhtiölleen ilmoituksen kaikista onnettomuuksista jotka voivat johtaa korvauksen maksamiseen työntekijälle. Työsuojelupäällikkö seuraa toiminnan kehittämistarkoituksessa mm. sairauspoissaoloja, työtapaturmia, läheltä piti tapauksia ja väkivallanuhkatilanteita työpaikoilla sekä työpaikkojen riskiarviointeja ja kehittämissuunnitelmia. Hallintokunnat ja työpaikat saavat tietoa seurannasta sekä henkilöstötilinpäätöksen että työpaikoilla annettavan muun tiedotuksen välityksellä. Työilmapiirin seuranta tehdään 2-3 vuoden välein työilmapiirin kartoituksella (ks. Henkilöstöstrategia). Työilmapiirin luodaan yhdessä ja se kehittyy työyhteisön kehittymisen myötä. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan sekä johdon että henkilöstön sitoutumista ja aktiivista osallistumista. 8. Muuta

6 6 Uudenkaarlepyyn kaupungin vuosien Henkilöstöstrategia ja tasa-arvosuunnitelma sisältää työsuojelun eri toimialoja koskevat ohjeet ja näitä ei ole merkitty erillisinä kohtina työsuojelun toimintaohjelmaan. 9. Seuranta Yhteistyöryhmä tarkistaa toimintaohjelman tarkoituksenmukaisuuden jokaisen toimikauden lopussa, eli joka neljäs vuosi. Tarvittaessa yhteistyöryhmä voi muutoinkin tehdä ohjelmaa koskevia muutosehdotuksia.

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus 1 JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017 I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus Työsuojelun toimintaohjelma perustuu työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 9 :ään, joka on seuraava:

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Perustelu Työturvallisuuslaki 9

Perustelu Työturvallisuuslaki 9 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2015 Perustelu Työturvallisuuslaki 9 1. Johdanto Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta työpaikalla

Työsuojelutoiminta työpaikalla Työsuojelutoiminta työpaikalla Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 (7) Työsuojelun toimintaohjelma Työsuojelun toimintaohjelma sisältää toimintasuunnitelman työsuojelun kehittämiseksi. 1. Yrityksen Yrityksen nimi tiedot Osoite Puhelin Vastuuhenkilö Toiminnan kuvaus

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008

Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus Sovittu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT Hankkeeseen ryhtyvät Maatilan rakennustyömaa on yhteinen työpaikka Yksi kokonaisuutta hallitseva työnantaja Työpaikka, jossa toimii useampi kuin

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 1. 5.2.2016, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017

KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017 Yhteistyötoimikunta 18.6.2014 Kaupunginhallitus 23.6.2014 KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017 Keuruun kaupunki työsuojelu SISÄLLYSLUETTELO 1. KEURUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TAVOITTEET

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

VARKAUDEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. v. 2010-2013

VARKAUDEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. v. 2010-2013 VARKAUDEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA v. 2010-2013 TYÖHYVINVOINTI ON YHTEINEN ASIA Minna Tikanmäki Työsuojelupäällikkö Marjo RautioTyösuojeluvaltuutettu Reijo Airaksinen Työsuojeluvaltuutettu

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Taidot Tiedot 1 Tiedustelee työturvallisuutta

Lisätiedot

Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma

Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma Sisällysluettelo Sivu Heinolan kaupunki työympäristönä 2 1. Työsuojelu ja työympäristöyhteistyön yleiset periaatteet 2 Työsuojelun tarkoitus Työsuojelun tehtävä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteistyötoimikunta 11.10.2011 9 Kunnanhallitus 8.11.2011 215 Kunnanvaltuusto 15.11.2011 47 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toteuttaminen. Ehdotus 20.1.2009

Henkilöstöstrategian toteuttaminen. Ehdotus 20.1.2009 Henkilöstöstrategian toteuttaminen Ehdotus 20.1. 1. Rekrytointi ja työsuhdeturva Eläkkeellejääntien ja rekrytointitarpeen analyysi 10 vuoden tähtäyksellä. Rekrytointistrategia - uusien menetelmien kehittäminen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELU- KUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUN TOIMIN TAOHJELMA

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELU- KUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUN TOIMIN TAOHJELMA KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELU- KUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUN TOIMIN TAOHJELMA Hyv. 15.3.2011 yhteistyökomiteassa 1. Yleistä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot