NAANTALIN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA

2 2 1. TYÖSUOJELUN TAVOITTEET Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkykyä. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Kun työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa, on työpaikalla helppo luoda yhteisiä työsuojelukäytäntöjä ja toimintatapoja. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Naantalin kaupungissa työsuojelua ohjaa yhteistyötoimikunta. Tämä toimikunnan alaisuudessa toimii työsuojeluvaliokunta (kaikki yleiset työsuojeluasiat, tapaturmat, läheltä piti ilmoitukset, ohjeistukset..) ja sisäilmatyöryhmä (kaupungin kiinteistöjen sisäilmaongelmat). 2. Työpaikkaselvitykset ja työsuojelutarkastukset vuonna 2015 Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittämiseksi ja arvioimiseksi tehdään toistuvasti työpaikkakäyntejä, joissa huomioidaan työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara. Työpaikkaselvityksiä tehdään myös työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa ja työolosuhteiden muutostilanteissa. Työpaikkakohtaisesti selvitetään ergonomiset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät. Samalla arvioidaan työhön liittyvät fyysiset ja henkiset kuormitustekijät sekä kiinnitetään huomiota työpaikan tapaturmavaaroihin. Työpaikkaselvityksiin osallistuvat työterveyshuollosta työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työpsykologi siten, kuin he katsovat, että on tarpeellista. Tavoitteena on, että Naantalin kaupunkia hoitava työterveyshuollon tiimi tuntee työpisteet ja niissä tehtävän työn mahdollisimman hyvin. Työpaikkaselvityksen prosessikuva (tapahtuma + vastuunkantaja) 1. Alkuselvitys: STM:n kaavakkeet kohteelle. lähettää ja kokoaa kaavakkeet. 2. Analysointi: kokoaa ja analysoi tulokset tarkastusta varten 3. Työpaikkatarkastus: Työsuojelu Henkilökunta varaa ajan tarkastukseen + kutsuu osalliset tarkastukseen (ajan varaus) 4. Yhteenveto: tekee yhteenvedon ja lähettää: Työsuojelu Henkilöstöpäällikkö Henkilökunta TS valiokunta käsittelee asian 5. Palaute varaa ajan palautetilaisuuteen Työsuojelu Henk pääl henkilöstö 5. Seuranta: lähettää seurantakaavakkeen esimiehelle. Toimenpide seuranta 12kk päästä (tsv+tsp)

3 Mikäli työyhteisö on laaja (esim. Kotihoito), voidaan soveltaa laajempaa selvitysprosessia, jossa kohta 4. (yhteenveto) tehdään koko työyhteisön ollessa paikalla (esim. Lukion auditorio). Tällöin työterveyshuolto esittelee yhteenvedon kokonaisuutena ja paikalle kutsutaan työterveyden taholta henkilöstöpäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikkö sekä asianosainen työyhteisö. Näin tieto menee koko työyhteisölle kerralla, eikä mahdollisia informaatio katkoksia synny niin helposti kuin ilman yhteiskokoontumista. huolto ja lähiesimies määrittelevät, milloin työyhteisö tarvitsee laajemman työpaikkaselvityksen prosessin. Työpaikkaselvityksiä tehdään vuonna seuraaviin toimipisteisiin: 2015: Nuhjalan päiväkoti, Rymättylän koulu, TK poliklinikka, Katavakoti, Myllykiventien ryhmäkoti ja Viialan ryhmäkoti. 2016: Viialan päiväkoti, Kultarannan koulu, TK neuvolat, sosiaalitoimi ja siivoustoimi. Suunnattuja ergonomiakartoituksia tehdään tarpeen mukaan. Ergonomiakartoitukset ovat ennaltaehkäisevää toimintaa ja perustuvat työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa todettuun tarpeeseen ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden arvioon. Esimies ja työntekijä voivat pyytää ergonomiakartoitusta työterveyshuollosta, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Tarpeen mukaan selvitetään tarkemmin työyhteisön psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä sekä työyhteisön toimivuutta. Esimerkiksi selvitetään ja tuetaan esimiesten ja työyhteisön jäsenten selviytymistä työpaikan kriisi-, ongelma- ja muutostilanteissa. Työsuojelutarkastukset tehdään samoihin kohteisiin kuin työpaikkaselvitykset. Työsuojelutarkastuksia tehdään myös tarvittaessa ja pyynnöstä muihin kohteisiin. Aloitteen voi tehdä esimies, henkilöstö ja työterveyshuolto olemalla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun tai -asiamiehiin. Tämän jälkeen asiaa selvitetään ja käsitellään joko sisäilmatyöryhmässä tai työsuojeluvaliokunnassa, jonka jälkeen päätetään siitä, käynnistetäänkö varsinainen työsuojelutarkastus. Tarpeen mukainen työsuojelutarkastus prosessi 3 Aloite/tarve/onge lma Työsuojeluvaltuutettu (mahdollisesti terveystarkastaja/työsuojelupäällikkö) tekevät tarkastuksen ja selvityksen Asian käsittely työsuojeluvaliokunnassa tai sisäilmatyöryhmässä Päätös jatkotoimenpiteistä Tiedotus Työsuojeluvaltuutettu ja terveystarkastaja tekevät aktiivisesti mittauksia ja tarkastuksia kaupungin eri toimipisteissä, jotta hyvä sisäilma turvattaisiin niissä jokaisessa. Tarkastuksia tehdään sekä spontaanisti että tarpeen mukaisesti. Tarkastuksista tulee koottu raportti sisäilmatyöryhmän jäsenille sekä työsuojelun kansioon (T: asemalle) Lähiesimiehet valvovat työpaikkaselvitysten korjaus/toimenpide ohjeita. He ovat ensisijaisesti vastuussa siitä, että työpaikkaselvityksessä ilmenevät puutteet korjataan ja työntekijöiden työolosuhteet ovat kunnossa ja turvalliset. Lähiesimiehet raportoivat työsuojelua toimenpiteistä ja korjauksista sekä muutosten aikatauluista (seurantailmoitus toteutetuista toimenpiteistä työterveyshuoltoon). Työsuojelupäällikkö ja valtuutettu tekevät sovittuja sekä spontaaneja työpaikkatarkastuksia kaupungin eri työpisteisiin ja työmaille. Näissä tarkastuksissa ensi sijainen painotus on turvalli-

4 sissa työoloissa; suojavälineet, koneet ja laitteet, suojavaatteet, ohjeistukset ja valvonta sekä kaikki muut turvalliseen työhön liittyvät vaatimukset. Näitä tarkastuksia kutsutaan ns. turvallisuuskävelyiksi, joissa työsuojelun edustajat ja lähiesimies käyvät työpaikan läpi; tekee silmämääräisen arvion työpaikan työturvallisuudesta sekä keskustelee mahdollisista vaaranpaikoista työpisteissä. Turvallisuuskävelyistä annetaan lyhyt tiedoksianto työsuojeluvaliokunnalle. TSkävelyt voivat tuoda esille sellaisia puutteita työturvallisuudessa, että työsuojelulle tulee tarve tehdä kattavampikin työpaikkaselvitys ko. kohteessa. Työsuojelun painopisteisiin kuuluu työsuojelutoiminnan esillä pitäminen, tiedon jakaminen ja työsuojelun läsnäolo henkilökunnan arjessa. Henkinen työsuojelu on osa työsuojelua. Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työturvallisuuslain 25 :n mukaan työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä käytettävissään olevin keinoin toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Tällä tarkoitetaan myös henkistä kuormittumista. Keskeisten toimijoiden (työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö, työnantajan edustus) kesken arvioidaan tilannetta ja sitä, millaiset selvitysmenetelmät ovat kyseisen työpaikan tilanteen huomioon ottaen käyttökelpoisimpia. Yksilöllisen työkuormituksen arvioinnissa ja selvittämisessä yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää. 4 Sisäilman parantamiseen tähtäävät toimenpiteet 2015: - tilapalveluiden esitys liitteenä (Liite 1) 3. Tapaturmien sekä uhka- ja vaaratilanteiden tutkinta ja seuranta Tavoite tapaturmissa on laskea tai pysyä vähintään nykyisellä tasolla niiden esiintymisessä. Työsuojelu seuraa aktiivisesti kaupungin tapaturmia sekä uhka- ja vaaratilanteita (tilanne, jossa työntekijän henki ja/tai terveys on vaarassa tai siihen kohdistuu edes selkeä uhka). Työntekijöiden tehtävänä on sekä läheltä piti että vaara- ja uhkatilanteissa tehdä ilmoitus asiasta mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen Intranetista löytyvien linkkien kautta (kts. henkilöstökäsikirja). Uhka- ja vaaratilanne Työntekijä täyttää OP:n kotisivuilla vaara- ja uhkatilanne ilmoituksen. Linkki intrassa. Esimies tarjoaa työterveyshuollon kriisiapua, jos sille on tarvetta. Esimies täydentää ilmoitusta omalta osaltaan. Työsuojeluvaliokunta käsittelee tapauksen ja antaa tarvittaessa toimintaohjeen vastaavien tilanteiden ennakointiin. Tapaturma Työntekijä tekee OP:n kotivuilla tapaturmailmoituksen esimiehensä kanssa. Linkki intrassa. Työsuojelu vastaanottaa tapaturmailmoitukset ja valmistelee ne työsuojeluvaliokunnalle. Työsuojeluvaliokunta käsittelee tapaturmailmoitukset. Valiokunta seuraa tapaturmia ja antaa tarvittaessa toimintaohjeita turhien tapaturmien välttämiseksi.

5 5 4. Ensiapuvalmius työpaikoilla 2014: Työsuojelutoimikunta järjestää henkilöstökoulutuksena kaksi EA kurssia vuonna Vuoden 2015 EA1 kurssit järjestetään keväällä ja syksyllä; keväällä 1 (EA1), syksyllä 1 (EA1) ja yksi päivityskurssi syksyllä. Koulutukset ovat avoinna kaikille kaupungin työntekijöille. Kussakin Naantalin kaupungin toimipisteessä tulee olla ensiapuvalmius. Jokaisessa työyhteisössä on yksi ea-koulutettu henkilö kutakin alkavaa 25 henkilöä kohti. Toimipisteiden lähiesimiehet vastaavat, että työryhmän EA taidot ovat ajan tasalla. Tarvittaessa he nimeävät työntekijät, jotka käyvät EA kurssin. Lisätietoa antaa työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Jokaiseen työyksikköön nimetään ensiapukaapista vastaava henkilö. Vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu kuukausittain tarkistaa ensiapuvälineiden määrä ja kunto sekä säilytyspaikan siisteys. Ensiapukaapin yhteydessä on vastuuhenkilön yhteystiedot sekä lista ensiapukoulutuksen saaneista henkilöistä. Kuukausittaisen tarkastuksen perusteella kaapin sisältöä uusitaan tarvittaessa. Tilaukset tehdään keskusvaraston kautta. Tässä toimintamalli EA kaappien täydentämisessä: EA kaapis sa vajausta Kaapinhoitaja tekee tilauksen keskusvarastoon Keskusvarasto toimittaa täydennyksen ja kirjaa tilauksen K-varasto ja työsuojeluvaltuutettu arvioivat uusien tilattavien tarvikkeiden määrän ja tilaavat täydennykset. Keskusvarasto lähettää tilauksesta kopion TSP:lle, joka käy ne läpi ja hyväksyy tilauksen. TSP lähettää hyväksymästään tilauksesta ilmoituksen henkilöstöpäällikölle, joka hyväksyy laskut ja tiliöi ne TSvaliokunnan menoihin. Ensiapuvalmius on osa turvallisen työyhteisön jatkuvaa toimintaa. Tästä syystä ensiapukoulutus on uusittava kolmen vuoden välein. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu huolehtivat koulutuksen järjestämisestä sekä seuraavat osallistujia että koulutuksien tarvitsijoita, jotta ensiapuvalmius ja osaaminen ovat vaadittavalla tasolla kaupungin yksiköissä. Yhteistyö esimiesten kanssa on tärkeätä tiedon jakamisessa ja keräämisessä. 5. Palo- ja pelastusvalmiuden ylläpito 2015: Päävastuu pelastusvalmiuden ja -harjoituksien ylläpidosta on yksiköiden esimiehillä. - Tekniset koehälytykset kerran kuukaudessa. - Hälytyssummerien (Turre) kokeilu kerran vuodessa marraskuussa. - Poistumisharjoitukset kerran vuodessa sovittuun kokoontumispaikkaan. - Mahdollinen alkusammutuskoulutus vakuutusyhtiön ja kaupungin järjestämänä.

