TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Transkriptio

1 TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Työsuojeluvaliokunta Kaupunginjohtajan johtoryhmä Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallituksen yleisjaosto

2 1. Työsuojelun tavoitteet Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Kun työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa, on työpaikalla helppo luoda yhteisiä työsuojelukäytäntöjä ja toimintatapoja. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Naantalin kaupungissa työsuojelua ohjaa yhteistyötoimikunta. Tämän toimikunnan alaisuudessa toimii työsuojeluvaliokunta (kaikki yleiset työsuojeluasiat, tapaturmat, läheltä piti ilmoitukset, ohjeistukset) ja sisäilmatyöryhmä (kaupungin kiinteistöjen sisäilman tarkastukset/ongelmat). 2. Työpaikkaselvitykset ja työsuojelutarkastukset Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittämiseksi ja arvioimiseksi tehdään suunnitellusti työpaikkakäyntejä, joissa huomioidaan työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara. Työpaikkakohtaisesti selvitetään ergonomiset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset riskit. Samalla arvioidaan työhön liittyvät fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät sekä kiinnitetään huomiota työpaikan tapaturmavaaroihin sekä ennaltaehkäisyyn. Työpaikkaselvityksiä tehdään myös työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa ja työolosuhteiden muutostilanteissa. Työpaikkaselvityksen prosessi on kuvattu liitteessä 1 ja se koskee kaikkia työyksiköitä. Koulu- ja oppilaitostarkastuksissa toteutetaan työpaikkaselvityksen lisäksi lakisääteinen monialainen tarkastaminen, jonka prosessi on kuvattu liitteessä 2. Siinä käsitellään oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmän tekemä selvitys, joka tavoitteena on oppilaitoksen terveellisyyden, turvallisuuden ja yhteisön hyvinvoinnin edistäminen.

3 2.1 Työpaikkaselvitykset vuonna (alustava suunnitelma) Päiväkodit: Kreivinniitty, Soininen, Keskusta Koulut: Karvetti, Kuparivuori, Taimo ja Lukio Kirjastot: Pää- ja sivukirjastot Terveyskeskus: vuodeosasto Varastot: keskusvarasto ja terveyskeskus Sivistysvirasto: hallinto eli Tullikadun toimipiste Keskusvirasto: kaupungintalo 2018 (alustava suunnitelma) Päiväkodit: Ruona Koulut: Lietsala, Maijamäki, Naantalin opisto ja Naantalin musiikkiopisto Terveyskeskus: Välinehuolto Konekeskus Keskusvirasto: Merimaskun ja Rymättylän palvelupisteet 2.2 Tarpeen mukaan tehtävät tukitoimenpiteet: Ergonomiakartoitus Suunnattuja ergonomiakartoituksia tehdään tarpeen mukaan. Ergonomiakartoitukset ovat ennaltaehkäisevää toimintaa ja perustuvat työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa todettuun tarpeeseen ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden arvioon. Tämän lisäksi kartoituksen voi pyytää sekä esimies että työntekijä työterveyshuollosta ja sen toteuttaa työterveyshuollon työfysioterapeutti. Työyhteisön kuormitus Tarpeen mukaan selvitetään tarkemmin työyhteisön psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä sekä työyhteisön toimivuutta. Esimerkiksi selvitetään ja tuetaan esimiesten ja työyhteisön jäsenten selviytymistä työpaikan kriisi-, ongelma- ja muutostilanteissa. Henkinen työsuojelu on osa työsuojelua. Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työturvallisuuslain 25 :n mukaan työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä käytettävissään olevin keinoin toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Tällä tarkoitetaan myös henkistä kuormittumista. Keskeisten toimijoiden (työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö, työnantajan edustus) kesken arvioidaan tilannetta ja sitä, millaiset selvitysmenetelmät ovat kyseisen työpaikan tilanteessa käyttökelpoisimpia. Yksilöllisen työkuormituksen arvioinnissa ja selvittämisessä yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää. Selvitystä voi pyytää esimies tai henkilöstöpäällikkö ja sen toteuttaa työterveyshuollon (lähinnä psykologi) tai ulkopuolinen taho sopimusten mukaan.

4 Työsuojelutarkastus Työsuojelutarkastus tehdään vähintään samoihin kohteisiin kuin työpaikkaselvitykset. Tarkastuksessa fokus on pääsääntöisesti yleisellä tasolla sekä fyysisessä että psyykkisessä työn kuormituksessa/riskeissä. Työsuojelutarkastuksia tehdään myös tarvittaessa ja pyynnöstä muihin kohteisiin. Aloitteen tarkastukseen tekee esimies/henkilöstö/työterveyshuolto/työsuojelu. Asia käsitellään joko sisäilmatyöryhmässä tai työsuojeluvaliokunnassa. Tarkastuksen tekee työsuojelu. Tarpeen mukainen työsuojelutarkastus prosessi Aloite/ tarve/ ongelma Työsuojeluvaltuutetut (mahdollisesti terveystarkastaja/työsuojelupäällikkö) tekevät tarkastuksen ja selvityksen Asian käsittely työsuojeluvaliokunnassa tai sisäilmatyöryhmässä Päätös jatkotoimenpiteistä Tiedotus Mittaukset Työsuojeluvaltuutetut ja terveystarkastaja suorittavat aktiivisesti mittauksia ja tarkastuksia kaupungin eri toimipisteissä, jotta hyvä sisäilma turvattaisiin kaikkialla. Tarkastuksia tehdään harvemmin spontaanisti, lähinnä tarpeen mukaan. Ensin suoritetaan sisäinen mittaus, jonka jälkeen asia käsitellään sisäilmatyöryhmässä ja jossa määritetään tarvittavat jatkotoimenpiteet. Tarkastuksista tulee koottu raportti sisäilmatyöryhmän jäsenille sekä työsuojelun kansioon (T: asemalle). Toimintamalli on kuvattu liitteessä 3. Mittauksista sopii esimies/työsuojelu/työterveyshuolto, olemalla yhteydessä sisäilmatyöryhmään. Mittaus suoritetaan joko sisäisesti tai tilataan ulkoa. Turvallisuuskävelyt Työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut suorittavat turvallisuuskävelyitä, joissa työsuojelun edustajat ja lähiesimies käyvät työpaikan läpi; tekevät silmämääräisen arvion työpaikan työturvallisuudesta sekä keskustelevat mahdollisista vaaranpaikoista työpisteissä. Näissä tarkastuksissa ensisijainen huomio on turvallisissa työoloissa; suojavälineet, koneet ja laitteet, suojavaatteet, ohjeistukset ja valvonta sekä kaikki muut turvalliseen työhön liittyvät vaatimukset. Turvallisuuskävelyistä annetaan lyhyt tiedoksianto työsuojeluvaliokunnalle. TS-kävelyt voivat tuoda esille sellaisia puutteita työturvallisuudessa, että työsuojelulle tulee tarve tehdä kattavampikin työpaikkaselvitys ko. kohteessa. Työsuojelun painopisteisiin kuuluu työsuojelutoiminnan esillä pitäminen, tiedon jakaminen ja työsuojelun läsnäolo henkilökunnan arjessa.

5 Turvakävelyt Suositellaan työyksiköitä tekemään vuosittain kaikkien työntekijöiden ja aina uutta työntekijää perehdyttäessä turvakävelyn työpaikalla. Esimies tai hänen valtuuttamansa henkilö kiertävät yhden tai useamman työntekijän kanssa oleelliset turvallisuutta tukevat paikat. Tarkoituksena on konkreettisesti tutkia poistumisreitit, välineet, laitteet ja muut vaaranpaikat. Sisäilman parantamiseen tähtäävät toimenpiteet 2017: - Naantalin kaupungin sisäilmahankekaavio (liite 3) ja sisäilmahankkeet 2017 (liite 4). - Toimenpiteiden eteneminen kirjataan Kleemolaan ja niitä seurataan sisäilmatyöryhmässä. Lisäksi sisäilmatyöryhmällä on intran työpöydällä omat sivut sekä Kleemolan kautta toimiva keskustelukanava sisäilma-asioista. 3. Tapaturmien sekä vaara- ja uhkatilanteiden tutkinta ja seuranta Naantalin kaupungissa tavoitellaan nollaa tapaturmaa. Tapaturmailmoitus tehdään yhdessä esimiehen kanssa. Työsuojelu seuraa aktiivisesti kaupungin tapaturmia (linkki ilmoitukseen Nuutissa). Selvitys vaara- ja uhkatilanteesta sekä läheltä piti tilanteesta tehdään mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Lomake tähän löytyy Nuutista. Työntekijä täyttää lomakkeen ja toimittaa sen esimiehelleen. Esimies täydentää lomakkeen ja lähettää sen työsuojeluvaltuutetulle. Molemmat lomakkeet löytyvät Nuutista Henkilöstökäsikirja / Työtapaturmat. Uhka- ja vaaratilanne Työntekijä täyttää vaara- ja uhkatilanne ilmoitus kaavakkeen. Linkki Nuutissa. Esimies tarjoaa työterveyshuollon kriisiapua, jos sille on tarvetta. Esimies täydentää ilmoitusta omalta osaltaan ja lähettää työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojeluvaliokunta käsittelee tapauksen ja antaa tarvittaessa toimintaohjeen vastaavien tilanteiden ennakointiin. Työtapaturma Työntekijä tekee Nuutissa tapaturmailmoituksen esimiehensä kanssa. Linkki Nuutissa. Työsuojeluvaltuutettu vastaanottaa tapaturmailmoitukset ja valmistelee ne työsuojeluvaliokunnalle. Työsuojeluvaliokunta käsittelee tapaturmailmoitukset. Valiokunta seuraa tapaturmia ja antaa tarvittaessa toimintaohjeita turhien tapaturmien välttämiseksi.

6 4. Ensiapuvalmius työpaikoilla Koulutus Työsuojelu pitää tietoiskuja työsuojelusta esimiesfoorumeissa sekä muita koulutuksia tarpeen mukaan. Tasa-arvosuunnitelma päivitetään vuonna Työssä vaadittavat korttikoulutukset pidetään ajan tasalla. Työsuojelu suunnittelee yhdessä työterveyshuollon kanssa ensiapu ja hätäensiapukoulutukset. Sattuneet tapaturmat ja niiden riskit sekä yleinen arvio tapaturmariskeistä vaikuttavat koulutustarpeen laajuuteen ja koulutettavien määrään. Ensiapuvalmius on osa turvallisen työyhteisön jatkuvaa toimintaa. EA koulutus tulee päivittää kolmen vuoden välein. Lähiesimiehet vastaavat, että työyksikön EA taidot ovat ajan tasalla ja päättävät oman yksikkönsä osallistujat. Ensiapuvälineet Ensiapukaapista vastaava henkilö on nimettävä jokaiseen työyksikköön. Vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu tarkistaa kuukausittain ensiapuvälineiden määrä ja kunto sekä säilytyspaikan siisteys. Ensiapukaapin yhteydessä on vastuuhenkilön yhteystiedot sekä lista ensiapukoulutuksen saaneista henkilöistä. Ensiapukaapin ohjeistus löytyy Nuutista: Henkilöstöasiakirja / Työsuojelu. Työpaikan luonteen mukaan ensiapukaapin varustus voi olla laajempi. Työpaikkatarkastuksessa katsotaan, että kaapissa on ajanmukainen materiaali ja ohjeistus sekä tarkastetaan, että vastuuhenkilön nimi löytyy kaapista. Tilaukset tehdään keskusvaraston kautta. Tässä toimintamalli EA kaappien täydentämisessä: EA kaapissa vajausta Kaapin hoitaja tekee tilauksen keskusvarastoon Keskusvarasto toimittaa täydennyksen ja kirjaa tilauksen Keskusvarasto ja työsuojeluvaltuutettu arvioivat uusien tilattavien tarvikkeiden määrän ja tilaavat täydennykset Työsuojeluvaltuutettu tarkistaa lähetyksen, jonka henkilöstöpäällikkö hyväksyy ja tiliöi TSV:n menoihin 5. Palo- ja pelastusvalmiuden ylläpito Päävastuu pelastusvalmiuden ja -harjoituksien ylläpidosta on yksiköiden esimiehillä. - teknisistä koehälytyksistä vastaa tilapalvelut - hälytyssummerien (Turre) kokeilu kerran vuodessa marraskuussa - poistumisharjoitukset joka vuosi sovittuun kokoontumispaikkaan - mahdollinen alkusammutuskoulutus vakuutusyhtiön ja kaupungin järjestämänä - turvakävelyt omassa työyksikössä esimiehen kanssa

7 6. Yksintyöskentely Työturvallisuuslaki 29 1 mom: Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huomioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan osoittaman edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Yksintyöskentelyn haittoja voidaan torjua: - suunnittelemalla työt niin, ettei yksintyöskentelytilanteita synny - vähentämällä yksintyöskentelyyn käytettävää aikaa - varustamalla työntekijät ja työskentelytilat toimivilla yhteydenpito-, hälytys ja itsepuolustusvälineillä (TurvaTiimi ja yksiköiden esimiehet) - perehdyttämällä työntekijät työpaikan turvallisuusohjeisiin ja välineiden käyttöön (TurvaTiimi ja yksiköiden esimiehet) Työnantajan tulee toimia kiinteässä yhteistyössä työntekijöiden ja työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kanssa erityisesti silloin, kun työtehtävät edellyttävät yksintyöskentelyä. Jokaisen esimiehen tulee huolehtia, että niillä työntekijöillä, jotka työskentelevät yksin, on ohjeet poikkeavassa tilanteessa toimimiseen; tapaturma, läheltä piti, yhteydenotot jne. Toimintamalli kasvattaa työturvallisuutta ja yhtenäisiä toimintatapoja poikkeavassa tilanteessa. Jokaisella työpaikalla täytyy olla selkeä toimintamalli väkivallan kohtaamisesta työssä sekä yksin työskentelystä virastoajan ja toimipisteen ulkopuolella. Virastojen päälliköt huolehtivat tarvittavan toimintamallin laatimisesta. Työsuojelupäällikkö antaa tarvittaessa apua työryhmän kasaamisessa ja toimintamallin laatimisessa. AVI valvoo toimintaohjeen olemassa oloa tarkastuksiensa yhteydessä. 7. Henkilökunnan perehdyttäminen Työturvallisuuslaissa edellytetään muun muassa, että työnantaja antaa riittävän perehdytyksen työpaikan työolosuhteisiin, työvälineisiin, tuotantomenetelmiin sekä turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä asioista. Kaupungin yleinen tulokasopas löytyy Nuutista Henkilöstökäsikirjan etusivulta. Tämän lisäksi Nuutti toimii perehdytyksen välineenä, sillä sinne on kirjattu kaikki yhteisesti sovitut pelisäännöt ja toimintamallit. Tämän ohjeistuksen lisäksi jokaisessa työyksikössä tulee olla oma perehdyttämisohje ja nimetyt vastuuhenkilöt. Perehdyttämisestä vastaa yksikön esimies/osaston sisältä valitut oman toiminta-alueensa perehdyttäjät.

8 Työsuojelupäällikkö osallistuu uusien työntekijöiden (tulokasinfo) perehdytyskoulutukseen. Hän esittelee kaupungin työsuojeluorganisaation toimintamallin. 8. Varhaisen tuen toimintamalli Varhaisen tuen ohjeistus on Nuutissa henkilöstökäsikirjan sivulla sairastaminen. 9. Henkinen työsuojelu Työsuojelun eräänä tavoitteena on henkisen hyvinvoinnin edistäminen työpaikalla. Henkinen työsuojelu on käytännön toimintaa, jolla pyritään saattamaan työn vaatimukset ja ihmisen suoritusedellytykset vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Ennen kaikkea henkinen työsuojelu on yhteistoimintaa työpaikalla työolojen kohentamiseksi. Henkinen työsuojelu on sekä ennaltaehkäisevää että puutteita korjaavaa toimintaa. Pääpaino on ehkäisevässä työssä. Työoloja kehitetään suunnittelun avulla, jota toteutetaan organisaation eri tasoilla ja joissa työntekijät ovat mukana. Suunnittelu on jatkuvaa ja kaikkia koskettava asia. Työyhteisön tulee tulla kuulluksi ja asianmukaista tietoa on jaettava riittävästi koko työyhteisölle. Esimiehen on huolehdittava säännöllisten työpaikkakokousten pitämisestä esim. kerran kuukaudessa. Päätöksistä ja kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jotka ovat kaikkien nähtävillä. Tiedonkulun ollessa hyvää jokainen sitoutuu tehtyihin päätöksiin ja keskustelluista asioista on selkeää dokumenttia myös niille, jotka eivät päässeet paikalle. Kehityskeskustelu on erinomainen tilaisuus työntekijän ja esimiehen väliseen keskusteluun. Esimies vastaa kehityskeskusteluiden säännöllisyydestä vuosittain ja huolehtii kehityskeskustelukaavakkeiden asianmukaisesta täyttämisestä sekä säilyttämisestä tulevia kehityskeskusteluja varten. Työntekijän tehtävänä on täyttää lomakkeet etukäteen ja valmistautua keskusteluun. 10. Työsuojelun toimintasuunnitelma 2018 Vuoden 2018 toimintasuunnitelma valmistellaan syys-lokakuun 2017 TS-valiokunnan kokouksissa, jotta se voidaan esittää yhteystyötoimikunnalle viimeistään marraskuussa. Työpaikkatarkastuksien suunnittelu yhdessä työterveyshuollon kanssa aloitetaan samoihin aikoihin, jotta tarkastuslista on valmis ennen TS-toimintasuunnitelman esittämistä.

9 Liite 1. TYÖPAIKKASELVITYS (kaikki yksiköt) Työpaikkaselvityksen aloittaminen - työterveyshuolto ottaa yhteyttä työyksikön esimieheen 2 kk ennen ja sopii työpaikkaselvityksen päivämäärän ja paikan. - esimies tallentaa Nuutista Esimiehen käsikirja / Työsuojelu TS esitietolomakkeen JA Työpaikan riskien kartoituslomakkeen ja vastaa siitä, että ne täytetään huolellisesti henkilökunnan kanssa. - riskit arvioidaan kolmiportaisella arviointiasteikolla (riski olemassa, riski hallinnassa, ei riskiä). Erityisen tärkeää on täyttää kohdat riskien kuvaamiseksi, niiden hallitsemiseksi tehtävät toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt! - vähintään 2 vk ennen selvitystä esimies lähettää lomakkeet työterveyshuoltoon aurinkoristeys@raisio.fi työsuojelupäällikkö anne.anttila@naantali.fi työsuojeluvaltuutettu anne.jarvinen@naantali.fi työsuojeluvaltuutettu juha.takanen@naantali.fi Selvityksen analysointi - työterveyshuolto ja työsuojelu perehtyvät tuloksiin ja pyytävät tarvittaessa lisäselvityksiä. - tarvittaessa työterveyshuolto kutsuu työpaikkaselvitykseen mukaan työterveyden asiantuntijoita (esim. työfysioterapeutti / työpsykologi). - tarvittaessa työsuojelu kutsuu terveystarkastajan / tilapalvelun edustajan. Työpaikkaselvitykseen osallistuu työterveyslääkäri (Pj.), työterveyshoitaja, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, yksikön esimies ja henkilökunnan edustaja mahdollisuuksien mukaan sekä tarpeen mukaan muut kutsutut asiantuntijat. Yhteenveto - työterveyshuolto tekee raportin toimenpidesuosituksineen ja lähettää raportin ja seurantalomakkeen henkilöstöpäällikölle, työsuojeluun ja yksikön esimiehelle. - esimies käsittelee asiat henkilökunnan kanssa ja ottaa ne huomioon toiminnassa. Seuranta - lähiesimiehet valvovat korjaus- ja toimintaohjeita sekä vastaavat ensisijaisesti puutteiden korjaamisesta ja työntekijöiden työolosuhteista sekä turvallisuudesta. - työterveyshuolto kerää seurantalomakkeen 12 kk:n päästä, jonka esimies täyttää ja palauttaa sekä työsuojeluun että työterveyteen. - työpaikan riskien kartoituslomakkeessa on valmiina vuosina tehtävät arviointisivut. Selvityskäynnin jälkeen esimies vastaa vuosittain vaaratilanteiden tunnistamisesta ja riskien arvioinnin tekemisestä yhdessä työyksikön kanssa. Tavoitteena on jatkuva ennaltaehkäisy ja työturvallisuuden parantaminen.

10 Liite Monialainen koulu- ja oppilaitostarkastus Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin sisältyy oppilaitosten terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta kolmen (3) vuoden välein. Tarkastus tulee tehdä yhteistyössä oppilaitoksen edustajien, oppilaiden/opiskelijoiden, terveydensuojeluviranomaisten, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Aikataulutuksessa huomioidaan työterveyshuollon ja työsuojelun suunnitelmat tulevista oppilaitosten työpaikkaselvityksistä. Työsuojelu ilmoittaa tarkastuksen ajankohdasta kouluterveydenhuoltoon (johtavalle hoitajalle) ja terveystarkastajalle hyvissä ajoin ennen sovittua työpaikkakäyntiä. Ennen tarkastusta Oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmä Kerää tiedot oppilaitoksen tilasta ja kokoaa yhteen taustatiedot n. 2 viikkoa ennen varsinaista käyntiä THL:n lomakkeeseen kouluterveydenhoitaja(-lääkäri) kerää tiedot erilliselle lomakkeelle toimittaa esitäytetyn lomakkeen tarkastukseen osallistuville, mm. koulun edustajat terveystarkastaja työsuojelun edustajat o Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastaanotoilta kertynyt tieto o Kuraattorien ja psykologien vastaanotoilta kertynyt tieto o o o o o o Opetushenkilöstön ja muilta oppilaitoksessa työskentelevien kertynyt tieto Erilaisista kyselyistä saatava tieto oppilaiden ja vanhempien osallistumismahdollisuus voi hyödyntää esim. netistä löytyvää koulun hyvinvointiprofiilia Kiinteistön tilasta saatava tieto (Sisäilmatyöryhmä) Työterveyshuollon työpaikkaselvityksistä saatava tieto Työsuojelun tiedoista Palotarkastuksen tiedoista jne Oppilaitoksen tarkastuskäynti tehdään samalla kuin työterveyshuollon työpaikkakäynti Käynnin jälkeen Oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmä laatii ja käsittelee tarkastuksen jälkeen yhteenvedon hyödyntäen THL:n lomakkeita o tarkastukseen osallistuvat tahot toimittavat tarvittavat tiedot kouluterveydenhoitajalle o kouluterveydenhoitaja kirjaa tiedot valmiille lomakkeelle Tiedottaa tarkastuksesta ja mahdollisista toimenpiteistä Seuraa ja arvioi toimenpide-ehdotusten toteutumista

11 Liite 3. Sisäilmahankekaavio

12 Liite 4. Sisäilmahankkeiden toteutustarpeita 2017 ( ) Tilapalveluiden esitys sisäilmahankkeiden toteutustarpeista: 1. Tuulentupa/vanha terveystalo Rakennuksen purkaminen 2. Karvetin päiväkodin peruskorjaus Peruskorjauksen toteutus (taloteknisesti puutteellinen rakennus, keskeinen ongelma: sisäilman laatu) 3. Kalevanniemen koulukeskuksen peruskorjaus peruskorjauksen toteutus (taloteknisesti puutteelliset rakennukset, keskeinen ongelma: sisäilman laatu) 4. Kummeli Peruskorjaus: Rakennuksen salaojituksen, sadevesijärjestelmän, vesieristyksien ja ilmanvaihdon peruskorjaus. 5. Maijamäen koulu Ilmanvaihdon järjestelmän muutostyöt (suunnittelu, automatisointi ja toteutus) 6. Kaupungintalo Hissikuilun katutason kosteusongelma (selvitys ja ongelman poisto) valtuustosalin poistumistien kosteusongelma (selvitys ja ongelman poisto) Ruokasalin maanvastaisen ulkoseinärakenteen kosteustekninen korjaus lämmitysjärjestelmien parantaminen 7. Terveyskeskus Tilojen tarveselvitys (mukaan lukien keittiötilat) Vuodeosaston wc-tilojen vesieristyksien uusiminen Taloteknisen peruskorjauksen tarve 8. Suovuoren päiväkoti Ilmanvaihdon saneeraus Takan ja savupiipun purku Parvi-ikkunan poisto ja parven peruskorjaus lattialämmitykset kahteen huoneeseen (kylmyysperuste) 9. Karvetin koulu vanha-osa Talotekniikan peruskorjaamistarve Rakennuksen vaipan ilmavuotojen poisto Vesikaton perusparannustyöt lattiapinnoitteiden uusimistarpeita 10. Kuparivuoren koulu Talotekniikan peruskorjaamistarve Ilmanvaihdon järjestelmän muutostyöt (automatisointi) 11. Rymättylän koulu Talotekninen peruskorjaus 12. Karvetin monitoimitalo Peruskorjaustarve (talotekniikka puutteellinen) 13. Merimaskun koulu talotekninen peruskorjaus 14. Velkuan koulu Taloteknisen peruskorjauksen tarve

13 15. Rymättylän vanhustentalot kuntokartoitus talotekninen peruskorjaustarve 16. Merimaskun vanhustentalot kuntokartoitus talotekninen peruskorjaustarve 17. Suopellon koulu Ilmanvaihdon tehostaminen luokissa (tulo- ja poistokanavien edullisempi sijoitus) Kirjastotilan ääneneristystoimenpiteet 18. Humppi Kosteusvaurioituneen alapohjan peruskorjaus (sisäilmaongelman esto) 19. Karvetin päärakennus a. Peruskorjaustarve (talotekniikka puutteellinen) 20. Päiväkotien nukkumatilat lämpöpumppuasennukset (lämpötilahallinta) 21. Keittiötilat lämpöpumppuasennukset (lämpötilahallinta) 22. Keskusvarikko a. ilmanvaihdon sisäänottopisteen siirto