6 6 6. Yksintyöskentely vuonna 2015 Työturvallisuuslaki 29 1 mom: Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huomioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan osoittaman edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Yksintyöskentelyn haittoja voidaan torjua: - suunnittelemalla työt niin, ettei yksintyöskentelytilanteita synny - vähentämällä yksintyöskentelyyn käytettävää aikaa - varustamalla työntekijät ja työskentelytilat toimivilla yhteydenpito-, hälytys ja itsepuolustusvälineillä (TurvaTiimi ja yksiköiden esimiehet) - perehdyttämällä työntekijät työpaikan turvallisuusohjeisiin ja välineiden käyttöön (Turva- Tiimi ja yksiköiden esimiehet) Työnantajan tulee toimia kiinteässä yhteistyössä työntekijöiden ja työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kanssa erityisesti silloin, kun työtehtävät edellyttävät yksintyöskentelyä. Jokaisen esimiehen tulee huolehtia, että niillä työntekijöillä, jotka työskentelevät yksin, on ohjeet poikkeavassa tilanteessa toimimiseen; tapaturma, läheltä piti, yhteydenotot jne. Toimintamalli kasvattaa työturvallisuutta ja yhtenäisiä toimintatapoja poikkeavassa tilanteessa. Tavoite olisi, että jokaisella työpaikalla on selkeä toimintamalli väkivallan kohtaamisesta työssä sekä yksin työskentelystä virastoajan ja toimipisteen ulkopuolella. Virastojen päälliköt huolehtivat tarvittavan toimintamallin laatimisesta. Työsuojelupäällikkö antaa tarvittaessa apua työryhmän kasaamisessa ja toimintamallin laatimisessa. 7. Henkilökunnan perehdyttäminen 2015 Työturvallisuuslaissa edellytetään muun muassa, että työnantaja antaa riittävän perehdytyksen työpaikan työolosuhteisiin, työvälineisiin, tuotantomenetelmiin sekä turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä asioista. Kaupungin yleinen perehdyttämisohjelma on päivitetty keväällä Kaupungin intra toimii yhtenä perehdytysvälineenä. Tämän ohjeistuksen lisäksi jokaisessa työyksikössä tulee olla oma perehdyttämisohje ja nimetyt vastuuhenkilöt. Perehdyttämisestä vastaa yksikön esimies/osaston sisältä valitut oman toiminta-alueensa perehdyttäjät. Työsuojelupäällikkö osallistuu uusien työntekijöiden (tulokasinfo) perehdytyskoulutukseen. Hän esittelee kaupungin työsuojeluorganisaation toimintamallin. 8. Varhaisen tuen malli / koulutus Varhaisen tuen malli on ollut käytössä vuodesta Tarkoitus on tehostaa sen käyttöä. Huolehditaan, että varhaisesta tukemisesta on Intrassa selkeät ohjeet.

7 7 9. Henkinen työsuojelu Työsuojelun eräänä tavoitteena on henkisen hyvinvoinnin edistäminen työpaikalla. Henkinen työsuojelu on käytännön toimintaa, jolla pyritään saattamaan työn vaatimukset ja ihmisen suoritusedellytykset vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Ennen kaikkea henkinen työsuojelu on yhteistoimintaa työpaikalla työolojen kohentamiseksi. Henkinen työsuojelu on sekä ehkäisevää että puutteita korjaavaa toimintaa. Pääpaino on ehkäisevässä työssä. Työoloja kehitetään suunnittelun avulla, jota toteutetaan organisaation eri tasoilla ja jossa työntekijät ovat mukana. Suunnittelu on jatkuvaa ja kaikkia työntekijöitä koskettava asia. Jotta työyhteisö tulee kuulluksi ja asianmukaista tietoa jaetaan riittävästi koko työyhteisölle, tulee esimiehen huolehtia säännöllisten työpaikkakokousten pitämisestä esim. kerran kuukaudessa omassa yksikössään. Päätöksistä ja kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka jaetaan jokaiselle työyhteisön jäsenelle. Näin jokainen sitoutuu paremmin tehtyihin päätöksiin ja keskustelluista asioista on selkeää dokumenttia myös niille, jotka eivät päässeet paikalle. Kehityskeskustelut ovat erinomainen paikka esimiehellä keskustella työntekijänsä kanssa kahden kesken. Jokaisen esimiehen tulee huolehtia kehityskeskusteluiden säännöllisyydestä esim. kerran vuodessa ja samalla huolehtia myös kehityskeskustelukaavakkeiden asianmukaisesta täyttämisestä sekä säilyttämisestä tulevia kehityskeskusteluja varten. Työntekijän tehtävänä on huolehtia kaavakkeiden asiallinen esitäytöstä ja omasta valmistautuminen esimiehen tapaamiseen. Onnistunut kehityskeskustelu parantaa esimiehen ja työntekijän keskinäistä kommunikaatiota ja työ hyvinvointia. 10. Työsuojelun toimintasuunnitelma 2015 Vuoden 2016 toimintasuunnitelma valmistellaan loka-marraskuun 2015 TS-valiokunnan kokouksissa.

8 sisäilmahankkeiden toteutustarpeita Tilapalveluiden esitys sisäilmahankkeiden toteutustarpeista : 1. Maijamäen koulu viemärilinjasaneeraus jäljellä olevien linjojen osalta (Ilmavuodot viemäristä sisäilmaan. osa -62) Lukion ulkoseinän kosteusvahinkojen korjaus (kapillaarikosteuden nousun estäminen osa - 06) Ilmanvaihdon järjestelmän muutostyöt (suunnittelu, automatisointi ja toteutus) 2. Tuulentupa Rakennuksen purkaminen 3. Merimaskun koulu Keittiön puurakenteisen lattian muuttaminen massalattiaksi -86 osan sekä siihen ilmanvaihdollisesti liittyvien tilojen ilmanvaihdon suunnittelu ja peruskorjaaminen 4. Taimon koulu Taimon koulun uusituista M1-luokan lattiamattomateriaaleista lähtee hajua, joka aiheuttaa oireilua. Matot on tarpeen vaihtaa. 5. Rymättylän koulu Liikuntatilan ympäristön korjaustyö (kosteusongelman kartoitus ja poisto) 6. Terveyskeskus Salaojituksen ja sadevesiputkituksen uusiminen loppuosalla rakennusta Keittiön tilojen tarveselvitys Välinehuoltotilan muuttaminen työtilakelpoiseksi sisäilmaolosuhteiltaan (vaihtoehtoisen tilan osoittaminen) Lattiapinnoitteiden vaihto laboratoriotiloissa Alapohjan ja seinärakenteiden halkeamien tiivistäminen Vuodeosaston wc-tilojen vesieristyksien uusiminen Taloteknisen peruskorjauksen tarve 7. Kummeli Peruskorjaus: Rakennuksen salaojituksen, sadevesijärjestelmän, vesieristyksien ja ilmanvaihdon peruskorjaus. Palo-osastointien korjaaminen. Potilaskutsujärjestelmän toteutus. 8. Karvetin päiväkodin peruskorjaus Peruskorjauksen toteutus (taloteknisesti puutteellinen rakennus, keskeinen ongelma: sisäilman laatu) 9. Kalevanniemen koulukeskuksen peruskorjaus peruskorjauksen toteutus (taloteknisesti puutteelliset rakennukset, keskeinen ongelma: sisäilman laatu) 10. Karvetin koulu vanha-osa Talotekniikan peruskorjaamistarve Rakennuksen vaipan ilmavuotojen poisto 11. Kuparivuoren koulu Talotekniikan peruskorjaamistarve Ilmanvaihdon järjestelmän muutostyöt (automatisointi) 12. Humppi Kosteusvaurioituneen alapohjan peruskorjaus (sisäilmaongelman esto)

9 13. Taimon päiväkoti Salaojituksen tarkistus Maapintojen kallistus rakennuksesta poispäin 14. Suopellon koulu Ilmanvaihdon tehostaminen luokissa (tulo- ja poistokanavien edullisempi sijoitus) Kirjastotilan ääneneristystoimenpiteet 15. Kaupungintalo Hissikuilun katutason kosteusongelma (selvitys ja ongelman poisto) valtuustosalin poistumistien kosteusongelma (selvitys ja ongelman poisto) Julkisivun ikkunavuotojen poistaminen Ruokasalin maanvastaisen ulkoseinärakenteen kosteustekninen korjaus 16. Karvetin monitoimitalo Peruskorjaustarve (talotekniikka puutteellinen) 17. Suovuoren päiväkoti Ilmanvaihdon saneeraus Takan ja savupiipun purku Parvi-ikkunan poisto ja parven peruskorjaus lattialämmitykset kahteen huoneeseen (kylmyysperuste) 18. Päiväkotien nukkumatilat lämpöpumppuasennukset (lämpötilahallinta) 19. Keittiötilat lämpöpumppuasennukset (lämpötilahallinta) 20. Rymättylän vanhustentalot kuntokartoitus 21. Merimaskun vanhustentalot kuntokartoitus 22. Karvetin päärakennus pohjaviemärien kunnon seurantatarve 23. Keskusvarikko ilmanvaihdon sisäänottopisteen siirto